Niin varmaan olis lujempi mutta nyt ei ole aikaa ruveta tekeen tukivarren korvakoita ja vahavikkeita akseliin. ja mahtasko 4.1 välläriäkään olla.
36 irokeilla oon saanu muutaman tikun poikki hitsilukolla jopa molemmat yht'aikaa.
Edesä on kestäny siihen asti kun pöhölö menin tekeen huollon ja vaihoin uudet ristikot. heti molemmat sököksi. Seuraavaksi isoristikkoista tilalle no ei palijo kauempaa menny, näytti vain että sokka oli lentäny mäkeen ja sen takia tuho.
Kiesin katsastus alakas oleen niin likellä että eiköhän normi akseli sen reisun kestä.

Eihän sinne taka- akselille tartte kuin jousipedit lehtijousille ja iskarin kiinnikkeet. Fordin akselin muuttaa xj:hin sopivaksi muutamassa tunnissa.

Jos kerran 36" renkailla ajat, niin älä todellakaan sijoita senttiäkään ylimääräistä tohon d35:een.. se on niin rimpulan kokoinen akseli noille kumeille että saa rempata koko ajan. 4.11 välitykset on aika harvat noille, sais ennemmin olla 5.13 :D

Välitykset on kompensoitu muualla voimalinijasa ja rangen hiluilla takatuenta. Jos nyt kumminki yhen tikun saisin hommata tuohon perään:) kuskinpuolelle kiitos.

Saa toki :D

Mulla maksoi kun omaan xj:hin ostin muistaakseni 500€ toi Ford 8.8 ..laitoin kyllä sit välitykset ja lukon niin hintaa tuli tonni lisää. Kemppilukollakin luulis senkin toimivan..

Vuosimallien -89 ja -91 erot
 

Sanokaapa asiasta tietävät mitkä osat kävisi vuosimalli -91 takaveto XJ:stä -89 vuosimallin XJ:hin. Molemmat 4.0 automaatteja. Tuo -91 tosin takaveto ja toi -89 neliveto. Molemmat olis limited malleja. Olisi tarjolla tekniikaltaan toimiva varaosa ajokki edullisesti mut muistelisin, että aika moni osa olisi erilainen kuin -89 kulkineessa?

Taka- akseli käy jos vaihdat koko akselin (sisuskalut ei vaihtokelppisia), etuakseliputki jokseenkin sama, mutta kääntöpäät ja jarrut eroaa. Neliveto- ja takavetolaatikot on erilaiset; jos molemmat olisi nelivetoja niin jakoaskeissa olisi eri spoorijako. Moottoreiden sähköt ja älyboksit on ihan erilaiset, samoin moottorissa kansi, imu- ja pakosarjat on erilaiset...ja kaikenlaista muuta pientä..

Tarviiko vielä lisää eroavaisuuksia? :D

Joo taitaapa nuo jo piisata. Niin minä vähän arvelinkin, että melkeimpä erilaisesta ajokista on kysymys. Minä kiitän ja kumarran tiedoista. :)

Niin siis kyllähän noista voi kaiken vaihtaa autosta toiseen, mutta kauhean vähän on keskenään vaihtokelpoisia osia :D '90- '91 on aika ratkaiseva vuosiväli missä on isompia muutoksia.

Mitä ihmettä? Automaatti AW-4 ei vaihdekepin asennossa 1-2 enää moottorijarruttele lainkaan?

Mikä on rikki, kuinka vakavaa se on? Voiko autolla ajella ennen korjausta, vai meneekö jotain pahasti piloille?

Vaihtaako se D- asennolla ihan normaalisti 1-2-3-OD, ja alaspäin; toimiiko momentinmuuntimen lukitus? Jos vaihtaa ja lukko toimii, niin ainakin kaikki solenoidit on kunnossa ja siltä osin ei vaihdoissa ole ongelmaa. Onko veto ihan normaali, eikä laatikko luista? Pakki, vapaa ja parkki kytkeytyy päälle? Älyboksi kiinni ja virtaa saaden laatikkoa ohjataan älyllä, ilman boksia vaihteet menee mekaanisesti (tällöin ei kakkosvaihde kykeydy ollenkaan).

Koitahan niin, että nykäiset laatikon älyboksille menevästä johdosta 10A sulakkeen irti (muistaakseni keltainen syöttöjohto, sulake n.10-20cm päässä boksin liittimestä, boksi on matkustajan jalkatilan "yläpuolella" vähän pirullisessa paikassa siellä hanskalokeron alla). Jos silloin vaihtaa OD:ltä kolmoselle ja sitten n.60km/h vauhdissa ykköselle kun vedät järjestyksessä D -> 3 -> 1-2, niin myös mekaaninen puoli pitäisi olla kunnossa.

Noilla Timon ohjeillahan pääsee alkuun vian selvityksessä. Jos vika ei tuosta löydy, niin taitaa vaatia sitten testeriä. Service manualkin antaa tuohon vikaan aika paljon vaihtoehtoja...
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=112996

Vehje käyttäytyy virroissa jotakuinkin normaalisti. Kaikki vaihteet eteen ja taa toimii ja vaihtuu.

Pienenä muutoksena nyt on mahdollista ajella neljänkympinkin alueella tc lukittuna noin 1500 rpm, aiemmin tc meni lukkoon vasta mittarinopeuden ollessa 60 ja kierrosten noin 1750.

Kepin 1-2 asennossa vaihtaa kakkoselle samaan aikaan kun muissakin asennoissa eli jossain mittarinopeus 20 kieppeillä. Aiemmin vaihto on tapahtunut noin 60-70 mittarinopeudella eli about 4000 rpm.

TCU sulakkeen kanssa en oo vielä pulannut, mutta jotenkin tää pikkusen haiskaltaa irronneelta liittimeltä jossain kohtaa. Pitää myös ryömiskellä auton alla wdpurkin kanssa.

Liittyykö näihin meininkeihin mikään vaijeri tai alipaineputki tai muu sähkötön rikkimenon kohde?

Jos noin käyttäytyy, niin tarkastappa vielä seuraavat:
* TPS antaa oikeata jännitettä (tiedot löytyy googlella)
* Tarkista TV- kaapelin säätö että onkohdallaan. Liian löysä niin menee vaihdot aikaiselle/ väärälle lierrosalueelle, liian tiukka niin vaihdot on liian kovia ja ei välttämättä vaihda ollenkaan isompaa.

Joo TPS on noin periaatteessa tuttu ja sen toiminnan selvittäminen varmaan onnistuu kunhan nyt... Mikä hemmettin TV kaapeli ja tarvitaanko siihen yleveroa? :D

Throttle valve sanoista se taitaa lyhentyä se TV tuossa.

Tuossa ohje säätöön:
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=113087

Pari niistä noin tuhannesta AW4 liittimestä käyty pikasesti läpi vailla suurtakaan tulosta 1-2 alueen ongelmiin. Anopin pihasta pakitellessa tarvittiin appiukkoa näyttämään fikkarilla valoa eli jotenkin tää haisee NSS-vialta, sehän kertois TCU:lle ollaanko 1-2 vai 3 vai D alueella vai millä.

Miten se moottorijarrutus AW4:ssä on toteutettu? Pitkäkään googlaus ei oikeen tuota kovin hedelmällisiä tuloksia, vaikka löytykin muutama informatiivinen YJ/TJ AW4 asennuslanka eri laudoilta.

Kaikkialla siis puhutaan, että se tehdään hydraulisesti, mutta missään ei kerrota tarkemmin. Ja miten tässä tapauksessa TCU vika jotenkin muuttaisi moottorijarrutuksen käytöstä, kun solenoideja on tarjolla vaan vaihteita ja tc lukkoa varten? Työhypoteesini on, että TCU ja ECU keskenään tarjoavat tc lukitusta kierrosten laskiessa kaasupolkimesta johtuvista syistä.

Onko jossain netistä saatavilla kuvaa missä näkyis aski ja siihen liitetyt sähkökaapelit nimineen? Mistä hiidestä saan tietää minkä värinen sähköjohto on NV? Näitten värien nimilyhenteistä on varmaan olemassa joku lista jossain.

Aski käyttäytyy tieajossa todella kultasesti, varsinkin nyt kun säädin sen TV-kaapelin ohjeitten mukaan. Aiempi mietintämyssyily ohitusta anoessa on poissa ja laitos toimii mukavasti. Suurin ero performance ja comfort moodeissa on jälkimmäisen tarjoama kolmosvaihteen tc lukitus myös D asennossa ja vaihtopisteitten kierrosluvut. 1-2 asennoissa edelleen vaihtaa väärin kakkoselle jo kahen tonnin huitteilla eikä tarjoa moottorijarrutusta.

NSS toimintaahan vois mittailla TCU liittimeltä käsin ohmisesti vaikka yleismittarilla... Kas kun ei tullu mieleen aiemmin. No joskus lähipäivinä.

Se NSS kannattaa putsata, rasvata ja tiivistää joka tapauksessa, kun ei kovin iso homma ole ja aiheuttaa kunnolla toimimattomana monenlaista harmia. Omaani tuon homman joskus tein ja ei siinä paria tuntia kauempaa mennyt, vaikka välillä piti jotain pudonnutta minkokoista osaa etsiäkin...

Se taitaa olla niin, että että sen takia moottorijarrutusasiassa vika voi olla sähkö- tai hydraulisella puolella, kun venttiileitä ohjataan sekä solenoideilla, että manuaaliventtiilillä ja ne sitten vaikuttaa toisiin komponentteihin. Mielestäni moottorijarrutukseen ei vaikuta ainakaan pelkästään momentinmuuntimen lukitus. Enemmänkin vaikuttaisi siltä, että joku "one-way clutch" ei lukitu ja sallii jonkun osan vaihteistosta pyöriä ei-haluttuun suuntaan silloin, kun sen pitäisi pysyä paikoillaan, että moottorijarrutus mahdollistuisi. Noiden kaikkien komponenttien toiminnan selvittämiseen itselleen saakin sitten varata aikaa ihan reilusti. Minulla on yksi AW-4 manuaali, joka on sen kokoinen, että sähköpostissa voi lähettää, jos kiinnostaa alkaa tuota toimintaa selvittämään. Linkkiä ei ole tallessa, mistä sen olen ladannut, mutta eiköhän hakemallakin löydy.

Heitäpä temmi@iki.fi osotteeseen se manuaali niin voin omakohtasesti jättää tajuamatta mystiset hydrauliikat ja jättää sen niille kellä on viikset ja nimenään Horst.

Lataa vaikka suoraan mun "kotisivulta"

[url]http://www.kolumbus.fi/Timo_Lampi/Jeeppiprojekti/Sekalaista/AW4_manual.pdf/url]

Vaihteiston kumipusla
 

Pientä puslakysymystä pukkais..
Vaihteiston palkin pusla tuntu löysältä kun riuhdoin alustassa välyksiä.Se on ajossa jossain tapauksessa jopa niin löysän tuntuinen että mielestäni laatikko kopistelee johonkin kiinni.Kopsuna hävis kun laitoin liinanpätkällä laatikon kireemmälle palkkiinpäin.
Voiskohan puslaa jäykistää esim laittamalla sikafleksiä tai kumia tuohon yläosan aukkoon?? Vai onko tällaisista virityksistä enempi haittaa kuin hyötyä??

Osta uusi, ja tarkista samalla moottorin kumit. Aika usein jos joku on huonona, niin tuhoaa muutkin. En lähtisi kauheasti noitten kanssa kikkailemaan, kun vialliset kiinnikekumit voi tehdä esim sen että flekti syö reiän syylariin.

Pitelin äsken käsissäni lähes uutta tukikumia eikä se kyllä tuntunut yhtään sen ihmeellisemmältä kuin tuo oma vanhakaan.Varoittelusta huolimatta työnsin tuohon oman kumin aukkoon pätkän kumimattoa rullalla.Tuntu käsissäkin heti jämäkämmältä.Isot pojat on joskus vuorannut tukikumia/puslia sikafleksillä jäykemmiksi ja sit poraillu niihin keventäviä reikiä jos tuli liian jämäkkää.
Koneen tyynyt näytti ehjiltä joten syylari säästynee ainakin flektin selkäsaunalta

mitäs eroa on np231 ja np 242 välillä?

231 = 2wd - 4hi - N - 4lo (= vain kiinteät nelivedot liukkaalle & rymyämiseen, ei saa ajaa pitävällä alustalla katuajossa)
242 = 2wd - 4hi - 4ft - N - 4lo (4ft = jatkuva neliveto kuivalle asvaltille yms., eli keskitasauspyörällinen)

Kestävyyden puolesta 231 on jonkun 15-20% voitolla, mutta molemmat kyllä kestää normikäyttöä ja vähän rajumpaakin varsin hyvin. Molempia laatikoita on ollut myös tehokkaiden kasikoneiden perässä. 242 jos ei ole jakoaskin alueen siirtonivelet kunnolla säädöissä niin voi neliveto (varsinkin hidas) hyppiä pois päältä ja tuhoaa silloin helposti laatikon sisuskaluja.

Mistä tuo tieto muuten on peräisin? Vaikkapa tuossa http://en.wikipedia.org/wiki/New_Venture_Gear olevan taulukon mukaan ainakin mitoitukset olisivat juuri toisinpäin, eli 242 olisi vahvempi. Tietty käytännön kestävyys voi olla jotain muuta...