Minkälainen auraaja tämä oikeukein onkaan?

Nehän lähtee samalla ulkoverhouksetkin jos auralla päästelee sokkelia pitkin. Harkkoperustus kestää kyllä, kun tekee anturan alle.

Sokkelihan yleensä rapataan oli se metonia vai harkkoa, ja jos auralla vetää siihen niin lähtee varmasti rappauskiviäkin..

mulla on perustus betonivalua mutta jos säästäisin niin tekisin harkoista.

Kestääkö harkkoperustus? Kai se tallissa kestää jos kestää tehdä koko alakerran rinnetaoon, tasakertaan ontelolaatat ja siihen päälle normi puutalo esimerkiksi.

Lämpökamera on hyvä apuväline.

Ite suosittelisin kyllä reunavahvistettua laattaa jonka päälle valamalla sokkeli.
pikkasen hankalampi raudoittaa mut kyllä kestää...Ja on helpompi rakennella tallia kun on lattia..

http://www.pisari.fi/perustaminen.html

nyybinä peedro

Uretaaniöljy olikin uusi tuttavuus, laitetaampa muistiin. :)

Oikein tarkkaan kun aurataan niin silloin lähtee ohut siivu sokkelistakin:D Tuo nyt vaan oli esimerkki. Laitetaan toiseksi esimerkiksi vaikka traktorikuski joka häröilee ylipitkien trukkipiikkien kanssa tallin seinustoilla ja pumppukärryt sisällä millä kolhitaan seiniä lattian rajasta.

Reunavahvaa laattaa käytetään yleensä vain jos maa ei ole kantavaa.
Siinä on ongelmana kylmän katkaiseminen sokkelia/laattaa pitkin pirttiin.

Toki näissä talleissa ei niin nuukaa.

ihan samalla tavalla betonisokkeli halkeaa kuin harkko.

Tossa tapauksessa voi antaa betoninsekoittajalle lopputilin

meinasitko ettei lainkaan tule eristettä perustukseen, jos sokkeli sisällä ja ulkona näkösällä kuurassahan se sisältä on.

yleensä sisäpinnassa eriste, ja päällä pelti tai kipsilevy siinä näkyvällä pinnalla tallin sisällä..

-anonyymi

Tarkoitin rapattuja eristeharkkoja. Eikai kukaan muilla enään tänäpäivänä lämpimiä rakennuksia tee?
Betoni eriste-elementteihin valettuna olisi minun valinta.

oon ammatiltani raudottaja :)

itellä on 86m2 (7.2x12) talli jossa betonisokkeli ja 3 ensimmäistä kerrosta eristeharkkoa, mastertoppi pinnassa. Lattiassa lämmitysputket ja glygoli kiertämässä puu kattilalla lämpiää ja löpölämppäri alkulämmöiks.
korkeutta sellanen 3.5mnosto- ovi 3.mx4m. päässä, erillinen kulku ovi ja toisen pään sivussa 2.5x2.3 ovi
12mm havuvaneri tupla kyprokin alla että saa työkalutaulut ja hyllyt kiinni seiniin. valoja on 6x 2x58 loisteputkia jotka 3 katkasian takana, eli ei tarvii kaikkia laittaa päälle kun tarvittaessa.

Nyt Kahden vuooden jälkeen tekisin muutaman asian toisin,= Talliin 4m korkutta (nyt hj nelipilari nosturilla niin vähän joutuu kyyristelee) leveyttä sellanen 9m ja 2 nosto ovea sivulle. nyt nosturi perällä ja edessä joskus joku auto, parempi että kummallekkin paikalle pääsee omasta ovesta ilman turhia siirtelyjä(Työntelyjä:) )
Master-topin päälle meinään heittää maalin.
Erillinen pannuhuone, tosin se ja pieni varasto on ens kesänä tulossakin. nyt merikontti ja lato täynnä tavaraa.
Pistorasiota tosiaan paljon, itellä nyt 6x 16A 2x32A ja 16x16A valovirtaa pinta asennuksella, noita 16A vois olla tupla ja johdot pistäsin heti tuulileijonaan kiinni eli ei kyprokin taa eikä pinta asennuksena.(saa kiinni mitä vaan ja ei kerää pölyä seinille niinkuin itellä) valoja noin tuplamäärä (tulossa ens vuonna)

Niin ja koko paska tuli ite tehtyä, enkä oo kyllä päivääkää katunu vaikka tiukkaa sinä kesänä tekikin, joutu jättää kapakit ja tyytyy kalsari juopotteluu:)

Onhan tuo surrikoukku tullut aika tutuksi viimesen 15vuoden aikana:(

erillistä pannuhuonetta ittekin aion, eipä se oo suuri työ valaa sille oma pikku laatta sitten samalla, ja tota kämpän ulkovuoraus tiiltä taitaa olla sen verran vielä jälellä että niistä muuraa vaikka seinät. tuo leveys muakin on mietityttäny että riittääkö 8m. niin monta kertaa on liian kapeessa tallissa tullu tehtyä remonttia, ja aina kironnu "jos mä tekisin tallin...":)

koko projektissa vituttaa vaan tuo byrokratia. ku aina oon pyrkiny sitä välttämään. pitääkö panna eukko asialle:)

Ittekkin piirrellyt pohjakuvaa talli-varasto-autokatoksesta, ja tein siihen HooJiin mittaisen palikan, jota sovittelin poikittain ja vinosittain sisätiloihin. Taitaa olla kahdeksan metriä "ihan hyvä".
Näin syrjässä asuvana tulee mieleen, että ketähän se sitten kiinnostaisi jos pykäisin tallin tuonne tielle näkymättömiin. :D

Aikanaan olin töissä Kiikalassa ja naapurifirman kanssa päätettiin rakentaa uusi toimistorakennus tuotantohallien viereen. Hankittiin sellainen parakkiratkaisu, ihan siisti tuli. Soitin kunnan virastoon ja kyselin rakennnusluvasta ja tarvittavista suunnitelmista yms. Kaveri kysyi puhelimessa mihin toimisto noin suunnilleen fyysisesti sijoitetaan ja kuinka iso on. Vastasin kysymyksiin ja "rakennuslupa" oli sillä selvä. Pienillä paikkakunnilla tuo byrokratia voi olla aika helppoa, tosin maailma muuttuu koko ajan.

itse asun kanssa syrjässä, 4km poiketaan asfalttitieltä, tien viimisiä taloja :D edes googlen kuva auto ei jaksanu ajaa tietä loppuun, varmaan aatteli ettei oo asutusta ku meitä edeltävään taloon on noin 1,5km. parisataa metriä ennen meitä oli kääntynyt.

oletkos ihan raudotusfirmassa töissä vai? sopiiko udella firman nimee? offtopiccia.

Tästä tallista kun puhe, niin oisko hyvää ideaa miten vois tommosen laattaperustaisen pohjaratkaisun laatan eristää jälkikäteen ,kun tietämättönä ei tullut lämmönkatkaisua tehtyä?

http://www.pisari.fi/perustaminen.html

Siis nyt on ton kohdan kaksi mukainen perustus.

Mitä tässä itse miettinyt, niin ulkopuolelle finnfoamit pystyyn niin että peittää harkon ja laatan. :confused:

Noin niitä on korjattu. Eristelevy hyvin kiinni perustuksen ulkopintaan ja saumat urtsilla saumaten. Eristelevyn pintaan sitten joku julkisivulevy tai on niissä joskus ihan peltiäkin käytetty. Joku "karaattilevy" voisi olla ihan hyvän näköinen siinä. Vähän samanlaista hommaa kuin eristämättömän kellarin perustusten eristäminen ulkopuolelta.

Jos seinärakennetta ei paksunna saman verran kun tulee lisää sokkelin pintaan, jää sokkeli usein ulommas kuin se seinän pinta. Siihen voi laittaa sopivan vesipellin, eli siihen ulkonevan eristelevyn yläreunan päälle niin, että pelti nousee vuorilautojen alle ilmarakoon, tuulensuojalevyä vasten. Silloin pääsee ilma pellin yläpuolelta vuorilaudan taakse ja seinä toimii kuten on suunniteltu. Toinen vaihtoehto on jättää ilmalle kulureitti vesipellin alapuolelle, jolloin pelti nostetaan vähän irti siitä eristelevyn yläpinnasta ja laitetaan ylösnosto vuorilautojen sisäpintaan (vaikeampi tehdä näin ja huonompi alimman laudan kannalta). Kumminkin pitää varmistaa, että ilma pääsee kulkemaan vuorilautojen taakse, kuten ennenkin. Vesipellin tippareuna, eli alaslasku pari senttiä ulospäin siitä eristeen päällä olevasta julkisivulevystä, niin tulee siistin näköinen.

Yksi tuttu eristi rintamamiestalon kellarikerroksen ulkopuoliset osat anturasta lähtien uretaanilevyllä n. 50-60mm paksusti. Siinä koolattiin samalla kaikki ulkoseinät paksummaksi ja tuli siten uudet vuorilaudat ulommas, niin ei tarvinnut laittaa sitä vesipeltiä. Toisaalta räystäitä piti jatkaa, ettei talosta tullut räystäättömän näköistä. Kun seinään piti saada lisää eristettä, eikä sisäpuolelle mahtunut, niin uloshan se piti laittaa.

Minulla on uuden tallin seinän perustukset tehty Lammin ladottavista eristemuottiharkoista EMH-350, jossa on n. 12-13 sentin eriste keskellä. Harkot on jälkivalettu notkealla betonilla. Perustus nousee n. vajaan 40 senttiä lattiapinnan yläpuolelle, eli myös sisäseinissä on betonia alaosassa. Perustuksen päältä, sen harkossa olevan kylmäkatkon kohdilta lähtee sitten peltipintaiset elementit seinäksi. Seinää pitää pystyssä teräsrunko. Palkkikehän päällä on normaalit päistä tuetut naulalevyristikot, 1:3 kaltevat.

lammin harkko
 

Miulla on tallin alakerran seinät tehty ladottavista lammin harkoista, helppoa ja nopeeta :)

Just tätä tarkotin

Kaikenlaisia betoni elkkuja tulee kyhäiltyä...http://forums.offipalsta.com/showthr...416#post714416

Tutulla on pajassaan imubetonilattia, ja niin tulee olemaan minunkin seuraavassa... Ei tarvi mastertoppia tms. pinnoitusta ja on kovaa kuin graniitti. Jos haluaa väriä niin pintaan voi hiertää väriaineen valun yhteydessä. Ainoa "huono" puoli on betonin kovuus, tosi työlästä piikata... Käsittääkseni kovuus saadaan aikaan imemällä valusta vesi pois. Käytetään teollisuudessa esim. pylväsnosturien anturoissa, korjaamoiden lattioissa, jne...