![]() |
olis joskus ihan mielenkiintoista saada penkitysprjut samalla koneella ja tekniikkapaketilla ajettuna tuollaisella tuubikäyrävirityksellä ja vakiolla valusarjalla, ja nimenomaan dieselkoneesta. saattaisi monelle tulla aikmoinen yllätys että kuinka paljon paremmin vakiosarja henkäilee kuin ( usein ) liian suurista käyristä kasattu kotikutoinen.
|
Tästä aiheesta on varmaan keskusteltu lähestulkoon kaikissa forumeissa. Tossa AtteL:n laittamassa kuvassa todistetusti toi moottori toimii mutta onhan sekin tuotu aikas kauaksi ja putken halkaisia joka menee turbolle on varmasti paksumpi kuin kannessa pakoaukko. Noinhan ne on laitettu järjestäen merimoottoreissa. Se vaikuttaa varmasti paljon minkä turbon autoonsa laittaa. Esim gt25 toimii varmasti vakiosarjassa paremmin kuin joku nelikymppinen.
|
Lainaus:
On kai alipainetta pakoputkissa, mut vaan hetkellisesti ja yleensä vedossa kaikki ennen rupelia on ylipaineen puolella. kaks tahtisissa on hianoja pulsseja putkessa, sekin on keskiarvoltaan ylipaineessa koko ajan. |
Jaahas, eli lähes kaikkiin nopeisiin mersuihin on turhaan tehty hienoja pakosarjoja tilaa viemään, myös herlevi joka on sellaisen laittanut vetotraktoriinsakin.
Kyllä niitä valusarjoja on hyviäkin, mutta tuollainen kuus yhteen heti pakokanavan jälkeen ei ole sellainen. Tuo jcb:n sarja olis mukava nähdä halkaistuna. |
Lainaus:
|
Jos kyse on mittarin paikasta. Toiset mittaa pakopainetta pakosarjasta ja toiset turbon jälkeen..
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Noista esimerkkien tapauksista on pakokaasupaine tietenkin mitattu pakosarjasta ennen ahdinta. Tuo nollapaineen tapauksessa oleva ahdin nostaa kyllä pakopainetta kun ahtopaine on 2bar = pakopaine 1bar. Kyllä turbon saa pyörimään ilman moottoriakin, suihkumoottoreiksikin niitä on tehty eikä siinä ole muuta kuin polttokammmio jossa palaa esim. polttoöljy tai nestekaasu. Tässähän taas ahtopaine menee suoraan polttokammioon kun ahdin on saatu pyörimään. Katso tuolta kuinka turboa voi pyörittää vaikka saunan kiukaalla: http://www.students.tut.fi/~kiiskils/stsk/turbo/1998/Jet2b.html Milläpä tuo pyörii? |
:)Näyttää olevan mielipiteitä yhtä paljon kun on pakosarjoja maailmassa. Olisin kyllä jättänyt vakio pakosarjan paikoileen kun olihan sekii pulssisarja kynttilä versiona mutta syynä siihen että lähdin tekee uutta putki häkkyrää oli siinä että tota holsettia en oikee saanu järkevästi asettumaan tilan ahtauden takia siihen vakiosarjaan. Joten iski sitten kokeilunhalu ja tietysti kun kaikki muutikii on tehneet, niin päätin sitten tehdä tollasen.Huonompaa ahtimen heräämistä ei ainakaan ole havaittavissa sieltä herää mistä vakio hiluilla ehkä jopa paremmin, riippuen missä asennossa syöttöruuvi on.Penkkiin toi kosla viedään vielä tän vuoden puolella, kunhan saadaan uus kannentiiviste vaihdettua nyt paineet karkaa vesitilaan.Mutta nää on niitä asioita mistä voi vääntää maailman tappiin asti.
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Master power
Oma kohtaisia kokemuksia ei master powereista ole, mutta olen kuullut eräältä taholta, että laatu vaihtelee. Jos ostaa lavallisen, niistä saa kasattua yhden hyvän. Välykset vaihtelee kuulemma suht reilusti. Mutta saa niitä minun puolestas ostaa ja kokeilla.
|
Lainaus:
Ei taida ihan 10bar paineilmaa riittää.. Tämä vertaus ihan vain siksi että pelkkä paine ei pyöritä ahdinta. |
Kylläpäs. Jos laitan kymmenen kiloa painetta meno puolelle turboa vastaavaan hyrrään ja jälkipaine on nolla, niin helposti tulee 1,5 kiloa ulos toiselta puolen. Oletuksenahan oli että tilavuusvirta on riittävä. Toki osa energiasta menee lämmöksi. Puhuin nyt teoreettisesta esimerkistä, mutta ite alotit..
Tunnut solmurauta vastaamaan asian tuntevasti kysymyksiä väistellen. Miksipä et vastais itse kysymyksiin?:rolleyes: |
Lainaus:
Ja tuohon esimerkkiisi, yhtä hyvin voi kokeilla pyörittää ahdinta puhaltimella joka tuottaa ilmaa vaikka kuinka ja paljon, mutta painetta ei ollenkaan. Ei ahda ei. Ja vielä, ihan vilpittömästi kysyn. Voisitko antaa tuon kyseisen koneen speksejä (mikä ahdin, siipien koot, ym.) sekä kertoa miten mittaus on suoritettu? |
*lainaus: Voisitko antaa tuon kyseisen koneen speksejä (mikä ahdin, siipien koot, ym.) sekä kertoa miten mittaus on suoritettu?
1,9 tdi motti 12mm nestepäällä vähäsen muokatulla garretin GT32 ahtimella tuottaa juurikin noin: 2,5bar ahdoilla = 1,5bar pakopainetta ja 296hv, siivet imu47/pako54mm, turbiinikot. ar63+valupakosarja. Sekä jos ahtopainetta pienennetään niin pakopaineet pienenee koko ajan samassa suhteessa 1bar alle ahtojen. 1,9td motissa 12mm nestepäällä taas GT32 ahtimella 2,7bar ahtoa=1,7bar pakopainetta, ar69. Vrt. HX35 #12 pakopesällä menee ahdot ja pakopaineet samoissa (2bar ahtoa=2bar pakopainetta). Mittaukset tehty kuten jo aiemmin kerroin pakosarjasta ennen ahdinta luotettavalla teollisuusmittarilla. Ahtimella on siis väliä. Lisää löytyy mutta kaikkea ei jaksa kirjailla. |
Aikamoisilta kuulostavat painelukemat tolle ahtimelle. Tässä ainoa GT32 kompressorikartta minkä Garrettin sivuilta löysin:
http://www.turbobygarrett.com/turbob...03-1comp_e.jpg Tosta kun katselee, niin kartta loppuu jo painesuhteeseen 3. Eli käytännössä 2 bar jälkeen kompura toimii enää ilmalämpöpumppuna, joten on ihan oikeasti mahdotonta uskoa että 2,5 bar ja sitä suuremmilla ahdoilla pysyttäisiin tolla hyrrällä mitenkään järkevissä pakopaineissa/-lämmöissä. Minkälaisia pakolämpöjä noista kattiloista on mitattu? |
^Tuntuu toimivan tractorpullingissakin "vähän" ylipaineella jos 1,5bar keskipaineelle tarkoitetuilla ahtimilla vedetään 5,5bar paineilla. Turha hienostella kartoilla?
|
Lainaus:
kyllä se voiman tulo loppuu kun pudotaan kartalta pois,ei ole montaa ahdinta millä mennään 5,5bar,4bar on jo todella paljon yhdessä vaiheessa. |
Lainaus:
|
Joutuu investoimaan Holset He221w:hen, painesuhde 4.0, billett kompurasiipi ja siipien geometria muutenkin enemmän tätä päivää. :)
|
^^Teillä ei ole sitten ollut käytössä HX35 ollenkaan koska suurin tuon sarjan turbiini yleisesti käytössä on 60mm.
|
Lainaus:
|
^Holsetti kyllä mutta todennäköisesti tuo #12 pesä on koneistettu isommalle HX40 tms. siivelle joka taas on tuo 64mm.
|
Lainaus:
|
Sivu luotu: 15:39 (GMT +2). |