Vakkilaisissa on käytetty paljon 5x112 eri et luvuiilla, niistä luulisi löytyvän sopivia. Keskireikä on 57,1 alkuperäisissä vanteissa mutta esim tarvike alumiinivanteissa isompi ettei sekään ole ongelma.

Mihin suuntaan se et on väärä?
 

Ja minkä mersun vanteet? vanhan mersun (esim W-123) vanteen et paljon pienempi kuin uudempien, ja kun ovat kapeampia, niin sisäreuna monta senttiä lähempänä kiinnityspintaa.
Ja minkä kokoista vannetta etsit... VAG:ilaiset usein 15" tai isompia...

Niitä on eri ET:llä. Minäkin olen jemmaillut w126 15" peltivanteita jos tarvii johonkin kärryyn.

Esimerkiksi audi, volkkari, skoda, voortti, ...

Tuossa on muutamat ja mb stanssattuna vanteisiin ja et 48-50 jotain ja ihan 14 tai 15" riittää, ei taida olla mitään maasturityyppisiä et lukuja tuolle jaolle?

Jaa se oli kierteellä kiinni. Olisivat nyt vähän voinu jotain muotoa laittaa tuohon että ois ees etäisesti näyttäny kierrettävältä osalta :D

Saatko laskettua noista ET-luvuista ja Vanteea Leveydestä....
 

Siis minkälaiset vanteet tarvitset?

onko tuo et 48-50 se mitä kaipaat vai se mikä ei käy...

Em mersun vanteet pyörii suuruusluokkaa 20 ja eteenpäin

Siis mille renkaalle, ja kuinka paljon tilaa pyörännavan sisällä?

p.s jos pitää löytyä Maasturi samalle vanteelle, niin WV taro taikka joku "jenkki" olisi minun googlaus

Hyvä perintätoimisto hakusessa.

Aiemmin oli Suomen Perintätoimisto, otti pienetkin saatavat asiakseen ja perintäkulut velalliselle. Axactor osti kuitenkin Suomen Perintätoimiston toiminnot 2019 ja nyt ovat muuttaneet toimintaansa. Ottavat toimeksiantoja pääasiassa isommilta yrityksiltä.

"Strategiamuutoksen myötä tulemme jatkossa keskittymään pankki- ja rahoitusyhtiöiden saatavien perintään."

" Tarjoamme saatavien hallinnan, maksuvalvonnan ja perinnän palveluita ensisijaisesti pankki- ja rahoitusalan yrityksille sekä vakuutusyhtiöille. Palvelemme myös keskisuuria ja suuria yritysasiakkaita. Ostamme rahoitusalan yrityksiltä perintään siirtyneitä velkaportfolioita."

"Valitettavasti emme myöskään voi jatkossa ottaa yllä mainittujen muutosten myötä uusia toimeksiantoja vastaan."

Ilmoittivat etteivät jatka keskeneräistä pienen yrittäjän, pienen saatavan perintää! Ei sanasta sanaan mutta rivien välistä luettuna.

Mainos on valttia....
 

^-En tiedä onko Suomessa tai mistä tavoittaa näitä velanperijöitä...? :rolleyes:

https://t.ylilauta.org/a/w/0/aw03e-1ec3yst-480.jpg

Tuli varattua huomiseksi BE-ajokortin teoriakoe. Noita maksullisia harjoittelusivua on monia tarjolla mutta onko siinä kokeessa mitään ihmeellistä? Ikää 29v eli jonkun verran on yleiset liikennesäännöt tiedossa. Ajokortti/massapykälät on myös hallussa. Tarviiko kuorman sidontaan liittyen tietää jotain spesifiä?

Ei ainakaan 4vuotta sitten ollu

Teoriakoe hyväksytty, eipä siinä ollut kyllä oikeastaan yhtään peräkärryyn liittyvää kysymystä, muuta kuin siihen liittyvät liikennemerkit.

Aloittelijan lukkoihmettelyä...
 

Mekaanisesta akselilukosta: Ymmärtääkseni esim. taka-akselin lukko lukitsee taka-akselin tasauspyörästön ja tällöin yhtäläinen voima välittyy moottorilta kummallekin taka-askelin pyörälle. Pyörät pyörivät tällöin aina samalla nopeudella.

Entä jos keskitasauspyörästön lukko on auki. Onko tällainen asetus (keski auki, taka kiinni) validi/järkevä missään olosuhteissa?

Onko keskitasaupyörästö joissain maasturimerkeissä aina lukossa?

Entä mikä on napalukko?

Olet ymmärtänyt tasauspyörästön lukon idean oikein. Onko sitten järkevää pitää keskilukkoa auki ja takaa kiinni, en heti ainakaan keksi missä olisi. Esimerkiksi G mersussa lukot saa vain järjestyksessä keski- taka- etu- kytkettyä. Ehkä jääradalla olisi hyvä, saa perän luistamaan mutta ei ole niin kova puskemaan?

Monessa maasturissa ei edes ole keskitasauspyörästöä, mutta niissä voi valita pelkän takavedon. Sellaisissa siis etu- ja takapää vetää aina samaan tahtiin kun neliveto on kytketty.
Sellaisissa on myös usein napalukot. Napalukko kytkee navan vetoakseliin. Sen tarkoitus on polttoaineen säästö, eli takavedolla ajaessa saa irroitettua vetarit navoista jolloin ne ei pyöri turhaa.

Alkaahan se aika nopeasti syödä bensaa ja rengasta, jos akselit on jumitettu toisiinsa. Ainakin jos pitää yhtään mutkissa tai risteyksissä ajella. En kyllä keksi muuta tilannetta kuin drifting-harrastus ja maastossa se, kun jumiin jäämisen uhka on käsinkosketeltava. Muualla ajo muuttuu tönköksi ja kankeaksi, risteykset ja liikenneympyrät menevät pitkäksi tms.

Jos yleensäkkään on mahdollista kytkeä vain takalukko autossa missä on keskitasauspyörästö: jos etuakselilla pääsee jompi kumpi pyörä kunnolla suttaamaan suurin osa voimasta menee sinne yhteen renkaaseen. Eli maastoajossa aika heikko tilanne, paljon parempi etenemiskyvyn kannalta on keskipyörästö lukossa ja tarpeen mukaan akselit lukossa. Näin vaikka edessä tai takana pito katoaa jossain nurkassa niin molemmille akseleille tulee siitä huolimatta vetoa 50-50.

Suurimmassa osassa pickupeista/lava autoista ja isossa osassa 90-luvun ja vanhemmissa maastoautoissa neliveto on kytkettävä neliveto, jossa ei ole keskitasauspyörästöä. Ne vetää siis neliveto päällä aina 50-50. Niissä on monesti juuri nuo napalukot, jotta etutasauspyörästö ja etukardaani ei pyöri turhaan ajettaessa pelkällä takavedolla. Navat voi olla automaattiset tai manuaaliset. Nykypäivänä yleisempi versio tuosta on etuakselin kytkentälaite joka irroittaa toisen etuvetoakselin automaattisesti pyörimästä takaveto päällä ja näin ollen tasauspyörästö ja etukardaani ei pyöri turhaan.

Ja mitä pidempi akseliväli sitä paremmin huomaa miten tönkösti tommonen kytkettävällä nelivedolla varustettu auto kääntyy neliveto kytkettynä.

Olet enempi oikeilla jäljillä, kuin arvaatkaan
 

Siis tasauspyörästö (ilman lukkoa) jakaa vääntömomentin tasan molemmille akseleille, ja jos toinen, esim. takarengas, on ilmassa esim. ristiriipunnassa, niin sen pyörittäminen ei vaadi kuin minimaallisen vääntömomentin.
Ja samalla minimaalisella vääntömomentilla se toinen takarengas yrittää vääntää autoa eteenpäin.

Ja jos em. tapauksessa on taka-akselilla 100% kytkettävä mekaaninen lukko, niin kun kardaania pyöritetään, niin käytännössä KAIKKI energia/voima, siis vääntömomentti, menee tuohon takarenkaaseen, mikä ei ole ilmassa.

-> jos maasturi, missä on kaikki tasauspyörästöjen kytkettävät lukot kiinni, niin kaikki renkaat pyörii samaa nopeutta, vaikka kolme niistä olisi ilmassa, ja yksi tukevasti maassa-> moottorin vääntömomentti/teho menee vain tuolle yhdellä renkaalle.

-jli-
Rengas aina "luistaa" kun siitä välititetään voimaa, ja tuo ilman keskitasauspyörästöä oleva neliveto oli takavuosina/vuosikymmeninä kaikkien ammattikäytössä olevien maasturien voiman jako; Range Rover toi tuon keskitasauspyörästön suomeen, ja sille bensa todella maistui, vaikka tuo ammattikäyttö oli useimmin kravatti kaulassa....

Kiitos, nämä vastaukset ja pari YouTube-videota auttoivat selventämään asiaa.

Paras löytämäni pätkä yleisesti tasauspyörästön toiminnasta, tehty vuonna 1937: https://www.youtube.com/watch?v=yYAw79386WI.

Kyllä sitä ennenkin osattiin näköjään tehdä kunnon videoita.

Jatkuva neliveto lukittavalla keskitasauspyörästöllä on kyllä kiva etenkin näillä keleillä. Ei isommin pääse yllättämään vaikka olisikin joku sujuvasti liukas jäinen kohta tiessä. Nelisen vuotta semmoisella nyt liikkunut, ja tähän mennessä vain pari kertaa on normiliikenteessä tarvinnut keskilukko kytkeä, nekin molemmat tilanteet kevätlumilla jyrkkään mäkeen eli talonpihaan mennessä. Nastattomilla "mutiaisilla", paikassa jossa kävellenkään ei meinannut päästä mäkeä ylös...

Samaisesta Rangesta on myös kokemus, kun etutasauspyörästö keksii ihan itte lukittua, vaikka oli lunta ja jäätä tiellä, niin aika kankeaa oli kääntyminen. Liikenneympyrät oli sellaisia että ekan jälkeen tuli mietittyä reittiä että pystyiskö ympyröitä välttämään -tuli siis tilanne jossa keski- ja takaperä avoimia mutta edessä 100% lukko. Ei ollenkaan hyvä ollut se...

Liikkeellelähdön ja ajettavuuden eroja on hieman päässyt vertaamaan, kun käytössä on Ranget, toinen lukittavalla keskilukolla ja toisen keskipyörästössä visko, lisäksi sekä etu- että takavetoiset joissa kytkettävä neliveto. Kaverilla vielä lisäksi kakkosDisco jossa torsen keskitasauspyörästönä (on lukitusmahdollisuuskin olemassa), etu- ja taka-akseleiden lukkoa simuloi luistonesto (joka on osallistunut hyvin minimaalisesti torsenin asennuksen jälkeen)...

Ainoan kerran kun on oikeasti jännittänyt miten saa Rangen ylös suosta, oli erehdys reitistä ja siellä oli akseleita myöten jumissa, vaan kyllä se sieltä kiipesi pelkän keskilukon kanssa ylös. En olisi uskonut, mutta toisinaan nämä vaan yllättää...

Suosittelisin http://www.laihian-laki.fi/
10 vuotta asiakkaana,ystävällistä ja asiantuntevaa porukkaa,
eihän se silti takaa että perintä välttämättä onnistuu,
siihen tarvitaan niitä partaisia liivimiehiä :D
Mutta "Jos ei tulosta, lasku sinulle 0€" eikä ole koskaan tarvinnu tyhjästä maksaa

https://sites.google.com/site/perint...oimisto-pakote


Ite käytin joskus tehoperintää. Yritykselle ilmainen, velalliselle kulut. Ainakin sillon oli.

Onko kenelläkään tietoa mistä voisi löytyä suorakaiteen mallisia, muodoltaan mahdollisimman särmiä magneetteja? Optimi olisi 35x10x10mm.

Tuon lähemmäksi: https://magnet.ee/fi/kestomagneetit/...alnico5-detail armottomallakaan netin tonkimisella ei pääse.

Teetättämällähän kyllä saa, mutta tarve olisi N. 40-50 pcs. niin ei hotsittasi oikein tyyliin 10€ + kipaleelta maksaa.

Onkohan jossain jotain vinkkejä/videota tms. palkkihelmojen tekoon itsekantavaan koriin? Minkähän kokoista palkkia kannattaa alkaa suunnitella? Auto on Delica L400 eli noin 2 tonnin maastotila-auto.

Äkkisältään voisi kuvitella että rungottomassa toteutus se haastavin. Tyyliin että ei nitkahda tehdessä?

Tokkopa se tehdessä nitkahtaa jos ei väen väkisin halua joustoja kokeilla kun helmat on leikattu pois. Onhan ZJ-Jeeppien helmojakin palkitettu maailman sivu.