No toivottavasti meni edes sinne päin :D

vähän ohi aiheesta: Minullakin on tuollainen superkempomat
 

Tuohon sinun Super Kempomaattiin (150A?) on varmaan jälkikäteen laitettu euroliitin?
Minulla molemmissa koneissa (toinen varaosina) on kiinteä kaapeli, joka on lyhyehkö; mutta hitsaa mukisematta terässpiraali lankajohtimella 0,6 lankaa (nyt ollut varmaan 5 vuotta 0,8).

Kuten -JiiPee- jo kirjoitti, tuo -80 luvun superkempomat oli aikaansa edellä monessa suhteessa; Ulkomuistista: Elekrtoniikalle ja vetomoottorille oma verkovirtamuuntaja, täysin elektonisesti ohjattu hitsausvirta, ja jotain takaisinkytkentääkin: 0,6 ja 0,8 langalla voit hitsata niin pienellä jännitteellä, että muilla samanikäisillä "valovirtakoneilla" ei onnistu.
Ja toimii pitkillä jatkojohdoilla, ainoastaan maksimi virta kärsii.
Jonkin verran olen hitsannut puhtaalla argonilla sekä hapokasta että alumiiniä (teflon?lankaputki, 1,0 almg-lanka, napaisuuden kääntö puuttuu) ja tehot loppuu alumiinissä yllättävän äkkiä....

Ja minun koneessa on sellainen vika/ominaisuus, että molemmat lisälaite paneelit ei voi olla kytkettynä yhtäaikaa, siis kaukosäädin paneeli on kytkemättä, liitin koneen sisällä tuossa SB200 modulissa.
Molemmista koneistani puuttuu tuo 12v/24v +kaapeli, ja aina kun käytän virtasuutinta akun lataamiseen tms. niin nostan langan vetorullan vastinkappaleen ylös. (siis tämähän on varustettu yhdellä vetorullalla, johon lankaa painaa vapaasti pyörivä pyörä.)

Latausvirtaa antaa täysillä maksimissaan muistaakseni noin 80 Amppeeria/15+ volttia, 24v/30+ volttia. apuvirtatoiminnolla paljon enemmän, katossa hehkulamput himmeni huomattavasti....

Tuo kaukosäädin tosiaankin mahdollistaa langan ja jännitteen/virran säädön lähes nollasta maksimiin. (kätevä, kerran olen kokeillut kaverin koneessa)
Toinen lisävaruste, mikä olisi kannattanut hankkia, on hiilen pidin: pystyy lämmöllä kutistamaan peltiä, ja antamaan "kuumia"

siis Super Kempomat painaa n.50 kg ja on -80 luvun tekniikkaa, ja vasta nämä vuosikymmeniä uudemmat invertteri mig:it tuovat merkittävää parannusta 230v ("valovirta") koneisiin.

Tarkkasilmäinen setä näköjään hoksasi tuon EURO konversion. Jouduin laittamaan semmoisen kun omasta alkuperäisestä kaapelista meni se kuparipunos niin huonoksi että ei voinut enään hitsata.

Oon tuolla käyttänyt 0.6 ja 0.8 lankoja ja toimii ihan ok niillä.

Uudella Minarcmig 200:lla veetty 15 cm saumaa onnistuneesti 0,6mm langalla. Sen jälkeen vain palaa lanka kiinni eikä hitsuu onnistu enää mitenkään. Lähtö myyjäliikkeeseen het huomen aamulla sen kanssa. Ja vielä onko kukaan uuden koneen omistajista onnistunut rekisteröimään konetta saadakseen laajennetun takuun. Mulla vaan sivut herjaa että ei tunne sarjanumeroa.

Voisiako samalla kysellä toimiiko 170 malli paremmin 0.6:sella?

Kempin sivuilta kun lataa esitteen, niin kyllä siellä 0.6mm Fe lanka löytyy yhteensopivien "lisävarusteiden" listalta sekä 170 että 200 malleille...

HR-servicen myyntiin laitoin sähköpöstilla kyselyn, mutta ei ole kuulunut vastausta...

Sain vastauksen:

"Evo200 mallin automaattisäätö ei ole ihan kohdallaan 0,6 langalla,mutta käsi säädöllä ok

Evo170 emme ole kuulleet ongelmista.

Kun vaihtaa lankakokoa myös virtasuutin on vaihdettava vastaavaan kuin lanka.

Markkinoilla on myös kopio virtasuuttimia joiden toleranssit on aivan mitä sattuu.

Suosittelemme käyttämään alkuperäisiä osia parhaan hitsauskokemuksen saavuttamiseksi"

Noniin onko kokemusta toimiiko 200 malli 0.6 kanssa manuaalisäädöillä?

Mulla ei toiminut manuaalisäädöilläkään ja mulla oli se virtasuutin kiinni mikä koneen mukana tuli.

En kyllä ymmärrä miten se virtasuutin voi estää sen, että lanka palaa kiinni siihen lankasuuttimeen (vai mikä sen virallinen nimi onkaan).

Voihan se kyllä olla että 2021 ostettu kone poikkeaa esim. 2017 ostetusta ja nykyään se olisikin mahdollista manuaalisäädöillä.

Tuo MinarcMig Evo 200 on hyvin kranttu 0,6mm langalle ja vaikka se periaatteessa toimisi, ei sitä voi suositella, mielummin 0,8mm lanka jolla pitäisi toimia kuin junan vessa.

Tuo takuun rekisteröinti pitäisi onnistua heti kun myyjäliike on rekisteröinyt koneen Kempin järjestelmään. Kun myyjä on rekisteröinyt koneen, pitäisi rekisteröinnin onnistua tuolla olevan linkin kautta: https://www.kemppi.com/fi-FI/tuki/lue-lisaa/takuu/

Koneen mukana taitaa tulla 0,8 langalle virtasuutin (eli se pieni suutin suutin jonka läpi lanka tulee) ja 0,6mm lanka taas tarvitsee sille sopivan 0,6mm virtasuuttimen jotta kontakti lankaan on mahdollisimman hyvä (huono kontakti aiheuttaa kiinnipalamisia). Se isompi kirkas suutin, joka lähtee käsin irti taas on kaasusuutin, ja sillä ei ole vaikutusta langan kokoon.

Lisäksi tosiaan 0,6mm koossa kone on todella tarkka langan laadusta, joten halppislangoilla tulee varmasti ongelmia. Myös kaasuna kannattaa ehdottomasti käyttää seoskaasua.

Ja tosiaan sen 0,6mm langan toiminta muutenkin on vähän niin ja näin, eli kannattaa käyttää mielummin sitä 0,8mm lankaa jolla pääsee huomattavasti helpommalla.

Tässä hieman spekulaatiota:

Perinteisissä muuntajakoneissa 0.8 suutin 0.6 lagalle voinee toimiakin, koska näissä koneissa virtasuuttimen tehtävänä on vain syöttää virtaa lankaan.

EVO 170/200 koneet on toteutettu puolijohdetekniikalla. Tällainen teholähde tarvitsee ainakin virtamittauksen kuorman yli toimiakseen. Hitsauskoneen kuormana toimii valokaari, joka on hitsattavan kappaleen ja langan välissä. Kyseinen mittaus tapahtuu maakaapelin ja langan välityksellä. Lanka on sähköisesti kytkettynä vain virtasuuttimen kautta kyseiseen mittapiiriin. Mikäli suutin on suurempi kuin mitä langalle on speksattu, on mahdollista, että lanka värähtelee suuttimessa, jolloin virtamittaus häiriintyy / pätkii. Tässä tilanteessa teholähde näkee virtamittauksessa katkoja, ja se pyrkii kompensoimaan tilannetta nostamalla jännitettä. Hitsausprosessin säätö ei siis tällöin pysy koneen hallinnassa, huolimatta siitä oliko kyseessä automaattimoodi vain manuaalisäätö. Tällöin lanka todennäköisesti palaa kiinni suuttimeen ja jälki on huonoa.

Vastaavanlainen ilmiö voinee ilmaantua näillä koneilla myös tilanteessa, jossa käytetään 1.0mm virtasuutinta 0.8 langan kanssa.

Onkos sulla tietoa toimiiko 170 malli paremmin 0.6mm koneen kanssa, vai onko myös se yhtä kranttu?

Korjataas vielä suutintermejä, eli mulla oli Kempin omia 0,6mm virtasuuttimia (mistä lanka tulee läpi) koneessa eikä toiminut niillä.

Kaasusuutin oli se mikä koneen mukana tuli, mutta sillähän ei ollut merkitystä tässä tapauksessa.

Eikös mig-hitsissä kuitenkin puhuta kaarijännitteestä, joka on tietyllä tasolla? Perinteisessä koneessa se valittiin muuntajan ensiökäämin pituutta valintakytkimellä säätäen, uudemmissa elektroniikalla. Virta säätyy sen mukaan, millä vauhdilla lankaa valokaareen tai sulaan lykätään. Eikö tämä toimi noissa uusissa koneissa enää tähän tapaan, eli säädetäänkö niissä tosiaan langan läpi kulkevaa virtaa?

Disclaimer: En tiedä näiden koneiden kytkennästä mitään. Tarkastelen aihetta tässä treadissa tehtyjen havaintojen, kommenttien sekä yleisesti puolijohdeteholähteen toiminnan kannalta. Tämä on siis puhdasta spekulaatiota kysymykseen miksi virtasuuttimen kontakti voi aiheuttaa ongelmaa hitsausprosessiin puolijohdeteholähteeseen perustuvassa laitteessa.

Puhumme JP samasta asiasta mutta hieman eri sanoin.

Puolijohdeteholähteen kaarijännitteen säätö, esimerkiksi jos sitä säädetään jostain nupista, voi joko perustua esiasetettuihin parametreihin powerin kontrollerissa, tai asetusarvoon, jonka toteutumista kontrolleri mittaa powerin lähdöstä.

Mikäli kone on toteutettu esiasetetulla parametreilla ilman mittausta, tällöin koneessa ei hyödynnettäisi puolijohdetekniikan tuomia hyötyjä ja kone vastaisi vain tavallista muuntajakonetta. Pidän tätä epätodennäköisenä.

Todennäköisempää on siis, että lähtöä mitataan, ja koneen jännitettä ja virtaa säädetään mittausten perusteella.

Kontrollerin controll loop voi perustua: virta-, jännite- tai molempien mittausten tuomaan virta- ja jänniteohjeeseen, jota teholähde sitten pyrkii toteuttamaan.

Virtamittaus pitänee joka tapauksessa olla, jotta teholähde pystyy ylipäätään toimimaan käyttötarkoituksessaan. Koska en tiedä mitä kone säätää mittatietonsa perustella en voi ottaa myöskään kantaa säädetäänkö koneen tehoa pelkästään kaarijännitteen, vai pelkästään virran, vai molempien avulla.

Ottamatta nyt enempi kantaa mitä tämän koneen kontrolleri mittaa lähdöstään (eli tapahtumasta maakaapelin ja langan välillä), kone ei voi toimia stabiilisti, mikäli mittaustapahtumassa on häiriöitä.

Analogisesti tilannetta voisi kuvitella seuraavanlaiseksi muuntajakoneen kanssa:

Henkilö 1 yrittää hitsata koneella samanaikaisesti, kun henkilö 2 on kaarijännitteen säätönupissa kiinni ja pyörittelee sitä jatkuvasti ihan mihin sattuu random-arvoihin...

Joo, kyllä niitä teholähteitä voidaan eri tavoin ohjata. Tarkka säätö saadaan takaisinkytkennällä sieltä virtasuuttimelta asti, koska sehän viime kädessä lähinnä kaarijännitteessä on. Jännitten ja lankanopeuden välillä vallitsee riippuvuus, eli tietyllä jännitteellä tarvitaan tietty langan nopeus, jotta kaari palaa tarkoitetulla tavalla.

Voi sähköpuolen ohjata virtaakin säätämällä, kunhan kaarijännite pidetään sopivana langan nopeuteen nähden. Tietyllä virralla saadaan aikaan tietty kaarijännite, kun langan paksuus ja nopeus tiedetään.

Minulla on aiemmin tässä ketjussa mainittu Trigger 1000, joka on poltinkahvan liipaisimella säädettävä synerginen kone. Siinä kaarijännitteen ja lankanopeuden suhde on ohjelmoitu kiinteästi piirikortille, parametreina 80%/20% seoskaasu, 0.6 lanka ja perus musta rauta. 90-luvun alun tekniikkaa. Liipaisimella säädetään lankamoottorin nopeutta tai jännitettä. En tiedä kumpaa siinä säädetään, mutta toinen parametri lasketaan jonkun kortille ohjelmoidun yhtälön mukaan siitä säädetystä.

Muutin aikoinaan sen koneen erilaiselle langalle. Piti hieman peukaloida lankamoottorin ohjausta niin, että sen sai pyörimään hitaammin. Tuli ihan toimiva, ja on hyppylangalla palautettavissa alkuperäiseksi.

Mielenkiintoista. Olisin olettanut että synerginenen prosessi nimenomaan olisi takaisinkynkennän ansiosta mahdollistunut prosessi. Tästähän päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen mitä termi "synerginen" ylipäätään tarkoittaa tässä yhteydessä?

Voihan se sitten olla ettei näissä EVOissakaan ole takaisinkytkentää... Silloin toki kranttuus virtasuuttimen toleranssia kohtaan pitäisi selittyä jonkin muun syyn vuoksi.

Jollakin sekin selityy miksi 200 malli on kranttu 0.6mm langalle. Langan ja virtasuuttimen välisen kontaktin tärkeyteen täälä aiemin viitattiinkin. Toki mainittiin myös se että kone ei toiminut oikealla suutinkoollakaan.

Joku tässä jutussa nyt kuitenki mättää kun sekä markkinointimateriaalissa ja käyttöojeessakin puhutaan 0.6mm langaata. Tästä huolinatta käytännökokemukset viittaavat siihen että homma ei kyseisellä koneella onnistu.

Tässäpä se synerginen prosesi selitetään:
https://m.youtube.com/watch?v=z7xWYmVd3EA