VI**U MIKÄ IDIOOTTI-TUUNINKISPEDENYYBERÖ! Tilannehan on juuri päinvastainen.

Note! This message was posted anonymously!

päivä päivältä ajatus alkaa kiehtoo enemmän. läjän apparin puoleisen akun paikalle jos sais jotenkin kennon mahtumaan.

mihinkähän hintaan noita saa?

en löytänyt hakemalla kuin jonku volvo s-80sen coolerin ja se oli 170€uroa...

Onko kukaan palstalainen laittanu läjään? mistä autosta cooleri on?

.: www.offikuume.com :.

coolerit + turbot
http://www.proturbo.fi/index_fin.htm

Kyllä lähteee !!!

Ookkos kokeillu? Kokemusta turbotuksesta? Lukeahan saa ja kirjottaa mitä toiset googlettaa.. Mutta niinko sanoin.. Ei millään pahalla.

Note! This message was posted anonymously!

Laita ilma-diesel-ilma jäähy. Saat samalla polttoaineen esilämmityksen.
ja tankissa möllöttäessään PA jähtyy.

Mitä "pienempi" turbo, sitä alempana alkaa tuottaa positiivista painetta (parempi vääntö) ja sitä aiemmin meno yläpäässä loppuu (pienempi huipputeho). Ja päinvastoin.

Eli tuossa on anonyymillä kyllä käsitteet vähän hakusessa.

Ja turbon koko ei ole yksiselitteinen käsite. Kaikki riippuu tarvittavasta ilmamäärästä ja turbossa käytetyistä turbiini- (pako) ja kompressoripesistä (paine), sekä juoksupyörien koosta ja siipityypeistä. Lopputulos koostuu noista halutun kierrosalueen säestyksellä.
Kiisseliin riittää yleensä suhteessa vähän pienempi turbo, kun samankokoiseen bensakoneeseen, tuon kierrosalueen kapeuden takia.
Välijäähdyttimen toiminta on tuossa edellä jo aika hyvin kerrottu. Liian pieni ahdistaa virtausta ja tästä johtuen ahtolämmöt (paine) nousee, jolloin cooleri ei enää jaksa viilentää tuota läpimenevääkään ilmaa.
Liian suuri kasvattaa turbon ja koneen välistä ilmatilaa liiaksi ja aiheuttaa turhaa lagia. Ajo-ominaisuudet kärsivät.
Coolerin tarkoitus on viilentää koneeseen menevän ilman lämpö mahdollisimman alas, jotta koneesta saadaan paras teho ulos. Kylmään ilmaan mahtuu, suhteessa lämpimämpään, enemmän happea samaan tilavuuteen. Ja happeahan se löpö tarvitsee palaakseen.
Sähköflektillä hoituu ilmankierto.

Onnea virityksille.

-Julle-

Mä olen kyllä turbottamisessa ihan vihreä.
Mutta joskus hulluna semmosta uakkeriin suunnittelin
ja kiertelin turboliikkeissä ja käsitys asiasta
jäi tämmöiseksi.
Bensakoneeseen sopisi vastaava kuutiotilavuutta PIENEMMÄN
dieselkoneen turbo. Syynä tähän tarjottiin pakokaasujen
lämpötilojen eroa. Eli saman kokoisista koneista dieselistä
tulee enemmän hönkää putkesta korkean pakokaasun lämpötilan
vuoksi.
Yleisesti suosioon nousi volkkarin 1,6TD turbo, jolla olis jo
saanut enemmän alapainotteisen alueen.

Siinä raadile pohdittavaa, jos vaikka taas joskus mokomaan
hommaan innostuis<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>

http://www.petrisimolin.com/smiley/flash.gifItäautosafari Kuhmalahdella 10-11.9.2005http://www.petrisimolin.com/smiley/flash.gif

Tervehdys!
Kuinkahan vaan mahtaa olla ed. kommentin kanssa?
Bensakone kiertää Dieseliä enempi = bensakoneen ahdin pyörii kovempaa tai tarvii isomman ahtimen.
Dieselkone käyttää enemmän happea polttoainelitraa kohden kuin bensakone = dieseli tarvii enemmän ahdettua ilmaa kuin bensakone.
Pakokaasun lämpöjen kanssa tuskin on tekoa ahtimen koon kanssa.
Ei mahda samankokoisten moottoreiden ahtimissa olla paljoakaan eroa, eri asia on sitten kun rakennellaan, että mihin käyttöön ja millaista "potkua" halutaan ja ennenkaikkea, minkälaisilla kierroksilla tehot halutaan ulos.
TT

Note! This message was posted anonymously!

Ok, just tämmöisä kommentteja kaivataan ja lisää.

Tolla hakukierroksella esitin asiani niin, että tahtoisin
painetta jo aika pienillä kierroksilla. Ei nyt ihan tyhjäkäynnillä.

Lähinnä tuo turbon kokoasia koski pakokaasupuolta eli sillä lailla
haettiin suht oikeaa kokoa turbon heräämisen ja toisaalta
pakokaasujen kulun ahdistamisen kannalta.
Tässä harjoitteluvaiheessa ei vielä liikaa keskitytty paineisiin
ja niitähän tässä tapauksessa ei kovin paljoa halutakkaan. Turboäijälle speksasin noin puoli baaria.
Helppohan se ylipaineenalaspaiskaaja on sitten viritellä.

http://www.petrisimolin.com/smiley/flash.gifItäautosafari Kuhmalahdella 10-11.9.2005http://www.petrisimolin.com/smiley/flash.gif

[guote]Mitä "pienempi" turbo, sitä alempana alkaa tuottaa positiivista painetta (parempi vääntö) ja sitä aiemmin meno yläpäässä loppuu (pienempi huipputeho). Ja päinvastoin.

Eli tuossa on anonyymillä kyllä käsitteet vähän hakusessa.

Ja turbon koko ei ole yksiselitteinen käsite. Kaikki riippuu tarvittavasta ilmamäärästä ja turbossa käytetyistä turbiini- (pako) ja kompressoripesistä (paine), sekä juoksupyörien koosta ja siipityypeistä. Lopputulos koostuu noista halutun kierrosalueen säestyksellä.
Kiisseliin riittää yleensä suhteessa vähän pienempi turbo, kun samankokoiseen bensakoneeseen, tuon kierrosalueen kapeuden takia.
Välijäähdyttimen toiminta on tuossa edellä jo aika hyvin kerrottu. Liian pieni ahdistaa virtausta ja tästä johtuen ahtolämmöt (paine) nousee, jolloin cooleri ei enää jaksa viilentää tuota läpimenevääkään ilmaa.
Liian suuri kasvattaa turbon ja koneen välistä ilmatilaa liiaksi ja aiheuttaa turhaa lagia. Ajo-ominaisuudet kärsivät.
Coolerin tarkoitus on viilentää koneeseen menevän ilman lämpö mahdollisimman alas, jotta koneesta saadaan paras teho ulos. Kylmään ilmaan mahtuu, suhteessa lämpimämpään, enemmän happea samaan tilavuuteen. Ja happeahan se löpö tarvitsee palaakseen.
Sähköflektillä hoituu ilmankierto.

Onnea virityksille.

-Julle-
[/quote]

Asiaa.Tohon on vaikea enää lisätä mitään.Jos kuitenkin sen että mikäli mahdollista,cooleri lähemmäs konetta kuin turboa.Eli coolerilta koneelle letku/putki mahdollisimman lyhyt.

***Feel the power of...NIVA***

Tervehdys!

No, mitä kukin käsittää eri termeillä, on paha juttu ja syntyy väärinymmärryksiä. Ahtimella tarkoitin edellisessä jutussa koko turboa pako- ja ahdinpuolena, mistään hybrideistä, muuttuvista kammioista ja säätyvistä siivistä en todellakaan osaa sanoa yhtään mitään, kunhan heitin ihan perusajatuksia, jotka ilmeisesti meni nekin pro-miesten mielestä väärin.

Se, mikä on varmaa niin dieselpolttoaine todellakin tarvii huomattavasti enempi happea polttotapahtumaan, koska hiilivetyketjut ovat pidempiä ja niissä on siis enempi CH-eli hiilivetymolekyylejä.

Mutta kun aina puhutaan siitä että laitetaan suhteessa pieni ahdin kun halutaan alavääntöä ja toisaalta varoitellaan pienen ahtimen laittamisesta koneeseen.

Missä menee raja? Liian pienellä ahtimella vaarana ahtimen ylikierrokset tai sitten se "ahistaa" ja polttaa koneen kannen. Tämä "minimimitoitus" olis kiva tietää. Onko olemassa oikein mitoituskaavoja tai taulukoita ahtimen valinnan suhteen vai onko kaikki tieto turbotohtoreiden päänupissa? Sitten tosiaan on nuo hybridit ja semmoset...mutta haen itsekin optimikokoista ahdinta ala- ja keskikierrosalueelle.
TT

Note! This message was posted anonymously!

[quote]
Tämä "minimimitoitus" olis kiva tietää. Onko olemassa oikein mitoituskaavoja tai taulukoita ahtimen valinnan suhteen vai onko kaikki tieto turbotohtoreiden päänupissa? Sitten tosiaan on nuo hybridit ja semmoset...mutta haen itsekin optimikokoista ahdinta ala- ja keskikierrosalueelle.
TT

Turboahtamisesta on tehtyjä kirjoja ja toisia.
www.alfamer.fi tai "www.kirjasto.fi"

Turboahtimen laskennasta ja mitoittamisesta löytyy ohjeita, esimerkkejä ja laskukaavoja netistä, tunti googlettamista, materiaalia on enempi kuin riittästi.

http://www.turbocalculator.com/
http://www.gnttype.org/techarea/turbo/turboflow.html


Laskenta saattaa tuntua monimutkaiselta ja vaikealta, joten kannattaa ahtimiin erikoistuneiden liikkeiden tietotaitoa, esim.

http://www.lds-turbo.com/
http://www.turbohuoltosriikonen.fi/
ja ylhäältä löytyi proturbon linkki

j.h

Note! This message was posted anonymously!

Tervehdys!
No millasia nyrkkisääntöjä on välijäähdyttimen mitoituksen suhteen?

TT

PS. ei noi linkin laskentakaavat pahoja ole, mutta kun noi jenkit ei opi ikinä kunnon yksiköitä ;)

Note! This message was posted anonymously!

tosta pajeron 2.5tdic:stä onko kellää kokemusta turbo paineen nostosta ja lähinnä siitä, et
jos mieto nosto noin 1baariin, ni tarviiko säätää polttoaine puolta (lisää syöttöö)ja tarviiko
tehdä muuta modifioimista vai no?

sit noist ic:stä, jossai ulkomaan saitil sanovat, et cooleri ja letkut irti, kennoo jarruje-
puhdistusta sisälle ja huljutus sekä letkuje "ilmahoonaus" siis paineella, ni tekstinmukaa
parantuu hengitys huomattavasti??? (ilmeisesti jotai tehas supistuksia)miksi olisi?

Esitän asiat kysymyksinä ko ehkä vois kokeilla jos jollai olis tarkempaa ymmärrystä

Löytyi brittisivustoltakin jotain juttua tästä:
http://www.pocuk.com/forums/viewtopic.php?t=29519

Pajero - King of the road & off-road

Vain siinä tapauksessa tarvitset lisää syöttöä mikäli haluat myös lisää tehoa. Pelkkä ahtopaine ei tee yhtään mitään, se vain mahdollistaa polttoaineen palamisen.



Note! This message was posted anonymously!

Jaahas.

Mietin tuossa, että on yksi Pajero (2.5td) tähtäimessä ja ennen kun auton edes saa käsiinsä niin tekisi mieli jo vähän muutella sitä.

Onko coolerista hyötyä esimerkiksi polttoaineen kulutuksen kannalta matka-ajossa? Ei ole tarkoitus saada tehoja sen enempää, mutta koneen kestävyyttä ajattelin. Ja tuota kulutuksen muuttumista? Kun ei ole coolereista juuri kokemusta. Asennus nyt ei iso homma ole, mutta hyödyt mietityttää.

Ja vähentääkö tuo esimerkiksi kansivian riskiä?

Antakaa anteeksi amatöörille.

Mulla oli pätkä pajero jossa oli syöttöjä ahtoja lisätty ja orgineeli välijäähdytin. Tein siihen pakko ohjauksen flektille mettässä oli selvä ero oliko flekti päällä vai ei.aika paljon tuöi ylös vetoja lisää sillä. Samoitten tossa pitkässä uudemmassa huomas että menee maantiellä kevyemmin kun flekti on pakko kytketty päälle orgis anturin ohjaus toiminto on aika huonosti toimiva. Piti lämmittää kuumailma puhaltimella vaikka kuinka että flekti heräs.ei koskaan ajossa lähtenyt päälle.

Vähentää huomattavasti kansivian riskiä tuo cooleri,kulutuksen kannalta en itse ainakaan huomannut mitään eroa,johtuu ehkä siitä etten ennen cooleria kiinnittänyt huomiota niin siihen. Itse nakkasin tuo pajeron orkkis IC:n keulalle sen sijaan että olisin laittanut orkkis paikkaan ja aika huomattava ero on ahto putkissa kun kokeilee ajon jälkeen niitä. Tosin aika onnetonhan tuo vakio cooleri loppujenlopuksi on,ehkä itsekkin pitäis laittaa flekti siihen pakko-ohjauksella.

On.
 

Jos puhut nyt fyysisestä koosta tai vaan ahtimen tuotosta ni homma on näin:iso ahdin=paljon tehoa mut isoilla kierroksilla. Pieni ahdin =vähän huipputehoa mut parempi vääntö matalilla kierroksilla ja herää paremmin. Ja kokemusta on,eikä millään romuttamon helmillä vaan uusilla ammattimiesten tekemillä fööneillä.(KH-motors,Pro-turbo) Ja muutenki pieni ahdin ei oo niin kriittinen pakosarjan ym. virtauksista ja hyöty tulee vakio pumpullakin eikä rasita ennestään väljää konetta. Coolerin ja putkiston tilavuudella ei oo merkitysä siinä mielessä ttä aiheuttais jotain viivettä,vertaappas jonku ahtimen tuottoa koko putkiston tilavuutee. Eli viivettä on teoriassa joitain nanosekuntteja,niitäkään on mahdoton mitata muiden tekijöiden takia. Cooleri on aika vaikea tehä niin et ei olis mitään hyötyä,suosittelisin kuitenki asentamaan syylarin eteen tai jos koneen päälle ni joku flekti et ei konetilasta nouseva kuuma ilma vaan lämmitä cooleria. Molempia asennus tapoja oon kokeillu. Pajerossakin muuten on flekti jo alunperin,ja oon oman termostaatti kytkimenkin napannu.

Reilu 7 vuotta sitten näpytelty tuo RIPAXen quottama teksti, joten ehkäpä ei enää ko. nyybi oo lukemassa tätä topiccia. :)

Joo.
 

Tuskin sama jätkä enää mut oli vähä saman tyyppistä mentaliteettia...:)

Onko tuossa kaverin mutu heitossa mitään perää, että välijäähyn letkulähtöjen tulisi olla isommat kuin turbon ja imusarjan? Esim. jos turbossa 2" lähtö, pitäisi coolerissa olla 2,5" tai 3". Hölmöltä kuulostaa minun korvaan.

Suomalaisessa työkone moottorissa on välkkärin ja imusarjan lähdöt saman kokoisia, kuutosissa yleensä 4". Ahtimessa selkeästi pienempi.

Cooleri + letkut aiheuttaa oman painehäviönsä imupuolelle. Olisko tossa tarkoituksena pienentää tuota painehäviötä noilla isoilla putkilla, ehkä. Mutta en tiedä onko tuo tarpeellista, ahtopaineella voi kompensoida tuon painehäviön.