Yleensähän noita käytetään just jäätymisen estoon eli sulana pitoon talvivaluissa, olisko joku käännöskukka tuollanen kovetuskaapeli:D Pelaa varmaan ihan hyvin satunnaisessa käytössä luiskan sulatuksessa.

Omaan talliin vedin lattialämpöputket ilman sen suurempaa ymmärrystä suunnittelusta. Ostin 240 metrin kiepin ja lähdin toiselta laidalta vetämään edestakas 300mm jaolla ja kolmeen piiriin eli 80m per piiri. Putki loppu puoltoista metriä ennen vastakkaista seinää joten sille laidalle oli hyvä ropata työpöytää sun muuta kiinni. Hyvin ja tasasesti lämmittää. Putken halkasija 17mm ja paksumpi olis vielä tehokkaampaa. Lattiapintaa n. 100 neliötä.

Hovihankkija Jyki hommasi minulle tuollaiset kovetuskaapelit. Isoon laattaan 2 kpl 3500 W ja pienempiään yksi 1400 W. Luulisi noilla jään sulavan. Hinta jäi murto-osaan verrattuna lattialämmityskaapeleihin. Toivotaan että toimivat muutenkin kunnolla.

Lattialämmitys asennettu
 

No niin, nyt voi taas hetken hengähtää. Teetin tosiaan lattialämmityssuunnitelman alan ammattilaisella. Putket yms tuli lopulta Meltexiltä ja suunnitelman tekeminen kuului heidän könttätarjoukseensa. Nyt tuntuu että suunnitelman teettäminen oli hyvä ajatus, sillä jokaisen piirin laskennallinen lämpötila-alenema pitäisi olla nyt sama ja sain sieltä myös ohjearvot kunkin piirin virtaamalle. Suunnitelmassa on 5 piiriä 20 mm putkea ja 200 mm jaolla. Putkea on yhteensä 419 m.

Jos olisi tehnyt suunnitelman oman pään mukaan, niin kämpän olisi taatusti saanut lämpimäksi, mutta eri piirien virtauksen säätäminen olisi arpapeliä ja lämpötila-alenema olisi juuri sellainen kuin siitä sattuisi tulemaan. VILPin hyötysuhteen kannalta on paras että kunkin piirin lämpötila putoaa yhtä paljon, koska silloin menoveden lämpötilaa voidaa laskea. Sitä en osaa arvioida että onko tämä hyötysuhteen paraneminen akateemista haihattelua vai säästääkö sillä ihan oikeaa rahaakin.

https://lh3.googleusercontent.com/g9...=w1186-h667-no
Isomman luiskan sisällä on nyt 2 kpl 3500 W betoninkovetuskaapelia (käännöskukkanen tai ei ;) ) Kaksi töpseliä tulee ulos valusta ja kun ne tökkää pistorasiaan niin johan lämpiää.

https://lh3.googleusercontent.com/x9...=w1186-h667-no
Nippusiteitä on tullut kiinnitettyä lähemmäs 1000 kpl, joten kumarassa oleminen ehti tulemaan tutuksi. Parissa kohtaa joutui vähän soveltamaan suunnitelmaa, kun raudoitusverko jako ei mennyt ihan suunnitelman mukaan. 20 mm putki on vähän hankala kääntää 100 mm säteellä. Parissa kohtaa putki meinasi lommahtaa, mutta onneksi ei pahasti.

https://lh3.googleusercontent.com/cx...=w1186-h667-no
Jakotukki asennettu väliaikaiseen telineeseen ja koeponnistettu ensin 6 barilla ja sitten yöksi ja valun ajaksi jätin 3 bar. Huomaa ylemmän jakotukin oikean laidan tubeless-venttiili, joka piti patentoida kiinni että sai ilmaa sisään.

https://lh3.googleusercontent.com/eL...=w1186-h667-no
Ostin 20 kpl vemoa eli valuankkuria koossa M16x90. Ne upotetaan valuun tulevia kiinnitystarpeita varten. Näitä ei meinannut löytyä minkään kaupan hyllystä, mutta taas Jyki hoisi homman kotiin soittelemalla pari puhelua. Voin lämpimästi suositella Karteconin palveluita erilaisiin kiinnitys- ja työkalutarpeisiin. Useimpien firmojen kiinnostus loppuu jos tuotetta ei löydy omasta valikoimasta, mutta täällä homma toimii paremmin kuin hyvin.

Lattia valettu
 

https://lh3.googleusercontent.com/0t...=w1186-h667-no
Eiliseksi oli tilattu valu ja ennuste lupasi hellesäätä. Helletä tulikin ja auringossa ollut lämpömittari näytti mukavaa 51 asteen lämpöä. :cool:

https://lh3.googleusercontent.com/Xh...=w1186-h667-noBetonipumppaus Laatikainen tuli tekemään valua, mutta töiden aloitus viivästyi useamman tunnin kun kaikki betoniautot oli jossain keikalla. Lopulta homma saatiin käyntiin ja hyvinhän se työ tuntui ammattilaisilta sujuvan. Edustalla oleva plussa ei ole epäonnistunut hakaristi vaan lisätuenta tuolle nosturin montulle.

https://lh3.googleusercontent.com/fl...=w1186-h667-no
Aloituksen viivästymisen vuoksi lattian pinta saatiin valmiiksi vasta pimeän tultua. Tallissa kun ei ole vielä työvaloja niin työ tapahtui auton valojen loisteessa.

https://lh3.googleusercontent.com/Cm...=w1186-h667-no
Nyt minulla on sitten lattia! :) Luiskiin jätettiin karkeampi hiertopinta niin että siitä ei tulisi sateella liukasta. Joka paikkaan laitettiin sirotepinta MasterTopista tai jostain vastaavasta tuotteesta.

https://lh3.googleusercontent.com/4j...=w1186-h667-no
Valuankkurit laitettiin vasta valun tekemisen jälkeen, koska niiden kiinnittäminen raudoitukseen olisi ollut liian hankalaa kaadoista johtuen. Ei se ihan helppoa ollut nytkään. Jotenkin ne pitää vielä kopsutella esiin tuolta kun ovat millin-pari pinnan alapuolella.

Tälle päivälle on tulossa lämpöistä keliä myöskin, jonka vuoksi kyselin tarkkaan betonin jälkihoidosta halkeilun estämiseksi. Sirotepinnan tekemisen jälkeen betonille ruiskutettiin jälkihoitoaine joka tekee pinnalle jotain taikoja ja hidastaa kuivumista. Tämän vuoksi jälkikäteen kasteleminen tai muovitus ei pitäisi olla tarpeen. Puutarhaletku on tuossa tallin kulmalla, joten saattaa olla että käyn skeptikkona vähän kuitenkin ruiskimassa vettä ja testailemassa kaatojen toimivuutta

Ei siit vedest oo mitään haittaakaan joten kastele ihmees ja jos on ressuu ni päiväks päälle, valettu betoni minkä pinnotuksella ei kiirettä ei voi saada liikaa vettä.

Jos valua ei ole peitetty muovilla, kevytpeitteillä tmv, niin kastele toistuvasti. Nyt on sen verran lämmin keli, että käy kastelemassa ohuella vesisumulla nyt jo uudestaan. illalla vielä kerran ja sitten taas heti aamulla. Olisi hyvä, jos saisit vedettyä siihen muovin tai kevytpeitteen päälle kastelun jälkeen - ettei kuivu liian aikaisin.

Valu pitäisi pitää märkänä useamman päivän. Se hoitoaine auttaa asiaa, eli hidastaa kuivumista. Pinta ei saisi mennä vaalean harmaaksi, eli kuivan betonin näkoiseksi 3-4 päivään, jos haluaa kovan betonin.

Valu kestää kävellä aika pian. Putsaa illalla tai huomenna aamulla ylimääräiset roiskeet, mitä et halua kovettuvan hankalammin poistettaviksi. Roiskeiden poisto on paljon työläämpää myöhemmin.

Tuossa lattialämmityksen teossa pärjää ilman suunnitelmaakin. 90 noita alettiin värkkään Nereus nimen aliurakoina ja 14mm putkea käytössä. Nythän noi koot ja valmistajat on eri ja uusia merkkejä markkinoilla.
Erona on esim Upoon että siinä voi sotkea putkea ilman spiraalia tms loogisuutta ja tuota lämpötilaeroa tuskin kukaan fyysisesti huomaa.
Kuitenkin itse kierrän (ainakin itselle laitettuna) aina ulkoseinille omat piirit ns täyskuumat ja suosin useampaa lyhyttä kuin muutamaa pitkää piiriä ja aina termostaatit jakotukkiin.
Vaikuttavia asioita kuitenkin on laatan vahvuus ja missä syvyydessä putket on, lämmönlähde ja putkikoko millä lämmin vesi tuodaan jakotukkiin jne.
Painehäviö on lyhyessä piirissä pienempi, toki se putken koko vaikuttaa asiaan ja isolla pumpulla (turhaan) asiaa saa kompensoitua, säätöongelmi jos monta paljon eri mittaista piiriä.
Massaa ja matalaan lämpöön perustuu lattialämmitys ja menoveden max lämpötilaa tuntuvat laskevan jatkuvasti, joskus noita tehtiin käyttöveden kierrosta ja saattoi olla 65 ast menoveden lämpö.
Riittävän paljon kun sotkee putkea vaikka tiuhemmalla välillä niin lattia lämpii tasaisemmin, toki tallissa niin väliä.

Hyvältä näyttää
 

Itse sitä mieltä että kyllä putket hyvä oikein mitottaa ei tule turhaan laattaan hukattua energiaa. (vaikka eihän tallissa paljoa peruslämpöä tartte pitää, jos oikeasti siellä jotain tekee lämpiäähän siinä puuhaillessa:D) Ja kastelisin minäkin hieman useamman päivän ettei vaan halkeile vähääkään. Tässä vaiheessa kun jaksaa vielä olla tarkkana niin ei joudu perästä korjaamaan... Valun päällisillä osilla ei niin kiire ja tarkkaa ne on helpompi korjata:D

Siis 7 kw tehoa tuohon isompaan luiskaan?
 

No, periaatteessa liian kanssa pärjää...

Kuinka iso tuo luiska on? ja kuinka paksu?
Silmämäräisesti tuo on aika pieni, siis tehoa on satoja watteja/m2? siis periaatteessa pysyy sulana pakkasella lumipyryssä. Mutta tuolla kaapelilla metritehot lähentelee 50w, ja se puolestaan tekee sen, että nimenomaan satunnaisessa käytössä lämpötilaerot laatan eri osissa (siis kaapelin välittömässä läheisyydessä ja kaapeleiden välissä/laatan pinnasssa) ovat aika isot.
Minä laittaisin nuo kaapelit kiinteästi kytkettynä sarjaan, siis teho tippuisi varmaan vajaaseen puoleen, siis jos tarkoitus on käyttää satunnaisesti nollakelillä/pikku pakkasilla irrottamaan jää laatan pinnasta. (taikka sitten syöttäsin diodin kautta, jolloin teho tippuu ehkä 2 kw/kaapeli kieppeille, ja sähkölaitosta ajatellen samasta vaiheesta, mutta diodi toisin päin toisessa kaapelissa) Tuolla 7 kw teholla jäiden poisto onnistuu onnistuu 40 asteen pakkasella:rolleyes:

Kastele runsaasti näillä keleillä ainakin viikko tai kaksi.
Ykkösbetoni oikeudet sain vuonna 1981, jottain asiasta ymmärtänen.:cool:
Hyvältä näyttää hallin teko.

Olen kastellut tuota nyt ehkä 5-6 kertaa tämän päivän aikana, mutta en ole pressua jaksanut asentaa. Kaadot tietysti vie vedet pois aika pian, eli ei se pitkään kosteana pysy. Ehkäpä voisin mennä vetämään pressun vielä siihen.

Laatta on n. 4x6,5 metriä eli 26 m2 ja paksuutta on 12 cm. Raudoitusverkko 10-150 on keskellä laattaa ja kaapeli sen päällä. Kirjoitinkin jo aikaisemmin että "Danfossin mitoitusohjeen mukaan suositellaan 200 W/m2 sulatuskäytössä kun ulkolämpö on 0...-5 astetta." Tähän laattaan tulee 270 W/m2, joka ei sekään riitä (suositusten mukaan) koville pakkasille. Ei betoni kyllä ole moksiskaan tuollaisista lämpötehoista.

Pressu pitää hyvin betonista haihtuvan kosteuden laatalla. Tosin, nyt on yötkin jo aika kosteita. Itse kyllä vetäsisin pressun päälle. Laattaan.

Hiukka noiden kaapeleiden kanssa on tullut turattua. 300W/m2 riittää sulattamiseen hyvin ja vielä paremmin jos laatan alla on edes hiukan eristettä. Kaapelissa näyttäisi olevan n. 41 W/m, joka on aika paljon. Toimii kunhan kaapelin lämpeävä osa on kauttaaltaan betonissa. Kaapeli kuumenee liikaa vapaassa ilmassa.

Komea talli tulossa:)

Sen verran voin sua valaista että energian määrä on vakio, esim jos tuo tila vaatii 2000kw pysyäkseen lämpimänä se menee vaikka olisi vaan 1-piiri putkea, samoin se menee vaikka olisi 10-piiriä putkea.
Lattia vaan lämpii tasaisemmin mitä taajemmassa on putkea, vielä jos haluaa hifistellä niin kiertämällä spiraaliin ja kuumat piirit ulkoseinille asia paranee :D

Energian määrä on vakio, mutta kun lämpö tuotetaan lämpöpumpulla, niin silloin veden menolämpö pitäisi saada mahdollisimman alhaiseksi COPin optimoimiseksi. Jos piirit on epätasapainossa tai putkea vähän, niin veden lämpötilaa pitää nostaa. Suoralla sähköllä asialla ei ole niinkään väliä.

Lämpöhäviöt määräävät lämmitysenergian tarpeen ja lämmöntuotantojärjestelmän häviöt kun lisätään tuohon ja vähennetään ilmaislämpöenergiat, niin aletaan päästä energiankulutukseen.

2000kW tuollaiseen halliin on hiukka liikaa, 20kW saattaa olla lähempänä maksimitehoa.

Lattialämmityksen mitoituksessa saatiin laskennalliseksi tehontarpeeksi 4,3 kW -26 asteen pakkasella ja +16 asteen sisälämpötilalla.

Mukavaa olla noin paljon väärässä :) lattian ja seinien lämmöneristeet ovat hyvällä tasolla. Myös ilmanvaihto vaikuttaa häviöihin.

Karkeesti
 

Väität sie et nuin paljon pikku halli syö energiaa? Tarkoitin lähinnä sitä että mihin syvyyteen putket laittaa, varmaan on eroo onko suhteellisen pinnassa kuin vaikka 1m laatan alaosassa. Olkoot kuinka vakio vain energia määrä mutta silti sen voi hukata aina jonnekkin. Kiinteistönhoitajan paperit löytyy täältäkin en ihan hukassa ole. Tai no joo oon mie välllä:D Mutta juu kai olisi taas pitänyt rautalangasta vääntää ja kirjoittaa tarkemmin mitä tarkoitin. No hard feelings...

Voi hyvää päivää, mä olen työkseni 25v tehnyt putkihommia, lämpöpumpulla tuotetaan lämpöä myös pattereihin ja mitoitus on jotakin muuta kun lattialämmityksessä...
Vesimäärä pitää olla riittävä ja putkisto riittävän isoa mikä menee noille jakotukeille. Josko matalalämpösellä vedellä lämmittää niin lyhyet piirit toimii paremmin kuin pitkät.

Toi oli nyt ihan vaan esim. kuten taisin kirjoittaakkin :D

Ei se syvyys vaikuta oikeastaan muuhun kun aikaan mitä ottaa lämpeämiseen tai jäähtymiseen.
Joskus noita oli ohjeena että väh. 5cm kuraa päälle, nykyään hyvä kun peittyy riittää.
Parketti ja laminaattivalmistajat kieltää (osa) yli 26 ast veden lattialämmitykseen.

20kW:lla lämmittää itse asiassa aika paljon.. meillä oli taloa rakentaessa (kevytbetoniharkko + 200mm:n EPS seinissä ulkopuolella) vesikiertoinen lattialämmitys suunnitelmissa, ensi alkuun sähkölämmitteisellä vesikierrolla, myöhemmin maalämpöön.

Lämmitettävää lattiapinta- alaa n.210m^2, korkealla olohuoneella ja kuutiotilavuutta muistaakseni vajaa 550m^3 (2,70m huonekorkeus yms. muut "hukkatilat"). Lämmitysenergian laskennallinen tarve oli reilu 10kW. 12kW Jäspi Ekowatilla olisi hoitanut kevyesti kämpän lämmityksen, siihen päälle muutama kilowatti käyttövedelle.

En nyt oikein ymmärrä, mikä tässä hyvät päivät toivottaa. Lämpöpumpulla on eduksi matalan kiertoveden lämpötilan tarvitseva lämmönjakoratkaisu, vaikkapa lattialämmitys. Jos lämpöpumpulla tuotetun energian jakaa patteriverkostoon, tarvitaan korkeampaa lämpötilaa ja silloin lämpöpumpun hyötysuhde alkaa olla heikompi.

Ilmiö näkyy ja tuottaa ongelmia mm. muutettaessa öljykeskuslämmityksiä maalampöön. Lämpöpumpulla ei tahdo saada aikaan sellaista kiertoveden lämpötilaa, mitä vanhassa patteriverkostossa tarvittaisiin. Ongelmaa ratkaistaan joko laittamalla sähkökattila pumpun perään tai nostamalla veden kiertonopeutta. Veden virtausmäärän lisäämiselläkin on rajansa. Oikeasti pitäisi lisätä radiaattorien pinta-alaa, mutta se taas maksaa lisää.

Jotta lämpöpumpun hyötysuhde olisi hyvä, pitäisi sen siirtää energia mahdollisimman matalan lämpötilan systeemiin, olipa se sitten betonilaatta tai lämmönvaihdinkierukan kautta varaajan alareunan viileämpi vesi.

Modet vois vaikka siivota tästä turhan BS:n puhumisen pois niin jäis jälkipolville hyvä asiapitoinen ketju tallin suunnittelusta ja rakentamisesta..

Älä, luehan nyt mitä aiemmin kirjoittelin :D
Ei ole kyse tuotetaanko lämpö maalämpöpumpulla, nykyisellään taitaa olla 32 suosituslämpö kun joskus se oli 37.
Veden massa tulee olla suuri että se riittää, eli putkikoko riittävän suuri mikä menee jakotukille / jakotukeille.
Myös se että on useampi piiri tasaa ja helpoittaa tuota lämpeämistä vs vähemmän ja pidemmät piirit.
Jos putkisto taas on syvällä valussa on lämmönvaihtelu epätasaista kun jäähtyy ja lämpeää hitaammassa tahdissa.
Epätasapainoa saadaan säädettyä laittamalla linjasäätöventtilit tai kuristamalla termostaatin esisäätöarvoa.
Myös suurentamalla pumpun tehoa saadaan tuota asiaa kompensoitua.
Pumppuhan mitoitetaan pisimmän piirin painehäviön mukaan...

Runko valmistuu
 

Appiukko tuli auttelemaan rungon pystytyksen kanssa, joten nyt on vähän saatu taas aikaan. Rakennustelineitä minulla ei ole, joten vähän joutui soveltamaan. Testasin aluksi että istuin keskeneräisen yläjuoksun päällä ja naulasin sitä nippuun samalla itseäni eteenpäin hilaten. Olin kiinni kiipeilyvaljaissa, joten putoamisen riski oli varsin pieni, mutta työ oli silti hidasta. Periaatteesta en halua käyttää "paljoa" aikaa rakennustelineiden nikkaroimiseen tai rahaa niiden vuokraamiseen, joten Jeeppi pääsi mobiili-telineeksi. Vähän meinasi jäädä matalaksi kun pitkien sivujen yläjuoksu tulee n. 4 metrin korkeuteen ja Jeepin katto on 2 metrissä.

https://lh3.googleusercontent.com/TF...=w1186-h667-no

Ratkaisu tähän oli tietenkin laittaa Jeepin katolle kuormalava ja paketillinen styroxia jonka päällä voi seistä. "Teline" on varsin pienikokoinen, joten autoa joutuu siirtämään aika usein

https://lh3.googleusercontent.com/2o...=w1186-h667-no

Runko on kohta siinä kunnossa että kattotuolit pitää nostaa päälle. Onko kellään Hiabillista autoa Espoon-Kirkkonummen suunnalla ja kiinnostusta tulla tekemään nopea viraabeli-keikka? Tai jos ei ole, niin löytyykö suosituksia mistä kysyä? EDIT: Ei tarvii enää, Hiab öytyi jo.

Parhaimpia virityksiä on traktorin peräkäryyn tehdyt telineet kakkosnelkusta, pari vinotreevaa ja varmaan 5m korkeat, itsellä olis jäänyt sellaisilla työskentely :D
Hirsilatoa kun kasattiin / veisteltiin oli 200l peltitynnyrit kulmissa ja niiden päälle kakkosnelkuista kulkusilta, sai nopeasti kasattua kun tuo ei niin kovin korkea ole.

Aika vähän näyttää työnaikaisia revauksia olevan. Jossei oo lisätty kuvien jälkeen. Nurkkiin 45-asteen kulmaan lautaa ruuvaten, nopea ja helppo sitten irroittaa ja saa vähän jäykkyyttä pakettiin.

Korkea runko, ja sinne alkaa kattoa rakenteleen, niin alkaa tuulikin ottamaan ja heiluttaa pakettia. Yhden työmaan tiedän jossa tuli paljon lujuusluokiteltua polttopuuta, siksi varoittelen :)

Revata kannattaa. Enkä epäile etteikö offijouni olis niin tehnytkin. Ja noista telineistä: Kyllähän ihan tollaset traktorin kärryn päälle kasatut 2x4 telineetkin saa niin saatanan tukeviksi, että vaikka 1000kg saa laskea painoa päälle. Ne vaan ei välttämättä ole ne kaikista käytännöllisimmät. Monissa asioissa saattaa mielikuva, tai ihan .jpg kuva valehdella.

Nurkissa oli enemmän diagonaaleja pari päivää sitten, mutta niitä piti ottaa pois että mahtui Jeepillä lähelle. Kävin tänään hakemassa lisää ruuveja, joilla olisi tarkoitus lisätä jäykisteitä nyt kun yläjuoksut on saatu kiinni ja Jeepillä ei tarvii päästä enää nurkkiin. Kattotuolit nostetaan torstaina, joten onhan tässä vielä aikaa... Tosin nyt olen täyspäiväinen lapsenvahti, joten työtahti vähän hidastuu.

Juu itsekkin nähnyt moisen polttopuu kasan. kyseessä oli ok työmaa ja tuuli puhalsi nurin. Re(i)vaukset oli kyllä joksenkin ok mutta ohkaset laudat/panelit + hepponen kiinnitys ei ollutkaan.. oma pikku talli huojui viimesenä lumitalvena kun nätisti pyyhkäsin kaivurilla lumia alas. Seuraavan kauhallisen vedin toiseen suuntaa että tölli suoristui. Yhen yhtä vinotukea ei löytynyt kun jälkeenpäin olen katsellut..

Kattotuolit paikallaan
 

Kattotuolit tuli asennettua tänään paikalleen. :) Aina vaan enempi muistuttaa oikeaa tallia. Laitettiin vähän lisää diagonaaleja, eikä ainakaan vielä asennuksen aikana kaatunut koko korttitalo.

https://lh3.googleusercontent.com/cw...=w1186-h667-no

Komea mökki tulossa:). Mä laittelisin vielä tuonne harjakolmioon vinotuet ettei kaatuisi ristikot. Pari päivää sitten oli joku onneton jäänyt kaatuvien kattotuolien alle. Ei ollut tukenut ...

Ja lisäksi vahva palkki mihin saa kiskon kiinni, siihen kissa ja talja jos tarvii joskus jotakinnraskasta nostaa tai siirrellä

Kyllä siihen tulee tuennat rakennesuunnitelmien mukaan - Nuo ovat vain väliaikaistuet. Tänään pitäisi käydä lautaa hakemassa noihin lopullisiin tuentoihin.

Ei tule palkkia kattoon, kun tarkoitus on että saan vielä joskus laitettua siltanosturin tuonne.

Eikö tarvinnu noin korkeessa tehdä runkoon mitään kiinteitä tukia? Mulla tuli 3,5 korkeaan kaikki nurkat 3 tolpan leveydeltä 12 vanerilla sisäpuolelta ylös asti ja lisäks koko oviseinä myös.

Joo, ison oven seinä jäykistetään 21 mm vanerilla. Se tulee rungon ja kipsilevyn väliin, joten saan sen paikalleen vasta kun seiniin tuleva puhallusvilla on asennettu.

Lautatavaraa tontille
 

Kävin äsken hakemassa vähän toista kilometriä lautaa, rimaa ja lankkua. Ja tuulesuojalevyt myös. Olihan noissa aikamoinen nosteleminen, varsinkin kun menee laskuissa sekaisin pariin kertaan ja lastaa ensin liian paljon ja sit palauttaa takaisin hyllyyn. Nyt pitäis olla kaikki tarvittava puutavara julkisivua lukuunottamatta.

https://lh3.googleusercontent.com/uk...=w1186-h667-no

Tuli tuost puhallusvillast mieleen puhallettava uretaani, ootko perehtynyt ??

Jossakin olen nähnyt reivauksena käytetyn peltisoiroa ristiin ruuvaten. Voi jättää seinän sisään, toisin kuin laudat yms.

Ne reivauslaudathan lovetaan runkoon.

Tässä on koko ajan tainnut olla kyse työnaikaisista reivoista.

Joo, mut ku runko kerran tulee 48x198 niin firmalla ainaki lovettiin samanmoiset lankut nurkkiin kiinteiksi reivoiksi. Akkusirkkelillä vaan slaissit ja puukkoa vasaran kanssa perään. Ei vaikuta huomattavissa määrin eristykseen.

En ole ennen kuullutkaan, paitsi että uretaanivaahtoa olen kyllä ruiskutellut alapohjan eristyksiin monta pullollista. :p Pienellä googletuksella näppärää ainetta, mutta uretaanin kuutiohinta on ainakin perinteisesti ollut huomattavasti kalliimpaa vaikka puhallusvillaan verrattuna. Oletan että eristyksen hinta pompsahtaa rajusti ylöspäin, ja kun eristeelle on jo varattu seinään 200 mm ja yläpohjaan 400 mm tilaa niin ei niin paksua PUR-eristettä kuitenkaan kannata laittaa.

Ok, oikein sitten suunniteltu, lähentelee jo hifistelyä :D
Noita talleja vaan kavereilla missä omiakin autoja korjailtu niin pakkaa olemaan puutteena juurikin noi nosto / siirtomahdollisuudet.
Eipä ne aina huomioitua tule tai mieltää ettei tarvi mutta jos kuitenkin...

Tänään meinasin lopettaa hommat aikaisemmin kun lentomuurahaiset olivat valloittaneet päätyoven ympäristön. Otin kuvan niistä kun kuvittelin että niitä oli paljon, mutta puolen tunnin päästä määrä oli moninkertaistunut.

https://lh3.googleusercontent.com/ld...=w1186-h667-no

Aika hidasta on yksinään tekeminen tuolla 4,5-6 metrin korkeudessa. Jos nyt saisi kattoristikoiden tuennan tehtyä alkuviikosta niin että voisi vetää aluskatteen pintaan. Olisi taas yksi etappi saavutettu.

https://lh3.googleusercontent.com/gw...=w1186-h667-no

Sorry, kun sotken topiccia, mutta ei näy kyllä vieläkään. Ei, vaikka koitin kokonaan toisella selaimellakin, jolla ei ole täällä käyty, joten ei voi välimuistikaan tehdä tepposia.

No mitä kummaa? Mielestäni testasin että edellisen korjauksen jälkeen toimi incognitossa, mutta nyt kun koitin taas niin ei enää näkynyt. Nyt korjattu taas.

Kaksoissaksinostin on tuossa pihassa jo odottamassa.

komiaa
 

Komia talli tulossa :cool:

Ei ihan suunnitellussa aikataulussa katto tullut paikalleen, mutta nyt vihdoin on aluskate ja ruoteet paikallaan. Eli nythän pääsee jo vaikka autoremonttia tekemään kun on sateelta suojassa. :) Aikaisemmin valittelin että on hidasta kun yksin tekee, mutta on vielä huomattavasti hitaampaa jos itsekään ei pääse tekemään. Vaimo oli melkein viikon reissussa ja minä lapsenvahtina, joten tallia pääsi tekemään vaan päiväunien aikaan.

Koitetaanpa jos kuvan jakaminen onnistuisi nyt kerrasta oikein. Seuraavaksi sitten teen loput runkopuut ikkunoiden aukkoihin ja sen jälkeen tuulensuojalevyjä kiinnittämään. Niin ja maalia pitäisi ostaa että otsalaudat maalataan ennen kiinnittämistä.

https://lh3.googleusercontent.com/-U...906_202423.jpg

Huonosti näkyy
 

Eipä näy kuva kuin puolen sentin neliönä :( Liekkö vika Google Cromessa vai muuten vanhassa koneessa :eek:

Jokos nyt? Pidän kuvia Google Photosissa (ex-Picasa) ja siellä on kuvien jakaminen tehty vähän hankalaksi.

Nyt alko näkymään :)

No hyvinhän se kuitenkin etenee
 

Kohta pääset jo siisteihin sisähommiin :cool: Tästä ne hommat sitten vaan helpottuu jos on mitat oikein :D

Hienostihan se on edennyt, kun ottaa ajan huomioon mitä olet voinut käyttää ;)

Hyvin näkyy ja hyvältä näyttää. (IOS 8.4.1)

Se hän on jo hyvällä mallilla, ruukataan sanoa kun käydään katsomassa jonkun rakennus projektia, vaikkei se rakentajasta aina niin tuntuisikaan.:)

Mutta hyvältä näyttää!

Aloin vähän googlettamaan että millaista maalia pitäisi ostaa, ja siinä sivussa törmäsin vinyyliverhouksiin. Puun näköistä muovia julkisivuun. Hinta on kaiketi aika samoissa puujulkisivun kanssa, mutta tämän ei pitäisi vaatia huoltoa tai maalausta. Esim. http://www.glan.fi/vinyyliverhousmallit.html . Onko näistä kellään kokemuksia?

En nyt muista youtube-videota jossa joku suomalainen jannu jossakin ulkomoilla esitteli kun olivat asentaneen tuollaisia vinyyli ulkoverhouksia niin siinä se vai sanoi että kun tuo vinyylipaneelin pituus ei ole kovin pitkä niin tuo jatkoskohta näkyy toisesta suunnasta katsottuna selvästi mutta taas toisesta suunnasta ei huomaa mitään.

Jotenki näin. Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta kyseisestä ulkoverhousmateriaalista.

Messuilta sain palasen tuota verhoilua ja vaikutti ihan kestävältä. Joskus luin, että pakkasessa ei kestä niin hyvin.
Omasta mielestä se on rumaa taloon, mutta tallissa ihan ok. Muistaakseni kolmostiellä Kurikassa (+-30km) on yksi talo tehty tuolla ja sen kyllä erottaa vinyyliksi ohi ajaessa.

Naapurin pariskunta laitatti vinyylit taloonsa, eikä siitä huomaa mitään eroa puiseen. Tai no se ettei ole ainakaan tässä kolmen vuoden aikana muuttunut vielä miksikään, kuin uusi vieläkin.

Määräykset?
 

Kannatta varmistaa mitä kaavamääräys asiasta sanoo ennen kuin ostaa.

Meillä kaavassa on maininta jotta materiaalit eivät saa muistuttaa toista materiaalia.
Tosin meidän tontin vanhan talon on joku luvatta verhoillut pystylaudoituksen näköisellä peltiverhoilulla ja naapuri on vastoin määräyksiä asentanut tiilikaton näköistä muovista kattopanelia katollensa joka on muuten hyvännäköistä ja toimii.

t. Ismo Ämmä

Selvitä muutoksen luvanvaraisuus jos vaihdat pintamatskun
 

Jos rakennusluvassa on ulkoverhous määritelty niin kannattaa ainakin selvittää tarvitaanko muutoslupa ennenkuin hankkii jotakin muuta kuin mitä luvassa sanotaan:) Saattaa muuten tulla turhia kuluja;)

Itte laittaisin puuverhouksen.

Näyttäkää mulle 20vuotta vanha kirkkaan punainen muovinen postilaatikko... ;)

Tokihan sen verhouksen voi aina vahata, niin ei haalistu.

Kannattaa tsekata virtasen 4 öljynmaali jos puuverhoukseen päädyt. Oman talon sillä roiskasin kesällä, ainakin vielä näyttää hyvältä

Kyllä tuo vinyyliverhous on nyt hylätty. Uskon kyllä että se olisi huolettomampi kuin lautaverhous, mutta olisin halunnut n. 145 mm paneelia vastaavan kuvion että se olisi ollut talon kanssa samanlainen. Tälläistä ei löytynyt, joten se oli ehkä suurin syy tämän vaihtoehdon hylkäämiseen. Jotenkin vierastan tuota muovia julkisivumateriaalina "maalaismaisemassa", joten ehkä parempi näin.

Maaleja vertailin kovasti, ja niissä tuntuu olevan puolesta- ja vastaanmielipiteitä ehkä enemmän kuin missään muussa rakennusmateriaalissa. Virtasen Neljän Öljyn maalia pidin päävaihtoehtona jos päädyn öljymaaliin. Olen lueskellut useampaakin tutkimustyötä projektin aikana, ja maalien valintaan vaikutti eniten Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu -lopputyö. Päädyin siis Panu+ -akrylaattimaaliin kaikkien "muovimaali ei hengitä" -uskovaisten kauhuksi. :D

Onko jouni tontilla huomenna tai perjantaina klo 15.52 --- > ? Jos tulisin hakemaan unohtuneita rojuja. :D:D

Täällä ollaan, tervetuloa. Edit: Eikun perjantaista en ole varma mutta huomenna ainakin käy.

Ei sillä oo väliä mitä maalia vetää jos ulkoverhouksella on tuuletusrako, ite oli vedettävä öljymaalilla kun vanhalla osalla ei oo tuuletusta. Todennäkösesti muuten oisin roiskinut vinhalla.

Ilmanvaihtoa miettimässä.
 

Meinasin alunperin että tallissa olisi painovoimainen ilmanvaihto ja pakokaasuimuri tms. hitsauskäryjen ja pakokaasujen poistamiseen. LTO:lla varustettua ilmanvaihtokonetta mietiskelin toisena vaihtoehtona. Käytettynä näitä saa 100-200 eurolla, eli ei kovin iso lisäinvestointi. Koneellisessa ilmastoinnissa olisi hyvä että puhallusteho voidaan pitää pienellä kun tallissa ei olla ja laittaa isommalle kun siellä työskennellään.

Näppituntumalla ajattelin että jos mennään painovoimaisella niin laitan tuloräppänän tai kaksi päätyoven viereen lattianrajaan ja poistoventtiilit päätyseinälle katonrajaan. Mutta mitäs pitäisi tehdä jos laittaa koneellisen ilmanvaihdon? Mistä otetaan poistoilma ja minne puhalletaan tuloilma? Tuolla -> http://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=76895 oli asiaa vähän jo käsitelty mutta mitkä olisi tuoreimmat vinkit?

Toimii se suorilla putkillakin, mutta minä jakaisin niitä poistoimuja ja korvausilman puhalluksia edes muutamaan venttiiliin, ettei yhdestä torvesta vaan töhötä. Saisiko sinne katon rajaan putkilinjat ja niihin venttiileitä tasaisesti?

Oliko sinulla siinä WC vai jäikö se pois? Jos on, niin yksi poistoventtiili kannattaa laittaa sinne.

Omaan laitoin toistaiseksi pelkän poistopuhaltimen. Sisäkatossa on poikittain putkilinja, josta se imee ilmaa. Putkessa on venttiilejä tasaisesti jaettuna eri puolilla. Ilmavirrat tasoittuu ja ääni vaimenee. Talvella se toimii painovoimaisestikin, kun poistoputki nousee suoraan ylös. Putkessa on säätöpelti ja siinä peltimoottori, joten sen saa ajettua kiinni kovempien pakkasten ajaksi.

Minkälaista IV-konetta ajattelit siihen? Säästää sillä lämmityskuluissa, jos koneen saa edullisesti.

Halpa käytetty IV-kone on varmaan levylämmönvaihtimella ja niissä on ainakin pakkasilla joskus ongelmana jäätyminen. Minulla oli talossa sellainen aiemmin ja joka talvi siitä oli pidemmillä pakkasilla lämmönvaihdin jäässä. Sitä piti pari kertaa talvessa sulattaa kuumalla vedellä ja hiustenkuivaajalla, että sai ilmanvaihdon auki. Vaihdoin pyöriväkennoiseen koneeseen, eikä sen jälkeen ole ollut jäätymisongelmaa. Mutta ei silti, sulattaahan sitä levykoneen kennoa, jos jäätyy.

Mulla on kans talliprojekti menossa ja suunnilleen samassa vaiheessakin mitä offroadjounilla. Villoja laittelen juuri seiniin. Ilmanvaihdon osalta mietin tällaista laitetta, yksi LVI alan ammattilainen suositteli ja oli laittanut omaankin autotalliin. Tosin kovin isoon halliin voi olla liian pieni...

http://www.taloon.com/ilmanvaihtokon...-VL-100U5-E/dp

Ja tosiaan joku "kohdepoistoimuri" hitsausnurkkaukseen ja/tai letkulla vietävissä sinne missä hitsaa/rälläköi

Jätin vanhan IV-koneen varastoon talliprojektia varten. Onhan siellä tuplaten ilmakuutioita taloon verrattuna, mutta ei tarvitse perusilmanvaihdon kai niin hyvä ollakaan.

Omaan talliin ostin käytettynä Valloxin LTO koneen, samaa sarjaa mutta pykälää vanhempi kuin kotonakin, helpottaa suodatin huoltoa, kun samat käyt molempiin.

Tuloilman ohjasin ovien päälle, ajatuksena että sekoittelee mahdolliset oven tiivisteen vuodot, ja hyvä on ollut näin. Poisto keskemmältä ja takimmaiselta seinältä, ikäänkuin varauksena just käryimulle.

Kone pyörii aina pienellä, saattolämmitystä en oo käyttänyt kuin kovimmilla pakkasilla puuhatessa, aika hyvin ottaa vanhanaikainen levylämmönvaihdnkin poistosta lämpöjä talteen takaisin puhallettavaks.

Suodattimet kyllä näyttää likaantuvan hyvinkin äkkiä, näitä vaihtelen ja putsaa kerran / 4 kk

Saahan sinne putkia, ja sen takia tätä koko hommaa aloin tässä vaiheessa vatvomaan. Laskeskelin että mitä tarvii ostaa höyrynsulun tekemiseen, ja siinä tuli vastaan läpiviennit josta tämä homma tuli mieleen. IV-putket voi vetää joko sisällä tai sitten yläpohjassa. Kummassakin olisi hyvät puolensa.

WC jää tekemättä, mutta pisuaari pitäisi laittaa kun se toimii normaalilla harmaavesipumpulla. Jouduin siis laittamaan paineviemärin kun kaadot ei riitä siirtämään tallin viemärivesiä tontin toisella laidalla olevaan puhdistamoon. Varaus oikealle WC:lle on olemassa, kunhan laittaa vaan kalliimman repijäpumpun.

Ei tästä ole vielä tarkkaa speksiä, mutta joku 10-vuotta vanha normaali asuintalon ilmanvaihdin. Ei mitään hienoja pyöriväkennoisia, kun en usko niiden maksavan itseään takaisin tässä käytössä.

Ilmanvaihdon määrä onkin aika hankala asia. Asuinrakennuksissa ilman pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa. Tallissa on n. 430 m3 sisätilavuutta, eli ilmaa pitäisi vaihtaa 215 m3/h = 60 l/s jos haluttaisiin sama taso tänne. Mielestäni tämä on aika samperin paljon, mutta vaikea sanoa mikä sitten olisi sopivasti. Esim. tuo Lossnay vaihtaa ilmaa max 100 m3/h. Kun tallissa ei oleskella niin ilmastoinnin tehtävä on viedä vain öljyn hajut yms pois ja pitää rakennus vähän alipaineisena. Tarvitaanko siihen standardinmukainen 60 l/s? Vai riittääkö 30 l/s? Entäpä 6 l/s?

Saisitko tsekattua mikä malli sinulla on käytössä tallissa? Siitä saisi yhden referenssin kun selvittää että kuinka paljon tuo vaihtaa kuutiota tunnissa pienimmällä vaihteella.

Jep.

Ihan samoja ajatuksia oli mulla, lievällä poistolla ollaan pärjäilty, eikä viihdy kosteus tallissa. Meillä on peltiverhous seinissä ja katossa, eikä oo ikinä hikoillupinnat.

Tuo on wanha Ilmava Digit jonka 8 sta vaihteesta saa poistoa 18 - 115 l/s.

Ostin siihen aikoinaan kosteusanturinkin, vaan en oo saanut kytketyks, kun ei oo ollut tarvetta.

Jos kiinnostaa niin minulla olisi ylimääräisema Wallox Ilmava 240 ilmanvaihto kone ja riittää tarvittaessa isompaankin tilaan. Ota yv:llä yhteyttä jos kiinnostaa.

Runko valmis ja tuulensuojalevyt asennettu
 

Ei ole järin nopeaa tahti vieläkään, mutta omalla tahdilla mennään. Tuulensuojalevyt on nyt asennettu ja kaikki runkotolpat on paikallaan. Kattotuolien kylkeen täytyy niitata vielä pari paperia niin että niiden väliin muodostuu ontelo puhallusvillaa varten. Peltikatto pitäisi tulla viikon-kahden päästä, joten vielä on mahdollista että tavoite saada katto päälle ennen ensilumia onnistuu. Kohtapuoleen pitäisi alkaa päättämään pistorasioita, ilmanvaihtoa, valaistusta yms.

Mobiiliteline-Jeeppi oli tänään tallissa sisällä ja noukin jotain pahvin paloja sieltä maasta. Olipa kiva käydä Jeepin alla kun on pitkästä aikaa tasainen betoni lattiana. Tuli vaan mieleen kun keväällä tein peräremonttia vesisateessa tuolla sorapihalla. :rolleyes:

https://lh3.googleusercontent.com/-J...004_101310.jpg

https://lh3.googleusercontent.com/-x...004_101508.jpg

Onko ne levyt kattoristikoiden välissä, yläpaarteen alapinnan tasolla tuulenohjaimet?

On joo. Tuulenohjaimen ja kattotuolin alapaarteen väli on noin 45 cm, eli tuo väli vedetään täyteen puhallusvillaa. Rakennesuunnitelmien mukaan levyt olisi lyöty kiinni vain sivuista, mutta nakuttelin tuollaiset tukirimat/-laudat vielä kumpaakin päähän. Tuulensuojalevy tuntuu muotoutuvan melkoisesti kosteuden ja painovoiman vaikutuksesta, enkä tykännyt siitä että levyt olivat ihan U:n malliset jo pari päivää asentamisen jälkeen.

Pistorasioita
 

En ole vielä lyönyt lukkoon että tuleeko sähköt pintavetona vaiko laitanko seinän sisään. Jos menee sisään, niin pistorasiat yms täytyy tehdä jo ennen puhallusvillan ruiskuttamista. Tästä syystä aloin laskemaan tarvittavia pistorasioita ja piirtelemään niitä pohjakuvaan. Täilläiset tarpeet tunnistin:

kiinteät asennukset:
kattovalot
VILP
kiertovesipumppu
vesivaraaja/virtauslämmitin

32A voimavirta:
kompura

16A voimavirta:
MIG
plasma (varaus)
pylväspora
autonostin
sorvi (varaus)
painepesuri
lämmityspuhallin

230v pistorasioita:
latauspiste Makita-akuille x2
latauspiste puhelimelle
radio
läppäri
ulkovalot
ulkopistorasiat sulatuskaapeleille x3
harmaavesipumppu

Näiden lisäksi etenkin tavallisia valovirtapistorasioita pitää laittaa useampia niin että joka paikkaan ei tarvii vetää jatkojohtoa. Nyt kaivattaisiin mielipiteitä ainakin seuraavista:

-Vedänkö johdot pintavetona vai laitanko seinävillojen sekaan. Sisäseinään ei tule erillistä koolausta, jonka vuoksi putket täytyisi vetää villojen sisään ja runkotolpista läpi ja sitten tuoda vielä läpi höyrysulusta huonetilaan. Työlästä on, mutta onk mitään muuta hyötyä kuin että on vähän siistimpi?
-Onko pistorasioiden sijaintiin näkemystä? Koitin laittaa suunniteltujen työkonepaikkojen lähelle ja ovien ympärille voimavirtaa ja valovirtaa etenkin työpisteiden ympärille.
-Mikä olisi järkevä korkeus pistorasioille? Ikkunoiden alareuna on n. 130 cm:ssä, ja ajattelin laittaa ainakin ikkunoiden väliin tulevat pistorasiat sen tason yläpuolelle. Olisiko järkevää laittaa osa lähemmäs lattiaa? Missä tapauksessa lattianrajassa oleva pistorasia olisi parempi?
-Mikä on sopiva IP-luokitus pistorasioille tallissa? Läpällinen IP44 vai riittäisikö ihan IP21? En usko että autoa tullaan pesemään juurikaan sisätiloissa, mutta aina sitä jotain roiskeita lentelee - Rälläkän pölyä jos ei muuta.

https://lh3.googleusercontent.com/-9...istorasiat.png

Kuinka ison kompuran meinaat laittaa, jos 32A tarviit, eiköhän siihenkin 16A riitä?

En oo kaivannu kertaakaan alhaalla olevia pistorasioita tallilla touhutessa, eli ääni niille ylhäällä oleville, niin ja läpälliset on hyviä.

Mulla on tuollainen 11 kW Mattein lamellikompura hankittuna, ja 25A sulakkeella toimiminenkin on vähän kysymysmerkki. Tarkoitus olisi koittaa D-luokan johdonsuojaa jos semmoisella saisi toimiaan.

Edit: Tuollainen -> http://www.1stmachineryauctions.com/...ressor-15-hp-1

Naaman korkeudella about, ja esim Mennekes keskuksia joka seinälle, ja siitä tarvittaessa irtorasiat läpällä suojaputkessa. Kestää ja vikavirtasuojatut keskukset. Bonuksena kun ajat laikalla piuhan poikki, ei oo pitkä matka etsiä lauennutta suojaa. Valaistus pariin eri ryhmään niin, että paukkuvat suojat tai sulakkeet ei pimennä koko tallia.

Hmm, mieluummin kyllä laittaisin johdonsuojat yhteen paikkaan. Syöttökaapeli tulee ison oven ja lavuaarin välistä seinästä sisään, ja ajatus oli laittaa sinne sähkökaappi. Olisko useammasta keskuksesta jotain hyötyä muuta kun että säästää pari askelta kun suoja pamahtaa?

Lyhyet jatkojohtojen tarpeet.

Vedä vaan kaikki pinnassa, alumiiniputkessa. Helppo muutella jälkeen(kin) päin.

piti just kirjoittaa täysin samanlainen lause .

Omaan talliin ajattelin aluksi putkittaa sähköt pintaan, mutta sähkäri puhui ympäri hankkimaan sellaista isompaa muovikourua. Kaikki piuhat tulee kourun sisään, kannesta pala pois ja pistorasia kiinni. Kouru kiertää koko tallin noin 130 cm korkeudessa, rasioita on parin metrin välein ja eri seinät on eri vaiheissa. Parin vuoden käytön jälkeen edelleen hyvä idea.

Johtokanavaa tarkoitat? Esim -> https://www.sahkonumerot.fi/1407425/...arge/color.jpg . Tälläistä mietin myös vaihtoehdoksi, mutta niissä tulee ongelma että mitään hyllyjä tms ei saa sitten enää seinään kiinni. Ja kun minulla on tarkoitus tehdä tuo terästolpilla seisova parvihylly kolmelle seinälle, niin nuo tolpat ei voisi nekään olla seinässä kiinni. Mietin sellaista vaihtoehtoa myös että olisi laittanut kaapelikourua tai kaapelihyllyä katonrajaan ja tuonut sieltä johdon sitten alas pistorasioille alumiiniputkessa.

Juu jotain tuommoista. No meillä on joka tapauksessa kahitiilestä muuratut "jalkalistat", eikä hyllyä saanut seinään kiinni muutenkaan. Eipä ole paljon menoa haitannut. Eipä tuo kattokaan huonolta vaihtoehdolta vaikuta.

Meillä tallin sähköt kulkee katon rajassa kourussa joka on avoin yläpuolelta. Lisäyksiä/muutoksia helppo tehdä.Eikä taritse hakata kiinnikkeitä kuin alasvedon osalle. Kouru kiertää tallin ympäri.
Tähän tarkoitettu "arina" oli hieman kallista, joten toteutettiin niin että lyötiin kaksi lautaa L muotoon ja kulmaraudoilla seinään kiinni. sitten vaan kaapelit kouruun ja rasiat seinään mihin haluu.....

Just.

Kotelo katon rajaan, "helppo" lisäillä mitä tarvii. Sieltä alasvedot pistirasiakeskuksille ja laitteille.


Tuon tapaisia mulla on joka seinällä yks:

http://www.alltube.fi/pistorasiakesk..._vv___mennekes

Voisihan seinän viereen tulevan parven pilarin kytkeä seinärunkoon sieltä täältä sopivilla välipalikoilla, niin mahtuu menemään seinän pinnassa vaakasuunnassa jotakin?

Mutta ääni sille aluputki-vaihtoehdolle. Laitoin edelliseen talliin sähköt upoksiin, perinteisesti putkilla ja ML:t putkiin. 3-vaiherasiat on siinä sellaisia läppäkantisia upporasioita. Jälkeen päin olisi ollut tarve saada pari pistorasiaa ja muutama valopiste lisää, mutta ei viitsinyt alkaa pintavetoja sinne lisäämään. Jatkojohdoilla on täytetty niitä puutteita.

Uuten laitoin kaikki sähköt pintavetoina ja tikapuumalliset, teräksiset kaapelihyllyt kiertämään seiniä katon rajaan. Jakorasiat on siinä kaapelihyllyssä kiinni tarvittavissa kohdin. Pistorasian kohdalla laskeutuu aluputki suoraan alaspäin pistorasialle. Putket on kolmella pintakiinnikkeellä seinässä ja yläpää on taivutettu kaapelihyllylle. Pistorasiat on etupäässä kombirasioita, missä on yksi 3~ ja 1-2 schukoa. Schukot on jaettu eri vaiheisiin.

Valo- ja pistorasiaryhmät syötetään ryhmäkeskukselta. Mittauskeskuksessa ei ollut tarpeeksi tilaa, joten laitoin isomman RK:n sen viereen.

Toi kouru on kallista, pintavetona vaan tallissa niin saa helposti lisättyä tarpeen mukaan pistorasioita.
Valoiksi Led-valot niin säästää valaistuksessa ja valoteho riittää.

Miun mielipie
 

Pintavetona vaan sähköt niin helpompi muutella tarvittaessa. Sellanen juttu vielä että laita nurkkiin loisteputket pystyyn niin mukavempi joissain hommissa kun kaikki valo ei tule katosta. :)

Vilojen sekaan putkitus ja rasiat yms oikeisiin paikkoihin. Tallin rakentajan ja tyylin nähneenä en epäilis hetkeäkään että sähköt jäisi vajaiksi.. Jälkeenpäin tulee tänne pari viestiä että jotain unohtu / voisi olla toisin mutta näinhän se menee aina. :D Suunnittelet nyt hyvin ja vedät piilossa kaikki. Ei ole mitään kouruja / muita seinillä. Jätetään ne pintavedot meille ketkä ei jaksa panostaa kaikkeen noin paljon aatoksia. :p

Spämmään Jounin topikkia hieman ;) Minulla on uudessa tallissa tällaisia sähkövetoja...

Keskukset, vasemmalla laajennuksena toimiva ryhmäkeskus, keskellä mittauskeskus ja oikealla talotekniikan yms. kytkentäkaappi.

Kaapelihyllyjä ja valaisimia, hyllyt kiertää reunoilla ja katossa on 2x49W valaisimia jaettuna kolmeen vaiheeseen. Valot on läpijohdotettuja, eli samaan linjaan saa eri vaiheista valoja päälle halutun määrän.

Valot ja pistorasiat kytketään käyntioven vierestä. Pois lähtiessä saa kaikki pois päältä noilla neljällä kytkimellä. Muutama jatkuvan virran pistorasiakin on, mutta kaikki seinille jaetut menee pois merkkivalon alla olevasta kytkimestä. Seinäelementtien edellinen elämä näkyy samassa kuvassa ruudukkaasta tarrasta: Metro-tukun entinen pakastinhalli, Porkka.

Jakorasia kaapelihyllyn reunassa. Hyllyn sivuprofiilin mukaiset asennuslevyt tekee jakorasioiden yms. laittamisen helpoksi melkein minne vaan hyllyn reunaan. Jälkeen päinkin on helppo lätkäistä uusi rasia paikalleen je vetää sille kaapeli hyllyn päälle.

Erilaisia pistorasioita on levitetty pitkin seiniä. Kun en muistanut laittaa vanerilevyä seinärunkoa tehdessä tolppien väliin (kipsilevyn alle), niin laitoin nyt vanerin palat kolmella gyprokkiruuvilla tolppaan ja pistorasiat sitten siihen kiinni. Ei mikään siistein ratkaisu, mutta ei ole olohuoneen seinää... :D MMJ pistorasialle kulkee hyllyn ja rasian välissä JAPP 20:n sisällä.

:):):)
Heh. Näkee kyllä selvästi, että mitä teet työksesi :)