Aika teollisen oloista valmistusta, hienolta näyttää.


Minkä mallinen Nova tuo vannesaha on, vähän tekis mieli kirjoitella Jpukille aiheesta

Teollisen näköinen on kyllä. Alla teollinen rakenne:

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217978

Jänneväli 25,6m ja nostokyky 2x5t


Mutta ei voi kun kehua Jounin puuhastelua.

Tässä linkki vastaavaan, vaikkakin väri on vaihtunut jossain vaiheessa. https://www.koneita.com/metallivanne...ova_280_GV.htm . En ole muilla vannesahoilla sahannut, joten en osaa juuri kommentoida toimintaa verrattuna muihin merkkeihin. Muljun leviäminen joka paikkaan on ongelma, joten ehkä joku öljysumu tarvii kehittää kun kuivana sahaaminen ole hyvästä sekään. Jos on tarvetta katkaista jotain minkä saa kiinni vannesahaan, niin on siihen hommaan kyllä ihan ykkönen.

Vähän isompi. :) Tässä jänneväliä 7,28 m ja nostokykyä 2 t. Profiililla korkeutta 400 mm.

Miksei kuivana sahaaminen ole hyvästä?
Miulla on periaatteeltaan vastaavan mallinen mutta vähemmän "varusteltu" Ferm, ei siinä terät pahaa tykkää vaikka kuivana aina kaiken sahaankin.
Koskaan ei terä ole niin kuuma että kädellä kokeillessa sen edes huomaisi lämmenneen.
Riippunee tietysti syötöstä, Fermissä se on painovoimainen, toisinaan vähän lisäpunnuksilla sitä olen lisännyt.

Minähän en paljon tästä tiedä, mutta tietääkseni terän voitelu ja jäähdytys kumpikin lisäävät terän kestoa. Kyllä tuossa terä lämpiää melkoisesti jos kuivana ajaa.

Ok, no jos se lämpenee niin selvähän se sitten.

Tuossa sun sahassa näyttäisi olevan letkut yms jo valmiiksi leikkuunesteelle?
Vai meinasitko öljysumua sen takia, että leikkuuneste karkaa esim putkea pitkin lattialle.

Muljupumppu löytyy sahasta ja olen sitä käyttänyt melkein koko ajan, mutta nesteiden valuminen sahan ulkopuolelle ärsyttää. Ei tämä aiheuta mitään välittömiä toimenpiteitä, mutta epäilen että joku muu jäähdytys + voitelu olisi mukavampi käyttää.

Minkä kokoista "RHS-" nuo putket on?
 

Jänneväli on reilu 7 metriä, ja tuon palkiston korkeus 400 mm?
siis alaputken alapinnasta yläputken yläpintaan on 400mm?

Minkä kokoisia nuo putket on? ja kuinka paksulla seinämällä?

Juu, mitat on oikein. Paarteet on 100x50x4 RHS ja ristikot 60x60x3 SHS.

Onko sulla joku kirja tai nettisivut tms mistä olet opiskellut rakentamista? Seinä- ja lattiarakenteet, viemärit, sähkötyöt (jos tekee paikat ja vedot itse ja sähkäri käy kytkemässä) jne. On kyllä tosi hyvä tämä topicci, monta tuntia lukenut tätä ja tulee vielä varmasti monta tuntia luettua lisääkin :) kiitos myös kaikille hyviä neuvoja ja vinkkejä kommentoineille.

Kiitos vaan, tarkoitus olikin kasata näitä omia oppimiskokemuksia muidenkin kommentoitavaksi ja hyödynnettäväksi.

Ei ole mitään yksittäistä sivustoa, eikä kyllä yhtäkään painettua kirjaa. Jonkin verran kysellyt mielipiteitä pääsuunnittelijalta, rakennesuunnittelijalta, vastaavalta mestarilta, sähkäriltä ja muuten vaan tutuilta. Pääsuunnittelija ja rakennesuunnitelija olivat mukana rakennusluvan saamiseen asti, ja pääsuunnittelija on käynyt tontilla ehkä 5 kertaa - joten iso osa selvitystyöstä on tapahtunut muita teitä pitkin. Googleta ja Youtubesta löytää monenlaista infoa, kunhan jotenkin tunnistaa että mikä on oikeaa/hyvää tietoa ja mikä ei.

Se rullaa sittenkin!
 

Kiskopyörät laakeroituna kelkkaan, 20 mm messinkiholkki akselina ja M12 uppokantaruuvi pitää paketin nipussa. Pystyholkitukset teen vasta kun lopullinen korko ja leveys on varmistunut.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=218163

Ensimmäinen sillan rullaus ilman varmistusliinoja. Ei sen tuosta pitäisi päästä putoamaan vaikka yrittäisi, mutta silti jännitti työntää sitä.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=218164

Kertakaikkiaan hienot systeemit!!! Vaikka seurannut satunnaisen aktiivisesti niin aina hämmästyy, kuinka olet onnistunut olemaan varustelun ja arkistointijärjestelmän kanssa muutaman akseleen edellä ennekuin paikat täyttyy ” aarteilla”. Meillä ollaan askel pari jäljessä😀, aarteita kertyy suunnitelmia nopeammin. Ja varsinaisten projektien väliin tulevat pikkuprojektit sotkee alituiseen systeemit😅

Siltanosturin testailua
 

Nyt onnistuu nostaminen:

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=218512

Ja päälle vielä jännittävä nosturivideo kun Jeeppi nousee ilmaan ensimmäisen kerran - sitten toisen ja kolmannen:
https://photos.app.goo.gl/BzK3QRc6BEhdoiWcA

Joulupukki toi paketin Jeepillä. Pikkupuolella ja isolla kaasulla tuli just ja just pihatien, vaikka lumitöitä on tullut tehtyä useampaan kertaan. Punaisen Jeepin vinssillä vähän apuvetoa tallista niin sisään peruuttaminenkin onnistui näppärästi. 2500 kg painoa kärryn päällä ja ehkä pari-kolme sataa kiloa työvälineitä ja muuta materiaalia Jeepissä sisällä. Täytyy kyllä puskulevy rakennella kesän aikana ettei kolalla enää tarvi tuota 100 m tietä plaanata.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=218594

Paketti avattuna. Siltanosturi joutuu tositoimiin lähiaikoina, ja sen jälkeen pitää alkaa opettelemaan sorvaamista. :cool:

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=218595

Komia näköinen offisorvi, olethan huomioinut uudessa tallissa laatan vahvuuden kun kiinnittelet sorvia.
huolella passittelut joka suuntaan.
Ja Ostoslistaan muljuallas pumpulla, hiukka naftin kokoinen pakan keskireikä offihommiin.
Ja sandvikin terän pitimiä ja paloja vaikka huutonetistä jossa jostain syystä paikoitellen halvalla.

Lattiana on reunavahvistetettu laatta jolla paksuutta reilut 170 mm joten eiköhän tuo pikkusorvin kestä. Lattiaan en kyllä meinaa kiinnittää tätä, mutta jonkinlaiset säädettävät tassut pitää hankkia kun lattiassa on kaadot

Muljuallas ja pumppu on tuossa kärryn kulmalla, ja jonkinlaisia teriä ja pitimiä on mukana iso läjä. Suurin osa on epäkuranttia, mutta täytyy tehdä inventaariota että millaisia pitimiä löytyy ja millaiset palat niihin käy. Sorvaamisesta en paljon tiedä, mutta monen näköistä olen nähnyt sorvattavan ilman muljua. Sillä perusteella tarkoituksena olisi vetää pääasiassa kuivana, kun tuo mulju tuntuu sotkevan joka paikan. Vähän yli 50 mm akseli menee karasta läpi ja 570 mm halkaisija mahtuu pyörimään johteiden päällä. 1000 mm nimellisellä kärkivälillä, todellisuudessa joku 1200 mm mahtuu kärkien väliin. En tiedä mitä tällä sorvilla meinaan tehdä, mutta kuvittelisin että ei se nyt kovin usein jää liian pieneksi.

15 vuotta ollu itellä sorvi enkä ole kiinnittänyt lattiaan ja hyvin on pysynyt paikallaa.
Enkä ole muljua käyttänyt. Terät kuulemma kestää pitempään jos käyttää muljua.

Hetken aikaa kun sorvailet ja pääset hiukan makuun niin ihmettelet kuinka on ollut mahdollista harrastaa ilman sorvia.

Harrastelijalla harvoin niin kiire että kovametallipaloilla muljua tarvitsee. Hss poranteriä kyllä mielellään jäähdyttää, siinäkin käytän leikkuunestettä suihkepullossa.

Kiinasta saa teränpitimiä ja paloja varsin järkevästi, kaveri työstökeskuksella ja nc-sorvilla koeajoi kiinalaisia juttuja. Oli varsin iloisesti yllättynyt laadusta, sanoi että jokin erikoisempi terä mokkia kairatessa hankki hintansa viidessä reiässä. Kesti kuitenkn paljon enemmän.

Nc keskuksella esim kairatessa reikiä pelkkä hhs poran terä kestää ikuisuuden, kun saa leikkuunopeuden ja syötön kondikseen, ja paikat tukevat sekä muljutus toimii kunnolla.

Juurikin noissa manuaali koneissa tärkeää laadukkaat työkalut,kun esim leikkuu nopeudet ovat mitä ovat.
Kolmella perus pitimellä tulet jo hyvin alkuun toimeen, tarpeen vaatiessa Katselet jatkoksi esim porateriä.

Kova metallilla kun ajelet niin harvassa paikassa tarvitset muljua, mutta esim porauksessa ja pistoissa ehdoton.

Ilmanvaihdoin suunnittelua
 

Taustaa ja mitoitusta
Ilmanvaihto pitäisi suunnitella ja taas on vähän epävarmaa että miten tämä kannattaisi tehdä. Rakennusmääräykset kertovat jonkinlaisia vaatiumuksia, mutta onko niillä mitään relevanssia käytännön tallioloihin? Talli on ollut pystyssä parisen vuotta, ja ilmanvaihtona toimii 125 mm kanava peräseinän korkeimmassa kohdassa ja korvausilma tulee lähinnä nosto-ovien raoista. Lämmityskaudella poistoreikä on puoliksi tulpattu pyyhkeen rievulla. Tallissa ei haise pahasti öljylle tms, eli en tällä hetkellä osaa kaivata (parempaa) ilmanvaihtoa talliin normaalioloissa. Tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun pistetään rälläkkä ja hitsikone hommiin, mutta askeesiin tottuneena tuokin korjaantuu helpolla kun avaa ison oven aina välillä kun alkaa sisäilma tummumaan.

Ilmanvaihtokoneeksi olen hankkinut Vallox 90 SE, eli pieneen taloon tarkoitettu ristivastavirtakennolla varustettu LTO-kone tasavirtapuhaltimilla. Maksimipoistovirta on 92 dm3/s. Ulkoilma otetaan seinän läpi eteläpuolelta (sininen kuva, kuvan oikea laita) ja jäteilma puhalletaan ulos itäseinältä (harmaa kanava, kuvan ylälaita). Tulo- ja poistoilman venttiilien sijainti on vielä epäselvä, muuta siitä kohta lisää. Ilmanvaihdon lisäksi olen hankkimassa erillistä pakokaasuimuria autoille ja kuumavesipesurille, joten ilmanvaihdon ei ole tarkoitustkaan olla niin tehokas että pakokaasut poistuvat.

https://www.finlex.fi/data/normit/37...2012_Suomi.pdf kertoo seuraavaa
https://sulvi.fi/wp-content/uploads/...2017-11-30.pdf puolestaan sanoo
Tallissa on 405 m3 tilavuutta, eli tuon kokoiselle asunnoille suositellun ilmanvaihdon saisi aikaan 405/2/3600*1000=56 dm3/s virtauksella, eli 60% teholla tuosta koneesta. Työtilan mitoitus puolestaa sanoo 6+2*90=186 dm3/s, joka on jo tuplasti sen mitä tuosta koneesta menee läpi maksimissaan. Mikä sitten mahtaa olla tarvittava taso epäsäännöllisessä käytössä olevalle harrastetilalle? Kuvittelisin että kun talli on tyhjillään niin ilmanvaihto voi olla minimiteholla ja työ aikana sitten isommalla. Onneksi säätäminen on helppoa minimin ja maksimin rajoissa, joten tarpeen voi sitten itse testata.

Putkien ja venttiilien sijainti
Tallilla on korkeutta 4,5 metriä keskellä ja 4 metriä sivuilla. Lattialämmitys lämpiää VILPillä ja lämpötilaa olen nyt pitänyt pöytätason korkeudella n. 15 asteen tietämillä. Lämpö nousee ylöspäin, joten parvihyllyn päällä on lämpimämpää, mutta en ole mitannut eroa asteissa. Lämmöstä ei tuolla ylhäällä ole iloa, ja pennin venyttäjä mielellään hyödyntäisi senkin energian paremmin. Kattoon on asennettu pari isohkoa tuuletinta jolla ilman saa kyllä sekoitettua tehokkaasti, mutta onkohan noille enää ilmanvaihdoin asentamisen jälkeen? Ilmanjako tehdään tyypillisesti joko sekoittavalla virtauksella tai syrjäyttävällä virtauksella, jotka on kuvattu esim. https://www.theseus.fi/bitstream/han...=1&isAllowed=y sivulla 19. Ilmanvaihtoputket tulee tallin sisätiloihin, ja tilan käytön vuoksi olen ajatellut paikoiksi a) parvihyllyn alla 240 cm korkeudella (läpi noista 45 asteisteessa olevista tukirakenteista) ja/tai b) katossa saksiristikon suoran osan laidalla 450 cm korkeudella. Kussakin 2-4 putkesa on sitten esim. 4 kpl venttiileitä jotka on piirretty kuviin.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=214567

Kuvassa #1 on pelkästään parvihyllyn alla kulkeva kanava josta kuvan yläpuoliselle seinälle laitetaan raitisilmaventtiilit (punainen kanava) ja alapuoliselle seinälle poistoventtiilit (ruskea kanava). Tässä etuna on että tallin likainen puoli, eli työpöytä ja hiovat koneet ovat lähellä poistoventtiileitä.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=219439


Kuvassa #2 puolestaan raitisilma tuodaan kummaltakin puolelta tallia (punaiset kanavat) ja poistoventtiilit ovat katossa. Haittapuoli on että lämmin ilma siirtyy ulos, vaikkakin tietyst LTO:n kautta osa lämpöenergiasta saadaan talteen ja palautuu raitisilman seassa takaisin talliin. Poistoputki voisi muuten olla keskellä kattoa, mutta tuulettimet tulevat tielle. Jos ne poistaa niin sitten selviää yhdellä putkella jossa on useampi poistoventtiili.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=219440

Mielipiteitä?
Ilmanvaihdostakaan en paljon tiedä, mutta ei se estä suunnitelmaa tekemästä. :D Onko lukijoissa asiasta jotain tietäviä tai muuten vaan ideoita miten tämä kannattaa tehdä? Tai että onko sillä mitään väliä miten tuon tekee?

Itse tekisin ehkäpä sun kuvan #2 mukaisesti tuloilman, varustettuna jollain hiukan heittopituutta omaavilla venttiileillä, suunnattuna jonkunlaisessa kulmassa tallin keskiosaa kohti. Poistokanavan toisin ison nosto-oven yläpuolelle, johon sitten vaikka neljä isompaa venttiiliä. Tällöin ilman liike ainakin teoreettisesti suuntautuisi ennemmän tuon ison oven suuntaan, joka on lämpötaloudellisesti kuitenkin se tallin heikoin lenkki. Poistokanavaan vielä ylimääräinen suodatinlaatikko, niin ei vedetä kaikkea saastaa koneelle asti. Ropellit katossa jättäisin myös paikoilleen.

Tätä näkökulmaa en tajunnutkaan ottaa huomioon - jos ovi falskaa lämpöä, niin on parempi että poistot on lähellä sitä että kylmän ilman leviäminen talliin minimoidaan. Iso ovi on toki pinta-alaltaan iso, mutta luulenpa että tuo pienempi nosto-ovi vuotaa vielä enemmän. Se tuli minulle käytettynä eli tiivisteet on jo vähän maailmaa nähneet ja käyntiovi huonontaa tilannetta entisestään. Kuva #1 olisi ok tältä kannalta.

Tai sitten vaan laitat pari poistovenaa molempien ovien päälle ja tulo kakkoskuvan mukaisesti. Toinen poistorunko menemään katossa ison oven luo, ja toinen sitten tulorungon vieressä parven alla pikkuovelle.