Joo, kyllähän noita tähtipisteitä yritetään maadoittaa vähän jokapaikasta, mutta vanhoissa asennuksissa (mitä ilmajohdot usein on) tuo maadoitus voi olla mitä vaan välillä: ei ollenkaan ---- tyydyttävä.

Ja kun nollavika, niin JOS täysin symmetrinen kuormitus, niin k.o nollavikaa ei edes huomaa:rolleyes:

Mutta JOS vain yksivaiheinen kuormitus (esim. juurikin tuo auto pihalla lokilämppärissä) ja maadoitus "normaalia" -70/-80 luvun tasoa, niin jännite auton korissa on niin suuri, että huonosti käy!

Uskallatko ottaa johdon vaiheesta kiinni ja koskea tiskipöytään?

MISSÄÄN NIMESSÄ NIIN EI KANNATA TEHDÄ!!



Ite en ainakaan kokeilisi, kivasti nimittäin kipinöi kun siirsin moccamasteria tiskipöydällä joka oli wanhan mallisessa 2 napaisessa pistokkeessa :eek:
Siellä oli altaassa muoviputket, mutta vesijohto oli maadoitettu ja vesihän johtaa sähköä
Suojamaallisessa pistokkeessa ei ollut mitään ongelmaa eikä "värissyt" keitintä hivellessä :D

Raukkahan se on jos ei vähän kielellä koittais :D

Entäs nää viritelmät missä maajohdon puuttuminen on korvattu kytkemällä maadoitus nollaan? Vai onko se sillon vaan sama asia, kuin maadottamaton pistorasia, jos se nolla on poikki?

Niin. Ennen nykyistä TN-S-aikaa kun tehtiin asennuksia, niin silloin ns. nollattiin, eli pistorasian suojamaakosketin yhdistettiin nollakoskettimeen. Lopputulos nollaviassa on tässäkin tapauksessa ihan sama:Pistorasian suojakosketin on jännitteinen ja jännitteen suuruus riippuu sarjaankytkeytyvien impedanssien suhteesta. Esimerkiksi uuni ja hehkulamppu sarjassa saa aikaan sen, että uunin pienen impedanssin yli jää vain pieni jännite, mutta hehkulamppuun saadaan lähes pääjännite eli 400 V. Kuuluu poks ja hehkulampusta tulee hehkumaton.

Tuossa nollatun pistorasian suojakoskettimessa voi sitten olla lattiaa, seiniä tai muita kohteita vastaan jännitettä nollan ja 400 V välillä näin niinkuin teoriassa. Käytännössä ei tuonne 400 V asti mennä, koska kiinteistössä on yleensä maadoituselektrodi, joka tasaa potentiaaleja paikallisesti.

Vielä tarkennuksena, että ihmiselle vaarattomana jännitteenä pidetään alle 50 V vaihtojännitettä. Tuon yli olevia jännitteitä voi hyvinkin esiintyä.

Vikavirtasuojakytkin
 

Jos sähköt ton mukaisia niin VVSK kyllä laukaisee k.o nollaviasta.
Eli jos yksikään VVSK:n jälkeisistä suojista ei pysy päällä niin kyseessä on nollavika tai nollat on sekaisin eli nolla pääsee kiertään VVSK:n.

http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/vikavirtasuojaus/

http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kot...ikavirtasuoja/

Vanhemmissa asennuksissa ilman VVSK:ta nollavika tappaa samantien herkemmän elektroniikan ja niiden powerit.

ps. Generaattori puolella yleisesti käytössä aseteltava vaihevahti jännitteen/ajan suhteen joka ehtona pääkontaktoripiirissä sähkön jakeluun. Tämä on myös yksi vaihtoehto verkon ja toimilaitteiden suojaamiseen.

Mielenkiintoinen näkökulma. Ootko päässyt testaamaan vvsk:ta nollaviassa?

Mietin vaan sitä tässä, että nollaviassa nolla "kelluu", mutta ainakin 1~ virtapiireissä virrat palaa samaa reittiä kuten ennen vikaa. Summavirta on siis edelleen nolla ( no jotain vuotovirtaa menee aina) ja vvsk pysyy päällä. Vvsk ei tiedä mitään edeltävän verkon asioista, se mittaa vain sen läpi menevän virran summaa.

Niin ja kun pohtii 3~ piiriä, niin siinä vaan jännitteet menee sekaisin kun nolla kelluu, mutta virta se jolkottelee vvsk:na kautta nollasummapelinä.

Oonkohan mä nyt ihan sekaisin...(?)

Mutta generaattorin vaihevahti voisi tosiaan olla mainio laite. Harvalla tuollainen lienee kotona :)

En tosiaan ole koskaan päässyt testaamaan tota VVSK:ta ns. syöttävän valtakunnanverkon nollavikatilanteessa.
Mutta ainakin toi suojaa ns. henkilövahingot jos virtojen summa eroaa liikaa.
Jos tossa nollavikatilanteessa on vähankin epäsymmetrin kuorma niin summien pitäisi "kai" erota vaiheiden ja nollan välillä. Tosta en nyt ole ihan varma.
Vai kompensoituuko se jännitten nousuna ja laskuna vaiheen ja nollan välillä jos teho on vakio(P=IU)?????
Ja mikä toi ero on 3/1 vaiheisessa suojauksessa eli kumpi sen huomaa k.o tilanteessa paremmin, vai huomaako kumpikaan?
Jos joku oikesti tietää niin kertokoon.
ps.
Generaattorilla syötettävassä piirissä(normaalista maapotentiaalista kelluva laite) olen törmännyt nollavikaan vaihevahdin jälkeen (käyttönottotilanne) jolloin kaikki elektroniikkaa sisältävät muuntajat jotka olivat maadoitettuja laitteen runkoon paloivat k.o vian jälkeen. Tosin nämä piirit eivät olleet vikavirta suojattuja. Vehkeiden piti olla koeajettuja "käännä avaimesta laitteita".
Tämä johtui siitä että laitevalmistajalla oli jäänyt vetämättä yksi jumpperi liittimillä josta syötetään laitteita jotka roikkuvat heidän perässä(jumppi oli kuvissa ja johdotuslistoissa). Eli laite toimi heidän koeajossa tehtaalla oikein muttei syöttävänä laittena siinä paikassa mihin se oli tilattu, eli vahingot meni laitevalmistajan piikkiin.

Tais tulla pieni sähköteknillinen virhe, nollajohto/suojajohto/laitteen suojamaadoitettu runko voi "kiivetä" vain 230 volttiin tuossa nollaviassa, taikka sitten jotain muutakin vikaa, mutta kyllä silläkin henki lähtee.... (vai joko mulla alkaa lipsumaan aivotyöskentely:confused:)

-> Siis kannattaa kiinnittää huomiota noihin maadoituksiin, esim. putkiremontin yhteydessä voi tehdä käytännössä pelkkien kuparien hinnalla...

P.S aika hyvin mennyt nuo myräkät, kukaan ei vissiin ole kuollut noiden sähkövikojen aiheuttamiin sähköiskuihin?

Joskus säikäytti, et nyt on nollavika, kun kersojen mönkijä antoi kynsille laturissa ollessaan.

C-tekki oli roikan perässä kiinni, ja lohkosta mitattuna antoi reilu 80v ac:tä maan välille...
Tökkäsin siis toisen karvan suoraan multaan.

Nollavikaa ei löytynyt, eikä kyllä syytäkään ilmiölle ennenkuin kyllästyin etsimään.

Juu :)

Kosketusjännite nollaviassa voi kiivetä vaihejännitteeseen saakka, ei siis pääjännitteseen, niinkuin tuossa aiemmin päättelin :) jännitejako muuttuu rankasti ja yhden vaiheen jännite nousee reilusti yli vaihejännitteen.

Nyt alkaa nollavika kysymys olemaan paketissa myös teorian osalta :)

Itse epäilin kanssa nollavikaa ku lamppua kattoon vaihtaessa sain kynsille virtasta.. juuri muutettiin ja kyseistä valaisinpistettä ei oltu vielä käytetty.. loppudiagnoosi oli, kiireinen sähkäri oli katkaisijan jättänyt väärin päin.. heh.. olis pitänyt autolta asti hakea mittari.. tästä eteenpäin käyn hakemassa, sen verta pahalta alkaa tuntua tuo virtanen... tai oikeastaan se ku ei saa kättä irti vaikka haluis...

Mites se muuten oikeasti menee, saako metallisella tasolla pitää sähkölaitteita? Tuntuu vaan maalaisjärjellä aina oudolta.. itselläkin on tiskipöydällä kahvinkeitin ja vedenkeitin..

Eikö perinteinen liesikin ole sähkölaite metallisella tasolla, se on vaan integroituna siihen tasoon ;)

Jossain kohti systeemiä lie häiriönpoistokonkat vaiheesta maahan ja nollasta maahan, jotka sitten nostaa sen jännitteen harmillisen kutisevasti, sikäli mikäli syöttävän verkon eli pistorasian maadoitus ei ole kunnossa.

Jostain syystä näin sähkärinä näkee jakorasioissa ja muissa kytkentäpisteissä aivan vitusti irtijätettyjä kevinpäitä, vaikka niiden kytkentä ei nyt mitenkään kovin hurjan monimutkaista ole. Näihinhän pitäis koskea ainoastaan ammattilaisten, joiden myös pitäis tietää miten ja mihin ne kuuluu kytkeä ja mihin ei. Jonkinverran näkee myös aivan suoranaista kevin väärinkäyttöä mm. ohjattuna vaiheena, koska ilmeisesti ei sattunu just olemaan 3x1,5N kaapelia autossa.

Tavailen just hiljakseen kaikessa rauhassa S2 tenttimatskua tenttiäkseni sen huhtikuussa, eikä se nyt mitenkään kovin vaikeelta vaikuta. Perkeleen monisanaisesti esitetty ihan selkeät asiat ja sotkettu taittovaiheessa asioiden kuvat irti tekstistä. Väitän, että hamssitutkinto oli osaamisvaatimukseltaan vaikeempi ja senkin suoritin keskenkasvusena parikymmentä vuotta sitten.

Omaan taloon oon tässä suunnitellu verkonvaihtokytkimen asentamista ja mua hämmästyttää todella vahvan pahasti yleinen tapa käyttää kolminapaisia verkonvaihtokytkimiä, jolloin yhden syöttävän verkon nollavika väistämättä vaikuttaa kytkimen asennosta riippumatta. Tulen laittamaan nelinapaisen kytkimen juuri tästä syystä ja taidanpa huolehtia tälle verkonvaihtolaitteistolle muovisen koteloinnin.

Nuo irto kevit hämmästyttää. Niitä ei pitäisi olla yhtään, koska käyttöönotossa kevi-piirit mitataan kaikki.

Mulla ei ole S2:ta, mutta vanhan systeemin mukaiset rajoittamaton A ja käytönjohtajan paperit löytyy :)

Suojaeristettyjä laitteita kun kytketään niin moni jättää valitettavasti sen kevin kytkemättä jo rasiassa. Eniten vituttaa kun se on katkaistu kaapelin suojakuoren tyvestä kuorimisvaiheessa. Ei ole mahdollista ottaa käyttöön ellei kääpelissa ole löysiä.

Monesti keville ei löydy edes kytkentäpaikkaa suojaeristetyissä laitteissa. Esim. muuntajat ja valaisimet.

Oon tosi paljon nähny tätä ja sitten sitä, että samaan rasiaan tulevat kevit on vaan kaikki jätetty kytkemättä. Ihan kun niiden oikeaoppinen kytkentä olis jotenkin supervaikeaa samalle kaverille, keltä on kuitenkin onnistunu sitten köyhän miehen käytäväkytkentä.

Anteeksi typerä kysymys, mutta mikä tää kevi on :confused: :o


Joskus jos ehkä mahdollisesti joutuu asuntovaunuista ihmettelemään sähköjä niin kaikki tieto olisi hyväksi :)

Suojaeristetyt laitteet, esim. jotkut lämmittimet ja muovikuoriset valaisimet eivät tarvitse keviä. Siksi niissä ei ole sille liitintä. Laitteet tunnistaa merkistä, jossa on kaksi neliötä sisäkkäin.

Siltikin on ihan viisasta kytkeä ainakin keskuksen päässä tuo kevi, koska eihän sitä tiedä, mitä tuohon piiriin kytketään seuraavien vuosien aikana.

Nikuzaille:kevi on keltavihreäraitainen johdin, jota käytetään sähköissä ainoastaan suojamaadoittamiseen. Se yhdistyy kosketukselle alttiisiin osiin, kuten laitteen runkoon ja estää vikatapauksessa laitteen kuoren tulemisen jännitteiseksi sulkemalla vikavirtapiirin ja siten aiheuttaen ylivirta-tai vikavirtasuojakytkimen laukeamisen. Ne muut johtimet on sinisiä (nolla), ruskeita, mustia tai valkoisia (vaihejohtimet)

Jeppistä :)

Juu tiedossa on, asennuksia tehdään joka arkipäivä 7-15:30. :p

Kannattaa se kevi olla aina kytkettynä. Ikinä ei tosiaan tiedä mihin joku muuu meinaa kaapelia käyttää. Oletus kun usein on että kaikki johtimet on kytkettynä, harva sitä suojamaata kuitenkaan mittaa loppupeleissä... :(

Sama juttu jos viedään kolmivaiheryhmää ja tiputellaan vaiheita pois käytöstä pitkin matkaa, vaikka vikalle rasialle tulee vielä kaikki langat niin ei ole kaikki kytketty... Ihan turhaa lisäduunii tulee aina kun joku muu oikoo... :mad:

Juups. Mie oon enemmän laitevalmistuksen puolella. Koetan mm. saada tuotteista mahdollisimman helposti asennettavia. Teen kyllä vähän muutakin.:)

Ja teet k.o asennuksia jatkuvasti? voi jossain vaiheeessa tulla ongelmia.... Ja jos jotain vakavampaa sattuu, niin leivättömän pöydän ääressä koko organisaatio kaavio alkaen sinusta, ja jatkuu ylöspäin...
(nykyään pitää mitata mm. tuo suojamaan kytkentä aina kun asennetaan uutta kiinteää; vai onko joku poikkeus/porsaanreikä?)

Mie luulen, että Juippa asentelee työkseen eikä jätä kevejä irti :)

Jos on laite, johon ei keviä tarvita, kuten kaksoiseristetty lämmitin, niin silloin ei sitä keviä tuohon laitteeseen yhdistetä eikä laitteen runkoa mitata, koska kosketusjännitesuojaus on järjestetty itse laitteen rakenteen kautta.

Mutta jos se kevi sinne liitosrasialle saakka jaksetaan nykiä, niin silloin sen olisi syytä olla keskuksen päästä kiinni kytkettynä. ( ja mitattukin)