Eipä taas tullut ajatelleeksi... :D Ja siitä ampeerimäärästä, todistaa vaan että en edelleenkään tiedä mistään mitään... :o

EDIT:

Toisaalta... Jos autossa jo on akuille pv-katkaisija kuskin vieressä, akut apparin hanurin alla, solenoidiboksi jossain akkujen naapurissa ja vinssi keulalla - niin minä en ainakaan jaksa vetää enään uudet kaapelit maskiin toista pv-katkaisijaa varten (olettaen siis että pv-katk. pitää tulla ennen solenoidiboksia).

Toinen ratkaisu mitä vastaan on tullut on toinen solenoidi vinssin solenoidiboksin ja akun väliin ja siihen pieni vipukatkaisija herätevirralle. Kestävyydestä/turvallisuudesta en sano mitään, toimii kuitenkin.



Andy

Tämä maadoitus helposti unohtuu.

Mekaniikkamiehen rautalankaversio: Sähkö tulee plussajohtoa pitkin laitteeseen ja sama sähkö lähtee laitteesta maajohtoa pitkin pois.

Itse en sähköhommiin sotkeudu, asiasta tietävät hoitakoot nämä jutut :D

Sulake ilmanmuuta väliin. ANL-sulakkeita löytyy ainakin 500A asti ja niille pesiä joihin mahtuu tarpeeks jyreet kaapelit. Noitahan saa mm. autohifiliikkeistä, tosin ei välttämättä 400 ja 500A malleja. Noita isompia löytyy sit todennäkösesti trukkitarvikkeiden liikkeistä kun ite kävin trukkiverstaalta työmaalla hakees pesän ja naulan.

Sulakehan pitää mitottaa oikosulkuvirran mukaan. Näissä vintturiasennuksissa rajottava tekijähän ei yleensä ole se kaapeli (ellei jotain onnetonta kiinanvinssin narua käytä/ole pitkä roikka), vaan akun tarjoama oikosulkuvirta. Sulake pitää siis olla tarpeeks paljon oikosulkuvirtaa pienempi, jotta se palaa tarpeeks nopeesti sillon kun on tarvis. Sulakkeen ei välttämättä tarvi olla suurempi kun vintturin ottama maksimivirta, mutta ei varmaankaan yli 50A pienempi (mututuntumalta). Mä laitoin 400A nallin ja vintturin maksimivirta on ilmotettu 430A eikä sitä kyllä kyrvähtään ole saanut vaikka on vedetty melkolailla käämit punasena :D

Sulake on ajatuksena hyvä,mutta mitoitus ongelmallinen.
Akun kapasiteetti vinssausten jälkeen ei välttämättä riitä sulakkeen polttoon,vaikka koukku kelalla riehuisikin kärkienhitsattua kiinni.
Kytkin sopivasti plussan väliin että johdot saa mahdollisimman lyhyiksi,ja kytkimen vivulta vaijerilla laukaisu esim maskiin ja ohjaamoon.
Kytkimen kuntoa tosin kannattaa vuosien mittaan tarkkailla,lämpeneekö vinssausten aikana.yms.
Sulakekin hyvin asennettuna (helppo vaihto,liitinrasvan käyttö) hyvä lisävaruste.

Tuo sulakekysymys on tosi hyvä?!

Nuo perinteiset sulakkeet "palaa" pelkästään lämmön takia, siis
jos otetaan 10 kpl 50 A sulakkeita,ja ruuvataan ne nipuksi;siis
jotka jokainen kestää nimellisesti 50A virran, ja käytännössä se
voi tarkoittaa huoneenlämpöisenä seuraavaa: Hihasta:o 200 A sekunnin?
75A minuutteja, ja jos noita levysulakkeita pistetään samaan nippuun,
niin piikkivirran (sekunnin osia)kesto kasvaa lähes 1:1, mutta pitkä aikainen kuormitus
huomattavasti pienempi.

Onko kellän käynyt mielessä alkaa mitata vinssin moottorin lämpötilaa?
Nimittäin vinssimoottori palaa lämmön, ei virran takia (siis yleensä).

Ja vinssin moottorin akseliteho ja hyötysuhde laskee rajusti jännitteen
laskettua.-> moottori lämpenee sitä enemmän mitä alempana syöttöjännite
on! siis vetovoima kiloina ja etenemä metreinä! (olipa sekavasti sanottu:confused:)

Ja edelleen: se parempi päävirtakytkin on hyvä/välttämätön.
Ja jos haluaa useamman paikan sammuttaa päävirtakytkin, niin rakennetaan
"Päävaijeri" siltä ulkoiselta kahvalta, ja nuo "orjavaijerit" vetää kytkimen auki.

(siis halpakaupan polkupyörän vaihdevaijeri kytketään vinssin päävirtakytkimeen
, siten että vetäessä aukeaa (minä taittasin avainta vielä n.90 astetta...)

...
..
,

Jep sulake suojaa johtoa ja kannattaa mitottaa heikommaksi virrankestoltaan kuin johto. Mitottaisin johdon sen mukaan, että se lämpeämättä kestää minkä hyvänsä rankankin vinssin normaalikäytön.

Vinssiä tai muuta laitetta suojaamaan voi laittaa käsikytkimen lisäksi jonkin sulaketta nopeamman ja herkemmän suojan, vaikkapa toisen pienemmän sulakkeen jollei muuta keksi.

Isompien sähköjen puolella moottoreita suojaamaan käytetään lämpöreleitä, jotka katkaisevat kuormaa kytkevän kontaktorin ohjausvirran. Lämpörele siis ei katkaise päävirtaa vaan pelkästään mittaa sitä. En nyt tutkailematta osaa sanoa toimiiko tavallinen lämpörele myös autosähköjen jännitteillä.

Ei toimi lämppäri autosähköillä, koska näin suurilla virroilla se vaatii virtamittamuuntajan väliin, joka ei toimi DC puolella. Kyllähän tollanen suora pikkulämppäri toimii. Sehän perustuu vaan bimetallin lämpenemiseen.

Katselin, että noissa kuvissa virtakatkaisija on keulassa. Estääkö joku asia katkaisimen sijoittamisen kuskin läheisyyteen sisälle?

Eipä sitä varsinaisesti mikään estä. Mutta jos releboksi on keulassa, niin ei sitä syöttöä kannata kabiinin kautta kierrättää kun tulee äkkiä kolme metriä lisää kaapelia, vaan kuten tuossa aikaisemmin on jo mainittu, niin vaijerilla käyttää sitä keulassa/perässä olevaa vinssin tappokytkintä.

Purjeveneiden sähköisissä vinsseissä käytetään tommosta "hydraulic magnetic circuit breakeria", joka on siis edellämainittu lämpösuoja mutta toimii tasavirtamoottoreiden kanssa.
http://www.quickitaly.com/?lng=us&ms...=0&cs1=1&cs2=1

Tuo olisi oikea ratkaisu vinssinmoottorin suojaamiseksi mutta ei näytä tuolla valmistajalla olevan kuin 100A asti. Ehkäpä jostain sais rajumpia?

Arvelinkin jostain löytyvän pienoisjännitteiselle tasavirralle sopivia versioita aiheesta :) Loistavaa :)

Oma käsitykseni tähänastisesta yhteisviisaudesta tiivistettynä:

Suojatakseen akkua, vinssiä, kaapeleita, autoa, sormia ynnä muuta olisi virtapiiriin vinssin osalta akun lisäksi lisättävä:
- kaapelia, mitoitetaan kestämään suurin kuviteltavissaoleva normaalin vinssauksen virta lämpeämättä (lue: niin paksua kun lompakosta riittää varaa)
- sulake, mitoitetaan kaapelin paksuuden mukaan kestämään vähemmän virtaa kuin kaapelin lämpimäksisaattaminen vaatii
- hydraulic magnetic breaker, mitoitetaan aukaisemaan virtapiiri ennen vinssin moottorin vaurioitumista
- manuaalinen katkaisin 1, sijoitetaan käytettäväksi auton ulkopuolelta
- manuaalinen katkaisin 2, sijoitetaan kuskin käytettäväksi ohjaamosta

On sitten makuasia ovatko mainitut manuaalikatkaisimet sähköllä tai vaijerilla kaukokäyttöisiä vai ihan oldskoolisti avainkytkimiä. Kummassakin on varmasti puolensa ja tapauskohtaisesti saa ja pitää fundeerata.

Elektroniikan taitoihinsa luottava voi askarrella muutamankin eri periaatteen mukaan toimivaa ylivirtasuojaa jos kaupan hydraulic magnetic breaker ei istu suunnitelmiin tai lompakkoon. Hall-antureilla esimerkiksi voi mitata tasavirtaa ohikulkevasta kaapelista tai kaapelin ylijäävää jännite-eroa voi mitata ja reagoida siihen tai...

Jonkunverran sähkövinssien käyttökokemusta omaavana;

Tästä täysin samaa mieltä, sillä täydennyksellä että tekee mahdollisimman lyhyet, ja muistaa sen maadoituspuolenkin (sekä pituus että paksuus).

Kaapeli kannattaa suojata (esim. soppelin kokoisella puutarhaletkulla tms.) sellaissa kohdissa, joissa siihen voi kohdistua mekaanista rasitusta, esim.
hinkkaamista tai iskuja. Tai sitten vetää vaan suojaa koko matkalle, puutarhaletku ei paljon maksa, on vaan vähän isompi ja kankeampi johdottaa.

Mielestäni tarpeetonta, ja mitoittaminen hankalaa. Paljonko kaapeli saa lämmetä? Paljonko kaapelin ominaisvastus on 30 pakkasessa ja 70-90 asteisessa konehuoneessa?

Paljonko akun (tai akuston) oikosulkuvirta on täydessä latingissa ~20 asteessa? Entäs kun on puoli tuntia vinssattu yhteen menoon (kaapelien lämpötila, sekä oikosulkuvirta)?

Mielestäni tarpeetonta, ja mitoittaminen hankalaa. Mihin sijoitetaan, että pysyy ehyenä ja toimivana (lika, kosteus)?

Missä lämpötilassa pitää aueta? Säädetäänkö erikseen talvipakkasiin ja kesähelteisiin?

Miten erottaa alijännitteestä johtuvan lämpenemisen normaalista pitkästä vinssauksesta?

Vinssiä ajatellen yx pitäis riittää. Sitä virtaa menee kuitenkin useampi sata amppeeria, joten
jokainen ylimääräinen osa virtapiirissä aiheuttaa jännitteen alenemista, osa enemmän ja osa vähemmän.
Kytkimien jännitehäviötä isompi ongelma taitaa kuitenkin olla piuhan lisääntyvä pituus, josta seuraa
suurempi jännitehäviö, ja samalla on enemmän piuhaa/liitoksia/kytkimiä alttiina oikkareille...

Sijoittaa sen päävirtakytkimen vaan järkevästi. Jos johdotuksen tekee ja suojaa järkevästi, niin eipä niitä oikosulkuja paljon satu.

Miettii vaikka että kuinka monessa autossa on akulta startille menevässä piuhassa päävirtakytkin? Palaahan niitä kaikenlaisia
rotteloita (henkilöautoja, busseja, mitä vaan) useampia vuodessa, mutta monessako tapauksessa syy on akkukaapelin oikosulku?

Eri juttu jos haluaa vinssille oman päävirtakytkimen, ja vaikka auton muille sähköille toisen. Jos on useampi vinssi niin jokaiselle
voi olla oma päävirtakytkin, että saa lyhyet piuhat ja tarpeettomat vinssit voi olla kylminä.

Mutta jos yhden ja saman vinssin sähköihin tarvitaan kakri erillistä päävirtakytkintä niin
silloin olis parempi jäädä kotiin, ulos lähtiessä voi vaikka sattua jotain, lintu paskoo päälle tai jotain.

Eri asia jos sairastaa perfektionismia, mutta hyvän ja luotettavan vinssin saa

- oikeanlaisella kaapeloinnilla ja
- yhdellä jykevällä päävirtakytkimellä.

Useammat päävirtakytkimet samalle vinssille on ihan turhia, samoin kuin sulakkeet ja lämpöreleetkin.

Erästä karismaattista heppua lainatakseni (ei sanatarkasti): my opinion is so strong, that it can be considered as a fact.

Kait sitä nyt voi sen verran seurata sitä vinssiä kun sitä käyttää, että osaa lopettaa (jos mahdollista) jos siitä vinssistä
savu nousee tai se ei enää pyöri (sähkön loppuminen eli jännitteeen aleneminen tai muu vika).

-Paavo

PS päävirtakytkimistä; eipä oo tullut omia vinssien päävirtakytkimiä testattua aukeaako jos vinssillä on maksimiveto menossa? Auton kaikkia muita sähköjä (paitsi vinssejä) katkova päävirtakytkin kyllä toimii vaikka sen aukaisee "lennosta", moottori sammuu ja sähköä on vaan akuissa (ja vinsseille jos niiden omat päävirtakytkimet on kiinni) ja kännykässä. Laturilta tuleva paksu piuha tulee päävirtakytkimen akun puolelle, ja autossa on pensakone, ei käy ilman sähköä.

Toimiiko kaikki tiisselien sammuttimien solenoidit siten, että ne tarttee jännitettä että pumppu sais ainetta?

Samoilla linjoilla Paavon kanssa yksi hyvä päävirtakytkin lähelle kuljettajaa mahollisimman paksuilla kaapeleilla ja hyvin suojattuna esim se puutarhaletku, niin ei hankaudu puhki. Ei se kaapelin pituus ole ongelma jos paksuutta ja paljon säikeitä riittää. On se vaan niin mukava vääntää siitä päävirtakytkimestä ne virrat poikki jos alkaa käry haista tai vinssi jumii jostain syystä päälle. TURVALLISUUS kaiken A ja O. Niin ja mitä vähemmän liitoksia ja virityksiä niin aina parempi ja yksinkertasempi... vähemmän vikaantuvia paikkoja.

Suojaamisesta ehdottomasti samaa mieltä, varsinkin kun osa rojuista on kiinni korissa osa rungossa. Kaapeli on myös tolkuttoman kallista rikottavaksi siihen puutarhaletkuun nähden.

Lähinnä siis sulakkeen tarkotus on estää hitsausilmiöt kaapelin kuoren jostain syystä rikkoontuessa. Sen on siis tarkotus kestää melkein saman verran kun kaapelinkin ja luultavasti siis sulakkeen palamatta kestää vinssi liekeissä hilaaminen. Jos pääkytkimen tai -met on laitettu, voi tän ison sulakkeen jättää poiskin jos ei haittaa pienet pistehitsausjäljet tai kuparinpisarat.


Sen sulakkeen ja johdon mitottamisen tarkotus siis ei ole suojata vinssiä tai vinssaajaa vaan estää johtoa muuttumasta hitsauspuikoksi :) Tästä syystä voi panna Tarpeeks Paksua Narua ja vastaavasti Melkein Yhtä Järeen Paukun.


Jos vinssiä suojaavan automaattisen ylivirtasuojan saa toimimaan virtaa mitaten säädetään se virran eikä lämpötilan mukaan. Normaali verkkovirtakäytön lämpörele toimii tosiaan lämmöllä eikä sikälikään sovi tähän, puhumattakaan että se edes toimisi muuten.

Tää on se osuus, mistä kaikista vähiten tiedän autoon soveltuvasti.

Kuskin ulottuville jätetty kytkin voi tappaa koko auton ja keulille asennettu vaan vinssin. Jos pitäis valita vaan toinen niin valitsisin omassa käytössä sen kuskin kytkimen. Toiset valitsis toisin.

Muutoinkin kuvailin semmosta täydellisyyden tilannetta, josta sitten sovelletaan vaatimustasoa alaspäin ajatuksella ja hyväksyen, että joskus jotain menee rikki.

Nythän mulla ei ole muuta vinssin suojaa kun paska akku, joka tuskin jaksaa antaa vinssiäpolttavaa virtaa.

Tohon virtakatkaisijaan vielä. Katkaisija akun vieressä ja vaijeriohjaus ratin vieressä. Siitä nyppää, niin virrat pois. Ja juuri sen takia, kun yhden kauko-ohjatun vinssin nähnyt vetelevän omiaan ja kerran itellä jäänyt langallisen ohjaimen johto oven väliin, jolloin oikkari ei ollut kaukana.

http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=58302

Mutiksella on asiallinen nuppi.

Mutta onkos pellepelottomat kytkeneet vinssiin paineilmaa tuulettamaan mottia jäähdytystarkoituksessa.Ilma tietty pitäisi olla kuivaa ja poisto luotettavasti vesitiivis.Ja lämpömittari ja askartelulla ei loppua näy...

Ja sitten kun oma vinssi antaa savut tulee lisää visioita.

OT mutta ei, merikoneissa sammutinsolenoidiin tulee virta sammutin päällä.

Sitten on tietenkin nämä EDIC-tojot ja alipaineella toimivat merssut. jotka voivat käydä ilman sähköä.

Mulla tuli vähän hullu ajatus mieleen... Mitenhän toimis, jos laittais sulakkeen niin että kaikki sähköt on sen takana. Hätäkatkaisijaksi sitten päävirtakytkin, joka kytkisi plussan suoraan maihin. Eli ajatuksena, että se polttaisi sulakkeen. Vähän kipinöintiä siinä saattaisi tapahtua, mutta luulis toimivan? Tuossa olis semmosia etuja, että kun kytkimen kautta ei normaalisti kulje virtaa, niin se ei olisi haittaamassa virran kulkua. Lisäksi niitä olisi helppo lisätä molempien vinssien lähelle ja ohjaamoon. Kokeilkaapa joku ja savun hälvennyttyä tutkikaa miten on käyny.

Jos nyt vielä hylkäisin tuon ylläolevan ajatuksen, jos sulake ei palakkaan vaan johto tms...
Eli pitäis laittaa katkaisija vinssin viereen. Vinssi on runkomaadoitettu, eli sille puolelle ei voi laittaa. Releboksin syöttöön ei voi laittaa, koska boksi on konehuoneessa. Vinssissä on navat A, F-1 ja F-2. Olenko käsittäny oikein, että jos A:n johto katkaistaan, niin vinssi pysähtyy, F-navoista taas toinen on eteenpäin kelaukseen ja toinen taakse. Eli katkaisijan vois laittaa A-navan johtoon?

Edit. Yritin ymmärtää vinssin moottorin toimintaa ja JOS oikein ymmärsin, niin virta kulkee releeltä f-napaan, toiselta f-navalta takaisin boksiin ja siitä a-navan kautta maihin. Eli mistä tahansa välistä kun virran katkaisee, niin vinssi pysähtyy.

Testailtu joskus,tosin magneettimoottoreita,+3min yhtäjaksoista pyöritystä,alkaa olla 80..85 astetta ulkokuori,sisällä silloin liki sata.
Ja siinä vaiheessa alkaa eristykset halkeilla kuumuudesta.
mitä enemmän kuumenee,sen enemmän ottaa virtaa ja taas kuumenee.
Käämimoottori kestää ehkä vähän kauemmin yhtäjaksoista pyöritystä(ilman kuormaa)

Tuli tämä aihe off-topiccina mieleen, kun ihan muita juttuja etsiessä huomasin Moponetin hyllyssä tällaisen: http://www.motonet.fi/fi/tuote/65003...rasulake-500-a. Reiät näytti sen kokoisilta, että joku M8 ruuvi menee läpi, ehkä nippa-nappa jopa M10.

Tuon sulakkeen nimi on Mega-sulake https://verkkokauppa.adita.fi/verkko...98-sulake-mega
Sille saa myös koteloa johon sulake tulee kahden 8mm:n pultin väliin kaapelien kanssa.