|
Lainaus:
|
Oliko jossain topiikissa, että tuolle kardaani käsijarrulle ei tarvinnut olla akselipainoja,
vaan riittävä teho riitti? kokeile hakua, ja kommentti olis voinut olla vaikka -matti- nimimerkiltä? |
http://www.autotieto.net/ha_alusta/seisontajarru.htm
Tuon mukaan akselipainot eli auton paino vaikuttaa seisontajarrulta vaadittavaan "tehoon" eli pysäytys/hidastusvoimaan. Mutta siis sen auton, painot vaan jossa jarru on, elimenluovuttajan massai ei vaikuta mitään. Haussa siis osaset, joilla kardaanikässäri toimii ja pitää auton paikoillaan mm. vinssatessa, ja jos tarttee mäkeen pysähtyä joskus niin tietty pitää auton paikoillaan "missä vaan". T4 transun takasatulat 140/150 kilpale (pantin kanssa), jos aikois uuden laittaa. http://kauppa.motonet.fi/motonet/ren...up=638&year=-1 Takasatuloita on kolmea eri mallia, iän ja vanteen koon mukaan, onkohan noissa isompia eroja nimenomaan kardaanikässärin kannalta? Kun en oo itse koskaan edes nähnyt tuollasta osaa... vielä. -Paavo |
Tuli mieleen eräs koneensuunnitteluun liittyvä näkökulma, jota ei isommin näemmä huomioitu aiemmin.
Hydraulinen seisontajarru ei sikäli ole sallittu tai järkevä kun kaikki hydrauliset männät, sylinterit ja venttiilit voivat aina vuotaa hiukan, etenkin paineistettuina. Auton käyttöjarrut ovat käytössä häviävän pieniä hetkiä auton kokonaiskäyttöajasta, ja niissä on säiliöt, joista seuraavaa jarrutusta varten aina saa lisää nestettä - toisin kuin jos auton jättäisi käsijarrun varaan, jolloin jarrujen pitäisi pysyä kiinni määrättömän pitkään (ei mikään ongelma esim. vaijeritoimisille), koska ainakaan suunnittelija ei voi tietää kuinka pitkään auto voi kerrallaan jäädä seisomaan ja pahimman mukaan on mentävä. Lisäksi, jos on ollut tekemisissä kaivinkoneiden, trakotreiden ym. paljon hydrauliikkaa käyttävien vehkeiden kanssa, on varmaan huomannut että koneiden seistessä, etenkin kun kone ei ole käynnissä, kauhat ja puomit valuvat hiljaksiin alas painovoiman vaikutuksesta, jonka johdosta ne yleensä pysäköidäänkin kauhat maata vasten. Hetkellisiä jarrutuksia (peräluisut, kääntöjarrut jne) varten tuollaiset hydrauliset ovat varmasti varsin hyviä ja todennäköisesti tunnokkaampia ja tehokkaampia kuin mekaaniset. |
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=78521
tuossapa on tehty takajarru t4 harrypotterin 16" takasatulasta http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=74544 http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=74543 http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=74536 http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=78222 ja mahtuu lipposen 15" sisään |
Lainaus:
|
Tuossa käytettiin mersun omia etukiekkoja mitkä vaati pientä säätöä eli jarrupaloista piti ottaa muutamia millejä pinnasta pois. Myöskin satulan kiinnitysrautaa piti hiukan hioa että levy sopi väliin. Mersun levyn paksuus on 14mm muistaakseni...
|
Onko tästä aiheesta mitään uutta? Kovasti olen asiaa googlannut, enkä ole missään trafin määräyksessä nähnyt mainittavan, että millä tavalla seisontajarrun pitäisi toimia. Katsastajan käsikirjassa on maininta, että seisontajarrun voimansiirtolaitteet pitää olla käyttöjarrusta riippumattomia. Eli ilmeisesti ei saa hydraulista jarrua laittaa samaan piiriin käyttöjarrun kanssa? Samassa lähteessä lukee, että aikaisempia kilpa-autoja koskeva lupa vaihtaa mekaaninen seisontajarru hydrauliseen on kumottu. Onko se kumottu siksi, että ks. muutoksen voi tehdä muihinkin autoihin, vai eikö sitä enää saa tehdä mihinkään.
Mielessä on takapään rumpujen päivittäminen levyjarruiksi, eikä haluttaisi vaijereita vetää akselille, kun ne on aina vähän kyseenalaisesti toimivia kunnon mutakylvyn jälkeen. Muutenkin hydrauliikalla saa hyvin toimivat ja tehokkaat jarrut. Jos sen vielä saisi laittaa samaan piiriin käyttöjarrujen kanssa, niin helpottaisi kovasti. Mutua tästä aiheesta tuntuu löytyvän vähän jokapuolelta, mutta kaipaisin mustaa valkoisella. |
Onko tähän tullut muutoksia nyt lähivuosina?
|
| Sivu luotu: 10:08 (GMT +2). |