puol vuotta tuli oltua rekkapesussa hommissa missä pestiin kaikkea puutarha tuoleista multa seulaan....kahdeksan tuntia ku pidät painepesuria kädessä ni kyl sen aamulla tietää....muuten mukavaa oli mut palkka oli perseestä,vehkeet oli perseestä,pomo oli mulkun luontone....mut muu työporukka oli kyl mukavaa.:D

tarkootaks sää halikon huoltokeskusta? jotain juttuu kuullu tosta pomosta....

Miinalaiva Pohjanmaa. Pelkkä uppouma jo oli 1100 Tonnia.

Mitään hirmu fyysistä ei ole jatkuvasti tehty.

Nuorena poikana faijan mukana sekahommissa:

-öljylämmitysvehkeiden purkua pois kerrostalojen pannuhuoneista, eli pölyistä ja aika raskasta kun niitä isoja varaajia ja kattiloita paloiteltiin ja kannettiin ulos.

-remonttihommia, joissa useinkin betonin kärräystä kottikärryllä

-talkkarinhommia, silloin oli talvisin poikkeuksetta lunta

Oikeissa töissä ollut aina noiden lenskarien parissa, korjailu ei yleensä hankalia asentoja vaativampaa mutta pikkukonepuolella huoltopuoli teki kaiken fyysisen.
Talvella koneiden puhdistus lumesta, tarvittaessa kärrääminen halliin sulamaan. Siipien harjaaminenkin käy työstä jos koneita on 10-20 ja suurimmassa osassa siivet ylhäällä noin pään korkeudella. Pitkällä ja aika painavalla harjalla.
Sopivana talvena tämä toistui joka päivä, jos oli ollut märkää niin silloin alkoi hallirumba. Kone hangesta, hallille joko työntämällä tai ajamalla, kone sisään, vettä päälle ja tunnin päästä ulos. Tässä vaiheessa alkoi olla jo hiki, sekä muutenkin vaatteet märkänä veden kanssa lotraamisesta.
Jos selvittiin harjalla, oli ohjelmassa moottorien lämmitys niistä jotka eivät olleet töpselipaikalla. Semmosella petroolilämmittimellä ~30min lämmitys, kone käyntiin jos sillä ei heti ollut kukaan lähdössä, 10min käyttö ja peitto päälle. ->seuraavan koneen kimppuun jolle sama operaatio.

Jos oli nätti pakkaspäivä viikonloppuna niin aamusta iltapäivään sai olla turaamassa pihalla, pimeän tultua piti sitten ehtiä vielä tekemään huoltojakin. Väkisinkin päivät venyivät.

Kesällä, ennen lamavuosia -90 luvulla lennettiin kolmella koneella kuvauslentoja ympäri Suomea. Lensivät ripeässä tahdissa huoltovälin (50h), ja kuvio oli seuraava: kone tuli myöhään iltapäivällä lentopäivän jälkeen huoltoon, arkena piti olla seuraavana päivän taas käytössä. Päiväprojektien lisäksi se kuvauskone piti huoltaa yön aikana jotta seuraavana aamuna pääsivät taas kuvaamaan.
Muutkin koneet lensivät, joten päivällä ei voinut olla vapaalla. Koneita oli parhaimmillaan ennen lamavuosia 22kpl, joten kahdelle kokopäiväukolle riitti töitä yllinkyllin siitä huolimatta että OTO-ukkoja oli kans hommissa.

Perjantaina aloitettu huolto oli suklaata, vasta ma-aamuna/su-iltana piti olla valmista... :)

Tätä kuvauskuviota kesti yleensä 2-3kk, jos kelit sallivat kuvauslennot.
Stressiä lisäsi vielä se että laadun piti säilyä, koneen piti pysyä ilmassa.

Jossain vaiheessa kroppa ilmoitti että nyt riitti. Tulipa opittua että rajansa kaikella.
Nyttemmin voi hyvällä omallatunnolla ottaa vähän leppoisammin ja sanoa myös ei, eikä isokonepuolella niin kauhean hektistä ole.

Ei ne fyysisesti raskaat vaan ne psyykkisesti raskaat. Ite olin muutaman vuoden tietokoneohjelmoijana, siitä jäi käteen pienoinen hermoromahdus ja lääkitys jota saa syödä pitkän, pitkän aikaa. Ei ole ihmisen hommaa tuo IT-alalla työskentely.

Joo, 14vuotta raskaankaluston asentajana... Biojäterekka oli bravuuri, kun pesulan pojatkaan ei suostunu ottamaan sitä halliinsa työpesua varten!!!
Vaihdelaatikkoa irroittaessa tuli ilmanputsarin kotelon alta vastaan lohi, joka oli sellaisen mukavan turpean kokoinen.
Tökkäsin sitä "jerkulla" ja se repesi, jolloin nesteytyneet sisälmykst ym. valuivat ulos. Oksensin siihen paikkaan saman tien (laatikon ja jätepakkaajan välissä), ja jatkoin oksentamista aina kun sisäänhengitys melkein loppui...
Kaveri viereisellä paikalla oksensi kanssa (sympatiasta???) tai sitten siitä karseasta hajusta???

Noh, kovaa vauhtia kun tulin sieltä välistä pois, niin lähti vasemman säären etuosasta sitten nahka irti, kun tuntui jotta kohta tukehtuu omaan oksennukseen joten sain siitä mukavan infektion, joka nyt sitten lopun ikää minua tulee vaivaamaan jalassani syntyvien "ihosairauksien" muodossa.

Arvatkaapa mikä "aromi" oli työpaikalla maanantai aamuna kun tuo "biojätepommi" oli koko viikonlopun sisällä heinäkuun helteiden aikaan...

Toimisto oli kiinni koko päivän, mutta korjaamo oli auki...

Ja muuten korjasin sen kytkimen loppuun sinä maanantaina (kukaan ei suostunut jatkamaan??)!!

Tietenki vielä löytyy mettän istutus, rekkojen pesu ja tietenki tää ep- siivous mitä oon teheny suurimman osan elämääni.
Nuo siivous hommat on ollu kyl niin ruumillisesti ku henkisesti raskaimpia hommia mitä ikkään oon teheny.
Urakalla oon teheny hommia vissiin 20 vuotta 26 vuoden työurasta, enkä oo ku 43v nuori.

se voi olla :D

Täytyy peesata reproa, kivilouhoksissa mutta mulle raskain kokemus oli että mun terveys jäi yhdelle louhokselle 14 vuotta sitten. Jäin kahden kiven väliin ja koko kroppa huonossa kunnossa sen jälkeen, omilla jaloilla kuitenkin vielä kävellään(vaihtelevasti) että ei pitäs valittaa. ja edittiä sen verran että tarkointi tuolla valittamisella itseäni, muilla on omat ongelmansa ;)

Raskautta on montaa lajia...
 

Henkisesti raskainta touhua on mulle ollu melkeimpä tää palo- ja pelastuspuolen hommat, niissä kun näkee & kokee kaikenlaista. Samaan sarjaan menee tietty yksityisyrittäjänkin arki, varsinkin kun porukkaa on liki kolmekymmentä töissä.

Fyysisesti sit taas taisi olla se, kun olin nöösipoikana autonkuljettajana/varastomiehenä. Joka aamu puoli kaksi töihin kylmiöön, missä oli lämpötila +2`c. Siellä sumplaat 6 eri tavarantoimittajan tuotteet, ja järjestelet asiakkaittain. Sit kun se työ oli tehty (n.4,5h), niin siirrettiin laatikot kevytkuorma-autoon, käsin tottakai, ja jaettiin asiakkaalle, käsin tietenkin.
Keskimäärin lootat paino 20kg-30kg kappale, ja niitä meni jakopaikkaan aina vähintään 2 lootaa, joihinkin jopa 40kpl. Työpäivän päätteeksi ajettiin vielä Schenkerin pakettia, ja työpäivä päätty keskimäärin 15:30-16:00. Tässä tuli oltua 2,5 vuotta.

Toinen mielenkiintonen ja fyysisesti raskas paikka oli Hesan telakka, siellä asennettiin laivanhyttejä. Hyttimoduuli painoi n. 500kg, ja niitä piti sitten rautakangen kanssa väännellä paikoilleen ahtailla käytävillä. Tätä hommaa kattelin viikon, sit tuumasit ettei oo mun juttu... :D

Nyt on sen verran lukenu että pääsee nauttiin siisteistä sisähommista... ;) :D

Suoramarkkinointi firmassa pakkaamassa urakalla kuulakärkikyniä kirjekuoriin, tuhannen kynän pussista maksettiin muistaakseni 12 markkaa pussi ja pussillisen pakkaamiseen meni aikaa 2-2,5 tuntia. Ei paljolta tunnu näin jälkikäteen, mutta 11 vuotiaalle se oli kova raha...

JOO ennen olin normi duunari, vitutti aina se lomien sovittaminen ja kerjääminen! Haaveilin aina että joskus mää vielä perustan oman firman ja pidän vapaat ja lomat millon haluan tai millon huvittaa. NOH nyt olen yrittäjä ja lomien ja vapaiden kans NOU BROBLEEMOS. Sopii aina vapaat ja lomat ihan saatanan hyvin aikatauluihin ja ei tarvi kerjätä niitä KOSKA EI NIITÄ OLE:D

Ite työ ei oo sinäänsä rankkaa mutta nää pitkät työpäivät on rankkoja!

Aina se ehkä ei ole niin fyysistä.
 

Vesi pullo on usein työmiehen paras ystävä.....
Tilannekuvaus:
Paperitehtaan katossa nostureita korjaamassa. Lämpötila +75 tai enemmän.
Alla juoksee paperia 1500m/min ja vehkeet pitää olla kunnossa kun nostopyyntö tulee....
Joskus aikoinaan meni päivä yhden ongelmatapauksen kanssa Kirkniemellä missä tasanajo ei toiminut.
Oli koittanut moni seppä ratkoa ongelmaa jo pitkään vikaa löytämättä, eli kaikki oli enemmän tai vähemmän epäkunnossa muiden seppien jäljiltä. Eli ko. tapaus oli aloitettava ns. tarkastamalla kaikki tyvestä puuhun.
Päivä katossa oskiloskoopin ja läppärin kanssa ei tosiaankaan ole mitään herkkua, kun muuttelet koodit niin että saat sekaan omat diagnostiikat ja vielä sen jälkeen ollaan lähtökuopissa, eli prosessi toimii tasanajoa lukuunottamatta.
Onneksi vika löytyi viallisesta encoder tulokortista joka oli vikaantunut (mahd. lämpötilan johdosta) eikä kyennyt valmistajan lupaamaan tulotaajuuteen kanvassa mihin toisen puolen encooder oli kytketty.
Koodi ja kytkentämuutos eli encodeeri tulokortilla käyttämättömään kanavaan ja tasanajo nosturilla toimi sen päivän jälkeen, kun invetteri parametrit oli palautetu alkuperäisiksi jotka oli muden jäljiltä jotain muuta kuin niiden olisi pitänyt olla.
Uuden kortin kanssa muuttaaman rekkulat aluperäisiin kytkentöihin muutaman viikon päästä kun saatiin uusi kortti.
Paineet helv....in suuret prosessin puolesta ja toi lämpötila......ei tosiaankaan mitään herkkua.
Muttä kyllä se palkitsee kun käyt ratkomassa jotain mitä muut on yrittäneet jo pitkään ja epäonnistuneet.

ei fyysistä mutta...
 

viinatukussa,nimeä en kerro mutta Lounais-Juoma Oy..

Pomona omistajan 30v poika ja me työntekijät 20v ..

Ihme nihilisti,hankki mulle väkisin 3varoitusta,viimesin keino oli et pölli mun työavaimet ja syytti mua niistä!!

Liitto ei auttanut kun ei ollu 10kk ollut töissä!!!

Et terkkuja HARRI NIEMELLE...

Timanttiporaus hommat joissa tälläkin hetkellä.

8v murskalla. Konekuskiks menin mut siihen kuulu viäl kaikki remonttihommat kelistä huolimatta

Armeijasta meni suoraan kesätöihin sahalle jonka nimeä en viitsi mainita mutta se sijaitsee vierumäellä. Samassa työvuorossa yks kolmesta oli täys kyrpä. Ruokataukoja ei ollut vaan molemmat 10min tauot pidettiin puolessa välissä peräkkäin eli aamuvuorossa kymmeneltä oli 20min aikaa käydä ruokalassa, piti viedä tehtaalle oma polkupyörä kun muuten puolet ajasta meni jo kävelemiseen.

Paskalla palkalla tehtiin todella kovalla tahdilla töitä, syötettiin sahatavaraa höylälle ja niputettiin uudestaan. Sitten kun toinen vuoro lähti kesälomalle niin puskettiin 14 tunnin päiviä. 20min tauot oli kymmeneltä, kahdelta ja kuudelta. Hiki ei ehtiny välissä kuivua ja kokoajan oli kiire tehdä jotain.

Kusipäisen johtamisen malliesimerkki on että tupakoitsijat sai pitää tupakkatauot mutta jos ei polttanut niin ei saanut pitää taukoa ja kun höylää ei kuitenkaan voinu ajaa ilman kaikkia kolmea niin piti sitten esimerkiks lakaista purua.

Työ oli rankkaa sekä fyysisesti niin myös henkisesti. Joka perjantai hain kotimatkalla korin kaljaa. Iltavuoroviikot oli vähän helpompia kun nukkui pitkään, mitään järkevää vapaa-aikaa ei sitten ollutkaan. Siinä työpaikassa tajusi että armeija olikin ihan mukava paikka.

Koko kesän kadutti etten koeajalla lyöny hanskoja tiskiin, pari muutakin kesätyötarjousta (mukavampia hommia paremmalla palkalla) tuli ekan 2 viikon aikana...

Fyysisesti raskainta on ollut Koffin kaljan kuskaaminen erään pienehkön kuljetusfirman leivissä huonolla kalustolla (ei Koffin väreissä). Ihme ja kumma ainoa merkittävä tekninen vika oli vaihteensiirtotangon hajoaminen Munkkiniemessä keskellä risteystä. Korjausajalta ei tietenkään saanut palkkaa, vaan aamun hommat pääsivät alkamaan vasta illalla... Työntekijöillä ei muutenkaan ollut mitään oikeuksia, kuten esim sairaslomaa. Työkengät oli käytetyt ja jo valmiiksi reikäiset...

Ko firma ajoi kaikki ne keikat, mitkä ei muille kelvannut: pitkät kierreportaat (Malmin lentoaseman tornin ravintolaan kun kärrää 5 tonnia tavaraa kierreportaita pitkin, niin kyllä mehut lähtee), laiturittomat kaupat, keskustakioskit, kortilla maksavat kählispitseriat (tuli nähtyä jos jonkunmoista ruoanlaittotilaa = ei tehnyt mieli jäädä ruokailemaan)... Ilmoitin työnantajalle ensimmäisen kesän aikana, etten enää ajaa urakalla mitään, vaan kaikki tuntipalkalla...

Normaali työpäivä alkoi 3.00 - 5.00 aamulla ja loppui 18.00-20.00. Rankin päivä kesti reilut 30 tuntia yhtä kyytiä, ja sitten valitettiin, että liikaa tulee tunteja....

Ylitöistä ei maksettu, vaan 10€/tunti päivän pituudesta riippumatta (urakkana selvästi heikommin). Ensimmäisen kesän jälkeen omistaja kehaisi maksaneensa "muutaman satasen hyvänmiehenlisää", mutta tilinauhan tarkistaessani melkein 300€ puuttui... Maksoi kyllä lopulta, kun esitin oman työaikakirjanpidon. Jälkikäteen tajusin pikkupomon vääristelevän ilmoittamiani tunteja alaspäin.

Opiskelijana oli otettava se, mitä tarjolla oli.

onneks oli KOFF:n ajossa, muutan olisin lyöny yhtä äijää reeneissä "kohtuuttoman kovaa" ja kipeeseen paikkaan...:D:D:D:rolleyes::rolleyes::rolleyes:

Nää tapaukset on ihan oikeesti niitä, mitkä muuten huutaa kuin palosireenit tullessa (omistajat) ja kahta kauheemmin kun lasku on odottamassa siitä "mitättömästä" hommasta johon on koko perhanan päivä kulunut myös korjaamolla (kuskin palkka maksettava, seisonta-aika, sijaisautot.... ja kun laite vain hajoaa sitä enemmän kun sitä yrittää saada "jotenkin" kasaan ja ajoon! --> HALVALLA!!!)

Korjaantuu 9mm "pikaburanalla" annosteltuna otsalohkoon suoraviivaisesti!!:D:D:D

Itte tuli just ajokortin saaneena ajettua noita vaihtomattoja. Siihen aikaan puhtaat saatanan painavat puoliksi märät matot kannettiin olkapäällä ja takasin tuli taas hiekasta ja muusta paskasta painavia mattoja. Tänä päivänä noi näytää roudaavan noita nokkakärryillä, hemmetti ei meillä ollu sellasia.

Sama homma, mutta alueena oulunlääni. Pahin viikko oli juhannusta edeltävä viikko, työaika joka päivä 04:00-02:00. Ei tullu juhannuksena juhlittua, taisin nukkua koko jussin

onhan noita raskaita töitä tehty 4x ihminen toisen sisään:)

sama vika mut vaan 4vuotta.ei kyl ollut mit herkkua talvella

Kyllä nää kunnan hommat on raskaimmasta päästä =)

Eiks tuon olis saanu ulkoistettua ja vuokratyövoimahan on nykyään pop. :D