Nimen omaan se ettei se vesi kerkea jaahtya siella syylarissa kovalla virtausnopeudella. Autoissa tosin on eroja ja tama patee yleisemmin vanhempiin tai vanhemmalla tekniikoilla oleviin autoihin.
Sen tarkempaa teoriaa en tassa nyt esittamaan:D Mutta kokeiltu on. Ja useasti

Pikku vinkki Mersun koneeseen liittyen:

Useissa koneissa Esim OM60X on termari ALAVESILETKUSSA ja se on "KOLMITIEVENTTIILI".

Poistamalla termarin, ei homma toimi !!


(Normaalisti koneissa termari on ylävesiletkussa)

Jos nyt joku olisi vaikka sanonut että bensa palaa tietyssä lämpötilassaan niin täällä meillä etelässä kuin teilläkin siellä jäämeren reunalla joitakin kymmeniä asteita alhaisemmassa ympöäristön lämpötilassa niin olisinhan minä tuon uskonut. Kävi vaan mielessä kun lukaisin tuon aluksi lainaamani kohdan. Mutta on siis toiveajattelua.

Ja pumppu pelaa ihan OK riippumatta mitä rotua ja kuinka liki lähimmäiset kiehnää.

Hee, jos lämmönluovutus jäähdyttimessä lisääntyy ja samalla koneen lämpötila kasvaa, olemme varmasti keksineet uusiutuvan energiamuodon siitä on lyhyt matka ikiliikkujan keksimiseen.

Miksi se lammonluovutus lisaantyy?
Laita hella paalle ja kosketa siihen nopeasti kadella. Sen jalkeen uudestaa mutta pida siina katta nyt 5 sekuntia. Kummalla tavalla levy luovuttaa kateesi enemman lampoa?

Olipa muuten aika paska esimerkki vaikka itse sanonkin:D

no vaikkapa sen takia että mitä kuumempi jäähdytin sitä enemmän siitä siirtyy lämpöenergiaa ympäröivään ilmaan ja kun virtausta nostetaan riittävästi niin meno ja paluu lämpötilan ero pienenee jolloin jäähdytin luovuttaa koko pinta-alallaan tehokkaasti lämpöä.
tämä on ihan perus lämpöoppia mikä käydään fysiikantunneilla läpi koulussa, siitä vaan kirjat esiin ja muistelemaan.
meitä viisaammat miehet on laskeneet ja perustelleet asian ihan matemaattisesti ja kyllä tuo näyttää pitävän paikkansa ihan käytännössäkin.

Sitten siella fysiikan tunnilla ei muistettu kertoa etta jaahdytykseen tarvitaan muutakin kuin virtausnopeutta. Jaahdyttymen jaahdytyspinta-alalla ja lapivirtaavan ilman maarallakin saattanee olla jotain tekemista asiaan.

Ongelma varmaankin tulee myos sielta ettei sita jaahdytinta voi kuumentaa rajattomasti kun tuo veden perkule rupeaa kiehumaan jossain vaiheessa kuitenkin.

Anteeksi tuo pieni virhe , kysymyksessä ei ollut jäähdytintä ympäröivän ilman tai muun materian lämpötila. oletetaan että jäähdytin on ntp tilassa ja se pysyy vakiona.

ja jos letkut riittää sen syylärin voi pistää vaikka lumihankeen :D

oletettiinkin kai, että muut asiat pysyy vakioina ja vertaillaan vain virtausnopeuden muuttamisen vaikutusta. Tuo patteri-esimerkki on kai aika selkeä, kun virtausta lisätään, patteri luovuttaa enemmän lämpöä ja huoneeseen tulee lämmin.
On totta, että koneeseen menevän nesteen lämpötila nousee ja siten koneen päässä lämmönluovutus heikkenee, mutta lisääntyneen massavirran pitäisi kumota tuokin.

Jäähdytin ei kuitenkaan koskaan ole kuumempi kuin kone.. eihän..

En vielakaan luovuta.:D

Patteri esimerkki on huono koska pattereita kaytetaan erittain pienella osa-alueella.
Jaahdyttimelle on olemassa jokin maksimi jaahdytysteho sanotaan nyt vaikka 5kw ja jos jaahdytinta kaytetaan sen maksimiteholla (eli ei niinkuin kodin lammitys pattereita). Niin se tarkoittaa lampotilan putoamista jollain vakio maaralla veden jaahdyttimen lapi kulkiessa.
Laitetaan esimerkiksi vaikka 90->70asteeseen. Jos jaahdyttimeen tulevan veden lampotilaa nostetaan vaikka 100asteeseen nousee myos ulostulevan veden lampotila 80 asteeseen.

jos kierron määrä ja ympäröivän ilman lämpötila pysyvät ennallaan niin siinä ei käy noin vaan jäähdytin luovuttaa enemmän lämpöä ympäröivään ilmaan, ja sen takia joudut lisäämään jäähdyttimeen menevää energiamäärää virtausta nostamalla ettei lämpötila ero kasvaisi (20 astetta) en jaksa alkaa laskemaan tässä nyt paljonko pitäisi virtausta nostaa, mutta ainakin 10% tarvit enemmän jatkuvaa tehoa, että saat menoveden nousemaan sata asteiseksi.

työnyybinä n

Lakakkaa ny!

No VIDDU sentaan . Poistakaa ne perkeleen termarit niin lampo ongelmat poistuu!:D

No taas on aihe josta on omaa kokemusta.

Eli 65 ´chevy 2 ,350 koneella.
Ilman termaria lämpeni,ja uudella termarilla pysyi lämmöt kurissa.

Ja totta hemmetissä jos kiertonopeus nousee,niin jäähdyttimen luovuttama lämpömäärä nousee,Mutta jos jäähdyttimen teho on jo tarkalla,ja sisään menevän nesteen lämpötila on esim. 98 astetta ja nopeutta tarpeeksi ja koko jäähdytin alkaa olla jo yli 90 asteinen,niin silloinhan jäähdytin toimii täydellä teholla,mutta koska koneeseen menee myöskin jo 90 asteista nestettä,niin oravanpyörä on valmis.

Asiaa voi laskea vaikka millä fysiikan tunnilla/luennoilla,mutta jos lähtökohta on se että jäähdyttimen teho ei riitä,niin se ei riitä.

Siitähän tuossa on loppujen lopuksi kyse.:confused::confused:

Ja sitten vastaväite...:D

Nii-i.:D

Ainakii ohjaamosta,vaikka eikai se ny siihe vaikuta:eek::eek:

tuo on totta, mutta en ymmärtänyt, että miten tilanne voi olla huonompi suuremmalla virtauksella?
Eikä ollut tarkoitus aiheuttaa ylilämpenemistä palstalla, mutta kun asia oikeesti kiinnostaisi.
Ja kiinnostaisi myös,jos jollakulla olisi selitys tuolle letukan käyttäytymiselle, mulla kun kävi päin vastoin. Tosin se onkin Moparin tuotteita..

uskoisin että se perstuu lämmön siirtymiseen nopeuteen eli jos liikutat sormia kynttilän liekin läpi nopeasti ei tunnu juurikaan lämpimältä
mutta jos hidastat rajusti liikkeen nopeutta alkaa tuntumaaan jopa kuumalta eli lämpö siirtyy sormeen
ja siitä sormi suuhun jolloin taas lämpö siirtyy edelleen:D

No lisää hyviä vertauksia. Heitetään kiukaalle litra vettä tai 2 litraa vettä. Ensimmäisessä tapauksessa vesi lämpenee tehokkaammin, mutta jälkimmäinen jäähdyttää kiuasta enemmän, eli kyse on juuri massavirran tuplaantumisesta. Sormi esimerkissä pitäisi vetää siis kerran hitaasti tai 2 kertaa puolet nopeammin tai 2 x leveämpi sormi puolet nopeammin, pipi tulee kumminkin.

Kiuas esimerkkikin on sikäli huono, että veden höyrystymiseen kuluva energia on huomattavasti suurempi kuin lämmittämiseen kuluva energia, mutta oletetaan nyt vaikka että kyseessä on norjalainen kiuas, eli se mikä ei sihise kun siihen heittää vettä :-)

Oliskohan letukan termarikin sitten tuollainen kolmitie venttiili tai sitten josko siellä olisi lohkossa kanava joka ohittaa jäähdytyspiirin ja sitä kuristetaan termarilla, jolloin termarin kai tulisi olla mallia "sulkeutuu lämmetessä". Tällöin termarin poisto heikentää jäähdytystä ja taakse siirretyn jäähdyttimen suurempi virtausvastus vielä pahentaa tilannetta.

Ja alkuperäiseen kymysykseen vielä.. Jäähdytin piiri on suljettu piiri, jolloin korkeuden muutos ei aiheuta lisää virtausvastusta, mutta lisääntynyt letkun mitta kylläkin. Tämä virtausvastuksen kasvaminen riippuu virtauksen nopeudesta ja putken koosta, jos oletetaan, että putken materiaali (kitkakerroin) ja neste (viskositeetti) ovat samoja ennen ja jälkeen muutoksen.

En usko, että virtaus letkussa on niin nopeaa, että se aiheuttaisi letkussa kovin suurta painehäviötä ???? Vai onko?
Eli jos letkua tulee 6 metriä lisää, niin tuleeko virtausvastusta niin paljon lisää, että tulee ongelmia. Sittenhän voi aina käyttää suurempaa letkua.

Jos Mutamies on sitä mieltä, että keskustelu menee liikaa teoria osastolle, niin kerro ihmeessä, voidaanhan aina perustaa uusi aihe nimellä " Lämmön siirtyminen ja virtausvastukset"

Joo siis ihan hyvää keskustelua ja pohdintaa. Tollai jos palattas takasin maanpinnalle, niin lienee paras kun kokeilee käytännössä. Tai siis alotettukkin on jo.

Tohon suzukiin volvon moottorilla tuli siis ylimäärästä putkea se 4m ja jäähdyttimen luona ylävesiletku tekee 50cm pystysuoran nousun. Putkien sisähalkaisija on 35mm ja osaksi rst putkea, sekä kumiletkua. Paisuntasäiliö on 200 sarjan volvon oma. Jäähdytin on melko suuri volvo s40 ja tuplaflekteillä.

Mahdollisuus kokeilla myös lämmönsiirtonesteellä glykolin sijasta.

Tällä setupilla kokeillaan, ja katotaan toimivuus. Jos ei toimi, niin muutetaan jotain.

Mulla ainakin museoikäinen syyläri on keränyt itseensä sen verran ruostetta ja paskaa, että tuoreempaan syyläriin vaihto korvaa useemman metrin letkua.

Jäähdytyksen kannalta tärkeämpi on varmaan ilman saaminen syyläriin. Ajattelitko sille rakentaa jotain "skuuppia" vai ajattelitko ihan vaan ropellivoimalla siirtää ilmaa? Jos jollain muullakin olisi vinkkejä/kuveja niin sopisi varmaan tähän..

No mulla toi jäähdyttimen ilmansaanti on aika hyvällä mallilla, koska korirakenne on ikäänkuin avoin.

Tässä kenno ja flektit:
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=27459

Flektit imee ja vastapuolella on noin 20 cm tilaa ennen penkkejä. Eli tässätapauksessa tuosta raosta menee melko hurjat määrät ilmaa.

Tuloo kuumat oltavat penkeillä jos letku halkee tai jotain muuta sellaista sattuis.

No kun tämä tästä pikkuhiljaa alkaa muotoutumaan... Ajatus oli laittaa pääkaareen sellainen alumiini plootu erottamaan varsinainen kabiini osasto tuosta jäähdyttimestä. Sais tuon ilman virtauksen kennolle ikäänkuin sivuilta.