![]() |
Lainaus:
|
Milemarkerin tapauksessa vinssin venttiili asennetaan ennen simpukkaa, joten auran kanssa lienee tehtävä samoin, tuskin simpukan paluupuolta voi käyttää. Ohjaus on tosin ilman tehostusta sillä hetkellä kun auraa käyttää, mutta se tuskin on iso haitta.
|
Totta puhut. Näin se on omassa H1:ssäkin. Milemarker -> hydroboost -> tehostin.
Ei tehostus välttämättä häviä jos eri laitteiden omat varot ovat säädetty oikein. Tässä systeemissä kun ei ole erillisiä paluulinjoja joka laitteelta niin öljy kiertää niin kauan kunnes pumpun varo päästää läpi. Auran tapauksessa vaan laittaa aurasylinterille pienemmät varot tai ohjaa vaan harkitusti niin, että ei vedä laitaan. Asiaan liittyvää "turhaa tietoa". Mulla on H1:ssä painemittari tehostinpiirissä. Käyttäytyy suunnilleen seuraavasti: - Vapaavirtaus noin 10bar. Tämä johtuu ohjaustehostimen inputissa olevasta neulansilmä (virtauksen rajoitus) venttiilistä. - Normaali jarrutus 15... 20bar. Kova jarrutus 50bar. - Normaali ohjausliikkeet 12 ... 20bar. Maastossa tietty enempi. Ohjaus stoppariin -> pumpun varo 100bar. - Milemarkkerilla veto 10 ... 100bar eli koko alue. Ohjaus on messissä kunnes vinssillä vetää pumpun varon rajalle. Ohjauksen vääntäminen vinssatesa pienentää vinssimoottorin yli jäävää eropainetta eli alentaa max vetovoimaa. |
Itsellä ei ole kokemusta Milemarkerista, mutta muistan joskus aikanaan olleen juttua 4Wheel & Offroad-lehdessä vinssin testistä, ja siinä kritisoitiin tuota tehostimen katoamista vinssatessa.
|
Lainaus:
|
En ole koskaan tutkinut ihan tarkkaan minkälainen venttiilistä Saginavin simpukan sisällä on.
Tuo virtauksen rajoitus kuitenkin inputissa ja sen tarkoitus on rauhoittaa liikkeitä. On tuossa sellainen mokakin mikä on aikanaan maksanut mulle simpukan. Halkes hydraulisesti. Fillarit linkussa ojaan ja poks. Moka on siinä, että simpukassa ei ole varoa vaan ainoastaan pumpussa tuon virtauksen rajoitusventtiilin takana. Kun paine alkaa nousta nopeasti ei takaisinvirtaus varoon riitä. Tuo klapin häviäminen paineistettuna kuulostaa normaalilta toiminnalta. Ilman painetta suuntaventtiiliä voi keikutella vapaasti laidasta toiseen. Paineistettuna piiristä tulee servo kuten pitääkin. Kun venttiili alkaa aukeamaan antaa se heti vastavoiman yritetylle liikkeelle. Tämä tietysti lepoasennosta kumpaankin suuntaan. Tässä yksi netistä sattumanvaraisesti poimittu selitys. https://www.4wdmechanix.com/history-...teering-gears/ |
1 Liiteet
Laitetaanpa nyt päivitys kun on pari kertaa testattu. Laitoin kääntösylinterin letkuihin pallohanat jotka yhdistyvät Y-haaran kautta säiliönä toimivaan alumiiniseen juomapulloon. Juomapullossa ei ole mitään paineentasausta, joten sisälle tulee pieni yli- tai alipaine sen mukaan kuinka pitkänä sylinteri on. Kääntäminen toimii aika helposti, mutta eipä tuolle käännölle ole juuri käyttöä meidän pihassa. Kyllähän se vähän nopeuttaisi toimia jos auran voisi kääntää lennossa, mutta ei ole kovin iso homma käydä heittämässä u-käännös pihatien päässä jolloin auran puskee lumet halutulle puolelle tietä.
Vinssillä nostamisessa en myöskään huomaa vakavia puutteitta. Puskulevy nousee räikkä-Warnilla ylös nopeammin kuin tarvitsee. Sen sijaan ominaisuus jota jäin kaipaamaan on puskulevyn painaminen alas. Nyt kun Valtteri-myrsky on tuonut suojalunta, niin puskulevy nousee paikoitellen lumen päälle ja siihen paikkaan muodostuu kumpare lumesta. Koitin jo lisäpainoakin auran päälle, mutta ei se tainnut mitään vaikuttaa. Luulenpa että jätän auran tähän kuntoon lopputalveksi, ja tuumailen tilannetta onko täydellinen lumenpoisto välttämätöntä, vai onko tämä nyt riittävän hyvä oman pihan putsaamiseen. |
^ Terän alaosaa edemmäksi jolloin terä leikkaa eikä nouse lumen päälle.
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Lainaus:
|
Sivu luotu: 12:18 (GMT +2). |