Tomaatti on kyllä mielenkiintoinen vaihtoehto. Nuorena tallikaverilla oli myynnissä 500 cc Husqwarna. Jäällä onnistuin ajamaan odotetulla tavalla ja krossimontulla keulin ympäri kun otti yllättävästi pitoa.

Sähkövehkeiden myötä on tullut kuin automaatit. Mukava maastomönkijä kuitenkin harvinainen. Tuo mahdollisuuksia kun ääni ei aiheuta ongelmia.

Ajoit vissiin takaa kuinka moni oikeasti maastoautoilija, niin minä näen, että nelivetoauto on myös hyvä pienemmän maastokulkuneuvon tukialus.

:D:D:D:D:D:D

Sorry.....
 

Ny söhäsen ampiaispesää......
Ja ihmettelen et mistä svidusta se taulukon tekijä voi tietää mitä kukin tekee. Jos sä sen tiedät niin tee oma versios ja laita näkösälle.
Silti peukku idealle.
Täytyis olla kaikki tietokannat ja algoritmit käytös kaikille somettajille. Mut kuika kaikki muut jotka kuuluu epäsosiaaliseen mediaan,
joista ei jää jälkee muualle kuin tänne. Tällä tarkoitan Old School osastoo.
Ja mun ekat rupulikumet mettäs on ollu alla vuonna 1980 ja nääkin niin legendaaries paikassa ku hoorekin sorakuopalla ja mettis, ja kun jotkut hörhöt eksy tästä paljon myöhemmin luonnonsuojelualueille ja paskoo suot jonka jälkeen tuli alueelle täys mootorikäyttösten ajokielto.Mulla ei oo mitään tekemistä tän kans. Ja tohon aikaan sinne vedettiin suoraan kotitallista rossi tai enska pyörilla mettiä pitkin. Ja nuoruus- ja opiskeluvuosina oli tietystä syistä pikkasen taukoo ku kiinnosti joku muu ku mettä ja rupulikumet. Ja 1990 alkaen ne on ollu käytössä enemmän tai vähemmän värkistä riippumatta. Ja edelleen käyn silloin tällöin maastöpyörällä fiilistelemässä samoil aluiel, keimolan maastois ei tarvii enää käydä ku ne on täynnä betonibunkkerii, eli nukkumalähiö. Keimolan FK-Kerhon jäsen vuodesta 1970.
Ja keimolan isolla radalla oon ollu ekan kerran 1974 rallikrossadeiden vuoksi. Vedettin mikroilla 2/3 rataa takalenkiiä lukuuottamatta. Ja vikan kerran olikohan ollu 1984-5 ku mentiin aidasta sisään katupyörill runkkaan rataa polvimaas ja 1988 se kaivettiin ojille ku siellä joku ajo ittensä hengiltä moottoripyörällä Jos oikein muista syksyllä 1987. Tän jälkeen ainoastaa digitaalisesti formula legends pelis 1966 mode. Mut silti lasken itteni tohon Old School osastoon. Voi olla ett oot viel vanhemipi iältäs ja kokemuksiltas. Ja edelleen löytyy tallista 2 ja 4-pyöräsii rupuulikumeilla tai sileillä. Mulla ei oo 6-pyöräsii........:D.
Enkä tätä tarkoita pahalla, vaan tää on tilastonikkareille .
Silti prioriteetit muuttuu iän myötä. Eikä siihen tarvita nopeita ja paukkuvia värkkejä. Mut onha aina kiva joskus käydä veresteleen muistoja........mut kyyti on paljon varovaisempaa ja hitaampaa niiden paukkuvien värkkien kans.
Ikä on vaan numeroita.

Kieltämättä Hoorekin montun maastot olivat aikanaan todellakin lekendaariset. Keräsivät porukkaa ajamaan kauempaakin. Olivat siitä mukavat että varsinaisen montun alueella pystyi käydä ajamassa "hurjia" nousuja ja kallistuksia ihan vaki autoillakin niitä kuitenkaan rikkomatta, kun se oli hienoa mutta kiinteää hiekkaa. Kallio ja mutakko reitit sitten kyllä tarjoisi enempikin haasteita rakennetummallekkin kalustolle.

Syy miksi sinne ja sen ympäristöön ysärin alussa tuli ajokiellot ja puomit kaikkialla, oli todellisuudessa se että prätkäjampat "eksyivät" revittelemään myös lähi seudun ratsastuspoluille, ja läheltäpiti tilanteita sattui useinkin. Pahin taisi johtaa ratsastajan pudotessa vakavaan loukkaantumiseen, kun kaakki hepulit otti prätkän pamahdettua nyppylän takaa vauhdilla juuri ja juuri saaden väistettyä.

Itseasiassa autoilijoiden ja kaura nelikko offareiden elämä oli siellä sangen sopuisaa. Tulivatpa nuo heppailijat usein juttelemaan jos vaikka ajokkia rupasi tai grillaili. Höpisemään niitä näitä tai kyselemään onko paskan dumppaajia näkynyt, sillä niitä siellä riitti! Yönkin aikana saattoi useampikin vanha sohva, hella tai jääkaappi ilmaantua sinne menevän tien varteen. Ja tiedänpä erään trailerin vetojeesauksen johtaneen suhteeseen joka tietääkseni edellelleen vahvalla pohjalla, ja että offareita ja heppailijoita alenevassa sukupolvessa tullut lisää... :)