Mikä on puoliväliratkaisu?

Mulla särky bilteman tykypumppuja tossa hommassa kuin leipää. Viimesimmän hajotin valvotuissa oloissa pumppaamalla viileää gasoa jerrystä toiseen. Ei menny tuntiakaan kun pumppu pysähty. Mikään ei ollu kuumentunut, pumppu vaan pysähty.

Mutta välisäiliö on hyvä juttu, kunnon pumpulla ei ongelmia ja toimii vaikka auto kallistelis miten tahansa.

Avatkaa nyt vähän, mitä tarkoittaa "bilteman tykypumppu"?

Tällainen siellä on ja se on toiminut moitteettomasti tähän saakka:
https://www.biltema.fi/autoilu---mp/...ppu-2000031349

Yksi ratkaisuhan on olla tekemättä mitään ja pitää tankissa yli neljännes aina polttoainetta. Ongelmat alkaa vasta kun mennään empty-viivan tuntumalle.

Miten nuo vaahto-hommelit toimii? Jos sellaista vaahtomuovikumia tunkaisisi mittarin aukosta?

https://www.holley.com/products/fuel_systems/hydramat/

Tuossa Aeromotiven setti, en tiedä saisko ton vaahtomuovi tötterön erikseen.

https://www.aeromotiveinc.com/produc...h-fuel-system/

Tämä pumppu,pitää köydessään sellais TYKTYKTYK https://www.biltema.fi/autoilu---mp/...put-2000036622
Minusta tuo "kerääjäsäiliö" ratkaisu on kaikkein varmin,toimii kovissakin kallistuksissa kun tekee Rak:in ohjeilla

Ehdottomasti välisäiliö tai kerääjäsäiliö tai mitä nimeä käytetäänkään. Sen ei tarvitse olla mikään mielettömän suuri pömpeli, 0.5-1L pöntöllä tulee varmasti toimeen. Maastosusukissa minulla oli aikanaan tällainen pieni putkesta tehty purtilo konehuoneessa, siirtopumppuna toimi juuri tuollainen tykytin pumppu joka oli halvin mahdollinen. Painepumppuna sitten mikä lie, tuo sinun 044 kopio on hyvä pumppu ja riittää hurjiin tehoihin.

Samaa systeemiä ollaan käytetty useassa vähän räyhäkkäämässä kokoonpanossa, ajettu asvaltilla mutkia ja kierretty jäärätaa. Vaikka olisi vähän vajaa tankki niin aina riitttää moottorille mehu.

https://www.google.fi/search?q=poltt...QqsF9Tu8Op0GM:

Asiaa on nyt puntaroitu oikein ajatuksen kanssa, ja sitten loppui koneesta veto. Kotiin päästiin kuitenkin. Illalla uusi ajolenkki Tunerstudion kanssa ja nykimiseen johtanut vika alkoi selvitä. Kiinalainen kaasuläpän asentotunnistin alkoi höpsimään omiaan, ja moottorinohjain sekosi siitä. Samoilla lämmöillä Motonettiin hankkimaan Boschilainen tilalle. Jostakin syystä vika ilmeni kiihdyttelyn jälkeen, syytä en keksinyt, mutta Tunerstudio näytteli kaikenmaailman asentoja läpälle.
Nyt on taas menty ilman nykimisiä. Oudolle tuntui mennä hankkimaan toyotaan 44eur anturi, kun sillä rahalla on aiemmin tehty vain suurempia remontteja.

Niin se vaan kallistuu Toyotan huoltokin:)

Pienen tauon jälkeen nykimiset palas. Nyt antautui bensanpaineensäädin. Tilasin uuden, vähän laadukkaamman näköisen säätimen. Sehän vuoti allensa heti uutuuttaan, ja säätöruuvin kanssa ei päästy samoille aaltopituuksille ollenkaan. Tilanne kärjistyi seuraavana päivänä, jolloin paineet romahti ja yhteistyö siinä samalla. Rälläkällä koneistelin sisäkaluja sen verran että autolla pystyy ajamaan. Nyt odotellaan kolmatta säädintä.

Polttoainepuoli on saatu nyt kuntoon. Vähän meni kantapään kautta, mutta eipä ole viimeinen kerta. Onko kokemuksia ja tietoa lambda-antureista? Eri tyyppien eron suunnilleen ymmärrän, kapea- ja laajakaista ja niiden eri versiot, on lämmitettävää ja jne. Mutta en oikein ole löytänyt sopivan rautalankaista esitystä miten ne toimii?TIedän että pitää pyrkiä tiettyihin lambda arvoihin, mutta mistä nämä arvot tulee? Tolvosta kyseinen keksintö puuttuu ja jos sen sinne laittaisin, saisin kulutusta todennäköisesti hieman paremmaksi. Megan puolelta näyttäisi helpohkolta hommalta, mutta tuo toiminta. Ei ole kattia, mitä parannusta lambdan olemassa olo toisi jatkuvaan moottorin ohjailuun? Kannattaako lambdaa kytkeä mukaan moottorinohjaimen toimintaan mukaan, vai laittaisiko sen vain mittaamaan ja tekisi sitten megaan säätöjä havaintojen mukaan?

Korvakuuloltako olet nyt säätänyt koneen jos ei ole ollut seosmittaria?�� Ei kyllä tulis mieleenkään lähteä ajamaan ilman laajakaistamittaria tai sitten niin että näkyy tunerissa, varsinainen mittari ei ole niin välttämätön. Mutta laajakaista on kyllä välttämätön!!!

Ehdottomasti laajakaista anturi, joko vanhempi 4.2 tai sitten uudempi 4.9 ja tälle tietenkin ohjain. Ja tietenkini kytket sen juttelemman megan kanssa, muuten koko hommassa ei ole mitään järkeä. Tai no, sitten jos on erillinen näyttö niin voi olla ilman yhteyttä megaan, mutta silti järjetöntä jättää se laittamatta.

Halvimillaan saat diy setin täältä https://www.14point7.com/pages/products kun vähän selaat, purkaamoilta löydät toimivia antureita liki ilmaiseksi. Kapeakaista antureita en viitsisi lähteä laittamaan, reagoi hitaammin ja jos käy tovin paksulla niin näyttää mitä sattuu.

Megan saat ajamaan konetta vaikka halutulla afr arvolla jos siltä tuntuu. Mutta kyllä sinne äkkiä kartat lyö sisään kun vähän ajaa ja toinen vaikka näpyttää läppäriä samalla. Esim. Matka-ajossa pintakaasulla koneen saa kulkemaan vähän laihalla polttoainetalouden nimissä, säätäessä kyllä huomaa kun veto alkaa hävitä. Siitä sitten aavistus rikkaamalle seosta.

Älä sitä anturin toimintaa suotta mieti, kun se toimii niin se tietää itse että mitä tekee�� otat vaan tiedon kiitollisena vastaan ja hyödynnät sen koneen säätöön.

Komppaan edellistä.

Ne tavoite afr-arvot mitä afr-kartan kenttiin syötät, pitää sinne itse arpoa. Ensin kannattanee hankkiutua selville minkälaisissa kuormituspisteissä sitä aika vietetään(maantieajo, maastoajossa kevyt liikehdintä esim.).
Goolella löytyy vinkkejä aiheesta. Afr-kartta ei tarvi niin paljoa kuormituspisteitä kuin ve-kartta. Mulla taitaa olla puolet vähemmän.

Hatusta vedettynä täyskaasun afr 12.5-13, tieajossa kuormituksesta riippuen 14.5-15.5
Tyhjäkäynti vajaa 14.7
Täyskaasun afr vauhtelee senkin mukaan ollaanko huippuväännössä vai tehossa

No ei konetta ole aivan korvakuulla säädetty kuitenkaan, vaan perussäädöt on haettu tehomittauksen yhteydessä sellaisessa puljussa joka osaa megan ja liitteli omat anturinsa autoon kiinni. Itse en ole säätänyt vielä mitään, vaan siihen suuntaan olen aikeissa mennä. Ilman laajakaistaahan säätöjä on turha tehdä. Jos halauan hommaa jatkaa niin siksi tässä vähän tyhmiä kyselen kun ei ole juuri omaa alaa nämä ajoneuvoanturit. Omassa ammatissa on kyllä melkoinen etu jos tietää miten jokin toimii, eikä vaan asenna rojuja kiinni ja toivo parasta.
Minulla on autossa kiinni kaksi lambdaa, joista toinen on kytkettynä. Nään siitä suuntaa antavaa, kapaea lämmitettävä volvon oma anturi.
Kaikki kun vähän kiinnostaa, niin onko kapeakaistainen lineaarinen? Ja onko laajakaista lineaarinen? Netissä puhutaan että kapeakaistainen on vähän niinkuin "kytkin", mutta mitä se tarkoittaa?

Lambda antaa jännitettä riippuen seoksesta välillä 0-5V. Siitä sit moottorinohjaus tietää missä mennään, säätyy sen mukaan jos on laitettu säätymään.

Kiitos Matti, tuon olen jo oppinut. Nyt löytyikin jonkinlaista selostusta:
http://asentajatumppi.blogspot.com/2...minen.html?m=1


Lambda-anturin toiminta ja mittaaminen
Lambda-anturi sijaitsee pakoputkessa. Lambda-anturin tehtävä on kertoa moottorinohjainlaitteelle pakokaasujen jäännöshappipitoisuuden määrä. Tämän tiedon perusteella voidaan päätellä millaisella pitoisuudella polttoaine-ilmaseos on palanut (rikas/laiha).

Optimaalinen lambda-arvo on tasan 1, eli ilmaa on 14,7 kg yhtä kiloa polttoainetta kohden. Rikkaalla seoksella käydessään lambda-arvo on alle 1, eli ilmaa on vähemmän kuin 14,7 kg yhtä kilogrammaa polttoainetta kohden. Laihalla seoksella lambda-arvo on yli 1.

Lambda-anturin toiminta perustuu ZrO-keramiikkaan, ja lambda-anturi tarvitsee yli 600C lämpötilan toimiakseen. Keramiikkapintojen välille syntyessä happipitoisuuseroa keramiikan päiden välille syntyy jännite-eroa. Rikkaalla seoksella muodostuva jännite on n. 0,8-0,9V, kun taas laihalla seoksella jännite on lähes 0V.

Moottorinohjausjärjestelmä pyrkii pitämään seoksen stökiometrisenä (optimaalisena) laihentamalla ja rikastamalla seossuhdetta. Kun jännite on yli 0,45V, seosta laihennetaan, ja kun jännite laskee alle 0,45V, seosta rikastetaan. Katalysaattori toimii tehokkaimmin, kun seossuhde muuttuu jatkuvasti.

Kapeakaistainen anturi on tosiaan enempi kytkin kuin mittari. 0.5V raja ylittyy tai alittuu jyrkästi Lamda 1:n eli noin 14.7 A/F suhteen kohdalla. ECM hoitaa säätöä siten, että systeemi värähtelee kaikenaikaa tuon kytkentäpisteen yli. Eli jos halutaan tuota 14.7 tavaraa niin 0.5V alitus lisää ruiskutusta ja ylitys vähentää sitä. 14.7 kohdalla ylitys- ja alitus aika on sama eli keskimäärin tulee oikeeta tavaraa. Mikäli halutaan rikasta niin ylitysaikaa venytetään alitusajan pienentyessä ja laihalle päinvastoin. Kyse on oikeastaan pulssisuhdesäädöstä. Aikavakiot käytännössä muutama sata millisekuntia. Toivottavasti rautalanka on oikean paksuista. :)

Nyt alkaa olemaan oikean paksuista lankaa! Kapeakaistaisen toiminta on siis selvä. Entä laajakaista, mittaako se nyt lineaarisesti koko alueenläpi, vai miten?

Tuosta 14.7 afr:stä ei sinällään tarvi välittää, koskee katalysaattorivehkeitä.

Ja kapeakaistaiset kelpaa korkeintaan sinne mihin niitä on alun perin asennettu, muussa käytössä niillä ei ole virkaa.
Lienee se ja sama kumpi laajakistoista on käytössä (4.2/4.9) uudempi on parempi, mutta jos ei tiedä tarvitsevansa uudempaa niin tuskin kannattaa siitä enempää maksaa.

http://www.enginebasics.com/EFI%20Tu...%20Basics.html

Tuolta löytyy juttua.

Laajakaista-anturilta itseltään ei saa suoraa jännitetietoa jota mitataan, vaan laajakaistan ohjain muodostaa lineaarisen signaalin seoksesta. Megassa ohjain ja anturi pitää olla erikseen, mulla vemssissä se on integroitu ohjainlaitteeseen.

No nyt alkoi aueta, kiitos. Moottori on siis alunperin säädätetty niin että se käy ja kukkuu, itse en ole säätämiseen perehtynyt koska homma oli niin edullinen suorittaa toisaalla, halvempi kuin laajakaistan hankinta.
Nyt kun on ollut ongelmia polttoaineen paineen kanssa, niin huomaan että käy hieman rikkaalla. Tämä siis ihan korvakuulohavainto, enkä siis tiedä onko havainto oikea.Tarvitsisi suorittaa säätö uudelleen tai opetella homma tekemään itse. Koska itse tekeminen on taatusti vaikeampaa/kalliimpaa/jne, niin tottahan siihen pitää ryhtyä.

Nyt lanka sitten ohenee! :eek:
Wideband anturista ei signaalia saada suoraan. Anturi itsessään on aika monimutkainen takaisinkytketty säätöpiiri. Mittaus-suure saadaan tuosta säädön takaisinkytkentäluupista.

Tässä aika hyvä selitys miten mittaus toimii. Oheinen kuva kaapattu juuri täältä.
http://wbo2.com/lsu/lsuworks.htm

Niin näkyy olevan. Periaate tuli kuitenkin selväksi, kiitoksia.
Postikusti on hiihtämässä pakettia tännepäin, siitä se sitten alkaa.

Nyt olisi katkaisupihdeille töitä, meni rautalangat solmuun.:confused:

Olen nyt päivän viettänyt mukavan lämpimässä autossa ja pohtinut miksi tyhjkäynti pumppaa?
Oire ilmeni kun asensin lambdan, virittelin sen toimimaan, kalibroin megan puolen lambdan viestistä mukana tulleen taulukon mukaan, värkkäsin generaattorilla uuden afr-taulun tälle kokoonpanolle ja ajoin Livellä uuden VE-kartan. Tehoja tuntui tulevan ja jollakin tavalla tuntuu pehmeämmältä meno.
Mutta, lämpimänä tyhjäkäynti alkaa pumppaamaan. Kestää kyllä käynnissä mutta se vaan pumppaa ja tuntuu käyvän rikkaalla tyhjäkäyntiä. Olisiko arvon säätäjävelhoilla lisää lankaa vihjeeksi, paksuudella ei niin väliä, kunhan jotakin?

Kuvaan yritin saada oleelliset asiat tästä savotasta:
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=217787

Jotain nopeasti katsottuna:

-VE taulukon arvot muuttuu "liikaa" viereisiin verrattuna, jolloin ensin saa tarpeeksi/liikaa bensaa ja sitten liian vähän, ja tätä korjataan
-turhan harva kartta tyhjäkäynnin suhteen, siis kierroslukujen suhteen. Harvenna kierroslukualuetta vaikka yläkierroksilta, ja tihennä alakierroksille -pääasiallista kierrosaluetta ei kannata ainakaan harventaa
-saisi olla ainakin yksi rivi käytössä tyhjäkäyntikierrosten alapuolella, jonne mennään kartalla vain kun kierrokset laskee tavoitteen alle, ja sinne sitten rikastusta -> jonkinlainen automaattisäätö tyhjäkäyntikierrosten alle, pelastaa ilman muuta korjausta. Sama sytkälle, jos sytyn ohjaus käytössä

Toivottavsti tuosta jotain edes ymmärtää. Pitää yrittää selittää enemmän ajatuksen kanssa paremmalla aikaa..?

Komppaan edellistä, isot muuutokset vierekkäisissä ruuduissa aiheuttaa humpaamist etenkin jos molemmat on erisuuntaa pielessä.

Kuormituspisteitä vähentäisin raakasti. Mulla on muistaakseni käytössä 20,30,50,70,90 ja 102kpa. Ja juuri muistin että lisäsin tuoreeltaan 80kpa-rivin. Matka-ajossa map pyörii 70kpa tietämillä, niin tuolla 80kpa rivillä saa pidettyä seoksen laihemmalla(90kpa on selvästi rikkaalla).
Kierrosakselillakin mulla on pari tyhjää riviä 7600 kierrostenrajoittimella. Paljonko se sulla kiertää? Kierrosten suhteen pyrkisin tälläämään pisteet ainakin niille kierrosluvuille millä matka-ajoa ajaa.
Vähemmät ruudut helpottaa säätämistä ja saavuttaa myös sen edun että on tilaa lisätä kuormituspisteitä mahdollisiin ongelmakohtiin ilman että tarvii kaikkia muuttaa.


Afr-kartta on sitten sitäkin suppeampi.