|
Lainaus:
Tonne alkuun laitoin juuri tuon kommentin "teoriassa", todellisuus on hivenen erilainen. Esimerkiksi noi mainitsemasi dragsterit uhmaa luonnonlakeja kiihdyttämällä yli yhden geen lukemilla. Ja sorry OT, palataan varsinaiseen aiheeseen. |
Lainaus:
|
Lainaus:
BFG AT KO2 on minusta yllättävän hiljainen |
Lainaus:
Lainaus:
Esim. mutsin 2015 VW Golfissa kesärenkailla (maltillinen rengaskoko, ei mikään supermatala kuminauha) rengasmelu ei ole kovin voimakas, mutta niin perkeleellisen ärsyttävän kuuloista kuminaa että pää hajoaa :eek: |
Lainaus:
Painavammalla ajoneuvolla on suurempi liike-energia kun vauhti on sama. Pysäytysvoimassa täytyy olla eroa jotta ne pysähtyvät samalle matkalle. |
Lainaus:
Nastat toiminee kanssa parhaiten tietyllä painolla. |
Onko renkaiden hinnat nouseet nyt lähiaikoina?
Katselin tuossa muutamista paikoista 35" renkaita niin hinnat on ~300-400e/kpl |
Lainaus:
|
Lainaus:
Minusta asiaa pitää tarkastella energian häviämättömyyden kautta! |
Lainaus:
|
Lainaus:
kun massa ei ole sama se ei silloin supistu pois. |
Heguli ja Tilley tätä kaavaa jo avasivatkin.
Suoritin pientä henkistä aamuvoimistelua ja insinöörimäistä ajattelua, jonka tuloksena ilmaisisin asian näin: E= ajoneuvon liike-energia = ((1/2)*(m*v*v)) W= jarrutuksen tekemä työ = kitkakerroin*m*g*distance) W1=E1 -> (kitkakerroin*m1*g*distance1)=((1/2)*(m1*v*v)) | /(kitkakerroin*m1*g) -> distance1 = ((1/2)*(m1*v*v)) / (kitkakerroin*m1*g) -> distance1 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g) W2=E2 -> (kitkakerroin*m2*g*distance2)=((1/2)*(m2*v*v)) | /(kitkakerroin*m2*g) -> distance2 = ((1/2)*(m2*v*v)) / (kitkakerroin*m2*g) -> distance2 = ((1/2)*(v*v)) / (kitkakerroin*g) -> distance1 = distance2 |
Kaikki tuo laskennallinen spekulaatio muutenkin nojaa siihen, että kitka tosiaankin lisääntyy lineaarisesti, mutta talvikelissä se ei mene ihan niin, kun kuitenkin jossain kohtaa tulee se raja, jolloin kitkaa menetään äkisti, niin että auto lähtee liukumaan. Oman persmututuntuman kautta se tapahtuu raskaammalla autolla herkemmin kuin kevyellä. Painon lisääntyessä lumi myös tiivistyy herkemmin jääksi. Mutta mä en oo mikään professori, joten mutuilen vaan. :D
|
Tuo laskennallinen kaava ei ole spekulaatiota vaan faktaa ja se perustuu siihen, että
kitkakerroin on kummassakin tapauksessa sama. Erilaisissa keliolosuhteissa kitkakertoimeen mitä ilmeisimmin vaikuttaa jossain määrin myös massa. Kitkakertoimesta voidaan spekuloida ja siitä on varmasti tehty rengasvalmistajien toimesta kokeiden perusteella monenmoisia kitkakertoimen kaavoja. Perstuntumalla isomassainen auto on kyllä pykälää vakavammin otettava kuljetettava. Liike-energia on kuitenkin suurempi samalla nopeudella ja jos tökkää kallioon, niin rytinää syntyy samalla nopeudella enemmän. |
Lainaus:
Pitääpä vähän tutkailla mitenkä nuo menee kun voima on eksponentiaalinen ja vastus on lineaarinen |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Ihmetyttää vaan väite ettei suuremmalla energialla saa enempää aikaiseksi |
Kitka-asiaan sivuhuomautus ottamatta kantaan fysiikkaan tai muihin laskelmiin, onhan valtaosasta kuorma-autojenkin eturenkaista vailla lamellin lamellia, pelkillä kolmella pitkittäisuralla pärjätään säällä kuin säällä. Yritäppä samaa jonkin 1000 kg takavetokinnerin kanssa, ei mitään tolkkua. Mutta kun akselilla makaa 5 tonnia päällä niin rengas jo totteleekin ohjausta ja jarruja sen verran että ennakoiden ajelemalla pärjäilee jäätikkäälläkin.
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Massoissa on ero ja sen huomioiminen on olennaista |
Lainaus:
|
jatkakaahan tinkausta,general grapperit ostettu
|
Miettiny sellaista jos on vanhatkot pidoltaan huonontuneet talvirenkaat, jotka ei paljon kulunut ja nastatkin asiallisesti, rupeisiko ne taas toimimaan jos olisivat selvästi painavemman ajoneuvon alla - tälläistä testi harvoin pääsee tekemään?
Viimetalvena etuveto Jumperissa toimi yllättävänkin huonon näköiset renkaat, että eteenpäin ainakin pääsi, eikä asiaan tavallisessa ajossa kiinnittänyt paljoa huomiota. |
Lainaus:
|
| Sivu luotu: 08:14 (GMT +2). |