![]() |
En nyt siltä pohjalta jakareita lähtis kehumaan hyviksi että niitä on uutena asennettu ja jotkut saa ne joustamaankin.
Ylä + alatukivarsisysteemit on sinnepäin tehtynä käytökseltään kertaluokkaa parempia eikä jousto perustu puslan rusentamiseen. Laakerointi menee vavasti experimenttaalihommiksi, käytännössä helpointa voisi olla tuo jo mainittu idea ylätukivarren lisäämisestä jakarialustaan ja maastossa etummaiset pultit pois. |
Mut eiks joustot ole aika rajalliset jos jakarit on kaikilla pulteilla+ylä tukivarsi?
Täs vaiheessa ois varmaan hyvä tehä se mallikappale ekaks jäätelötikuilla ja nastoilla tai leegoista jos sellassia on.. :D Mielenkiintonen keskustelu jokatapauksessa |
Lainaus:
HYvillä puslilla tehty ylätukivarsi antanee sen verran anteeksi ja ylätukivarren geometrialla pystynee vaikuttamaan asiaan(pyöreähköähän liikettähän ne molemmat pyrkii tekemään). TIetty jos on paljon korotettu ja jakarilla reilusti kulmaa,Niin sit voi liikkua enemmän... |
Joku solmii narun pätkän kardaanin liun eteen ja käy vetää lenkin,Niin näkee paljon on liikkunut:D.
|
Puslat joustaa sen verran että katukäytössä kaikki pultit kiinni tuskin tulee ongelmia, kaikki pultit kiinni maastossa saattaa jopa rajoittaa joustoja pelkkiin jakareihin verrattuna.
Jokatapauksessa se ylätukivarren mitta ja paikka pitäisi mieluusti kahtua jollain laskurilla tai kaavalla paikalleen. Itse lähden etukolmilinkissä siitä että kun sen tekee ajatuksella eikä vain paisko paikalleen ekoja painoiltaan riittäviä osia niin luulis vähintään välttävän tulokseen pääsevän. |
Mulla on koneella Excel- "ohjelmana" joskus Pirate4x4.com:ista ladatut 3-link + panhard ja 4-link laskimet. Niissä myös tulee suoraan havainnollisina kuvina varsien sijainti ja asento, sekä kaikki oleelliset alustan ja ajoneuvon käytökseen vaikuttavat viirut (instant center, anti-squat, yms...).
Se mitä itse olen tuon kanssa laskenut, niin ristikkäisillä varsilla olevan nelilinkin (ilman panhardia) saa joustamaan käytännössä viivasuoraan ylös- alas. Kolmilinkin oikeastaan myös. Tai sitten voi keskittyä siihen pysyykö pinionikulma ja sitä kautta caster aisoissa läpi joustoliikkeen. Noissa versioissa mitkä minulla on löytyy myös alasivuilta materialivahvuuksien laskenta, eli jos tietää käytetyn materiaalin laadun ja murtolujuudet yms., niin ohjelma kertoo millaiset varmuuskertoimet on milläkin ainevahvuudella käyttämilläsi varsien sijoittelulla ja pituuksilla. Näppärä softa :) Mitä tulee tuohon nelilinkin tai kolmilinkin eläväisyyteen, niin kyllä ne elää vaikka olisi melkein joka nurkalla kovat puslat. Jakarialusta elää hyvin VAIN jos on hyvin joustavat puslat - ja silti niitä puslia kuluu aika tiuhaan. Tuollainen jakarialusta ja siihen yksi sopivasti mitoitettu ylävarsi joka kiinnitetään metsään ja samalla irrotetaan jakareista vaikka etummaiset puslat voisi toimia ihan ok. edit: Piti vielä laittaa mistä jo tuossa ylempänä mainittiin, että onhan 3-linkin/4-linkin alustan toimivuus ja ajokäytös aivan eri luokkaa kuin jakareilla - etenkin jos ne jakarit on mallia "joustaa hyvin ja vapaasti". Itsellä oli Jeepissä joskus jakarimallin alusta, ja kyllähän se aivan eri tavalla niiaa jarrutuksissa ja keventää keulaa jyrkissä nousuissa kuin nelilinkki. Jos vielä itse pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan korotetun maasturin monivarsituennan niin siitä saa ihan hemmetin hyvän :) ..tai sitten aivan järkyttävän paskan, jos mitoitukset on jossain kohtaa menneet puihin :D |
Mä laitan tähän linkin ja kuvan miten carli suspension on tehnyt nelilinkistä joustavan kolmilinkin ylimmäräisellä iskunvaimentimella, jos tästä nyt on jollekkin jotain hyötyä tai innoitusta http://www.carlisuspension.com/dodge...armsystem.html
http://www.dieselpowerproducts.com/i...um/7967_8_.jpg |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Kyllä tuollainen jakarivarsisysteemi elää erinomaisesti molempiin suuntiin. |
Lainaus:
Otappas ny edestä jouset, iskarit ja renkaat pois ja testaa akselin liikettä, jos liike riittää niin pitkät ja löysät jouset tilalle ja sitten sopivat iskarit eri paikkaan. |
Lainaus:
Eikö muut saa tehdä joustavaa jakariratkaisua? Noiden "ylimääräisten" tukivarsien laittamista rajoittaa usein tilanpuute, toki moottorin voi laittaa vaikka peräkompulaan... :rolleyes: |
Lainaus:
Nyt jos siis akseli olisi keskeltä poikki ja laakeroitu, akseli pääsisi kiertymään. Ei joustot kävisi niin puslien päälle:rolleyes: Liike akselin laakerilla olisi siis todella minimaalinen, mutta alapään puslien kestävyyttä se lisäisi sekä helpommin eläisi.. mutta saako leimalle? |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Puslia toki kuluu silti, mutta joustaa erittäin helposti - ja sen mitä metsässä noita jakarialustaisia seurannut niin jossain määrin paremmin kuin tuo "perinteinen" jakarialusta. Tuossa oma Jeeppi jostain vuosien takaa jakarialustalla ("y-link"- jakarit): http://timolampi.kuvat.fi/kuvat/Offr....jpg/_full.jpg Lainaus:
|
Lainaus:
Tuohan on tosi ettei vakioilla osilla oleva lantikan etupää kauheita jousta, mutta iskarithan toimii ulosjouston rajoittimina, etteivät jouset karkaa. Pidemmillä iskareilla jousi vaatii ohjurin niinkuin sulla taisi Jeepissäkin olla, mutta tällöin saadaan akseliin lisää liikettä jota ei jakarit aivan heti rajoita, ensin joutuu kylläkin tuomaan pyöriä ulospäin renkaan ottaessa iskaritorniin kiinni ja sen jälkeen tietenkin silputa lokareita, ei tule rakentamiseen loppua... Itse en ole viittynyt rakennella kauheita joustoja koska taloudessa on vain yksi auto, lukot korvaa onneksi joustoja. |
Lainaus:
Ota nyt se poikittain olevalla kiinnityspultilla varustettu, flex-jointilla oleva jakarivarsi ja nosta jakaria ylös-alas.. kihnuttaako vastaan? No ei tippaakaan, koska mikään ei estä sitä kuoska kiinnityspultti on poikittain ja se pääsee kääntymään vapaasti. Flex jointilla taas saadaan se 30° kiertymistä (ristijousto) helposti, ja akselin päässä olevat puslat tuo vielä lisää kiertymävaraa. Flex joint ei haraa kiertyessään vastaan, koska se on käytännössä pallo mikää pyörii melko vapaasti pesän sisällä. Sen siis ei edes tarvitse joustaa.. Mutta jakarivarret vaatii silti aina kumipuslat johonkin, koska se vaan on luontaisesti sellainen rakenne joka ristijoustoissa haraa pahasti vastaan. Kaaren pätkän mallinen liikerata kun väkisin tekee sen että akselin toinen pää on jouston aikana suhteessa eri matkan päässä rungon/ kiinnityspisteestä kuin toinen. Vaikka ajateltaisi että äärimmäisessä ristijoustossa tukivarsien akselinpäästä mitattujen kiinnitysreikien pituusero rungon kiinnikkeestä mitaten olisi vaikka 2cm, niin se on aika helvetin paljon. Äkkiähän sen laskisi paljonko se on vaikka 80cm pitkällä tukivarrella, jos ajatellaan että toineen pää tukivarreata on "nollalinjasta" +25cm, toinen -25cm korkeudella.. Jakarit nyt vaan on aika paska ratkaisu, vaikka niillä ihan hyviä joustoja on mahdolliata toteuttaakin. On myös yksinkertainen.. siksi niitä varmaan on moniin maastureihin laitettu jo tehtaalla :D kuten jo moneen kertaan on todettu, niin alustan toiminnan ja ominaisuuksien kannalta 3-linkki ja 4-linkki on helvetin paljon parempia. |
..en jaksanut laskea, tein käytännön kokeen :D
Tuossa on omasta putkiprojektista ylimääräiseksi jäänyt 97cm mittainen (tällä hetkellä) oleva tukivarsi. Jos pitää oletetun rungonpään paikallaan ja käänetään toista päätä ylös 25cm, niin tuossahan sen "pituuseron" näkee: 27mm. Eli jos toinen pää on sen 25cm alempana, niin akselilla tukivarren kiinnityspisteiden kohdalla niiden välinen pituusero on 54mm :eek: Se 25cm siis oli tuosta muovimaton alareunasta rullamitan kohtaan. Kuvassa tukivarsi on vain n.10-15cm "sisäänjoustossa".. http://timolampi.kuvat.fi/kuvat/Offr....jpg/_full.jpg http://timolampi.kuvat.fi/kuvat/Offr....jpg/_full.jpg |
Oman rangen etupäässä on rungonpään korvakkeita käännetty hieman alaspäin, ettei rajoita ulosjoustoa. Tämä on tehty loppuvuonna 2008 eikä sen jälkeen ole rungonpään puslia tarvinnut vaihtaa (siniset polybushit). Akselinpäässä lienee mustat britpartin uretaanit, nämä lienee vasta 2009 laitettu? Vakiopanhard rajoittaa koko akselin ulosjoustoa ja näitä puslia on useemman kertaa saanut vaihtaa. Aikaisemmin oli lyhennetyt iskaritornit ja nykyään 10" ilmatikut eikä tuosta juuri enempää joustoja saa ulos. Vaikka enemmän joustaisi muuten, niin turhan lyhyetkin nuo jakarit on..
Jakarituennan jäykkyyden mukana tulee samat ominaisuudet kuin kallistuksenvakaaja tekisi, eli tietyllä tavalla tekee autoa vakaammaksi. Jos nyt jotain hyvää tarvitsee jakareista keksiä. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Jakarimiehet voi tehdä sellaista testiä notta jos saa hitaan takavedon päälle niin puskettaa sillä jarrua vasten ja katsoo mitä korille tapahtuu(antaa mennä tyhjäkäynnillä ja alkaa painaa pikkuhiljaa jarrua) ;) Kuvan mukaisella etuakselin tuennalla ja rangen takatuennalla kori ei tee muuta liikettä kuin kallistuu kardaanien väännön takia: http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=35769 Edit: Sitä jakarien joustosurkeutta voi helpottaa sillä että siirtää niiden takapäitä lähemmäs toisiaan, menee töisevämmäksi kuin pelkkä rungon pään korvakoiden kääntö mutta vähentää akselin pään puslien liikettä suhteessa ristijoustoon. |
Lainaus:
|
Lainaus:
3-linkki ja 4-linkki kun on suunniteltu oikein, niin se vähentää ko. (huonoa) ominaisuutta oleellisesti. Kuten jo mainitsinkin, niin XJ:ssäni oli ensin tehtaan 4-linkki, jonka vaihdoin jossain vaiheessa parempien joustojen toivossa - ja silloin autuaan tietämättömänä - pitkiin jakarivarsiin. Kyllähän sitä joustoa tuli enemmän kuin Jeepin alkuperäisillä surkean lyhyillä nelilinkeillä, mutta kumarrus jarruttaessa ja keulan taipumus keventää reilusti jyrkissä nousuissa lisääntyi ihan tuntuvasti. Lainaus:
Sen sijaan tuolle niiaus- ja kevennysherkkyydelle ei äkkipäätään voi tehdä mitään. Paitsi tietysti pikkuvinssi mikä on rungossa ja toinen pää akselissa, saa sitten vedettyä keulaa kasaan jyrkissä nousuissa :D |
Äkkiseltäänkö ku miettii tuota akseliputken laakerointia niin eikö saman asijan ajais ku jättää toisen jakarin etummaisen pultin pois :rolleyes:
|
Sivu luotu: 21:53 (GMT +2). |