![]() |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjGVDIT3Lg8 |
Ja pari lisää.
https://www.youtube.com/watch?v=n3MVC6bp0wI https://www.youtube.com/watch?v=w7Qo2mOSA7A Kuten kuvasta näkyy tuonne nyt olisi turhaa lähtiä yrittämään tavallisella napaperäisellä telivedolla. Ei suomessa mettätiet sentään vielä tuolla mallin ole. |
Ei ole turhaan mursketta tielle laitettu
|
Hienosti näyttää etenevän. Täällä meidän savotoilla on joillakin urakoitsijoilla "mettäauto" erikseen jolla haetaan kuorma paremman tien varteen, kärryt vaihdetaan ja nuppi lastataan, eli näissä "maantieautoissa" ole mitään hydrauliikkaa ym. telivetoja (kevyt). Täällä kuljetusmatkat on pitkiä.
Tällaiseen systeemiin tuollainen 6x6 olis varmaan oiva peli. |
Mites onko kukaan kuullut enempää siitä hydraulisesta etuvedosta jossa on se pipari navassa ja rullakärkiset männät pyörittää sitä piparia?
Monessa paikassa se olisi poikaa vaihtolava vehkeissä, niillä kun tuppaa jäämään välillä jumiin ihan sorallekkin ilman lavaa :mad: |
On niitä joillakin kuulemma puuautoissakin. Jostain volvosta, missä tuo hydraulinen etuveto oli, kertovan jutun luin jostain lehdestä.
Näillä korkeuksilla tosin vähemmän näkyy noita eksoottisempia kun hyötykuorma pitää maksimoida. Volvolla kuulemma niuhoja kun eivät myyneet nostotelistä akseliperää puuautoon :D |
Lainaus:
|
Joku kyseli noista painoista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130407
-> Laahaavalle akselille siis 10 t, ja vetävälle 11,5 t (en tiedä, onko voimassa) ja sitten kun niitä akseleita aletaan kasailemaan toistensa lähelle (teleiksi), niin ei tuonkaan vertaa... Täällä on yksi n. vm. ?2000? 8x8 MAN (muistaakseni taka-telinnostolla:rolleyes:) vaihtolavalaitteilla ja aika isolla nosturilla. (kuskannut/nostellut mm. minun romuja) Kantavuutta ei ole kovinkaan paljon, ja koneenkuljetus lavan yläpinta "korkealla" Mutta aika hyvä etenemään, ja ei kovinkaan kankea. vamistajan akselipainot oli aika suuret, suuruusluokkaa 10t etuakselit ja 15 tonnia taka-akselit. p.s tuokin on jäänyt kiinni, ja silloin kuulemma tarvittiin isompaa apua... Mutta: Onko nykyään taas siirrytty planeetattomiin periin? aikanaan kun asiasta kysyin/asiaan törmäsin, niin vastaus oli "tässä on tikkuperä, ei kestä rytkäyttää!!!" toki onhan tuo napaplaneetalla oleva perä varmaan pikkasen raskaampi, ja syö tehoa, mutta eikö esim. tuossa DOLICAP- veturissa ole tikkuperät takana? |
Napaperät nuissa on, akseliperäsen napa muistuttaa täyskevennettyä akselia maasturissa, aika selvästi erotettavissa kaikissa kuorkeissa ellei ole napakuppia kuten jenkeissä.
Dolicapin autoissa taitaa olla ihan volvon oma vetävä akseli, jutun mukaan dumpperin 6 tai 9 vaihteinen laatikko. Saman laitteen 2 nopeuksinen jakolaatikko on myös aika matala, saattaa semmonenkin nuista löytyä. Hydraulisia napavetojakin on, esim Poclainilla. https://www.youtube.com/watch?v=aJuNcpEmb30 Eikai nuihin akseliperäsiin sen koommin olla siirtymässä, riippuu vähän auton hankkijasta onko polttoainetalous vai etenemiskyky liukkaalla ja pehmeällä oleellisempi asia. |
Lainaus:
http://www.gmccckw.nl/images/kardantypes.jpg |
Sisulla oli jo 60-luvun lopulla tarjota hydr vetävä etuakseli tukki peräkärryyn. Tai voihan niitä Nemoja laittaa vaikka joka kärryn pyörään :)
Veturina oli M-sarjalainen (niittikoppi), jossa oli nokkapumppu. |
Eli alkuperäiseen kysymykseen pohdintoja..
Ei sen paino varmaan paljoa muutu (4x4+2 vs. 6x4) jakolaatikkoahan siinä ei välttämättä edes tarvi, kun joissakin laatikkomalleissa se etuveto lähtee laatikon kyljestä parilla hammaspyörällä. Huonosti pystyy vertailemaan valmistajien sivuilta painoja eri varustuksista johtuen. Auton korkeushan ei välttämättä muutu kuin ohjaamon kohdalta, eli ei vaikutusta kuormatilaan ja Scaniallakin näkyi saava 3 eri ohjaamo korkeutta. Hydraulimoottoreilla ajonopeus jää niin pieneksi. Apuahan niistä varmaan on. |
Kyllä se nousee koko auto jos sinne vetävä etunen tungetaan alle, tarttee sen moottorin alle tilaa ettei banjo nappaa kiinni. Runko kun on suora niin luonnollisesti kuormatila nousee saman verran kuin hytti. Scaniassa on jakolaatikko, joko jatkuvalla vedolla tai kytkettävällä. Se, plus etukardaani painaa jo jonkin verran. Missä nyky kuorma-auton laatikossa on etuveto ilman erillistä jakista?
Nykyisillä painoilla jos vielä haluaa sen niin pitää olla neliakselinenkin, ja telivetoinen. |
Lainaus:
Samaan aikaan mitä nujuat yhtä kuormaa jostain suonsilmästä,nostoteliukko on ajanu jo kaks reissua paremmilta paikoilta tehtaalle. |
etuveto
Lainaus:
|
just luin jostain lehdestä ni volvoon hydrauliveto etuakseliin tuo painoa lisää 550kg ja toimii kolmeenkympin vauhtiin asti, eli ei kantavuuteen suurta vaikutusta, mutta auttaa pirusti
|
Yleensä mitä ollut vaihtolava kuorma-autolla jumissa niin joko ronskimpi kaveri työntänyt tai vaikka pikku autolla ja narulla saanut liikkeelle, eli se hyde etuveto on varmasti yllättävän hyödyllinen
Ja sit kun on ollut jumissa niin on oltu niin, ettei nelikko olisi mitään auttanut. Ketju paripyörien välistä puuhun ja lukko päällä kiskomalla takaisin kovalle :D |
Ite muistelen, jotta kaverin tilalta lihakarjaa hakeneessa puolikkaanvetäjässä olis edessä ollu erillisjousitettu, vetävä akseli. Auto muuten oli kermeedeksen tuotos, mutta en oo ennen moista etuakselia nähny.
|
Lainaus:
Ei oo tainnut erillisjousitettua akselistoa olla kuin nytten volvossa ja sitä ennen hollmingisssa,ja ne ei ole vetäviä |
Se voi olla, et oli jäykkäkäkin, en tutkinu sen tarkemmin. Mieleen vaan painu, kun vetarit pyöri näkösällä.
|
Lainaus:
|
Sivu luotu: 09:16 (GMT +2). |