![]() |
Ei missään nimessä punahehkuja. Sillon ollaan austeniitin puolella. Yläraja menee 650 asteen kohilla, mitä ei kannata ylittää. Mutta muutama tunti 200 asteessakin jo päästää pahimmat jännitykset pois lujuuden kärsimättä.
Lujuus ja kovuus korreloi keskenään. Enempi kovuutta, enempi lujuutta. Kovuus vaikuttaa joustavuuteen niin, että pehmeään verrattuna se joustaa samalla voimalla vähemmän ja kestää vääntöä myötäämättä enempi. Niinku jouset, jotka on karkastua terästä. Ne palautuu sijaansa, mutta karkaisematon, pehmeämpi ei. Ja se pehmeämpi menee läjään pienemmällä voimalla. Tarpeeksi sekavaa? |
Tästä ilmeisesti ollaan erimieltä, hatara muistikuva koulunpenkiltä enkä sille heti löytänyt vahvistusta netistä.
Mun mielestä siis kova ja pehmeä kierrejousi joustaa samalla voimalla samanverran kunnes alkaa tulla pysyviä muodonmuutoksia. Voi olla väärässä mutta näin muistelen, en löytänyt eri terästen kimmokertoimia ja kuvittelen niiden olevan hyvin samankaltaisia. Samanvahvuinen alumiini joustaa jo kolmekertaa enemmän tai sinnepäin. Luuloni saa ja pitää todistaa vääräksi, mutu ei kelpaa todisteeksi.:) Jotain löytyi eli kun kuormitus on kimmoisaa niin jousi venyy kimmoisasti eli palautuu alkuperäiseen muotoonsa jännityksen loputtua. silloin eri teräslaatujen erot on alle 5% , pituuserot esim. hj vetareissa siis olennaisesti suuremmat. Teräsrakenteiden jäykkyyttä ei saada kasvatettua lujuutta lisäämällä vaan rakennetta muuttamalla tai materiaalia vaihtamalla, esim. paksumpi jousi tai alumiini->teräs. |
Sivu luotu: 18:02 (GMT +2). |