Juu, oon samaa mieltä.
Siinä vaiheessa kun teksti muuttuu vaikeasti luettavaksi, niin alkaa vituttaa.
Huono luettavuus johtuu esim. välimerkkien tai/ja kappalejakojen puutteesta, välimerkkien raiskaamisesta, kohtuuttomista yhdyssanavirheistä tai murre/slangisanojen liiasta määrästä.
Murre itsessään sopivasti käytettynä tuo teksiin persoonallisuutta, mutta pitäisi muistaa kohtuus, koska muilta murrealueilta tulevat eivät ymmärrä kummallisia sanoja.
Mie kirjoitan oikeasti väärin, koska tosiasiassa meidän kulmalla sanotaan miä ja siä. Olen ratkaissut asian mielessäni niin, että kirjoitan "mie" ilmaistakseni olevani murrealueelta, mutta vältän sanaa "miä", koska tiedän sen olevan niin erikoinen ja käytettävän niin pienellä alueella Suomea, että otaksun sen käytön ärsyttävän useimpia lukijoita.

Ei se häiritse vaikka keskustelukumppani vähän kauraa suoltaa tai jotakin slangia väliin pistääkin. Eikä sekään että sitä kirjoituksessakin vilahtelee, mutta se että väen väkisin ruvetaan kirjoittamaan jänkhjää tai sudeettisavoa on rasittavaa luettavaa. Ketään tuskin on koulussa näin opetettu. Vituttaa se Stadilaistakin lukea asiatekstiä jos jokatoinen sana on slangia.

Monesti joku teksti tahi artikkeli jää lukematta kun se on muka hauskasti murteella kirjoitettu, vaikka aihe olisikin kiintoisa. Onpa muutama rakennusprojekti palstaltammekin aikanaan jäänyt seuraatta tämän tähden.

Puhuttuna murteet toki erään sortin hieno rikkaus, mutta kirjoitettuna lähinnä vain raivostuttava rasite...

Ymmärsiksä siä sit? :)

Kyä miä harasoo. :p

Viitaukset eivät siis todellakaan olleet Lällittelyyn liittyviä, tai muutekaa su bamlaamisee tai skriivaamisee... :)

Ei varsinaisesti liity jyrkästi mihinkään, mutta ehkäpä isolla kirkolla asujatkin kun tutkivat omia sukujuuriaan, niin kyllä sieltä se savolainen, karjalainen tahi lappalainen löytyy...
Sille ei mahda sitten mitään, jos vieläkin hävettää juurensa itse kullakin..

Nimim. Savolainen, jolla on suku tiedossa 1400-luvulle saakka.
Ps. Missees minä luvin, että savolaiset tulloo ja valtoo muan..
Pss. Pieneksi kevennykseksi tarkoitettua.

Kyllä juureni useamman sukupolven takaa Hämeeseen juontaa, mutta en sitä kenellekkään yritä wannabe murteella kirjoittaen kostaa. :D Kuten en myöskään kenenkään näyttöä yritä slangillakaan rikkoa.

Jos mielesi taasen pahoitit perkein puolesta, niin voin lohduttaa että viittaus "Lälli":in tarkoitti hänen ex LC:tä
https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=137167 ja sen mitä naamatusten puhuttu eräänkin kerran niin molemmat varmasti panneet merkille ja saanet "nauttia" toistensa kielellisistä rikkauksista. Mutta kumpainenkaan ei "mongerra" pahemmin vaikkapa täällä. :)

Edit: Toivottavasti en nyt oikeasti ketään suututtanut...

No mistä esimerkiksi sana omena tulee? Ei sillekään ole mitään lähtökohtaa englanninkielestä.

Vaikka boori onkin alkuaine, niin kyllä tuo nyt vaan on vakiintunut termi myös akselin spooreista puhuttaessa, joten itse en näe siinä mitään ongelmaa ainakaan.:rolleyes:

Jotenkin mieleen: https://forums.offipalsta.com/archiv.../t-131805.html

Hahah, joo ei et ainakaan mua suututtanut. Sen ihan ensimmäisenkin wikke-vinkumis-kommenttini pistin silleen "kieli poskessa", eli ei sun olisi siihenkään tarvinut mitään selittää. :)

Itse asiassa on tosi omaperäinen ilmaus, eikä tarkoita yhtään mitään.
Tuli tehtyä on kaksijakoinen, paniko tulen takkaan vai tekikö jotain ihan muuta.
Juuri näin on nerokas toteamus, näköaistin käyttämisestä jonkun kasvinosan suhteen.

Esim. itselläni eräässä tälläkertaa nimeltämainitsemattomassa sosiaalisessa mediassa "mottona". :D

Hämärästi muistelinkin jossakin törmänneeni ko. lauseeseen. Jostakin syystä jäi mieleen.

"...kerta kukaan ei kuitenkaan osaa tehdä sitä oikein..."

mutta olisiko toisella tai kolmannella kerralla jo osattu? :p

Ihmeellistä tämä kerta-sanan käyttäminen koska- ja kun-sanojen sijasta. Mistä lie moinen oppi tullut?

Kui sää moisia fundeeraat? Eri murteissa erilailla...

Vaan takasin nimikkeistöpoliisointiin: hihnapyörän nimittäminen siivapyöräksi tai siipipyöräksi. No hei, ei se ole kumpikaan, vaan hihnapyörä. Voi olla uria tai hampaita tai mitä vaan ja aina vaan se on hihnapyörä.

- t

Siivapyörä on hyvinkin useesti kuultu, toki itse en käytä, kun en ole ottanu selkoa mikä se oikeesti on. Google tarjoaa sujuvasti kaikkia mahdollisia mahdollisuuksia. Siipipyöräkin on tuttu, mutta tavallisesti syynä tähän termiin on akselin toisessa päässä oleva puhaltimen siipi, niin periaatteessa se toisinaan on ihan ok. Mutta hihnapyörässä ei kyllä voi olla hampaita mitenkään, jos olis, se olis hammashihnapyörä :p

Hammastuksen myötä muuttuu koko hihnan funktio pelkästi viheltävästä äänestä synkronoituun voiman välittämiseen, tästä syystä ainakin itse teen selvän eron näiden välille.

Joku kutsuu myös siimapyöräksi. :eek: Aisaa puitu myös saappipalstalla: https://foorumi.saabclub.fi/viewtopic.php?t=46013
Pystyypä. :D Kyllähän toi nyt on niin tavallinen nimitys kuin olla saattaa, vaikkapa kampiakselin hihnapyörä, joka pyörittää jakohihnaa.

Yks minkä jo isäukko opetti pikkupoikana, jääny mieleen: peräkoukku - se on vetokoukku!

Tää on sama kuin öljynlauhdutin,vitun häiritsevää kun käytetään vaan enpä jaksa puuttua siihen. Enemmän häiritsee se että jopa autodatasta moinen väärin väännetty sana löytyy. Toki ymmärrän ettei kaikki tajua mikä ero on lauhduttimella ja jäähdyttimellä:rolleyes::rolleyes:

Menee helpolla sekasin tässäkin kohtaa hinapyörän kanssa, joka ei pyöritä jakohihnaa ;)

No varmaan nokka-akselin hihnapyörä parempi, harvemmin pyörittää mitään muuta ohella.

Joukot hammashihnapyörä, kiilahihnapyörä ja moniurahihnapyörä kuuluu osajoukkoina laajempaan hihnapyörien joukkoon...

Kategorioitakin tähän voisi soveltaa, mutta sovelsin nyt joukkoja kun semmosia koulussakin opetettiin.

Kieliteoriakin sen osaisi kertoa, että sanan hihnapyörä eteen voi liittää etuliitteeksi täsmentäviä sanoja :) Mutta jos nyt vetoan kielenhuollon sijaan kylmään matematiikkaan ja pysytään todistettavissa asioissa.

- t

2018-12-15 edit: lisäsin allekirjotuksen

Lisää luettavaa. Klassikko:

http://jkorpela.fi/kielenopas/index.html

Silloin joskus, kun oli vielä nuo uutisryhmät olemassa... Onko kukaan muu niitä käyttänyt? finet.binaries.keskustelu, ja niin edelleen.

Kyllä nyyssit ja kaima Korpelan netiketit ym. evankeliumit tuttuja on. Silloin kun ei ollut mitään internettiä, oli nyyssit sen ajan keskustelupalstoja. Silloin tuli muutamaa ryhmää seurattua aktiivisti.

Ennen runkoverkkojen rakentamista maan kattavasti siirtyi nyyssit ja sähköpostit modeemiyhteyksillä Unix-koneiden välillä, uucp:llä koneelta toiselle. Kuvia ei tietysti viesteissä ollut, kun kaikki oli alkuun tekstimuotoista, mutta alt.binaries.* haarasta löytyi sitten uuencodattuna "vaikka mitä" :eek:;) Ei yhden yön aikana tosin paljon siirtynyt, kun serveriin oli kytketty "vain" 9600 bps modeemi. Kuluttajille myytiin silloin 300 ja 1200 bps modeemeja, eikä nekään olleet halpoja.

Wikipedian IRC-artikkelin kuvassa näkyy Sun-3, jolla nyyssejä tuli silloin enimmäkseen luettua. Johonkin museovitriiniin ovat sen näköjään laittaneet näytille. Konsolimonitorin yläreunassa näkyy vielä muistaakseni Putkosen Heikin tussilla kirjoittama "tolsun".

https://upload.wikimedia.org/wikiped...x-Tolsun_1.jpg

Oho, lipesipä vähän aiheesta :o

Plusykkönen tuolle.
Eniten se kappalejaon puute, ymmärrän ettei välimerkitkään aina satu kohilleen,ja lukihäriötä ja muuta ongelmaa on kirjallisen tekstin tuottamisessa ite kelläkin, (niinkuin allekirjoittaneellakin), mutta jos tekstiä on aanelosen verran yhteen pötköön hakattuna niin ei sitä vaan kestä polla lukea.. Enter on ystävä.

Hakukoneet hyödyttömiä....
 

Jotkut juntit käyttävät rengasta myydessään sanaa "lapikas"....? :rolleyes: