Ja vielä piti toisenkin kerran tehä vituiksi. :eek:

Pakko kommentoida itsekin.. Vanhaan navettaan tein tallin jokunen vuosi sitten. Vanha lattia oli halkeillut ja kesällä 2003 valettiin reilu 5cm valu joka raudoitettiin muistaakseni jollai 3-4mm verkolla. Kylmätila vielä silloin niin ekana talvena poks useammasta kohtaa..

Muutama vuos meni varastona ja 2009 keväällä piikattiin kaikki hevonv.....n ja kaivettiin reilusti hiekkaa ja maata pois, tarkotus pudottaa lattiapintaa alaspäin.. Kapilaarikatkoks tuli n.40cm 16-32 sepeliä, sen päälle 2 kerrosta 5cm lattiastyroksia sillai et toisen kerroksen levyjen saumat on ekan kerroksen levyjen keskellä. Saumat viel tiivistettiin urtsilla.. Valun paksuus n.14cm + 5cm paksunnokset nelipilarinostimen tolppien kohdalle.. Ja ite myllytettiin valovirtamyllyllä talkoilla, sementit rautakaupasta ja ex-työnantaja toi nuppikuorman valuhiekkaa 0-8mm...

Ja tuo valun paksuus sen takia et sinne piilotettiin samalla 18mm lattialämmitysvesiputki..

Verkkona muuten 8mm langalla 150mm silmällä mutta nosturin kohtaan tuli 10mm langalla.

Ja vielä tuosta pinnasta, valmistuessa n.3.5 vuotta sitten pintaan vedettiin solmasterin EP10 epoksimaali ja hyvin on kestänyt hitsausta yms työkalujen pudottelua. Muutamasta kohtaa pinta rikki jos joku terävä esim.palkin pätkä tms on pudonnu..

Epoksi tai muu maali varmaan ok monessa kohteessa mutta mun järkeen ei mene uuden teossa miksi sinne pitää laittaa jotain muuta kuin valun päälle hierrettävä pinnoite?

Hinta max. sama sen epoksin kanssa ja tulee samalla kertaa vähintäänkin epoksin veroinen pinta.
Väitän jopa että lujempi kun siitä tulee "yhtä kyrpää" sen betonin kanssa.

Maalin kun laittaa niin odota kuukausi tolkulla laatan kuivamista ja laita sitten.
Käytännössä koko ajan tila käyttämättömänä kun mitää ei saa sisään ja pidettävä pinta puhtaana.

Jokainen tyylillään....

Epoksista kun ottaa vetokokeita, niin 90% tapauksista betoni murtuu sisäisesti. Ei siis betonin ja epoksin tartuntakohdasta. Eli epoksin ja betonin välinen tartunta on lujempi, kuin betonin oma vetomurtolujuus.
On totta, että maalaus on työläämpi tehdä, koska laatta pitää joko hiekkapuhaltaa tai hioa ennen maalausta. Varmaan sen takia moni pidättäytyy käyttämästä epoksia. Siinäkin olet oikeassa että enemmän siinä aikaakin saa kulumaan. Laatan kosteuden kun pitää olla alle 5% että epoksia voi levittää. Ja lämpötilakin olisi hyvä olla vähintään sen +10. Mutta ei noin pientä valuakaan pitäisi suorittaa pakkasella. Se ei itsessään tuota tarpeeksi lämpöä.

Ei ole mitään vituiksi tehty, hyvin ovat molemmat palvelleet. Paitsi se pyöräkoneella murjottu kohta, muttä sekin on ylikuormituksen syytä.

En minä mitään pesuhallia tai uima-allasta tekisi puu-ruuduilla, mutta kuivassa verstaassa toimii täysin. Ei ole pinnoitettu millään, ei ole ollut tarvetta.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=113160

Edit: Tuossa jakiksen myyntikuvassa näkyy kyseinen puu-ruudutus. Ei ole meidän keksimä metodi, onhan noita vanhoissa verstaissa nähty.

Ite tekee massan, mahollisimman paljon vettä ni on notkaa ja helppo levittää, kun saatu levälleen niin niin paljon lämpöä kuin mahollista, puhaltimia yms että vesi haihtuu ja sementti kuivuu mahollisimman nopeasti, noilla ohjeilla jos ei mee ketuiks ni sit ei millään :-)

Tuolla ruudukko-tekniikalla tehtyjä valuja näkee myös esim. vanhojen huoltoasemien mittarikentillä. Yleensä melko rapeassa kunnossa.

Tuota lautaa kutsutaan jossain myös liikuntasaumaksi, betoni pääsee elämään lämmönvaihteluissa ilman halkeamista eikä kuivuessaankaan halkeile niin herkästi.

Unohdit mainita, että käytä humus-pitoista soraa, vaikka suoraan metsästä. Ja sementtiä on turha haaskata, pussin ohjeesta riittää puolet. :D

Isäukko aloitti betonituotteiden teon 50-luvun alussa, ja veli on jatkanut sitä 80-luvun lopusta eteenpäin.

Tuppaa vanhojen korjaukset olemaan hyvin pitkälle tapauskohtaisia ja kannattaa suhteuttaa monessakin asiassa rakennuksen muuhun kuntoon.

Kosteusongelmat pitäisi ensin ratkoa miten korjataan ja sitten vasta miettiä miten siitä eteenpäin.

Autotalliin en alle 10cm laattaa tekisi enkä valaisi ainakaan lattiastyroksin (eps 100) päälle. Routaa itse laittaisin 100mm:n levynä kun on kovempaa. Äkkirikastumisen jälkeen laittaisin 2x50mm:n 200 finnfoami. Verkot päälle valukorokkeiden varaan ja kurat niskaan. K30 lattiamassaa 16mm:n raekoolla. Jos jonkun pinnan välttämättä haluaa, niin hierrettävät jutut on kestäviä.

Noh, jokatapauksessa vanhan päälle ei kannata tehdä. Vanha pois ja sitten sen näkee jo tarkemmin mitä juttuja pitää tehdä. Ei niistä koskaan tiedä mitä löytyy ennen kuin avaa paikkoja auki.

Ei se huono oo laittaa sementtiä reilustikaan esim 3xenemmän kun tarvis, vesi kannattaa olla vaikka ihan kiehuvaa niin taas nopeutuu, olin muutes 3 kk mylläri/laboranttina ja tuli tehtyä yli 300 koekappaletta, parhaimmillaan tehtiin 60 m3 tunnissa 6 tuntia putkeen :-) Mutta vettä pitää olla reilusti :-)

Veli on käyttänyt melkein aina itä-sementtiä. Itä-saksalainen oli hyvää tavaraa, sääli vaan kun kyseinen maa lakkasi olemasta. :) Nykyään on käytössä venäläistä sementtiä.

Suomalaiset lohja, partek yms eivät ole koskaan päässeet DDR/ryssä tasolle.

Tässä tapauksessa ne ei toimi liikuntasaumoina. Betoni elää yllättävän paljon lämpötilan mukaan. Esim. 50 metriä pitkän sillan pituusero kesän ja talven välillä lasketaan senteissä. Ja kaikki tietävät, ettei silloissa ole liikuntasaumoja keskellä kantta. Lämpimässä tallissa olosuhteet pysyy melko stabiilina joten laatta ei elä käytännössä ollenkaan. Ruudukkojen tarkoitus lienee ollut helpottaa valua ja hiertämistä. Kaadotkin on ollut helpompi saada kohdilleen.

vanha laatta pois.finnfoamit alle,8/150verkko,huokostettu massa,10cm paksu laatta..Toki liikuntasaumat kannattaa jättää jos paljon neliöitä ja lämpötilanvaihtelut suuria.

joo..vasta 15vuotta on tullu taputeltua betonikuraa,mie mistään mitään tiedä kohan vaan huutelen.

Ei, silloissa ne on päissä. Katsokaapa seuraavan kerran kun ajatte isomman sillan alta niin kannen päät ovat rullien varassa.

E: Joo, entäs kun on ongelma liian hyvä lattia. Tehtiin vanhaan navettaan talli ja ongelmana on vanha ruokintapöytä, parikymmentä senttiä lattiatasosta korotusta ja tehty aikoinaan ilmeisesti valmiista elementeistä. Porasin koereikää reilun kymmenen senttiä, aivan s****nan kovaa eikä tuo reikä mennyt läpi vielä mistään... Nyt mietin että valaisi ulkopuolen samaan tai lähes samaan korkoon ja upottaisi lämmitysputket siihen mutta miten käy kun jää tuo parimetrinen kaista ilman lämpöjä?

Lattia ei siitä kohtaa lämpene ;)

Joo näin on. Sillan ja maatuen välissä on liikuntasauma. Se on se vittumainen tärähdys aina sillalle ajaessa.

Voi niitä liikuntasaumoja olla sillassa vaikka kymmeniäkin. Jopa leveyssuunnassa. :) Nytkin tuossa yksi sellainen projekti menossa, johon on tullut sekaannuttua.

Alkuperäiseen tallin lattiaan. Parashan se olisi purkaa vanha pois ja laittaa eristeet ja valaa se min 100 mm laatta ja raudoittaa asianmukaisesti. Jos vanha laatta ei ole painunut mistään kohdin ja sitä on jo samoilla kuormilla käytetty kuin aiemminkin, niin luultavasti itse olisin niin laiska, että karhentantaisin vanhan betonin ja valaisin uuden päälle, raudoitettuna toki. Silloinkin laittaisin sen 100 mm, jos vaan tilan korkeus antaa myöden. Tietty jos myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus pitää tallissa huoneenlämpö, niin kannattaa eristää sitten ja sama juttu jos lattialämmitys suunnitteilla.

Ja vielä toisto siihen, että jos vanhan laatan halkeamissa on pieniäkin korkoeroja, niin sitten se uusikaan ei halkeilematta kestä, kun pohja antaa myöten.

Miksi huokostettu?

Suurin osa liikuntasaumoista on leveys-suunnassa. Joka tapauksessa rakenteet missä on liikuntasaumat muuallakin kuin kannen ja maatuen välissä, on harvinaisia.

Epäselvästi ilmaisin itteeni. Tokihan ne saumat yleensä on poikkisuunnassa, mutta tässä silta on jaettu liikunta-alueisiin poikkisuunnassa, eli tietysti silloin saumat pitkittäin. Vaan harvemminpa tuollaisia 140 m leveitä ja 15 m pitkiä siltoja tehdäänkään.

Minkäs takia siellä tuollaiseen on päädytty? Ei tuo ole mitenkään poikkeuksellisen iso silta. Esim. 7-tie pyyhkäisee Sipoonlahden yli kahta 300x15 metristä pitkin. Ei niissäkään ole ainuttakaan liikuntasaumaa muutakuin päissä.

Vittu, pitäskö perustaa oma ketju betonirakentamiseen liittyen. Tää vähän rönsyilee. Sori aloittajalla :o

[QUOTE=ssuvik;968969]Korjataanpas nyt taas tuota harhaluuloa että epoksi syttyisi pienestäkin kipinästä. Työurani aikana olen varovaisesti arvioiden 300000kg levittänyt erilaisia epokseja, eri kohteisiin ja käyttötarkoituksiin. Jotakin olen niiden ominaisuuksista oppinut. Ja kuten sanoin, monet kerrat on tullut hitsailtua epoksipinnoitetulla lattialla. Onko nyt niin että monet ovat ennen muinoin epoksia koittaneet, kun niiden ominaisuudet jäivät kauaksi tämän päivän tasosta? Sitten on tullut pettymys, ja unohdettu sekä kirotottu koko aine?[/QU


meillä on töissä lattiat laitettu epoksilla. muuten hyvää kamaa ja kestää. hitsauskipinätkin kyllä, mutta aika mustaks vetää puolessa vuodessa. polttopilliläki kestää polttaa jotai 70mm paksuu kamaa metrin korkeelta, jos unohtaa laittaa pellin alle.
kestää mut rumaks menee tosi nopeesti ja haisee aika pahalle.

eniten harmittaa jos tiputtaa jotai vaik 15-20mm levyn vähä kulmallee ni epoksi lohkee,
ihan hyvää kamaa mut mä en hitsaamoon valitsis.
satunnaiseen auton hitsailuu yms varmaa hyvää.

eikös tollanen mastertoppi olis halvempiki. lattiaepoksi on ainaki saatanan kallista.
ja mastertoppii ei kyl ainakaa kovi helpolla riko.

mastertopin itse valitsisin

edit: ei muuten mitää kokemusta mite mastertoppi kestää esim polttoleikkaus kipinöitä

Joo epoksit yleensä on kalliita. Laitetaan tähän vielä lainaus omasta tekstistä, mikä mun mielipide tohon kotitallin lattian pinnoitteeseen:

joo, menee vähän ohi alkuperäisen aiheen, mutta silti...
Eihän tuo tosiaan ole poikkeuksellisen iso tuo silta ja on nuo pitkät sillat tiedossa vaikka tuolla sipoonlahdella. En kuitenkaan kovin montaa noin leveää siltaa tiedä.
Kyseessä on tekeillä oleva oleva ylikulkusilta, jossa moottoritie ja rampit ylittää Kehäradan Keimolassa. Äkkiseltään sitä luulisi tunneliksi, mutta silta se kuulemma on ja mitat tosiaan siten noin päin. Haminan tietämillä samantyyppinen rakenteilla. Siinä pituus luokkaa 20 metriä ja leveys 499 metriä. Jos ois 500 metriä, niin menisi tunneliksi väkisin ja määräykset sen mukaiseksi, mutta nyt sitä voidaan käsitellä siltana, jossa joku tie menee tulevan moottoritien yli.

Jos sitten vähän siihen tallin lattian pinnoittamiseen. Itse varmaan vaan maalaisin betonimaalilla tai sitten epoksilla pinnoittaisin. Maalattu ois helpompi korjaillakin ja estäisi myöskin pölyämistä ja nesteiden imeytymistä betoniin. Nuo hierrettävät pinnoitteetkaan ei ihan mahdottomia kestä kuitenkaan. Toki varmasti kotitallissa kestävät, mutta esim mun työpaikalla tuntuu melkoisesti irtoavan lattiasta pölyä, vaikka on tuollein pinnoitettu. Trukkiliikenne on tosin kotitallia aika lailla raskaampaa ja pyöräkuormat aika suuret välillä. Nastatkaan ei ehkä auta siihen lattioiden kestävyyteen.