Jatketaampa monologia.
Mietin kuumeisesti tätä lambada-perustaista säätöä ja mitä etuja sillä saavutetaan niin en kyllä keksi mitään.

Elikkäs ala-/käänteispalokattilassahan puu kaasutetaan varastopesässä happivajaana palamisena josta kaasut johdetaan palopesään.
Palopesässä lisätään sekaan reilusti lisää happea (sekundääri-ilma) niin saadaan täydellisempi palaminen ja korkea palolämpötila (=hyötysuhde).

Jos jo suunnittelupöydällä säädetään kanavien koot niin, että palopesässä palaminen jättää aina ylijäämähappea suotta me tätä lambda-arvoa edes tutkitaan.
Siis aina ja kaikissa olosuhteissa saadaan poltettua kaikki palava.

Muistetaan, että tässä puhutaan kohtuu yksinkertaisesta tekniikasta.
Tietysti ymmärrän markkinamiesten tuskan kun pitäisi erottua massasta niin näitä hilavitkuttimia silloin sinne viritellään :)

Pienpoltossahan on valtavasti haasteita, enkä nyt tarkoita bitumin polttamista ;-)

Euroopan suunnan määräyksissä puhutaan hiukkasten vähentämisestä sekä typpiyhdisteiden saamisesta kuriin. Pienissä, <250-500 kw kattiloissa vain on niin pirusti haasteita, että polttotekniikan hallinta on haastavaa.

Lambdalla saadaan sädetyksi muka sopivaksi hapen ylimäärä palokanavaan. Varmasti moni kotimainen lämmittäjä polttaa liian kovalla hapella, koska silloin pesässä on kovin roihu ja lämpöä tulee. Mutta typen oksidien suhtaan happiylijäämä ei saisi olla yli 20%, muuten syntyy liiallisessa määrin typen yhdisteitä. Tässä lienee siis koko jutun EU-pointti.

No, pienissä kattiloissa polttoaine ja palotapahtuma ovat teorereettisesti tutkittuna ja käytännössäkin varsin epätasainen tapahtuma, verrattuna megaluokan kattiloihin. Siksi pidän pikkukattiloiden hipo-säätöjä humpuukina. Polttoaine on epätasalaatuista ja -kokoista, ja se tuo ongelmia palotapahtuman optimointiin. Syöttö on epätasaista jne. Siinäpä pulmaa kerrakseen saadakseen täydellisen palamisen.

Pannaan siis pökköä pesään niin kuin ennenkin, pääasia on että tulee lämmintä kotimaisella ja uusiutuvalla...

Ja muistakaa, että jos hormissa on kovinkin hyvä veto ja "rehentelette" sillä että kattila polttaa niin hyvin että tuhkaa ei tule lainkaan - niin se tuhka menee takuulla piipusta pihalle. Tuhka on jäännös, jota ei voi taikoa olemattomiin hyvälläkään kattilalla! Etenkin turvetta poltettaessa näitä juttuja kuulee ja ihan hymyilyttää välillä, mutta naapureita ei sitten niinkään ;-)

TT

kertokaapas viisaammat tuollaisen arimaxin 240 kattilan säätöön niksejä.. eli ensiö ja toisio luukkujen säätöihin liittyen.. ei oikein kunnolla löydy valmistajan sivuiltakaan ohjeita..

http://195.67.82.150/ariterm/Arimax%20240%20130212.pdf

Vedonsäätimen asettelu:
1. Vedonsäätimen vipu asetetaan kohtisuoraan ylös kattilan ollessa kylmä
2. Ketjun pituus asetellaan siten, että ensiöilmaluukku on n. 45 mm raollaan säätimen ollessa
keskiasennossa
3. Tarkempi säätö tehdään kattilan ollessa käyttölämpötilassa siten, että ensiöilmaluukku
sulkeutuu kattilaveden ollessa n 85…90°C Vetoa rajoitetaan tarvittaessa savupellillä.
Suositeltava veto on savusolassa n. 1,5 mm vp.

Eikös tuossa ola kaikki tarvittava?

hmm onkos tuossa nyt jottain toisioilmasta???

Puuta kun poltetaan, niin siihen tarvitaan vähintään ensiö- ja toisiopuhaltimet, savukaasuimuri ja näille ohjaukset, mm. lambda, alipaine, lämpötiloja yms.

Olen käynyt mittailemassa häkäarvoja perus puukattiloista, ja kyllä häkää menee taivaalla, toisin sanoen palava ja energiaa sisältävä kaasu menee harakoille. Monestikkaan näissä perus puukattiloissa ei ole kunnollista toisio ilman hallintaa ja näin polttoaineesta menee osa raakana piipusta pihalle.

Elikkä vaikka palaminen näyttäisi hyvälle ja veto oilsi kova, voi olla että taivaalle menee iso osa energiasta joka olisi automatiikalla hyödynnettävissä.

Toinen asia näissä kattiloiden hyötysyhde ja hoitamisen helppous asiassa on kattilan puhdistus. Keski-eurooppalaiset valmistaja käyttävät automaattista konvektio-osan puhdistusta, ja näin voi lämmön siityminen veteen toteutua parhaalla hyötysuhteella koko ajan.

Minulla on pieni epäilys kotimaisten kattiloiden hyötysuhteista... Voi olla, että luvattu lähes 90% hyötysuhde on sitä myyntimiesten puhetta. Onko joku oikeasti mitannut oman kattilansa hyötysuhteen? Ei varmaankaan moni. Halkoa vaan lykätään pesään, ja luetaan tyyppikilvestä että hyvä on hyötysuhde.

Kuitenkin kaikki asiat optimoimalla voisi se puun kulutus todellisuudessa pudota ainakin 25%. Joka tarkoittaa sitä, että vuodessa halkojen käsittely vähenee monella kuutiolla.

Paljon en näiden päälle ymmärrä mutta missä kohtaa yläpalokattilaan syötetään toisioilmaa?
Käsittääkseni palamisilma-aukko on se mistä tämä keksintö saa tarvitsemansa ilman.
Kattilan veden lämpötila määrää liekin koon.

Alapaloinen on jo asia erikseen.

Oska80 on high-end miehiä tällä saralla. Ei se mökin lämmittäminen ole oikeesti noin vaikeaa.

Jos puhutaan kattilat perinteinen yläpalo esim. 70% ja hifialapalodigitaali seittemällä moottorilla 90% niin tavan talon vuosittaisessa puun kulutuksessa se on muuan kuutio puita. Euroissa useita tonneja. Lisäksi perus kattila on paaaaljon yksinkertaisempi keksintö kuin nämä digitaalivermeet => vähempi korjuuta.
Allekirjoittaneen kohdalla pari tankkia löpöä tilheen ja muuan työliike koneen perseessä kuittaa huonomman kattilan :D

Tieten jos pitää kiinni vihreistä arvoista niin eihän se raha ratkaise....

no mikäs tuossa puunsyöttöluukussa oleva räppänä sitten on??? alimmassa on ketjulla ensiöilma ja keskimmäisessä sitten??? kun kyllä siinä räppänä on ja siinä säätöruuvi..

12. Vetoläppä ???

Edit: pohdin pienessä mielessäni tämän olemassaoloa ja keksin sille omasta mielestä oivan tarkoituksen.
Elikkä kun palamisilma-aukko sulkeentuu liian kuuman veden takia niin palaminen(=veto) jatkuu pienellä liekillä.
Kun taas palamisilma aukeaa niin palaminen jatkuu täydellä teholla eikä kattila pukkaa savuja pirttiin.
Vedon piippuun pitää siis säilyä tietenkin vaikka tehoja rajoitetaankin.

niin ja tuo alempi on myös vetoläppä nimellä tuolla :D

juu, ks.edit.
Onko järkeenkäypä selitys?

niin totta kyllä.. tullu seurattua nuita savukaasujen lämpöjä niin käy melekein 350 asteessa välillä jos on nuinkin isollaan mitä ohjeet kertoo.. sittenku lyö pienemmälleen ja ylempää isommalleen niin pysyy alle kolmen sadan.. vähän hakuammuntaa tuon kattilan säädöt kun ei edellinen omistaja enää ollut kertomassa.. tosin oli selvästi kitupolttaja kun hormista irtos 130 litraa pikeä sen jäljiltä :D

Vähän korkeanpuoleiset lämmöt. Pari satkua mää oon pyrkinyt pitämään. Toki on alapalokattila niin en oo varma vertailukelpoisuudesta.

Kitutuli kattilahan se ei ole eli väärällä käytöllä on saatu paljon pikeä.

Onhan siinä riittävä varaaja perässä?

Nostellaas tätä vähän.. Mitä käänteispalokattilaa suosittelette? Pannuhuone on niin perhanan pieni että maks syvyys 115cm. Attacia himoitsin mutta ei mahdu.

Varaaja talossa 1500 + talli 1000litraa 200-250neliötä on lämmiteltävää.

Maga pannua olen kattonu ja Atmosta. Ehdotuksia ja tietenkin kokemuksia?:)

Mitä mietä arvovaltainen raati on pystyisikö pientalossa kattilan ylimitoittamisella tuoda puulämmittämiseen kätevyyttä Termax Natura 80 kattilassa puupesän tilavuus olisi 465 litraa ja metriset halot mahdollisia?

http://www.termax.fi/easydata/custom...ilat_suomi.pdf

Mietin minkälainen systeemi pitäisi olla jos haluaisi, että puuta lisätään mahdollisimman harvoin ja toiminta olisi lisäyksien välillä automaattista. Omassa ajatuksenkulussa tuollainen vähän isompi kattila olisi kylmänä aikana kätevä ja lämpimämmät kelit menisi ilmalämpöpumpuilla.

Jorma Piisiselläkin kuulemma on :D
http://www.termax.fi/fi/lammitysratk.../termax_natura

Minun mielestä hommassa olisi sellainen järki, että siinä olisi monellekin rahanarvoista työtä kotiolosuhteissa kun ei tarvitsisi ostaa öljyä. Jos puun lisäysvälin saisi harvaksi, ei tarvitsisi kotona silti liikaa päivystää.

Ymmärtääkseni nämä uudet käänteispalopannut aika pitkään niitä halkoja imeskelee vaikka ei niin "yli" mitottaisikaan... ei tarvi asua pannuhuoneessa niinkuin vanhan jämän yp pannun kanssa..:D

Juuri tämän rauhallisen palamisen takia mieleen tulis, että puita voisi tankata enempi kerralla. Kun itse olin "talkkarina" nuorena poikana sukulaisten maatilalla ja hakkeen tankkaaminen ei ollut niin koneistettua kuin nykyjään, kyllä kylmällä piti rivakasti tankata, että poltettavaa riittää.

Nyt tuumin, että vastaavanlainen puiden tankkaus voisi nykykattiloilla onnistua vähän pienemmässäkin mittakaavassa kun kerran niihin voi laittaa puoli kuutiota metrisistä puutavaraa.

Jos puita menis 20 kuutiota vuodessa ja niit laittas vaikka 1/4 kuutiota kerralla puukattilaan, kattila pitäs tankata silloin 4x20 eli 80 kertaa jos ne olis samassa tiiviydessä siellä kuin pinossakin.

Jos tarve olis vain 10 kuutiota, kattilassa oliskin 1/2 kuutiota kerralla, vain 20 tankkausta.

Totta toinenkin puoli.... minkä kokoista varaajaa meinasit kattilalla lämmittää? Jos miettii tuota puolen.kuution pesätilavuutta niin varaajan täytyy olla suht iso ottaakseen lämmön vastaan..

Multa oma kohde kattilalle puuttuu ja itse laitan puita saunan kiukaaseen, mutta mielelläni osallistun kaikkeen ideointiin, jotta asiat kehittyy.

Varaajan koko on itselle hiukan arvoitus - kaipa se pitäisi olla sen verta, että pesällisen voi polttaa. Tässä mun ajattelutavas puulämmitys laitettas tulille kun lämmöntarve suurta ja jos vaikka remonttitalli järjestelmässä ja glykolit mukana, järjestelmä sopisi myös siihen jos talliin tarviikin saada kunnolla lämpöä ja kattilassa paukkua nopeaan lämmitykseen.

Laiskalle nykyihmiselle sopisi kuitenkin, että mukana on lämpöpumppua ja vasta kun ilma kylmenee puulämmitykselle järkeväksi, sitten puulämmityspuuhiin. Toisaalta riittävät varaajat mahdollistaisi lämpimillä ilmoilla pesällisen polton harvaksetaan.

http://www.puulakeus.net/docs/109-Tg...lopullinen.pdf

Pientalojen (alle 200 m2) lämmityk- sessä pilkelämmitys on varsin vähätöinen ja taloudellinen ratkaisu, kun laitevalinnat ja mitoitus ovat oikeat. Tavoitteena lämmityksessä on, että pienellä pakkasella riittää yhden pesällisen polttaminen joka toinen päivä. Tämä joustavuus vastaa likimain ruuvisyöttöisen sto- keripolttimen (jossa on 500 l:n siilo) käyttömukavuutta.

Pilkelämmityksen yhteydessä käytetään aina varaajaa. Varaajan minimikoon voi laskea huoneiston neliömäärästä kaavalla neliömäärää x 10 + 500 l, kun lämmin käyttövesi tuotetaan varaajan kautta. Esimerkiksi 200 neliön huoneistossa varaajan minimi koko on 200x10 + 500 l = 2500 litraa. Kattila valitaan niin, että yhdellä tulipesällisellä varaajan lämpö saadaan nostettua kokonaisuudessaan lä- helle sataa astetta. Tämä edellyttää kattilan puutilalta 170–300 litran vetoisuutta ja 35–60 kW:n tehoa.

Itsellä lämmitettävänä aina talo+ lämmin verstas/talli. Talli on aina +19c. Pannu on talossa, olis voinu laittaa verstaallekin.mutta siitä olisi koitunut ainainen kina kuka lähtee toiseen rakennukseen lisäämään puita. Polttopuita menee tänä talvena noin 35 pinokuutiota. Jotain n.50kw pata on hakusessa mutta tosin pannuhuone on niin pieni että syvyyden puolesta ei kauhean iso kärsi olla...

Mites jos antas olla sen talon pannuhuoneen nykysellään ja isännän iso pannu oliskin tallin yhteydessä?

Sekin olisi vaihtoehto, pajalla on tähän asti ollut toinen pannu kun ei ollut aluksi talon kans samassa, eli hormikin olisi valmiina. Nyt kuitenkin lämpiää samalla pannulla. Taidan kuitenkin laittaa talon päähän uuden pannun niin säästyy enemmän tilaa harrastamiseen:D Ja voin samalla laittaa vanhaan hormiin kunnon savuimurin hitsausta ajatellen:rolleyes:

Tuommonen jäspi econature on itsellä, syvyys 1160mm.

http://kaukora.fi/puulammitys/jaspi-econature-40

Vanha Jäspi tai oikeastaan jämä on itsellä nykyään ja kestäviä ovat ainakin ennen olleet.

Mitä olet tykännyt jäspin käänteispalokattilasta? Onko ollut aiemmin joku muu, johon voisi verrata puun kulutusta?

Minulla on ollut jo montavuotta pannunvaihto suunnitteilla kun entinen on -79 jämä mihin sopii kaljatölkin mittaiset puut.Pitäis löytää joku mihin menis 50-60cm puut mutta semmoista on vaikea löytää.Virossa on halpoja pannuja tosin valurautaisia mutta ikuisia.