|
Terve !
Voisiko joku mitata oikean bankun 202 maavaran ? esim. runkopalkeista/ pohjalevystä maahan, mielellään mitta runkopalkista maahan ilman telaa, auttaisi rungon suunnittelussa. Muut mitat on tuossa aikaisemmin jo mainittu, joista kiitos. |
Räjäytyskuvia ja muuta kirjallisuutta on ladattavissa tuolta.
On nimittäin tosi tarkkaan dokumentoitu kone tuo BV202. http://www.offroadmachine.com/snowcat/litteratur.htm |
Kuuluuko tänne mitään? Kiinnostais kiinnostais !
|
Minulla ainakin ollut hiljaista tämän aiheen kanssa, miten lie Jjurvalla?
http://www.youtube.com/watch?v=Im1A1289h0E Tuo video tuli laitettua nettiin taannoin, liittyy vähän aiheeseen. Minulla on vieläkin koneen ohjaamo verhoilematta ja kojelauta viimeistelemättä. Talvella joutanee paremmin taas askartelemaan. Kaverin moto-projekti on myös vielä aloittamista vaille valmis :D |
No kesä on taas menny aikalailla muisa merkeisä mutta viikonloppuna laitoin vaunut peräkkäin ja suunnittelin kääntösylintereitä. Ei oikein tahdo olla sopivia olemasa niin pittää jotakin yrittää kehitellä.
|
Kertokaas epeli tai joku muu montako kierrosta on vakio bankun ohjaus laiasta laitaa ja onko hyvä sellaisenaan? Sopivan kokoista orbia täsä vähän haeskellu.
|
En osaa antaa vastausta kysymykseen mutta oikeassa pankussa orbin koko OSPB 160 ja itse olen laittamassa Danfoss;in
Orbitrollia tyyppi OSPB 200 ON minulle tulee ohjaus kahdella sylinterillä joissa on 250mm isku ja kääntökulma max. 45 astetta sylintereiden koko on männänvarren halk. 28mm ja männän halk.50mm. jos muistan oikein ohjaus olis vajaa 4 kierrosta laidasta laitaan. |
Epeli kääntyy laidasta laitaan kun rattia vääntää viidesti ympäri. Minusta se on hyvä, kun en paremmasta tiedä. Neljä tai viisi kierrosta, molemmat hyviä mielestäni.
Epelissä on Farmilaitteelta hommattu orbitrol venttiili 250 ccm ja ohjauspylväs 75 mm. |
No nyt on taas vähän joutanu tätäkin tekemään. Kääntösylinterit alkaa olla paikoillaan. Vielä pystysuuntasen liikkeen rajoittimet tuohon ja takavaunu menee puhallettavaksi ja maalaukseen. Sen jäläkeen pääseeki alottellee hytin tekua etuvaunuun. Alakaa pikkuhjilijaa olla, ja oikiastaan ekakertaa 3 vuotta kestäneen rakennuksen aikana, kuumetta päästä ajamaan.
Nooh.. josko sen jo seuraavan vuojen aikana sais ajokuntoon, sen verran tuosa kuitenkin on vielä "pientä" näperreltävvää. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=73561 http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=73560 |
Asiallisesti rakennettu Jjurvan Bankku mersu! Minulla on myös tekeillä telamaasturi polttopuun ajoon
mersun 300D koneella ja automaatti laatikolla ja bankun omalla perällä.Minun koneeseen ei perävaunuun tule vetoa vaan normi metsätelikärry kuormaajalla. Ko. mersu -87 jonka ostin siinä perävälitys oli 2.88 ja bankussahan on 6.35 tiedä sitten tuleeko riittävän hidas minun tarpeisiin pieneneehän siinä vielä" pyöräkoko" Minulle tulee Farman kuormain C3.8 D "kaksivipu- ohjauksella" aisalle,tukijaloilla. Mistä muuten löysit perään "pinion akseliin" stefan jos vaihtais nyt samalla, minulla tulee kardaaniin levyjarru niin perän ei sais pahemmin vuotaa. |
Lainaus:
Noin äkkiä laskettuna jos mersussa olisi halkaisijaltaan 50cm renkaat ja sillä ajaisi 100kmh niin samoilla moottorin kierroksilla ja vaihteella koneesi menisi noin 31kmh. eli eiköhän tule riittävän hidas. Mutta tosiaan tuo kiinnostas mistä löytäisi ehjät akselit tähän varalle jos nuo itekorjatut ei kestä. |
Se Bankun perä löytyi monen mutkan kautta, se on kuuleman mukaan ostettu
Norjasta NATO:n huutokaupasta! Tiedä sitten ? Tein kyselyjä viime talvena Ruotsiin eräälle "romukauppiaalle" Hän ensin sanoi ettei niitä ole lainkaan Ruotsissa koska kaikki myytiin Suomeen sulatettavaksi. Mutta hän otti yhteyttä myöhemmin kertoi löytäneensä Ruotsin- Suomalaisen miehen jolla olisi yksi myynnissä. Kävin aika tarkalleen vuosi sitten hakeen perän Lapista ku se kaveri oli käymässä kotipuolessa se oli takavaunun perä joten joudun kääntää sen ylös alaisin. Oli vaimolle elämys matka taasen n.1100km vuorokauden sisään.Olimme Oulussa kuitenkin hotellissa yötä menomatkalla!!! Myyjä kertoi että kaikki Bankun osat on kiven alla tuolla naapurin puolella, telamattoja sieltä ei löydy ja jos löytyy niin hinta satasen huonostakin. Kun me saadaan niitä kui- tenkin 35€ ja hyviä.Niin ei se peräkään ilmainen ollut. |
Niin, minultakin on osia kyselty ulkomaita myöten ja olen käännytellyt pohjoisen suuntaan.
Kestävältä näyttää Jjurvan viritykset, hyvähän siitä tulee. Jjurvan koeajoa odotellessa voipi katsoa tuoreen epeli-videon ken haluaa http://www.youtube.com/watch?v=p5wUpfK-HhA |
Lainaus:
|
Laurilan Romu Keminmaa möi ainakin pari vuotta sitten koko
telaston hintaan 200€ |
Juu, ja komiat pinot siellä oli niitä vielä viime kesänäkin.
|
Ei taida enään olla kuin noita teloja ja pyöriä.
http://lh6.ggpht.com/_S0KfBp9lAl0/TT...c/Kuva0246.jpg Mutta kannattaa kysyä, josko on nurkkiin jäänyt... |
Korvakesulkeiset pietty ja rajoitin korvakot ois nyt paikallaan. Tuohon tulee pystysuuntaista liikettä rajoittamaan "tyhjät" kumivaimennetut sylinterit.
Takavaunuun enään pienet telankannakerattaat paikoilleen ja sen jälkeen puran sen pois ja alkaa hytin teko etuvaunuun. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=74800 |
Pitihän tähän jarrutkin tehä. Satulana carinan etusatula ja levynä bilteman tarjouskorista jonku volvon levy.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=76247 http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=76248 Ja sitten vähän hytille perustusta. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=76249 Minkähän vahavusta peltiä on alunperin tuo telan yläpuolella oleva pelti, siis ohjaamon lattia? Onko epelillä siitä tietoa? |
Vähän hankala tuota on mitata, mutta aika ohutta peltiä näyttää olevan.
Oiskohan millistä ja aaltomuotoon prässättyä. Epelissä on tuon pellin lisäksi lattia n. 3mm alumiini turkkilevyä. |
Takavaunu maalattu ja kasattu. Tuli pikku laskuvirhe ja maalattiin yksi rengas liian vähän.
Nytpä tuo saa sitten jäähä oottamaan että etuvaunu valmistuu. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77084 http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77083 Tuli vielä tuommoiset jouset nuitten kumien lisäksi. Painaa muuten tuo takavaunu ilman teloja 500kg, telojen kans lienee sen 800kg. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77085 Etuvaunuun aloin väsäämään panssaria etuperälle. Mankeloin tuohon 6mm levyn suojaksi niin eiköhän se jo kestä vähän kolhiakkin. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77087 Noitten pulttien päihin pittää vielä laittaa rasvanipat niin niistä saa voideltua akseleiden uloimmat laakerit. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77086 |
Kyllä tulee nätin näköstä :)
|
Itsellä olisi tuossa kohtaa jo kova kiusaus käytttää tuota peräkärrynä:D:D:D:D
Eli ei muuta kun lava päälle ja valot ja leimalle. Sittenhän se jo olisi kilvissäkin kun valmistuu... |
Tuommonen tuosta etuperän panssaroinnista nyt sitten tuli.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77830 Koko etuosa tullee pulttaamalla kiinni, saa tarvittaisa pois eestä. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77831 Purin rullat pois eestä niin pääsee alottaan pohojan pellitystä. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=77832 |
Priiman näköistä saumaa pukkaa Jjurvalta tulemaan :)
|
OT:
Paljonko painaaa telat ja pyörät yhteensä? Pitäis lähtee hakemaan sellasia. On tää Jurvan vekotin kyllä tyylikäs laite! |
Lainaus:
Kemistäkö meinaat lähtä hakemaan? |
Joo sinne olis tarkotus su-ma välisenä yönä lähteä tuuppaamaan.
|
mistähän päin kemiä nuita telastoja saa. saisko yhteys tietoja ja hintaa
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Torniontie 8, 94450 KEMINMAA Puhelin (016)280370 GSM 0400-892953 |
Lainaus:
|
onko sillä mitää merkitystä että kummassa päässä vetopyörät on?
|
Kai sillä on kun ne tuonne etteen niin monesa tehastekosesa laitteesa on laitettu. Toimisko alusta pidon ja joustojen kannalta paremmin ku telaa ei vedetä kireällä alustaa vasten. Jos taas alusta ei elä ollenkaan niin liekkö sitten mitään väliä?
|
m4a8cs
Latukoneissa on takana vetorullat,ainaskin saksalaisissa .
|
Lainaus:
pitäs osia haalia kasaan että voi alottaa saman tyyppistä telakonetta mutta aluksi pelkällä etuvaunulla. |
etuveto koska...
Jossain foorumilla pohdittiin myös tätä vetotapaa ja lopputulema oli että tela pysyy paremmin päällä kun se pidetään yläpuolelta kireällä. Maatavastenhan ei niin väliä vaikka hieman löysällä onkin, tuskin se sieltä pois pomppaa.
|
Toisaalta, mikäs sen telan siellä yläpuolella kampeaa pois paikaltaan? Vrt. kanto/kivi kääntäessä siellä alapuolella...:confused:
|
Jostain syystä silti nasut ja bankut on etuvetoja. Noissa rautatelasissa vehkeissä ei vissiin oo sit väliä mistäpäin se veto tulee...
|
Villi veikkaus: siinä jakolaatikossa nyt vaan sattuu olemaan toinen lähtö eteenpäin ja toinen taaksepäin(takavaunulle) :confused: :D
|
Vetopyörän ollessa edessä ja telan vähänkään löysällä suurin osa väännöstä kohistuu takakääntöpyörälle, eikä niinkään telalle. Vetopyörä takana kirjaimellisesti vetää telaa taakse ja ylöspäin.
Ainoastaan raskaammissa laitteissa on hyötyä pitää vetopyörät takana. Eron huomaa tosi äkkiä ku siirtää kaivinkonetta jossa on tela/t liian löysällä. |
Pohjan pellittäminen alotettu.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=78704 Tuossa muuten videopätkää yhenlaisesta koneesta. Tuommonen on ollu vähän itelläkin ajatus tehä tuohon takavaunuun. http://www.youtube.com/watch?v=-KvVF...eature=related |
on kyllä pirun siistiä jäläkeä. paljoko kokonais leveys?
|
Onkos pehmeällä liikuttaessa merkitystä kummassa päässä veto on?
Muistelen että kaivurilla liikuttaessa se menisi pehmeällä paremmin toisin päin mutta kummin päin? |
Veto edessä vai takana?
No jokatapauksessa sitä telaa vedetään kokoajan, kun se on maatavasten.
Oliskohan tuo veto bankussa etupäässä sen takia, että saadaan maavaraa ja ei tarvi käyttää kovin suuria vetopyöriä? kun tuo vetopyörä on hivenen korkeammaala? Noita hj-60 lyhyenpuolen takavetareita hyväksikäyttäen saa pomminkestävän, ja suht kapean akselin. ja kun vielä siihen lisätään vapaastipyörivä etuperä, niin alkaa jo olla perä kasassa. kääntöjarryt saa sepitettyä hj-60 etujarrulevyistä ja satuloista. Ja kun taittaa telan toiseenpäähänkin "vetopyörän", niin sinnekkin saa muka-vasti toiset levyt ja satulat, jos meinaa kovaan käyttöön. p.s tuo takimmainen keppilaatikko melko lujilla, jos pukkaat siihen kytkinakselista kaiken mb:n dieselin väännön automaatista 1:llä tai pakilla. |
Minkä vahavuset vetoakselit hj:ssa on? Nuo pankun vetoakselit on jonku 35-40mm halakasijaltaan.
Noissa bankun perissä on yli 6 välitys, ja vielä nuin pienet vetopyörät niin en usko että monesti tullee tilannetta jossa joudutaan ottamaan automaatin ykkösellä kaikki voima koneesta. Tuommosesa tilanteesa voi vielä säästää laatikkua kun laittaa jakolaatikolta pienenpuolen päälle. Aika näyttää mikä paikka kestää ja mikä pettää. Väittäsin että kartaanit tästä eka antautuu. |
Akseleista
On tuo hj:n vetari pikkasen köykäsempi:(, booreista noin 33mm ja
itse akseli vielä pikkasen ohuempi ohuimmasta kohtaan. Toki tuo hj:n perä on täyskevennetty, siis vetoakseli ei kannata rengasta. Taannnoin sähkölaitoksella oli "Bombi" l. bambardier(?) ja siinä oli nuo vetoakselit ainainen ongelma, "parhaalla" reissulla tais mennä 2 poikki:( Mutta kaikestapäätellen täysin eri kuin bankku. Tuo bankun berä on varmaan numero 1., onko tuon perän yhdeydessä ohjaus, siis semmonen ohjausakselin sisäänmeno jolla saadaan pyrittämällä säädettyä suoraan telojen pyörintänopeutta ilman jarruja? Jossain näin kerran kuvan tuommosen tela-akseli rakenteesta, en vaan muista missä häristimessä moinen on. -----> Oli jossain uudemmassa, ei ainakaan 202 bankussa (katselin varaosaluettelosta ja aiemmilta sivuilta) Ja tuo jälkimmäinen keppivaihteinen aski kestää "varmasti", mutta jos väärinkäytettynä; siis tuo keppilaatikko jollain muulla vaihteella kuin suoralla (4.?), esim 3. ja jakis nopealla ja kunnolla voimaa automaatin 1.llä kiinnijuuttuneen irroituksessa, niin silloin voi tulla romua. tuosta sinun laatikosta en tiedä, mutta w124 laatikossa ykkönen muistaakseni yli 4 ja momentinmuuntimelta vienä n. 2 kerroin, niin automaatista tulee vajaa 10x enemmän vääntöä kuin tuosta dsl:stä:eek: Noilla välityksillä, siis automaatilla ja 6. perällä ja vielä jakis välissä tuo keppivaihteinen aski voi varmaan olla aina suurimmalla(-siis suoralla):o Toki ahtaassa paikassa tuo ylimääräinen laatikko voi olla kiva:rolleyes: Tuossa sinun kokoonpanossa tuo kytkin akseli on suoraan autommaatin ulostulossa, ja siis automaattilaatikon Häntä toimii kytkinakselin nokan laakerina. normaalistihan se on laakeroitu kampiakselin päähän. nyt jos jokin pääsee elämään, tai jopa alkujaan väärässä linjassa, niin kytkinakseli pääsee/joutuu kieroon ja hampaat eivät enää ole kohdallaan. Siis hammaskosketus toispuoleinen, eli vetää vaan toisella hampaan päällä! Aikanaan kuulin yhdestä rangesta, jossa kytkinakselissa ei kästänyt hampaat, oli seppä vaihtanut siihen pösön? pari litraisen dieselin, ja nimenomaan kytkinakseli ei ollut suorassa (adabteri heitti) ja ainakin parista akselista hammaspyörän takapään hampaat murtu palasiksi. Oletko päässyt ottamaan tyypit? on varmaan kiva kapine. |
Moottori/automaatti paketti on kymityynyjen varasa niinku jakolaatikko/laatikko pakettikin, että kyllä siinä jonkuverran on elämistä. Tuosa on kuitenkin tuo mersun kardaanin päästä tuo kumivälikytkin vähän joustamasa.
Tuo on jeepin 3 lovinen aski ja kolomonen suora. Alaspäin on ainakin vaihtoehtoja. Pitemmillä välityksillä saattas kyllä loppua kesken nuo mersun reilut 80 hevosta. Palijonkohan on muuten tehoa volvon b20 tai b22 koneissa? En oo vielä päässy tyypittää, tälle viikkua pitäs tulla joensuusta trukkiukolta orbitrooli rattipaketti. ois evväät koota tää ajokuntoon. Venehommat vie nyt ajan mutta jospa kesän mittaan tai syksyllä viimestään. |
Aina tuota samaa teoriaa viljellään, että tuplalaatikossa pitäisi ajaa isoimmalla vaihteella. Kuitenkin riivasin Hiluxista rakennettua tuplalaatikko viritystä monta vuotta ilman mitään ongelmia. Suoraa vaihdetta en taaemmasta käyttänyt varmaan koskaan, vaan aina ajoin sillä vaihteella millä voimansiirto helpoimmin pyöri. Jotenkin tuntuu, että kierrokset ei ainakaan huononna laatikon kestoa. Käytännössä taaemmassa 1. tai 2. ja etummaisessa 1. tai 2. Ei tuo taaempi loota mennyt miksikään ja sama laatikko on nykyään V8:sin takana saamassa lisää pieksäntää.
Jos jossain tulee romua se on voimalinjan päässä. Tässä kokoonpanossa suurin voima tulee vetarille, mutta noilla paksuuksilla tuskin tulee ongelmia. Karpiola tekee sitten vahvemman vetarin, jos nykyiset ei riitä. Seuraavana linjassa on perämurikka ja vasta sitten kardaani. Kardaanit pettää kyllä usein, mutta ei ne välttämättä kovin järeitä olekaan. Tuosta tuplalaatikosta sanoisin, että niitä ei kannata jättää kumityynyn varaa. Pääsevät liikkumaan uskomattoman paljon ja värinä&hakkaus on taattu. Laalaa oli joskus tehnyt tuplalaatikon siten, että laatikoiden välille tuli yhtenäinen tukikehikko ja kytkinakselin kohdille tukilaakeri. Se viritys kai kesti ajaa ihan kierroksilla maantiellä. |
Kardaanien kestoa epäilen lähinnä siksi kun olen niitä itse lyhentänyt ja tuo takemman kartaanin kaksoisnivelmurikka on itse hitsattu kasaan.
|
Pitänee rikkoa hiljaisuutta tällä palstalla.
Hiekkatraktori upposi peltoon hevosrataa tehdessä ja oma traktori hajosi kuormatessa. Piti taas hoitaa koko homma Epeli 6809 pankulla. http://www.youtube.com/watch?v=P0A9IYmcLeQ |
mite muuten täälä rojekti edistyy?
|
Noo vähän hittaastipa tämä. Kesä kalastellesa ja syksy metällä. Ja ei oikeen hyvvää tee tälle ku viimeviikolla meni tillaukseen 400kg alumiinia seuraavaa rojektia varten.
Koitan laittaa kuvia kun seuraavan kerran käyn. Kyllä tämä talaven aikana ois tarkotus ajokuntoon saaha, että ei tätä unohettu oo. Jos sais vielä isäukon innostuu kaveriksi ni sais vähä vauhtia tähän. |
Vissiin jotain veneaiheista projektia pukkaamassa?
Muutamia kommentteja aikaisempiin. Kardaanit tuntuvat kestävän hyvin hitsattuinakin. Epelistä eivät ole telat koskaan tippuneet pakittaessa, mutta aikaisemmin kovassa lastissa melko usein jyrkässä kurvissa eteenpäin mentäessä. Tela jäi maahan paikoilleen ja vaunu rullasi itsensä pois, ja tunnin talkoothan siitä pukkasi tulemaan. Tuli siihen opeteltua sellainen taktiikka että pakilla käännetään ja eteenpäin ajetaan mahdollisimman suoraan. Tuotekehittelyn tuloksena nykyisin on takanakin hammaspyörä, eikä teloja ole vielä tippunut, vaikka nytkin olen ajellut hiekkaa 2300kg kuormilla (+ kuormain 540kg). Hammaspyörää varten piti sorvata adapterikappale, koska pulttijako on erilainen kuin kumipyörissä, ja on se ohuempikin. Takimmaisia renkaita ehti mennä useita, joten siksikin hammapyörä on parempi. Kantavuutta saatiin lisää kun lisättiin pohjaanlyöntikumit. Aikaisemmin jousitankoja katkeili silloin tällöin. |
Joo. Venettähän se. Tai ainaki yritettää. Eipä tuota oo venettä ennen tullu tehtyäkkään.
Hyvä kuulla nuita käyttökokemuksia tuosta. Eipä taia täsä maasa ainakaan kovin montaa vastaavaa laitetta olla jota käytettäs töisä yhtälailla kun tuo epeli tuntuu olevan. Tiiä sitten miten nämä kotikutoset kestääkää työkäyttyä. No aika näyttänee. Miten muuten tuo tehopuoli, onko voima riittäny? Ja oliko tuo nyt turbolla vai iliman? |
Kotikutoisen alusta näyttää olevan paljon jyräkämpi kuin alkuperäinen, eli kestää.
Tehonpuutetta olen kärsinyt siirtymäajoissa, turboa kun ei ole. Olen miettinyt että jos vaihtaisi seuraavaksi 300 turbodiesel mersun tekniikan tuohon, ja automaattilaatikolla tietysti. |
Purin etuvaunusta koneen ja laatikot ym. pois ja maalailin rungon. Ei tarvii sitten ennää myöhemmin purkaa ku koitan nyt aina maalailla ainakin tuon pohojamaalin sitä mukkaa ku saan tehtyä.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=95645 Tuosapa nuita vähän muita osia jotka vie vappaa-ajan nykysin. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=95646 |
Tämäki taas pikkusen eenny, vaa hättäilee ei vieläkää oo tämä kans alettu. Pyöriästä putkesta aattelin korin tuohon väännellä, vaikka kantikkaasta ois voinu olla joutusampi tehä.
Kaks penkkiä tähä nyt sitten vaa tullee vaikka joskus suunnittelin että enempi. Lyhyt se vaa on tuo 202 alusta. Vänkärin penkin(oikia puoleine) taakse tullee tankki ja pehemike sen päälle nii käy kolomannelle. http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=99290 |
Hytän teko aloitettu ja tulipeltikin tulosa siihe. Aavistuksen on ehkä korkia, mutta tarvii korkeutta kun valot tulee tuohon kaaren alapuolelle, tavallaa katon alle. Toivon mukkaa ovat siinä vähän paremmin suojasa.
http://forums.offipalsta.com/picture...ictureid=99689 |
mukava katella näitä "erinlaisia" maasturi rojekteja..:D
|
mulla on täälä tuolanen -60luvun lopun bankku koneen vaihossa. 3l mese ja tomaatti perään menossa. nyt tuli ongelma ku mistään en löydä minkä jarrut siinä on???
pistäsin uusiksi ne samalla ku asiakas niin halusi. voisko joku auttaa?? sylinteri ja kengät pitäs saaha uuvet. jos tietoa (tai osat) nii vastauksen voi laittaa tänne tai suoraan ramihy@gmail.com PS nyt ku toi su rojekti tuossa mallissa nii vaiha toi takarengas kans vetorattaaksi. ku toi kumi puhkeaa lähtee tela omille teilleen :) mä laitan tähän nuppiin ja kärryyn niin. |
Lainaus:
Paljonko on telan pituus koneessa paikallaan maata pitkin mitattuna ja kestääkö nuo telipyörien varret kun on niin hentoisen näköset ja jos ottaa sellaisesta navan takimmaiselle pyörälle niin kestääkö metsäkärryn painoa joka nyt toistaiseksi lainataan traktorista ennenkuin ehdin telavetoisen valmistaa. Telapaketti ehkä kaksikin pitäis vielä hakea varmaan Laurilasta, onko joku menossa hakureissulle? |
Tuli vaihteeksi tehtyä kosteen puoleinen reissu :D
Teki sitten ihan mieli ottaa muutama minuutti purkkiin ja purkista youtubeen http://www.youtube.com/watch?v=EfZZy...ature=youtu.be |
Hienosti tehty video!!
|
Lainaus:
Mitespäin ne on nuo bankun telit alunperin, telin keskitappi pyörännapoja ylempänä vai alempana eli ns. "hiipivä". Ja miten on telankiristys toteutettu? http://www.offroadmachine.com/filmer...talogbv202.pdf Olikohan tuo telankiristin sivulla 311? Aika hentoisen näköinen viritys... Niin ja kiitokset vielä teloista Rocky86, käy ihmettelemäs härveliä ja hakemas kossupullo kun täälläpäin kuljet. |
Päivitettäämpä tätäkin. Viime talavi meni venettä tehesä. Ja kesä sitten näin:
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=110991 Ja varsinkin näin: http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=110990 Mutta nyt ois saatu hydrauli ja pa-letkuja vedeltyä. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=110985 Öljysäiliö, pumppu ja orbi ym. ohjauksen hydrauliikka paikoillaan. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=110992 PA-tankki tulee oikeaan takakulmaan. Toimii tarvittaisa istuimena. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=110993 Jäähdytyskin alkaa olla valmiina. Saa nähä joutuuko laittamaan sähköflektin lisäksi ku ei mittää tuulitunnelia viiti tuohon rakennelle. No syyläri on kakskertaa isompi mitä autokäytösä on ollu. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=110988 |
Hyviä ideoita miten toteuttaa hytin lämmitys?
Seuraavaksi pitäis välinivel tehä loppuun ja kasata paikoilleen. Sittempä sitä pääse jo ajamaan. Sähköt on vielä kyllä tekemettä mutta kaapeleilla kone käyntiin. |
Traktori tarve liikkeissä on ainaskin semmosia universal settejä jotka sisältää kennon, letkut ja puhaltimen eikä olleet ihan älyttömän hintasiakaan tai sitten jostain purku autosta? Ja löytyyhän niitä sähkölämmitimiäkin mutta en ehkä ite laittas, mahtaavat rohmuta virtaa.
Tämmösessä ois tietysti tyyliä :) http://www.oekantanen.fi/?page=produ...subcategory=56 Hieno kampe muuten tulossa sulla. |
Lainaus:
|
Lainaus:
= ei huurru ikkunat niin pahasti. |
4 Liiteet
Tuossa kattellu nuita eri tela kikottimia ja kaikissa on tuo maavara perän kohilla matalalla, tuossa kuva omasta pankusta bv206 tuossa perän alla oli muisthakseni 47cm ilimaa ja on muutes ruottinpoika miettiny aikas lophun asti tuon alustan, yksinkertane on kaunista. Onnea rojekthin, eimuutaku lissää tela vehkejä palstalle, sitte talavella pankku meettinki inarijärvelle:)
|
Onkos tuosta veneprojektista lisää kuvia taikka projektikertomusta jossainpäin nettiä?
|
Pirun komee taimen, mistä saitte?
|
IKH:lla näkkyy olevan nuita valamiita lämmittimiä mihin otetaan vesikierto moottorilta. Semmonen taitaa olla helepoin ja asiallisin.
Tuo BV206 on ihan eri laite ku BV202 jonka osista näitä autotallibankkuja tehhään. Vieläkö telojen saanti on ongelma tuohon 206 malliin? Eipä tuosta venneen teosta oo tullu oikee mihinkään kuvia laitettua eikä kirjoteltua. Voin tuonne tallissa tapahtuu osioon pikkujutun laittaa jos porukkaa kiinnostaa. Taimen on saatu oulunjärveltä niskaselältä. Manamansalo näkkyy taustalla. |
No taas jottain saatu aikaan. Kasattiin nivel paikoilleen ja takavaunu kiinni.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=111615 Ja sittempä ei muuta ku testiä ajamaan. Ohjauksen hydraulipumppu on aavistuksen pieni. tarvii olla kierroksia konneesa että kääntyy, auttaa ku laittaa manuaalilaatikosta 2 vaihteen nii ehtii ohojaamaan. Ja ohojaus sylinterit voi joutua vaihtamaan lyhempiin niin saa kääntösätteen pienmmäksi, kattoo ku pääsee mettää testaamaan. http://www.youtube.com/watch?v=L-pcilFbB10 |
Hienosti liikkuu, aavistuksen ei-niin-kuljettajaystävällisessäpaikassa tuo vaihdepaaka. :)
|
Lainaus:
|
Tämä saanu hetken seistä mutta ny pääsin viikoloppuna alottellee putken tekua. Jostai oo lukenu että solomu putkesa tois lissää tehua niin tein tuommosen alun siihen. ;)
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=113284 Putke alaku on 2" ja joustopala ja vaimennin 2,5" nii piti tehä prässisä tuommonen kartio putkeen. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=113283 |
Lainaus:
Minkälainen rakenne sulla on tuossa telan kiristyksessä? Näyttää fiksun näköseltä eikä sellaselta perinteiseltä kierretankoviritykseltä. t:Juha |
No tuoki on vähä semmonen kierretankoviritys. Runkoputken pääsä näkyvästä mutterista lähtee 30mm trapetsikierretanko palkin sisään. Palkin sisällä on kelkka johon hitsattu mutteri. Runkopalkkiin on alalaitaan jyrsitty hahlo josa kulukee pultit millä kiristinpyörän tuki on kiinni palkin sisällä kulukevasa kelekasa. Näitä pultteja pittää löysätä niin tuosta mutterista pyörittämällä kiristinpyörä liikkuu ja sitten taas pultit tiukalle nii lukittuu paikalleen.
Toivottavasti ymmärsit selityksen. Kuvia siittä en nyt äkkiä löytäny konneelta. |
Moro,
Pari viikkoa sitten käytiin kans telat hakemassa. Selitys kiristyssysteemistä oli varsin ymmärrettävä. Tästä ja rakenteen toimivuudesta johtuen taidan kopioida kiristysysteemin omaan telavekottimeeni. t:Juha |
Hytin runko alakaa olla pystysä. Seuraavaksi pellittämmään tuo.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=118420 Yläkulmat taivutin 3mm pellistä, ei oo heti koko koppi rytysä jos vähän puutavasten kallistellee, tai puu konetta vasten. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=118421 Kaveri heitti vähän osia takavaunun varustelluun. Nuihin pitäs terät vaihtaa pienempiin. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=118422 Toi kans pari isohkua hydraulipumppua. Misähän ne vois oulusa testauttaa että misä kunnosa? Eli huoltaako oulusa joku nuita hydraulivehkeitä? Sitten tuosta dana20 voimanulosotosta, onko kokemusta miten kestävä? Ja nyt siinä lähtö taaksepäin mutta voiko vaihtaa lähdön eteenpäin? Ja jatketaan vielä tyhymien kysymysten sarjaa mutta mitä on nuo mersun automaatin L ja S asennot kepisä? |
L=Low (hidas eli käytännössä pakkoykkönen) S=Sport (kierrättää konetta korkeammalle ennen vaihtoa).
|
Eipä oo malttanu hyttiä pellittää ku pitäny karsintapäätä rakentaa.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=119249 http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=119250 |
Keulan pellittäminen aloitettu. Vähän häikästynneitä kuvia.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=119699 Akku ja päävirtakatkaisin löysi paikkansa. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=119700 |
|
Keulaa pellitetty ja lähivalot löytänee paikkasa.
http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=120561 Kaveri teki karsintapään syöttörullien laakeri/moottoripesät. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=120562 |
Onneksi olkoon tuosta keula ilmeestä. Näyttää vähän vanhalta jeep gladiatorilta? Joka tapauksessa komea keula. Jäähdyttimen eteen vaaka rivoitus, olisko hieno..? :)
Monesti nämä tela-härvelit on pellitetty kantti kertaa kantti laatikoilla. Kyllähän nekin toimii, mutta ovat helevetin rumia. Tuosta karsintapäästä en ymärrä mitään, mutta materiaalivahvuudet näyttää tarkkaan harkituilta. Ei ole turhia lattaraudan pätkiä näkyvissä. :D |
Jeepin keulaa tuohon on tosiaan yritetty hakia. Keskiossaa tullee rimotus, mutta siihen tullee vielä päälle reikälevy suojaamaan syyläriä.
Ku yrittää tehä kerralla kestävää eikä mistään mittää ymmärrä nii tahtoo tulla ehkä turhanki järiää. :) |
Lainaus:
meneeks viel pitkään et saahaa koe ajo viteota?:D melkee tekis miel ehjätä tuo mein tela mopedi ku tätä rojektia selailee:rolleyes::) |
Lainaus:
|
No kunhan tullee vähän lunta nii luppaa käyä kuvvaamasa ajopätkää. Eipä tällä oo oikeen isommin tullu ajeltua vielä.
|
BV202:n telasto
Lueskelin läpi keskustelun ja tuli muutama asia, joita haluaisin kommentoida.
Epeli kertoi telojen päälläpysymisongelmasta kuormattuna. BV202:n max kuorma on 800 kg -1200 kg riippuen lähteestä ja ajoympäristöstä (tiekäytössä n. 1000 - 1200 kg ja maastossa 800-1000 kg). Telat ja telaston rakenne on suunniteltu toimimaan em. kuormalla, jos kuormaa on 2300 kg + nosturi yli 500 kg on max kuorma ylitetty melko reilusti. En tarkasti tunne BV202:n telojen poikittaisjäykisteiden rakennetta, mutta luulisin niiden olevan terästankoja. Ajettaessa "ylikuormilla" epätasaisessa maastossa tulee poikittaisjäykisteihin helposti taipumia, jotka johtavat myöhemmin jäykisteiden katkeamiseen. Yksi katkennut poikittaisjäykiste ei vielä aiheuta suuria ongelmia, mutta koska se ei kanna kuormaa riittävästi alkaa viereiset tangot "saamaan kipeätä" ja hetken kuluttua on useampi tanko poikki peräkkäin. Tällöin telan päälläpysyminen heikkenee oleellisesti, sillä telapyörä pääsee "kiipeämään" ohjaushampaan yli helposti kun sivuttaiskuorma on riittävä (sivukallistuma tai ohjausvoimat). Edellä mainittu oli Nasuissa isona ongelmana Puolustusvoimissa 90-luvulla johtaen telojen vaurioitumiseen ja hylkyyn muutaman tuhannen ajokm jälkeen. BV202 ja 206:ssa on tosin metalliset ohjaushampaat, joiden kitka on selvästi pienempi kuin Nasun kumisen ohjaushampaan (kitka siis telapyörän pintaa vasten). BV206:ssa ei ollut läheskään samanlaisia ongelmia kuin Nasuissa. LIsäksi BV202:ssa ilmatäytteiset telapyörät eivät ole niin kovakouraisia telalle kuin Nasun ja BV206:n umpimuovi / -metalliset telapyörät. Toisaalta Nasussa ja BV206:ssa on enemmän telapyöriä kuin BV202:ssa (BV202 1 kpl per akseli kun Nasussa ja BV206:ssa on kaksi). Se mitä yritän sanoa on se, että ymmärtäkää ko. rakenteen rajoitukset, ettette riko telastoja liian suurilla kuormilla. Tähän samaan kuuluu myös ohjausvoimien suuruus eli jos lisätään reilusti ohjaussylinterien voimaa, käy se myös telojen ja telapyörien päälle. Kun voimaa on riittävästi vaunut kyllä kääntyy, mutta telat eivät. BV202:n teloja ei kai enää kukaan valmista uusia, eli niillä on selvittävä mitä löytyy maailmalta. Ko. ajoneuvoillahan ei sitten enää tee mitään kun ei ole ehjiä teloja. Edellä mainittu perustuu kokemukseen, jonka hankin 90-luvulla toimiessani Nasun telakehitysprojektissa vetäjänä PV:n puolesta. Jos en muuta silloin oppinut niin sen, että telaka:n tärkein komponentti on sen tela. Toinen asia mitä tuli mieleen on projektit, joissa ei ole ollenkaan takavaunua. Eli ajoneuvot joiden ohjaus on tarkoitus hoitaa jarrulla. Silloin kun näin tehdään joudutaan aina "luistattamaan" teloja maastoon nähden, tämä aiheuttaa teloihin sekä telastoon (akselistoon) todella suuria kuormituksia. Runko-ohjattujen tela-ajoneuvojen ideahan on se, ettei teloja jouduta luistattamaan, jolloin telat pysyvät paremmin pehmeän pinnan päällä rikkomatta sitä. Lisäksi runkoniven "tasapainottaa" ajoneuvon kulkua suurien korkeuserojen yli. Toivon, ettei kukaan nyt ymmärrä tätä väärin, tarkoitukseni ei ole arvostella kenenkään projekteja eikä kehua omaa tietämystä, vaan tuoda muutamia teknisiä seikkoja esille. On hienoa nähdä näinkin suuria projekteja hyvin toteutettuna kuin Epelillä ja Jjurvalla. Itsellänikin on 2 kpl BV202 ambulanssiversiota, jotka ajattelin jättää etuvaunun koriltaan alkuperäiseksi (ambulanssiversiossa on isot etuvaunun ovet ja 12V sähköt) ja rakentaa takavaunun yläosan uusiksi. |
No täytyy myöntää ettei telan rungon kestävyyttä oo tullu mietittyä. Mulla tämä ei tuu kantamaan kuormaa niin jospa ne kestäs. Lähinnä mietityttää miten kestää pieniä teräviä kantoja. Reijittyykö telat samantien? Onko tästä kokemusta?
Teloja ei tosiaan taieta ennää valamistaa mutta keminmaasta niitä löytyy vielä satoja? Ja hyvä kuntosia. On tarkotus hakia varatelat sieltä ja säilyä ne hyvin niin eiköhän tämmösesä harrastekäytösä kahella telaparilla pärjää pitkään. Ja sen jäläkeen tehhää ite vaikka rautatelat :) |
Lainaus:
Noita liukuohjattuja laitteita on tietenkin rakennettu noista BV:n telaosista, mutta onhan niitä sillä samalla idealla tehty muutenkin aikojen alusta asti. Tokihan yhtään kehittyneistä laitteista löytyy kaksoistasauspyörästöt, jolloin kääntyvyys ei perustu vain jarrutukseen. Tuohon telan sivuttaiskuormitukseen varmaan suurimpana vaikuttaa halutun käännöksen jyrkkyys, mutta jarruohjatuissa suurimpia ongelmia on juuri kääntyvyys? Repimällä toisen puolen jarrusauvaa laitteet lähinnä kaartaa? Toisen suurena tekijänä lienee laitteiden paino. Nuo joiden rakennusta olen seurannut ja youtubesta katellut ainakin vaikuttaa järjestäen olevan huomattavan keveitä laitteita. Sen uskon helposti, että BV:n telat ei ole tarkoitettu jarruohjattuihin, ainakin minun mielestäni ne ovat varsin "pehmeän" oloisia verrattuna vaikkapa kumitelaisen kaivinkoneen vastaaviin. Missäpäin Tuusulaa nuo ambulanssai BV:t mahtaa majailla? Sijaintitiedon voi laittaa yksityisviestinä, jos ei halua julkisesti huudella. |
BV202 telojen kesto
Terve Jjurva,
Kyllä ne normaalikäyttöä kestää varmaankin paljon paremmin Nasun telat. Siksi vaan halusin muistuttaa, kun teette mahdottomasti töitä vaunujen eteen, ettei sitten tule ns. yksinkertaisissa asioissa perustavaa laatua olevia ongelmia. Itsellä kun on tekninen koulutus (DI ajoneuvotekniikka) ja 30 vuoden työtausta raskasta kalustosta, jos ei muuta ole oppinut niin pelkäämään kohtia missä voi mennä pieleen. Teloissa ei muistaakseni ole ollut mainittavia ongelmia pistoja vastaan, ainakaan silloin kun pysytään lähellä suunnittelupainoja. Nämäajoneuvothan on alunperin tarkoittettu pehmeillä liikkumista varten, ei metsäkoneiksi. Eikös ne Territ sun muut "Harmitrakit" harvennuskoneetkin kärsineet telaongelmista. Telan runko-ongelmat olivat tosi pahoja Nasun kohdalla, muistelen telakustannusten olleen noin 10 mk/km 90-luvun alussa (tela maksoi silloin muistaakseni 25000 mk / kpl ja 4 tarvittiin). Sittemmin Sisu-Defence muutti telat sisävetoteloiksi (Camoplast Kanada), joten tämänhetkistä tilannetta en tiedä kun olen ollut enemmänkin laadunvarmistushommissa. Nythän tulee myyntiin bensa Nasuja PV:ltä, ilmeisesti 3,5 l Rover koneisia (uudemmat 3,9 l Rover V8). Viimeiset olivat 6,2 GM dieselillä. En kyllä suosittelisi hankkimaan, varaosahuolto voipi olla hankala ! Muistelen sinun jossain vaiheessa sinun kysyneen BV202:n nivelen rajoittimien tarkoitusta. Niiden tarkoitus on rajoittaa nivelen pystyliikettä ja vaimentaa ääripäissä. Nasussa on erillisellä sylinterillä varustettu vaimennin sylinteri vaakasuorassa (vie tolkuttomasti tilaa). Sylinterin tarkoitus on rajoittaa nivelen liikkeet ja vaimentaa vaunujen välistä liikettä (vaimennus ei kuitenkaan toimi Nasussa kun liikenopeudet ovat normaalikäytössä liian pieniä => suunnitteluvirhe). Suunnittelin Defencelle niveleen iskarit (Koni), joista tehtiin proto. Ajeltiin sillä sen aikaisen suunnittelupäällikön kanssa, hyvin toimi (ainakin paremmin kuin alkuperäinen). Ei hakannut kovemmilla nopeuksilla kuten alkuperäinen. Testauksen pojat ajoivat sitä sitten "aaltoradalla" niin perusteellisesti, että takavaunun iskarin yläpää repesi vaunusta irti :D. Niin sitten siitä niven kääntökulmasta piti sanoman: Varokaapas, ettei mene liian suureksi => murrosnivelet antautuu kun vaunu on käännettynä ja polkaisette kaasua. Alunperin todennäköisesti kääntökulman maksimi on nivelien sanelema juttu eli nivelien max. kulma rajoittaa. Lisäksi etuvaunu ja takavaunu voivat ottaa kiinni toisiinsa korin yläreunoista (jos taka-vaunuun tulee kori) kun mennään sopivan ojan yli ja samalla käännetään. Sittemminhän Hämeenlinnan piste muuttui Patriaksi ja tela-ajoneuvojen rakentaminen lopetettiin ja keskityttiin pyöräajoneuvoihin (Pasi ja AMV). Jos on jotain missä voin olla apuna, niin kysykää, autan mielelläni. |
BV202 ambulanssit
Terve,
Mulla on Destian entinen varikko omistuksessa Keski-Suomessa ja kalusto on siellä. Alunperin olen Tuusulasta, asuin 4 vuotta Keski-Suomessa,mutta muutin loppukesästä takaisin tähän Nahkelantien varteen. |
Kuvia BV202 ambulanssista
2 Liiteet
Oheisena pari kuvaa lansseista. Joo toisen väri on kamala, joku svenssoni oli maalannut sen tommoseksi, hain sen Kalixista.
Toinen tuli Suomesta,siinä etuperä rikki ja etutelat pois pakoiltaan. |
Karsintapään syöttörullien varret ja moottoripesät hepattu kasaan. Reaktiotanko tulee kulkemaan runkoputken läpi. Nyt vaan väliaikasesti tuosa päällä että sai liikkeet koittaa.
Kuvat summeita ku kännykällä niitä räpsin ja linssi vähän himmiä. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=121794 http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=121793 Oikeassa laidassa näkyy sylinterin kiinnittyskorvakko joka puristaa rullat puuta vasten. Rungon puoleinen kiinnitys tekemättä vielä. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=121795 |
Tännää tuli ajeltua konneella. Vähä maastotestejä. Ei palijoo ojat tai lumi piättele. Ei vaa ollu kameraa että ois saanu kuvia eli videota. No niitä tullee myöhemmin.
Syöttörullien navat löyty levyn sisältä. Taas näitä surkeita kännykkäkuvia. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=122240 |
| Sivu luotu: 19:48 (GMT +2). |