Niin ja ei kai kukaan nyt ala poraamaan rst tai hst tavaraan ilman Rocol -leikkuunestettä.😉

Mitä muurahaisia kuvassa näkyvät on. Tuli nyt sisälle. Ikinä aikasemmin ei ole ollut. 2008 tehty rivari.

Tilaanko ammattilaisen vai voiko listiä itse?

Eikö tuo ole sokerimuurahainen? Internet kyllä neuvoomiten niistä pääsee eroon. Oli nuita minullakin mutta olikohan se baition, baicon tai jotain sinneppäin jota laimensin kastelukannuun ja kiersin kivijalan sen kans. Sillä ne meiltä hävis. Ei oo sen jälkeen niitä kyllä näkynyt

Entisessä asunnossa noita oli kans joka kevät. Yleensä semmonen 2-3 päivän riesa ja sit ei enää näkynyt. Vähän vaihtelevasti tuli jostain jalkalistan takaa tai kynnyksen alta ja vaelsivat kämpän poikki ja takas rakenteisiin. Yleisin oli et sisään eteisen jalkalistasta ja siitä lattian kautta kylppäriin ja seinää pitkin ikkunalistan taakse. Melkolailla hyvin pysyivät polulla eikä koskaan menneet keittiöön tai mihinkään kaappeihin.

Raidilla sumuttelin pahimpaan aikaan niin sai hetken rauhan.

Kysymys sähköjumalille

Jos perus auton 12v akkulaturi lataa 10a (tai 20a) niin paljonko laturi tällöin ottaa tehoa 230v
Millä kaaviolla toi tarvis laskee.

Aggregaatin mitoitusta vaan mietin...

Eipä tarvii paljon aggregaatin mitoitusta miettiä tuossa tapauksessa. Laturin laskennallinen teho on ampeerit x jännite, eli tässä tapauksessa 120W tai 240W (tai jos 14 voltilla ladataan, niin 140W tai 280W).

Laturi tietysti ottaa vähän enemmän kuin antaa, mikä on aika yleistä kaikessa muussakin. Sen vuoksi tarkkaa agren antamaa tehoa on käytännössä mahdoton sanoa erilaisten laitekohtaisten hävikkien vuoksi, mutta koska jokainen tuottaa vähintään 500W jatkuvaa tehoa, pitäisi minkä tahansa riittää.

Mieluummin ongelmaksi voi muodostua se, että otat liian pientä tehoa isosta aggregaatista. Silloin koneen täyttöaste ei ole ihan optimaalinen ja hyötysuhde ei ole niin hyvä kuin se voisi olla. Tuokaan ei kyllä ole iso ongelma, ellei työkseen lataile.

Ok. Tarkoitus olis saada akut täyteen mahdollisimman pienellä ajalla, eli isolla laturilla jos ei aurinkovoima piisaa.

Tavallinen auton 100A laturi potkisi jo vähän paremmin ja lataisi suoraan ilman erillistä laturia. Harmi vain kuin niitä ei aggregaatteihin yleensä laiteta. Tokihan sen saa viriteltyä ruohonleikkurin moottoriin tai mihin vain, mutta hintaa kertyy komponenteista.

Tuo 230V muutos on täysin turha ja syö energiaa, mutta sillä niitä akkuja silti monesti joutuu latailemaan.

En tiedä minkälaisia akkuja käytät, mutta jos ne on tavallisia avoimia käynnistysakkuja, niin pari asiaa kannattaa huomioida, jotta akut kestäisivät toistuvassa purku-lataus käytössä pidempään.

Pura korkeintaan 20-25 prosenttia täyden akun kapasiteetista ennen täyteen lataamista. Tässä on siis kyse järjestelmän mitoituksesta, eli että on riittävästi akkukapasiteettia kulutukseen nähden.

Sopiva latausvirta on noin 10% akun ilmoitetusta kapasiteetista (C/10), eli esim. 300 Ah akustolle 30 A. Liian tömäkkä laturi vanhentaa akkua nopeammin.

Jos ei ole automaattilaturia, niin akun napajännitteen nousua pitää valvoa aktiivisti, ettei akkua suotta "kiehuteta" ylijännitteellä. Liian tehokkaalla manuaalilaturilla akkua ei saa keittämättä täyteen varaustilaan. Varaamisen viimeinen vaihe pitäisi tehdä jänniterajoitetulla laturilla (kuten autossakin), jolloin latausvirta pienenee sitä mukaa, mitä täydemmäksi akku tulee.

Mulla on retkipakussa hupiakkuina 2 kpl oiskohan ollu 85ah geeliakkuja, ihan pitäs olla tuohon tarkoitukseen tehtyjä, eli kestää syväpurkua ja nopeeta latausta... Normioloissa auringonpaisteessa ei mitään ongelmaa, aurinkopaneeli lataa täysin mutta pohjoses ei tuntunu enää aurinko riittävän kovin pitkälle niin tarvis vähän lisäapua aggregaatista kun en viitti autookaan huudattaan ruveta. 100 litran 12v kompura jääkaappipakastin kuitenki syö jonkunverran.

Minulla on kesämökillä vähän pienempi Danfossin kylmäkone, joka ottaa käydessään virtaa noin 4 A. Se käy kesällä (ei ihan helteellä) tunnissa muutaman jakson, yhteensä noin 10 minuuin ajan. Se oli aiemmalla akulla (180 Ah) ja paneelilla (150 W) vähän rajoilla, kun virta ei tahtonut riittää muuten kuin jos koko päivän paistoi tai mökkeiltiin vain LA-SU, jolloin akku sai latautua viikolla. Silloin tuli ajoittain annettua apuvirtaa akkuun 15 A antavalla siivouskoneen laturilla Hondan pienimmästä salkkuaggregaatista (450 W jatkuvaa 50 Hz). Honda kävi sillä kuormalla noin 6 tuntia tankillisella.

Akun kypsyttyä laitoin tilalle toissa kesänä 4x75 Ah käynnistysakkuja rinnankytkennässä. Paneeliksi vaihtui myöhemmin 2x280 W. Nyt on virta riittänyt, eikä aggregaattia ole akun vuoksi käynnistetty sen jälkeen. On siellä se aggregaatti vielä varalla, koska ei virta kuitenkaan riitä, jos aurinko on koko mökkeilyviikon pilvessä. 3-4 vuorokautta, niin akkuja on purettu n. 20%, jos yhtään virtaa ei paneeleista saa.

Miten sähköasentajat yleensä suhtautuu jos asiakas haluaa itse asentaa rasiat ja pintavedot, ja sähköri käy vaan tarkistamassa ja kytkee keskukseen? Yhteen paikkaan laitoin tarjouspyynnön vaan eivät mitään vastanneet.

Onko suositella jotain kirjaa tai nettisivua mistä voisi lukea kuinka nuo asennukset tehdään oikein? Kuvittelis ettei pistorasian ja pintavedon laittamisessa ole mitään ihmeellistä, vaan mulla ei oo luulon perusteella tapana tehdä asioita.

Tämä riippuu varmasti paljon sähkäristä. Meidän työmaalla vedot tehtiin itse. Sähkäri oli kiireinen kaveri, kävi toisinaan välihommina sitten kytkemässä. Nopeammin olisi varmaan saanut kokonaisuutena, mutta tuolla kaverilla ei ollut kalenterissa tilaa. Muutenkin sähkärit tuntuivat silloin olevan vaikeasti saatavilla.

Suhtautuu hyvin vaihtelevasti, osa ei suostu koskemaankaan, ja toiset kyllä tekee kun palkkaahan siitäkin saa. Huomioitavaa on että mittauspöytäkirjaan tulee - tai ainakin kuuluisi tulla - maininta siitä kuka sähköt on vetänyt, kuka on kytkenyt katkaisijat/ pistorasiat, ja kuka tehnyt keskuksen asennuksen jos osa asennuksista on tehnyt muu kuin mittauspöytäkirjaa tekevä.
Suomeksi sanottuna sinä olet pohjimmillaan vastuussa siitä että tekemäsi vedot ja kytkennät on oikein, mittauspöytäkirjan tehnyt vastaa siitä että mittausten perusteella homma on ok.

Minä esim. tein käytännössä kaikki sähköt itse rivarin remontissa, piirsin käsin pohjakuvaan kaikki vedot rasioineen yms., ja mietin itse "lohkojen" ryhmitykset mitä minkäkin johdon perään tulee ja kuinka monen sulakeen/ johdonsuojaktaisijan taakse kytkennät tulee.
Sen jälkeen hyväksytin/ piirrätin niiden pohjalta kuvat sähkösuunnittelijalla. Ei tullut oikeastaan mitään sanomista suunnittelijalta, eli taisi ne sitten oikein mennä. Pari isompaa ryhmää päädyttiin hajauttamaan erillisiksi koska tulevassa ryhmäkeskuksessa oli sen verran pelivaraa johdonsuojakataisijoiden määrässä. Suunnittelija piirsi keskuskuvan, sitä en olisi halunnut enkä edes osannut tehdä itse välttämättä asianmukaisesti.

Google löytää, ja onhan noita sähköalan oppikirjojakin. Ne kirjat ei ole mitään ihan halpoja, ja huonosti löytyy kirjastosta. Jos ei oikeasti tiedä mitä tekee, niin kannattaa vähintäänkin piirrättää ensin sähkökuvat ammattilaisella jotta tietää montako kojetta/ laitetta voi esim. olla yhden vedon perässä, mitä johtoa missäkin käytetään, mitä minkäkin johdon perään tulee, yms.
Ja tietysti jos ei tiedä miten kytkennät tehdään rasioissa asianmukaisesti, niin jättää koko homman suosiolla ammattilaiselle.
Meillä oli kämpässä tolkuton määrä malliesimerkkejä vuosien saatossa aivan päin seiniä tehdyistä kytkennöistä, joku siis ei todellakaan ollut tiennyt miten kuuluu tehdä. Osa niistä oli hengenvaarallisia kytkentöjä, osa selkeän palovaaran aiheuttavia ja muutama muuten vain täysin hutiloiden ja epäammattimaisesti tehtyjä.


Sinällään noissa normaaleissa sähkövedoissa ei ole mitään ihmeellistä, kun vain tietää mitä kytketään, miten kytketään, millä tavalla johdot pätkitään/ kuoritaan rasioissa, miten johtovedot kannakoidaan ja tarvittaessa suojataan, ja niin edelleen.
Jos teet itse vedot ja kytkennät rasioissa, niin osta ehdottomasti hyvät kuorinta- ja katkaisutyökalut, muistat laittaa kaikki tarvittavat vedonpoistot, kannakoinnit, kiinnitykset, suojaputket yms.
Paskoilla vehkeillä käy etenkin kuoriessa äkkiä niin, että esim. MMJ:n suojakuoren poistossa tulee viiltäneeksi vaihe-, nolla- tai suojamaan eristeestäkin läpi, ja muita mukavuuksia. Oikeilla työkaluilla ja työtavoilla tätä ei tapahdu ja kytkennät on asialliset ja turvalliset.

Muutamaan vuoteen en ole tehnyt "käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa"..
 

Siis minulla ei täsmätietoa viimmeisimmistä määräyksistä.

Viimmeksi kun teetin pöytäkirjan, niin silloin riitti se, että:

- todettiin asennukset määräystenmukaisiksi.
- mitattiin oikosulkuvirrat (jokaisesta ryhmästä, "nimmari" riitti siihen, että olin valinnut honoimman)
-jokaisen vikavirtasuojakytkimen laukaisuaika

Ja "hyvä" kysymys? (minä en tiedä) mitä pätevyysvaatimuksia on tänään normaalin okt / autotallin sähkösuunnittelijalle?

-> kuten jo "Timo_L" totesi
(Meillä oli kämpässä tolkuton määrä malliesimerkkejä---)

Ei vastaa kysymykseen, mutta itse olen keksinyt jos tarvii enempi pistorasioita, voi hommata työmaakeskuksen ja yhdistää se voimavirtapistorasiaan.

Mökkinaapurilla ei ollut pistorasiat hyvällä mallilla ja ehdotin, että pyytää sähkömiestä laittamaan yhden voimavirtapistorasian ja samalla kaksi valovirtapistorasiaa. Maksoi jotain yli 500 euroa.

En näe kauhean suureksi ongelmaksi tehdä kotona monia asioita itse, mutta tilanne voi muuttua jos myy kiinteistön. Yksi varteenotettava kompromissi on poistaa omatoimisesti huonoja asennuksia tai liian vanhoja.

Kasteluvettä järvestä hakiessa keksin, että neljä 100 ampeerituntista akkua, 2000 watin siniaaltoinvertteri pelittää paljon paremmin kun yhdistää Victronin MPPT säätimeen 48 voltin sähköpyörän akun ja antaa ladata sen jollain 500 watin teholla samalla kun pumppaa ja koko reissun ajan. Tuollainen kävis mökilläkin jos kulutus tavallista isompi, yhdistää kuin tekopaneeluksi lithium akun, joka helppo kuljettaa.

Liitteenä kuva jossa tollainen vanhahko työmaa sähkökeskus kiinteänä asennuksena. Vikana huomasin itsekkin vuosikausia tuota käyttäneenä autotallissa, että tohon kun kytkee minkä tahansa maadoitetun sähkolaitteen kiinni, niin sähkölaitteen runkoon vuotaa vaihetta joku x määrä. Samaten vaihekynä hehkuu tuon kotelon ympärillä. Mistään ei omasta mielestä näy olevan johdot rikki. Keltavihreät hehkuu kaikki niin kauan, kuin tuo katkaisija on päällä. Katkaisija pois päältä ei hehku kynä muuta kuin noissa vaihejohtimissa ennen katkaisijaa. Jos nyt ymmärrän yhtään oikein niin nolla ja maa ei tossa laatikossa kosketa toisiaan.

Lisää mielenkiintoa asiaan saa siten, että toi laatikko on toisen pienemmän kytkinkaapin perässä. Eli tota ennen on kaappi, jossa on katkaisija ja sulakkeet. Siinä boksissa on talolta tuleva kaapeli, josta lähtee sulakkeen kautta 3 vaihetta ja nolla tonne työmaaboksille. Ja siinä kovasti näyttää siltä, että nolla on yhdistetty kiskoon, joka maadoittaa pikkuboksin. Työmaaboksilta tuleva keltavihreä ei ole kytketty tossa pikkulaatikossa mihinkään. Eikä rungon vaiheistuminen koske tuota boksia, siinä hehkuu omasta mielestäni kynä vain vaihejohtimissa.

Varmaan pitää hankkia ammattiapua, mutta jos joku osaa/haluaa vinkata, niin eikai sekään väärin ole :D

Parasta kun vastaa ite itselle, Dincor Kellokoskella puhaltaa ja maalaax3, sarja 200e, ettäs tiedätte, nyt.

Hyvä tietää tämän hetkinen tilanne, mikäli moiselle tarvetta. Kiitoksia. Millä maalasivat?

Saattaa olla että tulkitsin tuon viimeisimmän viestisi lopun ehkä vähän väärin, mutta kyllä täällä on yleensä nakattu vinkkiä jos tietoa on ollut, eikä suinkaan pantattu. Ja saattaahan olla että jollakulla olisi ollut tietoakin, mutta ei vain ole tätä ketjua lukenut, tai kyssäriäsi huomannut.

Liittymättä mitenkään edelliseen, niin muutaman postauksen kysyjiä ollut tuossa vuosien varrella useampiakin, jotka närkästynyt ovat olleet tyyliin että kysytään jotain klo. 02.53 tyyliin: "Mikä Fronteran nelivedossa tökkii kun ei kytkeydy?" kertomatta oireita, ja kun ketään ei vastaa 04.12 mennessä, niin: "Vittu ihan paska palsta ja Opel forumilla kaikki paremmin!"... :)

Tekeekö kukaan Oulun ympäristössä venttilin seetin koneistuksia?
 

Oulussa tekee Oulun moottorikoneistamo, mutta jonoa viikkoja.
Raskone lopettanut.

Raahessa yksi tekijä jäämässä eläkkeelle, ei olta uusia töitä.

Jos auton valojen korkeussäätö ei toimi (ei ole koko säätöä eikä ole ikinä ollut) ja siitä on huomautus rekisteriotteessa, tuleeko hylsy katsastuksessa vaan vain uusi huomautus? Kaverin puolesta kyselen.

Kiinnotais itteäkin tietää joku moottorikoneistamo Oulun seudulla. Ei oikein kiinnosta asioida vanhanaikaisessa yrityksissä jotka eivät osaa sähköpostiin vastata, vaikka oliskin asiakkaita riittämiin.

Samana pysyy. Toki jos huomataan että koko pakollinen säätölaitteisto puuttuu niin hylkyä pukkaa.

Miten jos säätölaitteistoa ei oo ikinä ollutkaan, ja inssi sellaista vaatii? Ukon Corolla -96 joutui tällaiseen tilanteeseen. Otteella mainininta valojen säädön toimimattomuudesta....

Työmaaboksilta tuleva keltavihreä tulee kytkeä pikkuboksin maadoituskiskoon.

Onko joku tuontiauto? Pitäis selvittää ja pyytää jotakuta merkkaamaan otteelle että hyväksytty alunperin ilman. Esim. muuttoautona tai jenkkimallina.

Niinkin kaukaa kuin Ruotsista. Umpioissa ei ole säätömoottoreita, eikä niille mene piuhoja, kyseessä Transit kuorma-auto. Pitkä akseliväli ja jäykät jouset, eli kohtauskulma ei juuri muutu kuorman vaikutuksesta.

Joissain lyhyemmissä/kevyemmissä versioissa säätö on asennettu tehtaalla, mutta tuossa ei. On toiminut hyvin yli 10 vuotta, mutta parina viime vuonna säätölaitetta onkin alettu katsastuksessa kovasti kaipaamaan.

Traktorimönkijän rajoitin?
 

Miten Hondan traktorimönkijän rajoitin nykymalleissa toimii, esim. TRX520FE2 T3B (60 km/t kulkeva)? Lähinnä on pohdintaa siitä, antaako se kuitenkin täydet tehot pikkuvaihteilla käyttöön, kun nopeus ei mene yli 60 vai rajoitetaanko sillä koko ajan moottorin maksimikierroksia (tehoakin)?

Yritin kaivella tätä Googlella, mutta ei löytynyt.

En juuri hondaa ole kokeillut, mutta varmasti toimii kuten muidenkin merkkien traktorit. Eli ei ole mitään tehorajoitinta, vaan elektroninen nopeusrajoitin joka puuttuu peliin 60 km/h nopeudessa.
Tehorajoittimia on ollut vain valkokilpisissä tieliikennemalleissa joissa ei taas ollut nopeusrajoitinta. Näitä malleja ei enää uutena ole markkinoilla.

Mitä mahtaa tapahtua?

Nettiautoon tuli ilmoitus, että vantaalaisessa autoliikkeessä olisi sopiva menopeli kaupan.
No luuri käteen ja kyselemään, suht arvokas huolto olisi pian tulossa ja myyjä lupasi
sen arvon verran alentaa hintaa.. kysyin talvirenkaista ja vastaus oli että he ovat juuri
tuoneet auton eu:sta.. no mikäs siinä.. sit ostetaan kun kelit sitä vaatii.
Myyjä mainitsi että auto on juuri menossa maahantuontikatsastukseen eli niin tuore tapaus kyseessä.. puhe oli että kahden päivän päästä auto olisi pihassa minun tarkastettavana (kotiin kuljetus 0€) siinä sitten tehdään paperit ja heitetään kuriiri jatkoyhteyksien päähän.. Puhelun jälkeen tuli viesti jossa pyydettiin kuvaa ajokortista ja osoitetiedot.. ajattelin että no joo.. vissiin joku normi käytäntö heillä.

Sitten se inan hauskempi osuus.. tunnin päästä tuli ilmoitus puhelimeen vakuutusyhtiöltä.. no mietin että onpa hauska että mä olen vakuuttaja vaikken ole omistaja..
Tänään poikkesin trafin sivuille hääräämään muiden ajoneuvojeni statusten kanssa niin
WTF? Se auto jota minulle ollaan tulossa näyttämään on jo minun nimissäni????
Millä hitolla..? Enhän mä ole sitä vielä ostanut/maksanut mitään..
Eniten alko hirvittää tuleeko autovero (tuonnista johtuva) nyt automaattisesti mulle..
ei ollut sanaakaan puhetta että kauppahinnan päälle tulisi vielä veroa (eikä ollut myynnissä taxfree autona) Nyt kun on helatorstai niin ei ole ketään siellä vastaamassa kysymyksiin.
mutta onko täällä kenellekään kokemusta onko "normi" käytäntö.. kuitenkin autoliike kyseessä..?

Sait juuri auton josta sinun ei tartte maksaa penniäkään sille kauppiaalle.

Joo tapana on ollut kyllä maksaa asian mukaisesti saaduista hyödykkeistä..
Mutta on kyllä outo liike.. liikkeeltä. Voi olla joku kesäpojan virhe..
Tällaisena paatuneena skeptikkona, tulee vaan väkisinkin ensimmäiseksi mieleen että nyt
joku koittaa kusettaa junttia?

×2

Saattaa olla astetta hauskempi auton näyttö huomenna, jos tokaisee maksun kohdalla että
"tämä on jo minun auto" kato vaikka traficomin tiedoista...

Mikähän juttu, tällä viikolla kun olen ajellut kaapiautolla, näkynyt useaan kertaan tien varsilla pikkupoikia heiluttamassa kättä "mars mars" liikkeellä. Mikä tietysti jenkeissä tarkoittaa, että vedettäisiin katosta roikkuvasta narusta, jolloin torvi soi:

https://www.youtube.com/watch?v=3_UjQi__-cw

No minähän tööttään vaikken rekkaa ajakaan ja pojat riemastuu. Tuo on varmaan joku juttu mikä on tullut kaikille puhelimeen, ei voi muuten noin laajalla alueella olla sama ilmiö.

Ok, kiitos tiedoista :)

Tämä on joku uus rekka/kuorma-autojen bongaus, ja aina parempi jos saavat kuskin töräyttämään torvea.
Uutisissa oli pikku klippi tästä kun pikkujantterit bongaavat rekkoja. :)

Eikös se liene rekkaspottausta: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1...5-c35231c6b6d6.

No se täytyy sitten lähteä ostamaan kunnon alppitorvi jostakin.🙂

Ensimmäisenä tulee mieleen, että auto ei ole missään kohtaa ollut autoliikkeen nimissä eikä autosta saatava raha mene firman tilille vaan suoraan jonkun taskuun verottomana?

Muistelen, että jobbarit joskus teki tuota että auto ei välissä käynyt heidän nimissään ollenkaan kun autojen määrä alkoi olla sitäluokkaa, että touhu olisi laskettu liiketoiminnaksi.

Kiinnostaa kuulla miten homma jatkuu!

Niin minäkin olen käsittänyt. Mutta ei tuo KeVin nollaamattomuus varmaan itsessään aiheuta tuota työmaaboksin vaiheistumista? Vai onko nyt kyseessä joku elämää ihmeellisempi sähköilmiö käytettäessä maadoitetulla tulpalla varustettua sähkölaitetta maadoittamattomassa pistorasiassa.

Kyllä ne N (sininen) ja PE (kevi) olisi selvyydenkin vuoksi syytä olla erillään ja katkottomat mittauskeskukselta eteenpäin.

Niin, eihän siellä ketjun lopussa olisi kytkettynä jotakin 1-vaihelaitetta, jossa olisi "verkkosuodatin", jossa on kaksi kondensaattoria sarjaan kytkettyinä vaiheen ja nollan väliin, ja niiden välistä liitos suojamaahan? Jos tällainen on, ja kuten kerrottu, että kevi on kytkemättä, niin siihen "kelluvaan" keviin tulee kondensaattorien kautta puolet vaihejännitteestä (edit: verrattuna nollaan tai vaiheeseen).

Varmaan luovutusilmoitus tehty sulle. Ja ei voi tulla veroja sulle, koska ei se voi olla rekisterissä jos veropäätöstä ei ole tehty/maksettu. No firmat maksaa sit kun jaksaa, mut kuitenkin, ei sitä voi siirtää sulle maksettavaksi.

Aika erikoinen kuvio enivei... vähän tuoksahtaa. Kerro kuin meni.

Just samaa aattelin. Suotta sitä enää maksaa.

No niin, soitin eilen aamulla autoliikkeeseen,
ennen kuin kuriiri ehti lähteä tuomaan autoa.
Tiedustelin että minkä takia mahdan olla nyt jo auton omistaja?
Keneltä olen ostamassa autoa.. tältä autoliikkeeltä vai joltain aivan muulta taholta?
Kerroin että hieman haiskahtaa, että minusta yritetään tehdä tuontiauton autoveron maksajaa.. tyyliin että olisin tilannut heidän toimittamaan auton ulkomailta ja täten hoitaisin verot myös.
Parin sekunnin hiljaisuus puhelimessa vaihtui vuolaaseen "ei ei ei ole tulossa mitään veroja maksettavaksi sinulle.. ei missään tapauksessa ei.. "
Olivat kuulemma ajatelleet että vähemmän "paperihommia" paikan päällä,
kun he tekevät se omistajan vaihdon samalla kun värkkäävät niiden lappujen kanssa.

Kerroin, että tuntui vaan hieman oudolta menettelyltä.. jos en tilitä teille liiraakaan
niin se mööpelihän on mun?

Nyt seurasi vähän pidempi kuin 2 sekunnin hiljaisuus..
Jonka laukaisin toteamalla "Kyllähän minä sen maksan kunhan vaan on sellainen
mistä ollaan sovittu"

Myyjä ilmoitti että kuriiri lähtee kahden tunnin kuluttua ajelemaan sinnepäin..

Syynättiin kuriirin kanssa kaikessa rauhassa (kertoi olevansa tuntipalkalla ja muutenkin tosi asiallinen kaveri) autoa ja ajeltiin pitkin poikin..

Kaupat tehtiin ja raha vaihtoi omistajaa.. kauppakirjassa myyjä on kyseinen
autoliike eikä hollantilainen kukkakauppa.

Voi olla että tämä potentiaalisen jännitysmomentin omaava kaupittelu,
kuihtuikin vaan tavalliseksi hyödykkeiden vaihdoksi.

Loistavaa..

Talon sulaketaulun paksu musta kaapeli menee erilliseen, jälkeenpäin rakennettuun autotalliin. Onko muka tosiaan niin että lähtöpäässä ei ole sille mitään sulakkeita tai kytkintä? Eli jos maassa menevä kaapeli menee rikki niin koko tontilla ei ole sähköjä?

Juuri näin.

Todennäköisesti maakaapeli on kytketty suoraan noiden tulppavarokkeiden kiskoihin, jolloin sitä suojaa vain ne ulkoseinässä olevat 3x25A pääsulakkeet.
Tuo on ollut ihan käytäntö takavuosina, kun ei ole ollut vapaita varokepesiä.
Jos tuo maakaapeli on 6mm2, niin sillähän sai olla 25A etusulakkeet.
Nykyisin tehdään keskuksen kylkeen laajennus, jolloin tallin sulakkeiksi laitetaan selektiivisyyden vuoksi 20A sulakkeet.

Mistä saa ostettua tyylikkään pylväsvalaisimen kun olen kotiin tehnyt jonkinmoista tyylikkääksi tarkoitettua pihaympyrää, jossa on mm. tuijia ja päärynäpuu. Valaisin saisi olla niitä korkeampi ja jalustaksi olen jo maahan laittanut kaivonrenkaan?

Haluaisin, että voin vaikuttaa valosävyyn, on kestävä ja valaisee sopivasti.

Melko "räpelletyn" näköinen keskus, kannattaisiko tarkastuttaa?
 

Tuo "Kiskosta otto", siis että autotallin syötölle ei ole omia sulakkeita, vaan kiinteistön pääsulakkeet toimii ylikuormitus/oikosulkusuojina, taitaa olla vielä tänäänkin sallittua?
Nuo nykyiset pihakeskukset, missä energian mittaus, saa valmiiksi tilattua 1-3 ryhmäkeskussyötöllä, siis kaikki suoraa pääsulakkeiden takana(ainakin 3 vuotta sitten sai)
Toki autotallin kaapeli pitää olla riittävän "järeä" siis tarpeeksi poikkipinta-alaa, ja asennettu oikein. (Tuon kokoinen kaapeli pitää/kannattaa laskea)
Toki, jos autotallissa ei tarvitse koko liittymän sähkötehoa, niin tuo 3x20 A sulake on paras vaihtoehto.

Ja tuo selektiivisyys ei aina toteudu edes sähkölaitoksen verkossa; onnistuin polttamaan katujakokaapista (2000 luvulla maakaapeloitu, oikosulkuvirrat todella suuret) taloni liittymisjohtoa suojaavan sulakkeen, Oli 25A kahvasulake, ja minulla pääsulakkeena 25A tulppavarokkeet, sitä hitainta sorttia... (ei kestänyt kompressoria ja valovirta mig- hitsauskonetta täysillä...)
-> Melko iso soppa syntyi, kun asentajien piti käydä illalla vikakeikalla: tutkivat ensin keskuksen, mm. mittasivat sinettien takaa, että syöttökaapelissa oli vain 2 vaihetta, ja soittelivat 2.kertaan autostaan jonnekkin....

Meinasivat, että laskuttavat minulta katujakokaapin sulakkeen vaihdon, mutta kerroin, etten maksa... ei ole kuulunut laskua.(keskusteltiin tuosta selektiivisyydestä, ja Liittymä kaapelin sulakkeiden tarkoituksesta, siis että eivät ole ylikuormitussuojia...)
--> Nyt siellä on minun syötössä muistaakseni 50A kahvat, naapureilla, ainakin osalla, on nuo 25A...

Vaihekynä hehkuu työmaakeskuksen rungossa vaikka siihen ei olisi kytkettynä yhtään sähkölaitetta niin kauan kun työmaakeskuksessa vaan on toi katkaisija päällä. Toistaiseksi otettu pois käytöstä, liekö tuossa joku pistorasia viallinen.

Kytke nyt vaan ensimmäiseksi se KeVi kiinni sieltä kaapelin alkupäästä.

Vaihekynä näyttää keskuksen kuoreen indusoitunutta jännitettä (ns. "kissannahkasähköä"),
koska tuo KeVi on irti alkupäästään ja kulkee saman kaapelivaipan sisällä metritolkulla.
Jos asia ei tällä korjaannu, niin sitten pitää tutkia lisää.

Monissa wanhemmissa mittauskeskuksissa on PEN-johdin jo osittain hapertunut irti ilmakaapelin puoleisesta päästä, maadoituselektrodia + käyttömaadoituksia ei ole lainkaan,...

Vaihekynä on vaan suuntaa-antava apuväline. Varsinaiset vianhaut tehdään mittareilla ja erillisillä mittajohdoilla + keinokuormaa käyttämällä.

Nyt kun rohon sähköfillarointiin hurahtanu. Hetki sitte ostin specialized levo turbon jäykkäperäsenä.
Ihan pirun kiva kampe ajaa ja paljo kevyempi polkee hiekkateillä kun paljon kalliimpi spessun kenovo expert.
Expertti oli kokeilussa ja ei vakuuttanu normaalikäytössä.
Jotenkin oli tahmee kulkunen verrattuna tohon levoon.
Vaikka laitoin takajousen lukkoon niin edelleen ei mun makuun.
Tekis kuitenki mieli täpäriä, onkohan spessun levo malli täysjoustona yhtään samanlainen ajaa kun jäykkäperä?
Joskus sitä joustoa takanakin kaipais, mut sais myös olla katukelponen.
Kellään valistunutta arvausta asiasta?

Tossa jo toisaalla kyselinkin kyytiä renkaille mutta kysellääs vielä tässä, millä keinoin ootte saanu hoidettua "isoja" renkaita paikasta toiseen? Matkahuolto oli alkuperäinen idea mutta ei, on kuulemma 80 cm maksimi renkaan korkeus että yhtenä pakettina sais menemään. Muutkin kuljetuspalvelut tuntuu maksavan sen verran että taitaa olla fiksuinta vaan käydä hakemassa.

Mitsubishi L200 vanteet
 

Moi! Kyssäri täältä kun olen katsonut mitsuun peltivanteita (koossa 17'') että järjestään kaikissa iso keskireikä, joten 6x139 pultit varmasti keskittää vanteen, mutta miten kestävyys pelkkien pulttien varassa? L200 siis 67,1 keskireikä. Lukenut aiheesta netin syövereistä, mutta vastauksia sitten laidasta laitaan ja tässä arvelluttaa eniten se, että uskaltaako mennä yleiselle tielle jos sellaiset vanteet laittaa, metsässä asia nyt onkin erikseen. Kiitos

Aiheesta löytyy melko paljon täyttä hevonpaskaa ja mututuntumaa.

Tässä on yksi video vannevalmistajalta joka mielestäni puhuu asiaa https://youtu.be/qs5s6omtHFo

Eli keskireiällä, tai keskitysrenkailla, ei ole mitään tekemistä kantavuuden tai turvallisuuden kanssa. Videolla tietysti suositellaan aina käytettävän keskitysrenkaita tärinöiden ehkäisemiseksi, itse huomoisin että tässä on kuitenkin kyse kalliista alumiinivanteista eikä käyttö/metsäauton peltivanteista. En ole itse koskaan käyttänyt enkä edes nähnyt myynnissä soviterenkaita peltivanteille.

Suurin osa maasturi japseista, joissa kartiokannalla olevat pultit/mutterit, ainakin vanhemmista, kulkevat pulttien varassa; keskirenkaat/kupit tms helpottaa vaan asennusta, eivät kestä auton painoa edes hetkellisesti.

Minulla ei ole koskaan ollut mitään soviterenkaita tms. maastureissa ja hyvin on keskittänyt, toki pitää ajatuksen kanssa kiristää kiinni.

Onkokenelläkään palstalaisella Mersun W906 sprinteriä matalakattoisena? Muutamia mittoja tarvisin...tyrkkää yv. Jos löytyy

Kuvassa pienkoneen, Tanaka QCP-12R, bensahana. Tuo holkki on joku tommonen paperityyppinen tiiviste, saakohan tuommosta ostettua/tehtyä mistään vai täytyykö vaihtaa koko hana? Eihän nuo hanat kalliita ole vaan ei löytynyt samanlaisella kiinnityksellä olevaa, tuossa näkyy miten tuo tulee https://i.pinimg.com/originals/fb/11...d8b8d7db02.jpg

Eikös tuohon saa leikattuu ihan tiivistepaperista sopivan?

Tuo holkki on joku tommonen paperityyppinen tiiviste

ei taida saada

Kuinka haastavaa 28mm kupariputken taivutus on? Kaikki nettioppaat tuntuvat käsittelevän vain pienempiä kokoja. Mulla on 5m pätkä putkea ja siitä pitäisi tehdä lämmityskierukka, noin 100-120mm säteellä. Putken lämmittämisestä puhutaan, mutta jäi epäselväksi että pitääkö taivutus tehdä lämpinämä vai antaa ensin jäähtyä?

Putki on yhdesä kohti lytyssä, noin metri toisestä päädystä. Meneekö kuinka pieleen jos rälläköin pultin pään pyöreäksi, hitsaan siihen varren ja sillä junttaan lytyn auki?

Tulee paljun lämmitykseen että ei ole kovin kriittinen käyttöolosuhde.

Teknisessä työssä piti tehä semmonen löylykauha niin siinä lämmitettiin kosaanilla kupari kuumaksi ja kylmänä hakattiin pallopää vasaralla.

Joku ohje oli että putki vettä täyteen, pakkaseen ja kiertää sitten jäätyneenä soveltuvan putken päälle. Hehkutettu putki on pehmeetä kylmänäkin. Jos kupari on kovaa tai kovettunut (vanhaa) niin sitten pitää löijätä eli lämmittää punertavaksi ja jäähdyttää nopeasti vedellä - niin siitä tulee oikein pehmeätä.

Ite joskus koitin siten että löin putken pään lyttyyn ja tiggasin sen pään umpeen ja löin palloventtiilin helmiliitoksella toiseen päähän, vettä täyteen ja kiersin venttiili suljettuna putken ympärille. En vissiin saanu kaikkea ilmaa pois kun ei ihan pyöreänä säilynyt. Kyllä sieltä vesi hyvin menee läpi, mutten ny ihan mieleisekseni saanut. En tiedä auttaisko jos tekis pienen paineen painepesurilla ensin... Tommosen ison putken vois täyttää pienemmällä letkulla sieltä umpeen laitetusta päästä alkaen niin tulis ilmat pois paremmin...

eikös ne yleensä täytetä hienolla hiekalla ja sitten taivuteta?

Missä saisi cad-kuvien pohjalta leikkautettua ZJ:n puskurien materiaalit? Tai jopa hitsautettua ne ihan valmiiksi asti?

Katellaan mökillä Cmorea chromecastin kautta, kännykän 5G liittymä tekee verkon. Bittejä tulee sellaset 25-35 mbps, eli ihan riittävästi. Netin mukaan toistoon pitäisi riittää vähempikin bittimäärä. Silti lähetys katkeilee ja 2-4 kertaa minuutissa telkkari odottelee ja ruudulla pyörii se ympyrä. Suoraan sanottuna perseestä tollanen. Muilla suoratoistokanavilla tätä pätkimistä ei tapahdu. Cmoresta olen laittanut sen kuvanlaadun heikennyksen päälle.

Mikähän tossa Cmoressa mättää ? Voiko tolle tehdä jotain ?

Mulla tekee ajoittain ihan samaa ilmainen MTV3 suoratoisto kun katsoo kymmenen uutisia. Kaikki muu toimii ok. Eli voisin arvata että johtuu palveluntarjoajan teknisistä toteutuksista.

Kerta jo säädetty huonommalle kuvanlaadulle, niin kokeiles kun olet hetken (1-2min) katsonut ja sen jälkeen itse kelaat vähän taaemmas.
Tällöin lähetys on vähän myöhässä, mutta olis "puskurointi" aikaa.
Näin olen joskus tabletilla töissä saanut pelaamaan..
Tai ainakin uskon, että auttoi.

Tuolla kikalla saa hetken katseltua lähetystä ilman katkoja mutta aina lopulta se bufferi loppuu. Hetki sitten loppuneen sprintin katoin tabletista ilman ongelmia, hoituuhan se niinkin. Tarvii hankkia mökille älykääpiötelkkari, josko sen kanssa homma toimisi.

Painekyllästettyä puuta vai betonilaattoja tukialustoiksi? Hiekkamaalle pitäs pysäköidä 2,5t painava pakettiauto pukkien päälle, sekä pystyttää hylly pitkälle metalli/puumateriaalille. Metallitavaraa ei nyt tonnikaupalla tule ja tukipisteitä n. 10kpl. Autoon tulee kiinni sivulle ulottuva katos emännän korollalle ilman erillisiä tukipylväitä, eli tuohon 2,5t saa laskea päälle joku 500kg lumikuormaa.

Miten toteuttaisitte tukialustat? Mahdollisimman edullisesti tietty.

Laita betonilaattoja tuo nykyinen kestopuu ei montaa vuotta kestä maata vasten

Pärjääkö ZJ:llä ympäri vuoden BFG All Terrain KO2:lla? Autolla ei tartte lähteä joka aamu mihinkään. Sijainti stadi 95% vuodesta.

Tällä palstalla on mielestäni paljonkin keskusteltu noista eri All-Terrain/Mud Terrain tyyppisistä renkaista talvikäytössä. Itellä ei ole noita Goodrichin renkaita ollut, mutta jäänyt ainakin sellainen mielikuva, että se on vähän sellainen keskiverto rengas joka suhteessa, ei millään osa-alueella erityisen loistava. Niinkuin muutkin all-terrainit, niin joka suuntaan on pakostikkin jotain kompromissia.

Lueskele aikasi kuluksi tuolta.
https://forums.offipalsta.com/showth...=terrain+talvi

Kiitän, laitan tilaukseen ja kokeillaan. Mistä sitä taas tietää tuleeko tänne talvee ollenkaan.

Toiset pärjää tarvittaessa kesärenkailla läpi vuoden, toisia ei pelasta edes uudet talvirenkaat

Se toki, kilsoja on itsellä alla runsaasti ja yleisimmin kitkoilla on talvet menty. Eka oikea maasturi tuo ZJ ja kun kilsoja tulee niin vähän, niin olis kiva et pärjäis yksillä ympäri vuoden.

Olen ajanut VW Transporter T4 Syncrolla noilla renkailla nyt perätysten kolme talvea ilman mitään ongelmia.

Sanoisin että pärjää jos kuski haluaa pärjätä, mutta ei nuo ole lähelläkään kunnon talvirenkaiksi suunniteltujen renkaiden tasolla talvikelien pito-ominaisuuksilta.

Joku Jeeppi ollut itsellä ajossa pääkaupunkiseudun liikenteessä 2006-2020 (viime loppukesästä ollut Jeeppi odottelemassa aikaa ja osia joten '20-'21 talven joutui kitkutella henkilöautolla), joista 2007-2020 joko MT- tyyppisillä tai AT- renkailla ympäri vuoden. Sohjossa karkeampi rengas toimii osin paremmin kuin varsinaiset talvirenkaat, ja pakkaslumella pito on yllättävänkin hyvä. Lukuunottamatta niitä muutamia jääkelejä/ peilijääksi kiillottunutta nuoska- tai pikkupakasella olevaa lunta mitä ei ehditä auraamaan ruuhkassa pois, on pärjännyt oikein hyvin ilman yhtäkään kolaria, ojaanajoa tai läheltäpiti- tilannetta. Jää- ja nuoskalumikelit ei ole mitenkään herkkua, liikkeelle pääsee aina mutta pysähtyminen on sitten hieman eri asia..
Kerran olen ollut nykyisellä Jeepillä ojassa, mutta sinne olisi päätynyt nastarenkaillakin koska auraus oli tehty osittain ojan reunan päälle.

Onko salaojaremontista kokemuksia? Miten olette ratkaisseet vanhan routa/styroksijätteen lajittelun, vai lajitteletteko lainkaan? Minä päätin lajitella, koska silloin pystyn viemään sen paikalliselle jäteasemalle -> maksu painon perusteella ja styroksihan ei paina mitään. Tulee siis ihan edulliseksi.

Tein videonkin aiheesta ja latasin sen youtubeen: https://youtu.be/teESNOy8rgY

Väärä video?

Eläintietäjät hoi
 

Tiensuussa oli tollanen, ilmeisestikin jonkun elukan häntä, todennäköisesti ottanut senverran yhteen auton kanssa tuossa maantiellä, että nyt on hännätön otus jossain.
Ei ainakaan miltään avaimenperätupsulta näytä. Voisko olla jonkun pienen peuran tai kauriin? :confused:

Jäniksellä ja rusakolla tuskin valkoinen näin kesällä....

Klikkaamallahan noi kuvat saa isommaksi.

Kauriilla ei ole häntää, valkohäntäpeuran häntä on ruskea yläpuolelta ja valkea alapuolelta, ei näytä minusta ainakaan kokonaiselta sellaiselta, tosin ihan siinä hännän kärjessä se väri taitaa muuttua aika tummaksi, joten pala siitä hännän kärjestä tuo voisi vaikka ollakin...

Kiilanauhalla ikkunatiiviste. Itse tiivistenauha on EPDM-kumia, kiilanauha PVC:tä. Onko tietoa, miten kivasti kestää UV-säteilyä tuo PVC verrattuna EPDM:ään, vanhoissa tuplauratiivisteissä oli ulkopuolella olleet kiilanauhat kutistuneet ja kovettuneet huomattavasti sisällä olleisiin verrattuna...

Se kysymys. Liekö mitään haittaa jos tiivisteen asentaa siten että kiilanauha on sisäpuolella? Mielikuva on että useimmin on ulkopuolelle asennettu..?

Nyt on asennuksen kannalta helppo tilanne, pääsee sisäpuolellekin hyvin käsiksi, kun takaovi sekä katto on irrallaan...

Ikkuna asennetaan sen kiilanauhan puolelta. Tästä syystä se tosiaan yleensä on ulkopuolella, lasin asentaminen sisältäpäin on monessa kohtaa liki mahdotonta. Oikean kokoisella tiivisteellä tiiviys pitäisi olla yhtä hyvä kummin päin tahansa. (Voin olla myös väärässä.)

Ja silloin, kun profiili ei ole symmetrinen H, niin taitavat pääsääntöisesti olla kiilanauha ulospäin.

Niin ja se unohtui tuosta edellisestä vielä, että kiilanauhaa saa myös EPDM-kumisena, jos musta kelpaa. Jos siis materiaalina pitää sitä parempana kuin PVC.
Lähteenä väitteelle Korja-Kumin ja Etran tuotelistaukset ;)

Mikähän vanha patteriventtiili on kuvassa? Messingistä aukeaa 20 mm avaimella, ulkokierre kiiltävässä on n 24 mm. Venttiilissä itsessään on luokkaa 16 mm kierre; en ole ruuvannut kokonaan auki kun ei viitsi suotta tyhjentää järjestelmää jos ei löydykään korvaavaa osaa.
Jotenkin epästandardin oloinen osa venttiilin suhteen. Mitähän tuon tilalle yrittäisi tunkea?

Aikani ihmettelin, ja tulin tulokseen ettei ole väliä. Ekat kolme laitettuna paikalleen, vain yksi "opintokappale" eli narskahti puolivälistä särölle. Laminoidut viismilliset lasit, ei paljoa vääntöjä salli. Onneksi tuohon on vielä yksi samankokoinen lasi varalla, eli jos jää häiritsemään pahasti. On kuitenkin onneksi kuskinpuolen takasivulasi...

Tässä tapauksessa, oli aivan sama kummalta puolelta asennuksen teki, suorat lasit ja hyvä pääsy kummaltakin puolelta...

Kuinka ison vastuksen voi tarvita itse releistetyissä maaohjatuissa ajovaloissa siihen, ettei pitkien releeseen jää veto päälle, jos se saa maadoitusta monitoimikatkaisijassa etusumarien ollessa päällä. 50W ei riittänyt (oliko se sitten 8 ohmia vai kuinka paljon). Eikä ollut merkitystä oliko vastus releen herätteessä vai releen maapuolella.

Vastaus ei liene Vastus, vaan diodi....
 

Ja 8 ohmilla saa 12v (14v ) järjestelmässä maksimissaan noin 25 Wattia.

Pistäppä kytkentä, niin yritetään neuvoa tarkemmin.... (miksi etusumarit palaa pitkien maan kautta; itse olen taannoin kytkenyt niin, että palaa sumarien kytkimen ollessa päällä, kun parkit palaa, ja toinen rele sammuttaa, kun pitkien hehkulle tulee maata/jännite-eroa; ja tämä siis ulkomuistista, edelliseltä vuosituhannelta....

Ja jos haluaa säästää yhden releen (ei tarvitse välttämättä....) mutta tuon ns. takavirran aiheuttaman releen vetämisen voi estää diodilla....

Ja P.S normireleet tulee toimeen jopa noilla elektroniikkakaupan esim. 1N4008 diodeilla, mutta kannattaa ostaa pari pykälää "järeämpiä", koska jäähdytys on aina autokäytössä huono....

Noita suuruusluokkaa min. 3A/500V diodeja sai taannoin pari kpl huoltoaseman kahvikupin hinnalla?
nykyhintaa ei ole tiedossa, koska taannoin ostin kahvin hinnalla jokusen kymmenen....

p.s noita diodeja löytyy minulta myös järeämpänä, isoimmat taitaa olla suuruusluokkaa yli 200 Amppeeria jatkuva, piikkivirta varmaan jotain suuruusluokka tuhansia? amppeereita, toki jäähdytyssiilin kanssa koko on noin maitopurkki...

Öljylämmitys ei pysy päällä, menee aina muutaman lämmityssyklin jälkeen pois päältä. Vikakuittausnappia painamalla lähtee kuitenkin aina ekalla yritykselle päälle.
Tarkistettu/putsattu liekivahti, suutin ja palopää, ainoastaan palopäässä oli vähän moskaa.
Voiko tunkeutumassa oleva suodatin aiheuttaa näin satunnaisen vian?

Lämmitys toimi edellisen talven ja koko kesän ongelmitta.

Mulla teki vanhalla suotimella hyvin samanlaisia oireita kun öljy oli loppumassa. Sitten kun tuo lakimääreinen takaisinkiertosuodatin tuli, niin lopettaa toimintansa yhdellä kertaa.

Joskus alkuun suodatin oli vähän tukkoinen ja kyllähän sekin sammutti lämmitystä. Siihen auttoi lakimääreinen (5 vuoden välein) säiliöhuolto.

Ilma tuntuu myös pysäyttävän polttimen.
Pyysin nokikolaria putsaamaan kattilan nouhouksen yhteydessä. Sen jälkeen ei pysyny poltin päällä. Oli vissiin jääny letkut polttimen alle puristukseen tai venytykseen kun oli nostanut polttimen sivuun putsauksen ajaksi. Voi toki olla liitoksessakin vika. Hetki meni vikaa etsiessä ennenkö huomasin, että suljetun kierron kupissa näkyi ilmakuplia paluuöljyn mukana. Ja hiukan tiputteli myös öljyä lattialle.
Uudet letkut ei muistaakseni hirveitä kustantaneet. Tosin ne roikkuu edelleen pannuhuoneen seinällä odottamassa asennusta, kun alkoi sitten kuitenkin pienellä rassauksessa toimimaan. No, tiputtelee edelleen öljyä jos on letkuja liikutellut ja saattaa jonku kerran poltonkin pysäyttää. Mutta pitäähän se pieni tupaöljyn tuoksu olla pannuhuoneessa niin pysyy emäntä poissa sieltä. :D

Kiitos vinkeistä, pitää koittaa öljyä lisätä nyt alkuun. Se loppui aikaisemmin ja sillon ei tehnyt tällaista ongelmaa, sammui kerrasta eikä lähtenyt enää päälle. Paluuputkellinen järjestelmä. Tähän on tulossa VILP niin kovin isoja remontteja ei viitsi tehdä.

Viimetalvena ajelin Hiluxilla niin, että Hakkapeliitta LT2:set oli takarenkaana, pelkät all terrainit ei oikein hyvältä stadissa tuntus kun siellä on niin kahjoa menoa. Vois ne jossain pikkukylillä toimia ja toisessa autossa paremmat talvirenkaat.

Onko palstalaisissa Dna liittymän käyttäjiä?
Taitaa olla pahoja ongelmia tällä hetkellä, yhteydet tökkii, pihelit pätkii, tekstiviestin lähtöäkin pitää odottaa!

Asiakaspalvelussa ruuhkaa, pääsin keskustelemaan asiakaspalvelijan kanssa ja muutaman käännön jälkeen jäin odottamaan keskustelun jatkumista ja puhelu katkaistiin keske. Yli puoli tuntia asian selvittelyä meni hukkaan.

Mikä poltin sulla on

Valitettavasti saman puljun liittymät ja samat ongelmat :(
Täällä se tosin johtuu myös Dnan mastojen vähyydestä

Oilon junior pro. Vaihdoin suodattimen, ei tuntunut auttavan. Lisäsin 40L öljyä säiliöön ja nyt ei ole ollut ongelmaa. Erikoista kun on kuitenkin 3000L maanslainen säiliö niin ei pitäs tollanen tilkka paljon pinnantasoon vaikuttaa. Kai se on sitten niin hilkulla että imaiseeko ilmaa.

Muistaakseni saman kokoinen ja 60-100 L lisäys on riittänyt muutaman päivän tankkiautoa odotellessa.

Pitänyt jo vuosia tehdä mittari ja UÄ -anturikin olisi hyllyssä, mutta taitaa lämmitysmuoto vaihtua ennenkuin mittari ehtii. :)