![]() |
Ompahan taas laitettu kaikki politbyroon "tietämys" ajoneuvoista ja tekniikasta samaan nippuun.
Alun myötähäpeän tuntemus muuttuu huoleksi kun oivaltaa mitä tässä haetaan. Näiden mietintöjen tarkoitus on työllistää itsensä ja jatkaa hallintoalamaisten kyykyttämistä tekemällä näennäisiä parannuksia. Poikkeuslupia jouduttaisiin hakemaan kuten tähänkin asti (lienee 1-2 vuoden jono) Rakennemuutospäätöksen epäselvien ja vanhentuneiden säännösten päivittämisen sijasta säännökset pitäisi poistaa haitallisina (Eli tämä harhainen pilkun jyystö "20% lisää tehoa ruiskulla") ja luoda vain suuntaviivat ajoneuvon teknisiin parannuksiin. -Tätä tehdään verovaroista- |
Laskinkohan oikein, että XJ jeeppiin sais ilman lappua katsastettua 31" renkaat? JOS siis vertailukohtana on se 225/75 15 mikä yleensä otteessa...STRO kirjaa kun ei ole saatavilla nii piti käyttää jotain rengaslaskuria.
|
Sitä tässä itsekkin katsellut ja vähän se siltä vaikuttas.
http://www.tacomaworld.com/forum/tir...r15-31-10.5r15 |
Kyllä 31" menee jo tuolla 225/75 R15 renkaalla. Nyt kun muistaisi oliko se erikoislappu 225/75 R16 koolle - vai 70- profiilille- jos on 75 niin sen kanssa menisi myös 32" rengas leimalle :)
|
Pitääkös tuo paikkansa, että vm. 97 asti vähäpäästöisyyspykälä poistuu, eli 97 asti saa esim. turbon vaihtaa vapaasti ilman mitään vtt:n testejä.
|
Moi, olin tuossa puheissa Trafin edustajien kanssa ja toin ilmi täälläkin ja seurojen kokouksissa ilmenneitä ajatuksia turvakaari asiasta ja rengas säännöksistä. Aikaahan palautteiden lähetykseen on vielä muutama päivä ja siksi pyydä.kin että ne kenellä olisi oikeasti rakentavia ehdotuksia niin laittaisi niitä vaikka minulle privana tai meiliin nurmhan1@gmail.com ja koostaisin niitä yhden koosteen joka sitten lähetetään lajiryhmän nimissä Trafiin.
|
Mitä asioita olet jo sitten tuonut ilmi?
|
Me ollaan SLCK:n nimissä myös väsäämässä vastinetta. Mut mitä useemmasta kerhosta, sen parempi, samansuuntaiset ajatukset varmaankin.
|
Rengaskoko asioista kuinka ne usein on välissä putoaja kokoja ja miten luokitellaan ne kaaret korotettaviin avoautoihin. Jotkut ovat olleet jo yhteydessä poikkeuslupa tarkastajiin kuulemma. Olisi ehkä hyvä vaihtaa niitä tietoja niin saisi fokuksen samoihin asioihin.
|
Lainaus:
Lainaus:
|
(t)urpo kysymys
Tälläsen bongasin:
"Ajoneuvon, jonka moottori on hyväksytty Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievempien pakokaasupäästövaatimusten mukaan, tulee moottorin vaihdon tai muutoksen jälkeen täyttää muutoskatsastuksen testissä alkuperäistä ajoneuvoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästövaatimukset." Meinaakos tuo nyt sitä, että ennen noiden Euro 3 vaatimusten voimaantuloa rekisteröityihin autoihin voi esim. lisätä turbon ja päästömittauksesksi riittää katsastuksen yhteydessä suoritettava mittaus? Kyselee nimim. "eikö_mun_tarttekkaan_vaihtaa_nipponia_vanhemp aan" |
Mikäli ajatellaan jotakin positiivista saavutettavan niin.
Säädösluonnoksen palautteessa pitää olla mm: -Vaatimus rengaskoko säännön poistamisesta. Ei ole osoitettu olevan mitään hyötyä liikenneturvallisuuteen! 90-luvun lopulla tehty virhe pitää korjata! -kun iskutilavuuden 25% sääntö ja 20% painosääntö poistuu, niin eihän tilalle mitään tilalle tulee 20% vääntösääntöä pidä laittaa! Muutoksien rajoitukset pelaavat vain autotehtaiden pussiin en usko, että kukaan yksityinen lähtee kilpailemaan kaupallisen toimijan kanssa sen harmaan toyota corollan saa paljon halvemmalla kaupasta valmiina. Trafin muutoslupaprosessi on yli kuormitettu ja epäonnistuu toistuvasti käsittelemään lupahakemuksia kohtuullisessa ajassa. -Yksinkertaistamalla sääntöviidakkoa luvanvaraiset muutokset vähenisivät. Maan taloudellisen tilanteen huomioon ottaen Trafin pitää osoittaa olevansa hyödyllinen. Heillä pitää olla selkeä suunnitelma toimintojensa järkeistämisestä. Monimutkaistamisen ajat on ohi. Eli aika on otollinen asiakasta palveleviin muutoksiin säädöksissä. Trafille on todellakin turha laittaa mitään kehuja tästä säädösluonnoksesta. Menee muuten kilpailuksi "kuka saa työnnettyä kielensä syvemmälle pyllyyn" Trafi pystyy kyllä parempaan. |
Lainaus:
Kun netistä kattelee näitä kaikenmaailman autorojekteja niin voi monessakin tapauksessa huokaista helpotuksesta että jonkinlaisia kriteerejä on olemassa sen laillisuuden kannalta. |
Lainaus:
|
Meillä on olemassa oleva järjestelmä .... Ajoneuvon vuosittainen katsastus.
Jos lähtökohtaisesti ajatellaan, että vituiks menee niin ei pidä yrittääkkään mitään. Laistahan tuossa ei ole kyse vaan ohjeistuksista. |
Lainaus:
En millään tavalla todellakaan kannata näin tiukkoja rengasrajoituksia, mutta kyllä tuossa jo varmasti on niitä syitä miksi niihin ollaan päädytty. Jos - ja kun - porukka valitettavasti itse on liian usein niin dorkaa ettei ymmärrä tehdä rengaskokoa kasvattaessa tarpeellisia asioita auton muuttamiseksi riittävän turvalliseksi (= vähintään järeämmät akselit ja isommat jarrut jos rengaskoko kasvaa tarpeeksi), niin joku kirjaa ne vaatimukset puolestasi. Ihan sama juttu korotusasioissa: kun tehdään kaikenmaailman surkeita tee-se-itse-kötöstyksiä ymmärtämättä niiden vaikutusta auton alustan toimintaa, auton hallintaan ja ajettavuuteen, on päädytty konservatiiviseen arvioon siitä minkä verran alustaa voi korottaa turvallisesti vaikka sitten niillä huonommillakin tavoilla. Ylipäätään "monsteriautokorotukset" on joka tapauksessa aika järjettömiä, ei niillä saavuteta muuta kuin kyseenalainen ulkonäkö, mutta ei mitään kunnollisia parannuksia maasto-ominaisuuksiin/ etenemiskykyyn. Eli tuollainen 70-100mm korotus riittää oikeasti enemmän kuin hyvin, varsinkin jos rengasmuutoksen mukana nyt saadaan kasvattaa renkaita sentään sen 77mm tai yli (riippuen orkkiskoosta). Saisi kyllä olla mielestäni tuo renkaan koon kasvattamisen raja isompi, jollain sopivan väljällä lisähuomautuksella siitä että jarrut, ohjauslaitteet ja akselit tulee vastata ksvanutta rengaskokoa. Samoin saisi poistua tai reilusti väljentää auton raideleveyden ja -kokonaisleveyden kasvamisen rajoja. Nykyinen 30mm raideleveyteen ja 100mm kokonaisleveyteen on aikalailla hölmö. Varsinkin korotetussa autossa leveämpien akseleiden vaihtaminen alle tekisi autosta paljon vakaamman ja turvallisemman, nyt laki ei sitä käytännössä salli. Sen vielä ymmärrän että renkaiden ET:tä käyttäen liika levitys on kiellettyä, tahtoo tehdä hallaa pyöränlaakereille yhdessä isojen renkaiden kanssa.. Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
|
Rengas sääntöihin saisi tulla sellainen ehto, että jos vaihtaa jotkut toisen auton akselit ja ohjauslaitteet missä sallitaan isommat renkaat, niin siinä menisi raja. Tai edes lähemmäs sitä. Näin suzuki-lasien läpi katsottuna.
|
Lainaus:
|
Korotus ja rengaskoko pykälä on minusta nykysellään riittävä. Nytkin jos korottaa lain sallimat tuumat, pitää ohjausgeometriaa tosissaan muuttaa. Monelta tämä jää äkkiä tekemättä ja autosta tulee todella vaikea hallita. Teho ym muutokset on kans ihan riittävät. Säätämällä saa minkä tahansa koneen kyllä tehorajan sisään. Muuten yhtä tyhjän kanssa onko moottorin painoa tai litroja rajoitettu. Ainut mikä sais poistua ois toi vtt:n päästömittausten vaatiminen kokonaan. Jos konetta muuttaa, niin harvompa se siitä saastuttavammaksi tulee uusissa autoissa. Ihan hyvin riittäs katsastuksessa tehtävä mittaus. Niin ja puskureiden muutokset uusissa autoissa pitäs jotenkin saada järkeväksi. Vaikka hyväkdymällä muutkin kuin ce hyväksytyt nautaraudat maastohenkilöautoisss. Hiukan ilkee ajaa muovipuskurisella metässä, kun aina on puskurit palasina ja katsastaja ei oikein tykkää jos puskuri nippareilla kasassa
|
Lainaus:
Eräässä junia koskevassa nokkakolari dokumentissa päällimmäiseksi tuli se jolla oli enemmän liikeenergiaa, painavampi juna. Enkä nyt tällä esimerkillä tarkoita että ajoneuvojen painoa tasapäistettäisiin. Vaan viittaan, että syy ja seuraus suhteet eivät ole selviä. Törmäämis asiaan pitäisi pitäisi jonkun paneutua esimerkiksi tippuuko korotettuajoneuvo samalle tasolle kuin törmääjä kun renkaat puhkeavat. Tapahtuuko kiipeämistä vai onko nokkakolari kimmoton törmäys? Ajoneuvotyypin käyttö ja käyttö pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Maavara edesauttaa kulkua maastossa. Henkilöautolla ei ajeta maastossa, kuitenkin niissä on ollut samat muutos säännöt. jarrutehot voidaan todentaa kokeellisesti ja mitata esim. pysähtymismatka. Olisiko silloin verrokkina joku tehdastekoinen saman painoinen ajoneuvo? Tai selkeä metrimäärä joka pitää saavuttaa jostakin alkuvauhdista. Pyöränlaakereiden kesto henkilöautoissa oli muistaakseni jotain 300000km luokkaa siis se L10 raja= 90% laakeroinneista kestää tuon tavoitteen. Osa hajoaa nopeammin kuin tavoite ja jotkin laakerit ovat "ikuisia". Nuo kuitenkin tarkistetaan katsastuksessa vuosittain. Vanteen et-vaikutuksen kestävyyteen on hyvä arvioida! Pieni jousittamaton massa tuntuu ajomukavuutena mutta kun haetaan kestävyyttä niin se ei luultavasti pienenny Lainaus:
Leveämpi on vakaampi ja samalla käyttöikä voi kasvaa jos akselit on raskaammasta ajoneuvosta Lainaus:
Hyvää keskustelua! :) |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Rengasmuutoksissa verrataan siihen alkuperäiseen renkaaseen, jonka valintakriteerit silloin aikanaan on eri valmistajilla olleet ihan erilaiset. Esim range tehty enemmän tieliikenteeseen kuin defender, kuitenkin autot on käytännössä samalla alustalla ja rengaskoossa iso ero. Euro3-raja sinänsä ihan hyvä, on vaan kymmenen vuotta myöhässä? Uudempia autoja muutetaan ihan entiseen tahtiin, eikä edelleenkään muutoskatsasteta. Maasturimiehet tietty on jumissa vanhemmissa autoissa joten ei ihan samalla tavalla koske tätä piiriä. Noi leveysmitat sekä akselissa että korissa on hieman turhia, tietty jossain suzukikorissa 2,5m leveydellä pyörät joutuu levikkeiden yms rakentamiseen jo panostamaan :) On niin valmiin oloinen tuo määräysluonnos ja voimaantuloaikataulu tiukka, että mahtaako lausunnot jotain vaikuttaa? No kohta se selviää. |
Paras kaikkien kannalta ois sellainen liennytys, et voisi kouluttautua ajoneuvo tarkastajaksi ja siihen sopivat osa-alueet
(Oon kuullut, et joskus oli korittaja koulutusta suomessa ja niillä papruilla sai esim. etuvetoisen auton muuttaa takavetoiseksi, tutulla kolari korjaajalla muistaakseni oli nää luvat ja oli teossa jostain kolari autosta takapotku ihan liikenteeseen) Täälläkin joku vois kouluttautua jarru/rengas muutoksiin ja joku korin korotukseen jne. Sit hän omalla nimellään hyväksyisi muutokset ja kirjaisi sekä kuvaisi ne ja näiden todistusten kopioilla sais sit ajella ja leimattua Samalla periaatteella vois olla vaikka konemuutokset, eli tarkistaja kävisi katsomassa tekovaiheessa tai muuten todistettavasti todistaisi rakennus vaiheessa, että rakenteet riittää +800Nm mörkömoottorille ja sit kun kori on valmis se kuvataan ja dokumentoidaan sit asennetaan kone ja tarkistetaan se, sekä dokumentoidaan, ja näiden dokumenttien kopioilla ajellaan ja katsastellaan Sit sanktioksi vois laittaa sen englantilaisen vakuutus sanktion, jos ei ole vakuutusta ja jäät kiinni suoraan tien varressa koura kattoon ja stenalle. Tällä jäis ne pikkasen lisää virittelijät pois. Mut jos tollanen homma tulee valtio/virastot kuitenkin kusee sen jollain lisenssi/sertifikaatti hommalla, et pitää toista tonnia vuodessa maksaa ihan vaan kipurahoja ja siihen päälle joku haista iso pas*a koulutus "näin opimme tunnistamaan maalin värin ja polttoaineen hajun" vaikuttaa ihan todella paljon vaikka rengaskokojen muuttajan taitoon :mad: |
Lainaus:
Mites tuleeko/liko toi homma voimaan eli saako turbottoman auton ilman tekniikan vaihtoa turbottaa ja ilman tonnien laskua |
"e) korotettuun avomalliseen ajoneuvoon asennetaan kohdan 4.9 mukainen turvakaari, jollei turvakaari ole autossa vakiovarusteena; ja
. Jos turvakaari on määrätty tässä määräyksessä pakolliseksi, sen on oltava valtakunnallisen rekisteröidyn autourheilujärjestön hyväksymää mallia." Sitä kysyin että mikä on tuo taho? Ei kuitenkaan liite J... Tollaisia tapauksia on lähinnä varmaan BJ:t, 160 korinen lyhyt patrol, Uaz, Gaz ja jenkkimaasturit joissa joissakin lukee korirakenteena avo, ja nyt niiden korotuksessa ei vaadita kaaren asennusta. Itseäni tuo tuskin hirveästi haittaa mutta se "kantokahva" on joillekin punainen vaate. vai olenko ymmärtänyt asian jotenkin väärin? ja sitten vielä kohta : "Henkilö- ja pakettiautoissa hyväksytään myös turvakaari, joka on valmistettu seinämän vahvuudeltaan vähintään 2 mm:n ja halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n teräsputkesta tai lujuudeltaan vastaavasta putkesta ja joka on varustettu ainakin yhdellä ajoneuvon pituussuunnassa symmetrisesti sijoitetulla vastaavan lujuuden omaavalla vinotuella. Jos vinotukia on kaksi ja niiden ylemmät kiinnityskohdat sijaitsevat pääkaaren pystyputkissa, saa mainittujen kiinnityskohtien ja pääkaaren ylävaakaputken välinen etäisyys olla enintään 100 mm. Turvakaari vinotukineen on kiinnitettävä lujasti koriin, pohjalevyyn tai runkoon käyttäen riittävän suurikokoisia vahvikelevyjä. Turvakaaren korkeuden kuljettajan istuimen istuinpinnasta on oltava vähintään 850 mm mitattuna istuimen selkänojan suunnassa." Jos on yksi vinotuki niin se saa olla vaikka oviputken korkeudella, mutta jos on kaksi, ne on vedettävä todella korkealle, ei saa esim." vyötärölinjan" alle piiloon. Nämä nyt ovat sellaisia kohtia joista joku on ollut huolissaan. Pienenä selvennyksenä siis, on olemassa jo FHRA alainen poikkeuslupatarkastaja kokeilu jolla pyritään juurikin nopeuttamaan niitä lupakäsittelyjä ja kerätyn kokemuksen mukaan saamaan jopa joitain asioita muutettua lakiin, jolloin ei kaikista tarvitsisi tehdä poikkeuslupaa. Kyllä sinne kannattaa niitä näkemyksiä ja ehdotuksia lähettää yhteisöjen nimissä niin olisi enempi "voimaa" takana. |
Tarviiko joka asiassa pyörä keksiä uudestaan?eiköhän turva asiat ole jo keksitty ja nyt nopeesti asiatjärjestykseen.
|
Lainaus:
|
MISSÄ MENNÄÄN TRAFIN RAKENNEMUUTOSEHDOTUKSEN KANSSA?
Lainaus:
|
Lainaus:
Kannanotto laitettu. Eli kokorajoitukset renkaista hiiteen! |
Lainaus:
Minun mielestä renkaiden koon muutoskatsastuksissa ei tarvita mitään muuta muutosta kuin jonkinlaista järkeistämistä, esim. jos uusi rengaskoko menee vaikka millin tai kaksi yli mitä kirjan mitat on niin sen voisi katsastusviranomainen omalla järjenkäytöllään hyväksyä. Ja niille kannanotto jotka ei pärjää pienillä pyörillä niin opetelkaa vittu ajaan :D |
Lainaus:
|
Ihan jo laakereidn kestöiän laskemisen kannalta, se että rengaskokoa suurrennetaan 15% laskee L10 kestoiän laskennan perusteella tunnit 3000h->1250h äkkiä kännissä laskettuna. Eli kun kyse on pyöränlaakerista, jonka kestävyys on 400tkm tehtaalta tullessa(muka), laskee siihen 150tkm, niin voitte kuvitella kuinka paljon nousisi riski siihen, että laakeri laukeis siinä 120km/h ja mentäs metsähallituksen baanaa kohti! Eli yhteenvetona=Jos halutaan akselin laakereitten sallimia renkaita, niin sitten vaihtuu akselit. Ihan sama ajetaanko autolla 10tkm vuodessa vai 50tkm vuodessa, jos rekisterissä on ja katsastettu.
|
Päällisin puolin vaikuttaa siltä että jotain järjen pisaroita olisi pikkuhiljaa tihkunut Trafinkin suuntaan. Etenkin kun noiden kautta saisi BJ:hin vihdoinkin 35-tuumaiset kumit alle. Ei ole tarvinnut kuin 12 vuotta odottaa. ;)
Tulevaa moottorinvaihdosta ennakoiden huolestuin hiukan vääntömomenttisäännöstä mutta vaikuttaisi nopeasti laskien kuitenkin siltä että uudistetut moottoripykälät sallisivat jo hankitun 14B+T -koneen asentamisen, onhan verrokkina kuitenkin 2F-moottori, ja jos uusilla säännöillä on siirtymäaika niin eipä siinä sitten mitään omakohtaista ongelmaa ole. Nuo leveämpien ja järeämpien akseleistojen vaihdoksista tulevat hyödyt, mm. auton tukevuuteen, tehokkaampiin jarruihin, osien kestävyyteen, rengaskokoihin ym. olisi hyvä saada mukaan ehdotuksiin. Eli esimerkiksi että akselinvaihdoksesta johtuva raidevälin kasvattaminen olisi sallittu esimerkiksi +150 mm (+200 mm?). Lisäksi voisi vinkata että auton kantavuuden ei ainakaan tarvitsisi pienentyä järeämpien akselien asentamisen myötä, vaan kokonaismassa arvioitaisiin uudelleen vaikkapa vaihdettavien osien tai koko auton punnituksen avulla ennen ja jälkeen muutosten. Eihän se auton akselien yläpuolinen rakenne heikkene siitä että omamassa hiukan kasvaa akselistojen johdosta. Jousittamaton massa voi tietysti kasvaa mutta siitä koituvat lisärasitukset runkoon ja koriin ovat käytännön tapauksissa mitättömiä. Muistuu nimittäin mieleen eräs ilmajousitettu Suzuki männävuosilta, jonka kohdalla oli hullunkurinen tilanne kun järeämpien akselien myötä auton kantavuus laski niin paljon että istumapaikkoja oli vähennettävä kahteen - mutta takapenkkiä ei saanut poistaa koska muutosprosentit olisivat muuten menneet yli. Eli takapenkki jäi sellaiseksi byrokraattien viisaudesta muistuttavaksi koristeeksi sinne olemaan koska istua sillä ei saanut. :D Myöskin akselivälin muuttaminen olisi monelle tärkeä asia, esimerksiksi +/- 10% alkuperäisestä voisi olla realistinen? Esimerkiksi 2400 mm alkuperäisen akselivälin voidessa tällöin vaihdella välillä 2160 mm ... 2640 mm. |
Lainaus:
Hyvin tiivistetty. :cool: Noita laakereita ja akseleita kun lasken työkseni, niin en ole ihmetellyt mm. noita rengaskokorajoituksia.. Ei ne muutkaan rakenteet ole suunniteltu ottamaan vastaan lisääntynyttä vipuvartta ja muita voimia. Raudalle vaan tulee rajat vastaan. No, tähänhän joku puskainsinööri heti väittää vastaan että ""Onhan noilla ajettu vaikka kuinka kauan.." Varmuutta vaan pitää olla rakenteilla, jotka vaikuttavat turvallisuuteen. |
Paljonkohan se vaikuttaisi liikenneturvallisuuteen, jos sallittaisiin sopivilla muutoksilla vähän isommat renkaat. Tällä hetkellä poikkeuslupa maksaa jotain 400€, meni läpi tai ei. Paljonko saa sakkoja, jos jää kiinni leimaamattomista renkaista?
Eri asia tietenkin korvaako vakuutusyhtiö mitään, jos tapahtuu jotain ja laittomat renkaat alla, mutta se ei taida tähän keskusteluun kuulua. |
Lainaus:
|
Lainaus:
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
onko?? 7.50-16 koko stro normiston mukainen koko? Certification: DOT,GCC,ECE samon hj:n 10r15 onko stro normiston mukainen rengas koko??.10r15 Tractor Tyre ... Certification: ECE tätäkin asiaa kannattaa tutkia. |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Laitoin kannanoton tuonne kun sellaista kerran pyydettiin. http://autoharrastajat.fi/?page_id=89 Voin vakuuttaa, että kannanotossani toin sellaisia asioita ilmi jotka perustelevat tai laittavan vastaajan perustelemaan kantaansa. Autoharrastajat käyttävät tuota miten parhaaksi katsovat. Syy miksi "välikaasun" käytö oli parempi vaihtoehto minulle kuin minun vastine Trafille (Olisin sen voinut myös yksityishenkilönä tehdä) Autoharrastajilla on taustojen selvitys työ ollut pidempään käynnissä kuin minulla ja heillä on parempi tuntuma juridisiin seikkoihin. Kannanottoni oli siis muutakin kuin "kokorajoitukset renkaista hiiteen". Se mitä kirjoitan tälle foorumille on usein erillaista kuin toisaalle johtuen foorumin luonteesta. Minua taitavampi kuski olisi laittanut säädös pyyntönsä 235/75-15 renkaista ehkä 2mm ylikokoisena suoraan tänne: http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/...ysluonnoksesta "Trafi pyytää lausuntoa määräysluonnoksesta viimeistään 10.4.2015. Lausunnon voi toimittaa Trafin kirjaamoon sähköpostitse (Word-muodossa) osoitteella kirjaamo(at)trafi.fi tai kirjeitse osoitteella Liikenteen turvallisuusvirasto, PL 320, 00101 Helsinki. Pyydämme liittämään lausuntoon viitetiedoksi määräysluonnoksen asianumeron TRAFI/8777/03.04.03.00/2013 ja käyttämään lausunnon antamisessa kommenttikoostetaulukkoa." Kaikesta huolimatta! "haluaisin pahoitella kirjoituksieni sisältöä ja niiden aiheuttamaa mielipahaa" Ehkä erään aikaisemman kirjoitukseni "liiallinen vastustajan myötäily kilpailu" tai ehkä jotkut aidosti luulevat minun haluavan ajaa sellaislla renkailla mihin heillä itsellään ei koskaan ole mahdollisuutta ovat syy kummallisiin vastineisiin tässä ketjussa. Minä ja varmasti enemmistö haluiaisin tietää ne historiaa, perusteet jotka ovat aikanaan johtaneet näihin rajoituksiin mahdolliset onnettomuudet tai kateus vai jonkun mielipide? Mutta se lienee jonkin toisen vitjan aihe. Sorry offtopic |
Lainaus:
|
1 Liiteet
Lainaus:
7.50R16 rengas olisi European tyres E/ECE korkeus radial 802mm ja diagonal 806mm"lisäksi maininta että voi olla kirjain C" 7.50R16LT on United states rengas korkeus normal 808mm ja snow 819mm |
Lainaus:
Vai uskotko että autonvalmistaja on ylimitoittanut kaikki auton rakenteet niin että se on turvallinen vielä niillä 40" renkailla, mutta määrittää kuitenkin vakiorenkaaksi 30". Luulenpa kuitenkin että suomessa trafinkin toimesta turvallisuus asiat menee ehkä vähän korkeammalle arvojärjestyksessä kuin se että joku urpo sais leuhkia kylän suurimmilla renkailla... |
Lainaus:
|
Lainaus:
Mutta millä perusteilla te haluatte että rengaskoko rajoitukset poistettais kokonaan, kyllä suomen tiestöt on huonossa kunnossa mutta onko ne niin huonossa kunnossa että tarvii läpi vuoden ajella isoilla renkailla. Vai onko kyse vain siitä että metsäreissun jälkeen ei jaksa vaihtaa renkaita ? |
Lainaus:
Nyt rajaksi olisi tulossa 77mm/ 10%, mikä on jo paljon järkevämpi. 10% halkaisijan kasvatus ja siitä seuraava renkaan massan nousu ei vielä ole kovin merkittävä, mutta kokorajana se on jo vanhaa väljempi. Antaa sen hienon asian, että ne missä on jo valmiiksi isommat renkaat, voi kasvattaa rengaskokoa ihan kohtalaisesti. Se mistä joku tuolla mainitsi: olisi tosiaan järkevää että akselit isompiin vaihtamalla tuo rengaskoon kasvatus menisi sen mukaan, mistä autosta ne akselit on. Jos laitat Toyotan isommat akselit Suzukiin, ne varmasti kestää Suizukin alla 35" renkaat ja tekee autosta myös kasvaneen leveyden takia vakaamman. Tai vaikka "1-ton" Jenkkipickupin perät Jeeppiin, kyllä silloin voi huoletta ajaa 35" renkailla. Joku myös mainitsi että isommat akselit eivät merkittävästi kasvata autoon kohdistuneita rasituksia: paskanmarjat. Kyllä ne kasvattaa. Kaikilla voimilla on vastavoima, ja mitä painavammat akselit/ enemmän jousittamatonta massaa, sitä enemmän ne hakkaa auton koria/ runkoa -> kiinnikkeiden/ korin/ rungon vahvistus on monesti likipitäen pakollinen, jotta paikat oikeasti kestää. E- hyväksyttyjen/ tehdastekoisten osien käyttöpakosta: tästä voisi osittain tai kokonaan luopua. Mieleeni nyt äkkipäätään juolahtaa ainakin kaksi asiaa - coil- over jousien käyttö ja itse tehdyt tukivarret/ ohjausvarret. Coil-overeilla saadaan käytännössä aina paremmin toimiva alusta kuin tehtaan alkuperäisillä vietereillä + iskareilla. Harvaan autoon tehtaalla asennetaan niin hyviä alustan osia kuin mitä coil- overit on. Miksi tietyn vuosimallirajan jälkeen vaaditaan, että kierrejousen täytyy olla e- tai tüv- hyväksytty, mutta coil- over ei kelpaa? Hölmöä. Tee-se-itse-tukivarret: kumpiko kestää paremmin: joku pellistä prässätty lirpake/ valukappaleena tehty lirpake, vai esim. saumattomasta ainesputkesta tehty riittävän vahvaksi katsottu kierteytetty rakenne tehdastekoisin puslin? Tuollainen 45-50mm halkaisija 5-6mm seinällä on käytännössä niin vahva, että missään B- luokan ajoneuvossa niitä et ajamalla rikki saa niin että autokin ei samalla hajoa. Ohjausosissa vähän sama homma: tehtaan raidetangot tai välivarret monesti on aika ohutta kamaa, tai vaikka olisivat umpirautaa ei ole lopulta mitään supervahvoja. Taas kerran riittävän vahvasta saumattomasta ainesputkesta saadaan varmasti riittävän vahva rakenne, joka tulisi olla hyväksyttävissä katsastuksessa. En halua lisää valvontaa, vaan päinvastoin vähentää ainakin poikkeuslupien tarpeen määrää. Haluan että rakentamisrajoja väljennetään ja että "yleisen järjen käyttö" olisi paremmin sovellettavissa. On kuitenkin mielestäni päivänselvää, että kaikki tällaiset muutokset olisi oltava muutoskatsastuksen alaisia ja ns. "pakko näyttää" konttorilla; vaikka sitten tarvittaessa ennakkonäyttönä jotta varmistutaan että ei tehdä mitään punaniskakötöstyksiä autotallin perällä ilman järkeä ja ajatusta muutosten vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ja ajoneuvon hallintaan. Maastoautosta on helppo tehdä vähintään yhtä turvallinen ja yhtä hyvä ajaa kuin tehtaan jäljiltä myös muutosten jälkeen, mutta se on vieläkin helpompi onnistua tekemään kunnon tappoloukoksi. Eiköhän nämä nykyiset rajoitukset juuri lähde tuon jälkimmäisen vaihtoehdon näkökannalta - laitetaan niin tiukat rajat että urpoinkaan rakentaja ei pysty pilaamaan autoa totaalisesti.. väljennettyjen rajojen seurauksena tulee kasvanut vastuu rakentajalla ja rakenteet hyväksyneellä viranomaisella. Eli koska porukalla joskus aikanaan lähti homma lapasesta, niin piti asettaa rajat. Nyt tätä kauhun tasapainoa koitetaan saada rakentajien kannalta parempaan suuntaan, toivottavasti hyvällä menestyksellä. |
http://www.trafi.fi/filebank/a/13224...-ATT6-2004.pdf
Tossa oli juttuu siitä kumihommasta. Käsi sydämmelle ja toine ylös jos uskaltaa niillä isoilla renkailla, ilman kallistuksen vakaajaa jne. metsävarustetulla autolla ottaa sen kahdeksankymppiä kyytiä ja väistää hirveä (tai vaikka lasta tiellä) vetämällä ohjauksen äkkiä linkkuun... Ja toivoa että se vekotin kestää pystyssä vaikka kuivalla asvaltilla... Vapaaehtoisia testiin? Sitä leikkiä kun ei aikoinaan mersun joku pikkutötterökään sietänyt kaatumatta. http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=173354 |
Lainaus:
|
Koska sää Patu olet käynyt mun autoa kuvaamassa :D
|
Lainaus:
Tämä kuva vaan sattui tulemaan mieleen kun oli äsken mainintaa ohjausvarsi ym. jutuista. Katsurilla olisi mielenkiintoinen virka jos joutuisi tuomariksi niissä juttuloissa. Kun sinne aivan varmasti joku toisi ton tyylisen virityksen ja inttäisi kiven kovaa että "kyl se kestää..." Siksi varmaan helpompi jättää se todistelu asiakkaan ongelmaksi. Niinkuin nykyisin menee. |
Lainaus:
Toki sitten on kuvan kaltaisia viritelmiä, ja juuri tuollaisia rakentavien idioottien takia nämä säännöt on mitkä ne nyt on.. |
Lainaus:
tyhmempikin tajuaa että urheilu auto ei kaadu yhtä helposti kuin paketti auto ja silti molemmat on sallittuja. lähinnä kaikkki riippuu penkin ja ratin välistä. ja jos kokee maasto-auton hallitsemisen vaikeaksi niin ainahan voi mennä vaikka polkupyörällä. |
Lainaus:
Tarkoitatko siis sitä että vakio vs. maastomalliin viritettu vekotin on samanlainen ajettava tiellä??? Siis yhtä turvallinen... Niitä oikeesti isoilla renkailla varustettuja autoja kun on seuraillu tien päällä muutaman suunnistuskisan verran niin on siellä puikoissa ollu siis tosi rautaisia ammattilaisia jos eivät ole sitä huojumista ja vaappumista millään tavalla huomanneet tai huomioineet... No oliko sitten syynä alhaiset rengaspaineet tai pikkuvauriot ohjausvehkeissä tai muuta kivaa niin siitä huolimatta kaistaviivat ei meinannu välillä riittää kun auto lentää reunasta toiseen jo 60 kyydissä. Okei on varmaan niitäkin autoja mitkä kulkee kuin juna vaikka ois miten isot kumit alla mutta jos esim. nuo rengasmääräykset vapautettaisiin niin niitä vaappujia tulisi varmasti lisää tuomaan jännitystä tuonne maantielle. Mutta ois se komia kun olisi kylän suurimmat kumit tojotan alla. Ja kuskina se ei niin ammattilainen... |
Lainaus:
|
Lainaus:
Fakta on se, että autosta saa rakennettua hyvän ajettavan myös isoilla renkailla. Maastopaineet + jotain vaurioita = varmasti vituillaan kulkeva auto. Jos ihan rehellinen olen, niin kun katsoo näitä rakentelutopikkeja niin hämmästäyttävän vähän ylipäätään porukka tuntuu panostavan ohjaus- ja alustageometriaan auton ajettavuuden pitämiseksi kunnollisena. Missään Suzukia isommassa autossa 33"-35" renkaat ei ole liian isot, ja jotkut 37" renkulatkin menee vielä ihan ok kunhan auto on hyvin rakennettu. Enemmän ongelmaa tuntuu tulevan siitä, että autoja korotetaan jopa vähän turhan paljon.. jos pidettäisi alustakorotuksen/ korinkorotuksen määrä mahdollisimman maltillisena, tehtäisi renkaille tilaa rälläkällä & peltilevyä hitsaamalla, ne riittävän isot renkaat alle tarpeeksi leveällä raideleveydellä, ja panostetaan vielä vieteriautoissa niiden panhardien kulmien ja tukivarsien asemointiin niin ongelmaa ei ihan oikeasti ole. Toki korkeampi auto isommilla renkailla on aina kaatumaherkempi ja jossain määrin vähemmän vakaa ajettava kuin se orkkisverme, mutta kunnolla tehtynä ei todellakaan ole mikään huono. Itsellä on kokemusta sen verran että kaadoin Jeep Cherokeen (XJ) 35" renkailla katolleen kun leikin sillä parkkipaikalla, mutta toisaalta sekin auto oli hyvä ja vakaa ajettava maantiellä aina 120km/h nopeuteen asti. Meni katupaineilla ja vakaajat kiinni ollessa suoraan, ei tarvinnut ihmetellä pysyykö kaistalla vai ei, eikä mutkissakaan pahemmin kallistellut. Siitähän se on kiinni miten auton rakentaa. Tällä hetkellä on nyt toi Grand Cherokee käyttöautona, korotusta on n.50mm, alla on 32" renkaat (mutikat, ja joo on pikkurenkaat), ohjausta yms. parannettu - ja lähden sillä autolla ajamaan mutkaista asvalttitietä tai motarilla paljon mielummin kuin monella uudellakaan pienemmän kokoluokan henkilöautolla. Vaikka alla olisi 33"-35" renkaat niin ei se tuosta paljoa huononisi.. |
Joku lienee jo laskenut meneekö uusilla säännöillä 35" J12 Toyotaan? Entä G Meseen?
|
En ole insinööri, siksi kysyn...
Lainaus:
Lainaus:
Jos on esim. puolikevennetty akseli, niin MINUSTA laakeriin kohdistuvat voimat on: aksiaalikuormitus pystysuunnassa sama, pyörimisnopeus 15% pienempi. (Pientä lisärasitusta tulee j-voimista ja akselin taipumisesta, mutta lienee muutamia prosentteja?) Ja sitten jos puhutaan täyskenennetysta pyöränlaakeroinnista (esim. maasturin etunapa) niin tuo laakereiden kestoiän "romahtaminen" saadaan aikaan jo vakiokokoisilla renkailla, muutetaan vaan sentti pari offsettiä. Ja noiden itsevalmistettujen osien "laillistaminen" siis esim kaksi raidetankoa, jotka mekaanisilta mitoiltaan ja materiaaliltaan on yhtenevät: Esim. kierre M23x1,5 28mm akselissa: toiseen on tehty kierteet kierretapilla, ja toiseen sorvilla; ja sorvari on tehnyt kierteen päättymisuran varmuuden vuoksi millin pari liian syväksi: Tapilla tehdyssä kierre päättyy 23 mm:stä "pehmeästi", ja sorvilla kierteytetyssä on sisällä teräväreunainen "murtopiste" halkaisijaltaan vaikkapa 26mm. kumpihan on ajanoloon heikompi väsymismurtumille:cool: Ja miksi pitää olla lujempia raidetankoja? siksi että kun pistetään isompaa rengasta ja ajetaan kunnolla jumiin, niin tangot kestää muuttamatta muotoaan väännellä viritetyn tehostimen kanssa... Mitähän nivelet tykkää tuosta, siis siirtyykö "sulake" niveleen, ja jos nivel pettää, niin voisko se tapahtua moottoritienopeudessa:eek: Siis ongelma on varmaan se, että noiden rakenteiden lujuus/toimivuus riippuu Suunnittelusta/materiaaleista/toteutuksesta, ja ja jos yksi osa-alue pettää, seuraukset on pahimmillaan kuolleita. Mistä löytyy se "henkilö" joka todella uskaltaa pistää nimensä jonkin rakenteen tarkastamiseen ja sen hyväksi toteamiseen? siis ottaa vastuun (ja myös pystyy kantamaan sen; käytännössä väh. miljoona/miljoonia? vastuuvakuutus k.o hommaan?) Jos noita omatekeleitä autoja aletaan vakuuttamaan kansainvälisillä riskivakuutuksilla, niin vakuutusmaksut olisivat varmaan "tähtitieteelliset" Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen: siis esim. jos auton raideleveyttä/maksimileveyttä lisätään, niin ristiriipunnassa runkoon/koriin kohdistuvat vääntövoimat kasvaa äkkiä.... Hyvänä esimerkkinä nuo akseleiden "tee-se-itse" muutokset: Noita ns. RangeRoverin taka-akselin ylätukivarren takapäitä irtoilee jonkin verran (itsekkin olen ollut kyytissä k.o irtoamisen aikana), ja syynä oli ainakin tässä minun todistamassa tapauksessa se, että tukivarsien geometriaa oli "optimoitu" akselin vaihdon yhteudessä. Olisko tuohon rakenteluun mahdollista saada rekisteröintiin hieman vapaampi ns. harrastelija- luokka siis samaan tapaan kuin veneilyssä; itse saa tehdä itselle veneen. Ja noihin ITSELLE rakennettuihin autoihin sitten asetetaan luovutusrajoitus, siis autoa ei saa luovuttaa toiselle, saamaan tapaan kuin muuttoautoissa, mutta luovutusrajoitus vois olla jopa ikuinen? ja jos syyllistyy liikenne vahingon aiheuttamiseen, niin lähes automaattisesti esim. 20 päiväsakkoa ja 1000 euron vakuustalletus/ korvaus/auto myyntiin osiksi? Ja katsastuksessa/hyväksynnässä otettaisiin sarja digikuvia, joita voitasiin tien päällä sitten katsella jostain rekisteristä -> jos ei täsmää sovitulla tarkkuudella, niin auto hinurilla tarkistettavaksi omistajan kustannuksella. Noilla Sanktioilla/Pakotteilla saataisiin aikaan se, että ajeltaisiin pikkuisen varovaisemmin ja nimenomaan itse, ei oteta ryyppykuskiksi sitä naapurin jantteria... Ja vakuutusyhtiö vois olla myötämielinen, siis saataisiin vakuutukset normaalihintaan, ehkä jopa pikkasen halvemmalla. Ja noista moottorimuutoksista: Suomessa saa ajaa max 120 km/h. ja maasturien ilmanvstus yms. rajoittaa lisää... tuossa avaus: Vaihdettavassa moottorissa saisi olla a) nuo nykyiset muutokset taikka b) Moottorin ohjaus alkuperäistä uudempi sähköinen/turbodiesel; max paino +25%? max teho 100 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on edessä jäahdytetyt levyjarrut ja 125 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on jäähdytetyt levyjarrut kaikissa renkaissa. Ja katsastuksessa vois kokeilla lukkintumisen rajalla? jarruttaa x sekunttia, että jarrut todella pystyy muuttamaan lämmöksi, ja nimenomaan isomman liike-energian. |
Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
Tällä hetkellähän tilanne on se, että jonkin tehtaan tekemä automalliin tarkoitettu esim. raidetanko tai tukivarret on lailliset (vaikkapa jenkkivehkeisiin saatavat ainesputkesta tehdyt tukivarret flexjointeilla), mutta jos teet itse täsmälleen vastaavat niin ne onkin vaaralliset? Ei siinä ole mitään järkeä.. :rolleyes: Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
Ei moottoritehoiltaan tai väännöiltään suuri auto ole vaarallinen tai edes mikään riski liikenteessä. Se, miten tehokasta tai tehotonta autoa käytetään sen sijaan voi olla. Tämä on joku ihmeellinen mentaliteetti mikä on iskostunut moniin suomalaisiin, että tehokkaalla autolla olisi pakko hurjastella ja että se on vaarallinen, tai ettei Suomessa tarvita autossa mitään menokykyä koska maksimirajoitus on 120km/h. En ymmärrä.. Juuri edellisellä ulkomaanreissulla vuoristossa ajaessa sai taas kerran huomata, miten alitehoinen auto on aivan järkyttävä ja jopa vaarallinen ajaa. Ohitukset, kiihdytykset risteyksestä yms. on oikeasti yhtä tuskaa ja riskiä, kun edes kaasu pohjassa et meinaa ehtiä liikennevirran mukaan. Kyseessä sentään oli ~180hv vuosimallin 2014 nelivetoinen henkilöauto. Mutta ei riittänyt ruuti 2500 metrin korkeudessa jyrkissä mäissä.. sallitut huippunopeudet oli reilun 100km/h luokkaa. Lainaus:
|
Lainaus:
uusissa autoissa volvoissa v50/s40 oli/on ongelmana pyörän laakerien loppuminen vaikka autolla ajettu 40tkm. 150tkm pyörän laakerin kestävyys on aika iso ehkä vain maasto autojen laakereilla pääsee sellaisiin lukemiin., jos nyky auto on suunniteltu kestämään 100tkm . edellinen pyörän laakerin vaihdoin 80tkm ajettuun ooppeliin. laakereiden kestävyys on ongelma tavallisissa henkilöautoissa. |
Esim. Jeepin etuakseleissa etunapa (on siis kokonainen vaihdettava napa, ei erikseen vaihdettavaa laakeria) kestää orkkislaatuisena normirenkailla sen ~150-200tkm/ 10-15 vuotta. Vaihdat rengaskoon alkuperäisestä pikkurenkaasta (esim. 225/75 R15) 33" renkaaseen, niin saat vaihtaa orkkislaatuisia napoja vuoden-kahden välein. Paljon metsässä ajaen kerran vuoteen, enemmän tiekäytössäkään ei välttämättä kauheita kestä. Tarvikenapoja menisi jo parit vuodessa :D
|
Lainaus:
Toki kestoikään vaikuttaa hyvissäkin laakereissa, laakeroinneissa oleellisesti mm. iskumaiset kuormitukset, rasvan riittävä määrä ja epäpuhtaudet voiteluaineissa. 300tkm kestoikä oli jossakin SKF:n laakeriluettelossa annettu henkilöautoille (ohjeelliseksi) laskennalliseksi kestoiäksi oletan ja väitän, että täyskevennetyissä esikiristetyissä kartiorullalaakeroinneissa (Eli se ainut oikea laakerointi :) ) kestoikä on lähempänä raskaan kaluston vaatimuksia. Surullisia kilometrejä. Taidan pysyä tutuissa laadukkaissa (Yli 30 vuotiaissa :) )vaunuissa. Laatua on optimoitu kulutusyhteiskunnan vaatimusten mukaan. Pitää saada äkkiä romutettavaa :( Eikös Kahdeksankymmentä luvun Volkkareilla ja Trabanteilla päästelty satatuhatta km? Ei ole kaikki muutokset edistystä. |
Lainaus:
Lainaus:
Kaikki osat hajoavat joskus, eikä silti autoja ole vielä kielletty kokonaan. Jos pyöränlaakeri menee huonoksi niin se pitää vaihtaa - mielestäni ei ole lainlaatijan tehtävä päättää kuinka usein laakeri tulee vaihtaa. Itse olen pahimmillaan vaihtanut uuden pyörän laakerin taas uuteen yhden suunnistuskisan jälkeen. Jos verrataan vaikka piikkistä crossipyörää ja kuorma-autoa, niin niiden huoltovälit on toisenlaisia kun ne on tarkoitettu erilaiseen käyttöön. Samaan tapaan huoltovälit voivat olla erilaiset (maasto)henkilöautoissakin riippuen käyttötarkoituksesta. |
Lainaus:
|
Lainaus:
"Kohdassa 2.3 määrättäisiin ajoneuvon pakokaasupäästöistä moottorin vaihdon tai moottorin muutoksen jälkeen. Nykyisen rakennemuutospäätöksen termi "vähäpäästöinen auto" poistettaisiin vanhentuneena. Autot ovat olleet nykyisen määritelmän mukaan "vähäpäästöisiä" noin 1990-luvun alusta lähtien. Muille kuin "vähäpäästöisille" autoille on riittänyt, että moottori täyttää käytönaikaiset päästövaatimukset. Määräyksessä rajattaisiin, että ajoneuvolla jota koskevat Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievemmät päästövaatimukset, riittäisi, että ajoneuvo täyttää muutoskatsastuksessa alkuperäistä ajoneuvoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästövaatimukset. Euro 3- tai Euro III -päästöluokasta alkaen vaadittaisiin osoitus, että ajoneuvo täyttää kaikki tyyppihyväksynnän mukaiset päästövaatimukset. Viittauksia Euro -tasoja lievempään tai tiukempaan päästötasoon ei tarkoiteta rajattavaksi vain Euro -tasoihin. Näin esimerkiksi USA:n päästövaatimukset täyttävien ajoneuvoihin voitaisiin soveltaa samoja linjauksia kuin EU:n päästövaatimukset täyttäviin. Muutos helpottaisi käytännössä 1990-luvulla käyttöön otettujen autojen moottorien muuttamista. Helpotuksen vaikutukset tieliikenteen päästöihin arvioidaan vähäisiksi, koska tämänikäisistä autoista suuri osa on jo poistettu liikennekäytöstä. Päästöjen osoittamisvaatimukset muuttuisivat lähemmäksi L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja muuttamisesta annetun asetuksen (1078/2009) vaatimuksia. Tyyppihyväksynnän päästötestiä vastaava testi hinta on useita tuhansia euroja, mutta pelkkä muutoskatsastus, jossa käytönaikaiset päästöt voidaan tarkistaa, on vain kymmenien eurojen hintaluokassa. " Eli jos päästöluokkaon pienempi kuin Euro 3- tai Euro III, riittää pelkkä konttorilla tehtävä pakokaasutesti :D ja ainakin muutaman wikin mukaanhan toi tuli esim. EURO-päästöluokitukset pakettiautoille 1305–1760 kg (Luokka N1 - II) DIESEL Euro 3 Tammikuu 2001 |
Lainaus:
Lainaus:
Ja onhan jokaisessa autossa anturi seuraamassa outoja laakeriääniä ynnä muuta sellaista, istuu yleensä siinä kuskin penkillä, joskus apparinkin paikalla... |
Jeps.. vaikka laakerit isommilla renkailla toki helpommin hajoaakin, niin kyllä pitää olla aika surkea tämän alan harrastaja jos ei sitä laakerien meteliä kuule tai välystä muuten huomaa. Pyöränlaakeri ei kuitenkaan leikkaa kiinni heti kun se alkaa ääntä pitämään, vaan siinä menee tovi jos toinenkin.
Tietysti jos Boggerit huutaa korvissa satasen vauhdissa motarilla ja radiokin on täysillä, niin ehkä niitä laakereita ei sitten kuule :D |
Näitä harrastajien kommentteja kun lukee niin päivi räsänenkin vaikuttaa suvaitsevaiselta. Kieltäkää offaajat kaikki, varsinkin sellaset jutut mitä teidän omissa autoissa ei ole..! :D
|
Lainaus:
Ei ole? No, ei ole esim. 38" renkaita, mutta tuon esityksen läpimenon jälkeen sentään 35" laillisesti.. Ilman poikkeuslupaa. Toki olisi mukava saada Capriceenkin luvat asialliselle nykymoottorille, mutta niistä ei löydy millään niin surkeita tehoja/vääntöä, että menisivät läpi..:D Jos hingutaan kuuta taivaalta, niin voipa olla ettei järkevästi perusteltavissakaan olevat muutokset esitykseen mene läpi. Nuo rengasmuutokset olisi hyvä saada kytkettyä akseleiden kestoon. En epäilisi hetkeäkään esim mun Suburbanin kohdalla, jos etuakselina olisi Danan 60, mutta tuolla alkuperäisellä risukeulalla tunnetusti heikko paikka on pyöränlaakeri. Typerä "Unit Bearing", joka pettää joka tapauksessa. Eikä nuo isommat pyörylät alla ainakaan jatka sen kestoikää.:( Vanhoissa naparakenteissa käytetyt erilliset kartiorullalaakerit reilulla laakerivälillä on merkittävästi kestävämpi ratkaisu. Eipä vaan taida onnistua esitykseen sisällyttää akselistotyypin muutosta risukeulasta jäykkään. Trafin käsityksen mukaan mennään silloin huonompaan suuntaan... Autojahan rakennetaan niillä rahkeilla mitä kullekin on suotu, eikä ne valitettavasti aina suinkaan ole riittävät edes turvallisiin ratkaisuihin. Siltä pohjalta ajateltuna ei niin hirveitä vapauksia rakentelijoille ehkä haluta antaa. Vaatii aikalailla pelisilmää katsastajalta, että tunnistaa vaikka kylmän sauman kunnolla poltetusta, jos rakenteet on vielä paskaisia..:D Jonkinmoista asiaan perehtymistä omaavalle ei räikeimpiä katsastuksessa kelvanneita virityksiä voisi tarjota ollenkaan. |
Lainaus:
Koston himossaan virkamies tietysti yrittää käyttää kaikki tekosyyt oman asiansa ajamiseen. Valitusteitse saa menemään "riittäviä muutoksia" läpi (hyvänä esimerkkinä autoverotuspäätöksien oikeellistamiset), mutta kannattaa aloittaa nuorena ettei kasva horsmaa kun päätös tulee. Luvanvaraisien muutoksien käsittely nopeasti on kuu taivaalla :( |
Lainaus:
|
Lainaus:
Totta tuokin,että tarpeeksi hyvin perustelemalla kaikki järjelliset asiat saadaan menemään läpi,mutta ne perustelut pitäisi olla nyt kunnossa että esitys menee läpi. Onko? Luvanvaraisten muutosten osalta ainoa mun visioit sotkeva asia on tälläkin hetkellä tuo mainitsemasi käsittämätön käsittelyaika.:mad::confused: |
No jaa tai joo..
Enempi pitäis mun mielestä katsoa tapaus kohtaisesti,paljon riippuu autosta mitä sille voi tehdä. Ja niinku esim. tukivarren kohdalla vois käyttää jotain varmuus kerrointa niin et jos teet ite sen varren tupla ainevahvuudella ja muutenkin hyvin ni sen vois katsoa kestävän. Ja sais inssikin käyttää omaa harkintaa mitä hyväksyy ja mitä ei,se olis samalla kilpailutilanne kun jollain konttorilla on hyväksytty ja jollain ei ja tietenkään ei vois sitä inssiä suoraan laittaa vastuuseen, no ei kyllä ihan yksinkertanen homma. Sit noista pyöränlaakerihommista,omassa hiluksissa on laakeriremppa just menossa etuakselilla ja sillä on ajettu 35" pyörillä 260tkm,kaikkiaan 420tkm ja takalaakereita en meinannu vielä leimalle vaihtaa. eli se kuluminen on ihan omistajan ongelma on se sitte nopeaa tai hidasta. Myöskin vastustan liiallista holhousta.
|
Siitähän se vasta soppa saataisiin aikaan jos konttoreilla olisi valtaa näistä muutoksista päättää. Hei haloo :D
|
Lainaus:
Lainaus:
Tätä ei monikaan tajua, toisaalla ehdottivat, et pyritään saamaan vaan 1 pykälä uuteen lakiin niin sitä on sitten helppo muutella tarvittaessa :eek: Jos laki tehdään niin sen haussa pitää olla kaikki mahdollinen, käsittelyssä siitä kuitenkin 50-30% tippuu pois ja jos siellä on sopivasti älyttömyyksiä, niin ne tarvittavat saattaa jäädä pienelle huomiolle ja sit onkin risu->jäykkäkeula muutos sallittu, kun on innoissaan kiinnitetty huomiota konepeillin läpi tuleviin 30" putkiin Sit kans on yks mikä pitää sitä tekstiä kirjoittaessa tehdä, niin homma helpottuu :D |
Mun mielestä on vähän hassua kuinka tarkkaa toi autojen rakentelun valvonta yrittää olla, kuinka pilkun tarkkaa leimaamista halutaan jne.jne. Millin tarkkoja rengasmittoja vaikka nekin on vaan teoreettisia vs todelliset mitat.
Ja kuinka paljon onnettomuuksista johtuu teknisestä viasta vs kuljettajan virheestä? Entäs kuinka paljon tulee onnettomuuksia muutosten takia jotka eivät ole nykyisten pykälien sallimia? Verrattuna vaikka rattijuoppojen turaamiseen tai vaikka kännykköjen räpläämiseen ajossa. Trafi vaan haluaa työllistää itteensä ja turvata tulevaisuuttaan ja turvallisuuden nimissä on niin helppo touhuta mitä vaan. ugh! |
Niin kertosko joku nyt selkokielellä vielä kerran että jos nämä muutokset menee läpi niin koska se on ja koska astuvat voimaan? Sillä vaan kiinnostaa kun on G Meseen uudet renkaat tulossa että tietäis ostaako 33 vai 35"...
|
Lainaus:
|
Lainaus:
Lainaus:
Lainaus:
|
Ai juu... Kiitti! Lähinnä meinasin että jos joku osaa nyt sanoa että kuinka varmaa tän toteutuminen on ja mikä ton byrokratian määrä sitten on ja mitä mutkia siihen matkaan vielä voi mahdollisesti tulla. Mut ei kai sitä mikään koskaan ole varmaa paitsi epävarma... No ei kai tässä muuta kuin 35" laittaa alle ja toivoa että tää nyt oikeasti kanssa toteutuu.
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Ei käy vanhoilla säännöillä...
Se oli tuumasena 34" mikä sopis jos semmosia olis joten eikö se uusilla säännöillä 35" pitäs käydä?! |
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Onkohan tosta voimaantulosta mitään tarkkuutta tai varmuutta?
Pitäis Jeeppiin (WK) ostaa uudet kesäkumit, ja nyt uusi suunnitelu koko on 2mm liian iso. Otteessa 245/60R18 (751mm) ja toiveena olis laittaa 265/70R17 (803mm). Kesällä olis katsastus ja samalla muutoskatsastus jos tää nyt tulee voimaan. Vai pitääkö hankkia kesällä vielä erikseen leimarenkaat?:eek: |
Lainaus:
Edit: mutta onhan Grand Cherokee WK:ssa orkkisvaihtoehtona myös koko 265/50R20 107V, jonka halkaisija 774 mm, joten helposti onnistuu 265/70R17 nytkin. |
Lainaus:
Mistä mallista sä noin isot löysit?:eek: Yritin itsekin katella, mutta SRT8:iinkin tarjoaa vaan jotain 255/45R20... Mun otteessa (2009 3.0 CRD) on tyypitetty 245/65R17 ja 245/60R18. Ja katsastettuna myös 245/50R20, mutta pieneksi sekin jää. Tiedä sitten kumpi lienee fiksumpi koko, 265/70R17 vai 275/65R17, halkaisijassa ei oo isoa heittoa... |
Lainaus:
Ettei se sun malli olis sitten WH? |
Niin no, joo... Suomiautohan tämä.
Mutta siis sama laite kuitenkin periaatteessa. Vai onko niin että WH/WK rengaskoot ei ole verrannollosia keskenään? Eli saako tähän noita 265/70R17 muutoskatsastettua, kun otteen mukaan suurin tyyppihyväksytty on 245/60R18? |
Käsittääkseni USA ja EU- maat on edelleen verrannollisia markkina- alueita, joten pitäisi käydä. Autohan ei ole periaatteessa sama, vaan käytännössäkin ihan sama.
|
Mikähän tämän tilanne on? Yritin tuossa hetken googlailla enkä oikeastaan löytänyt mitään uutta tietoa...
|
Lainaus:
|
Ja mites se nyt meni näiden olemassaolevan eli nykyisen lain aikaan aloitettujen rojektien loppuunsaattaminen ?? Ja näyttö siitä, että on aloitettu ?? Kuvat palstalla ??
|
| Sivu luotu: 02:48 (GMT +2). |