Tallin runkorakenne ja kuori pohdintaan
 

Noniin, uuteen taloon on muutettu ja suurin osa tavaroista on jo purettu muuttolaatikoista. Lauantaina tuli testattua Kulmakorven ajopäivää ensimmäisen kerran niin että kaiken pystyi pakkaamaan etukäteen autoon, lastaamaan auton trailerille ja lähtemään matkaan 20 min ennen ajojen alkamista. On tässä puolensa että kalusto on omassa pihassa, vaikkakin remontin tekeminen ei kyllä houkuta pohjolan tallissa. Sulo Vilen iski ja ostin saksinosturin kun kerran halvalla sai, joten tulipa samalla päätös autonosturin tyypppin.

https://lh6.googleusercontent.com/-m...allipohja6.png

Tallin pohja ja mitat (12,5 x 8 x 4,5m) alkaa olemaan aika selkeänä mielessä, joten seuraavaksi pitäisi alkaa miettimään runkorakennetta ja pinnoitusta. Onko mielipiteitä vaihtoehdoista:

1. pitkästä tavarasta tekeminen
2. liimapuupalkkirunko ja uretaani/-villaelementtiseinillä
3. teräsrunko ja uretaani/-villaelementtiseinillä
4. valmishallipaketit
5. harkko (lämpöharkko, valuharkko tai kevytsoraharkko)
6. joku muu

Tallin tekemiseen tulen käyttämään ammattilaista tai useamapaa, joten kustannuksissa ei voi säästää rajattomasti itse tekemällä.

Jos loytyy valmispakettina niin säästää varmaan pirusti työmieskuluissa.Toi rakentaminen on niin hiton kallista.
Mut päivittele tätä topiccia mitä ikinä teetkin, saa sitten itekin ideoita/tietoa.

Ykköstä ja kolmosta on tullut kokeiltua. Edellinen talo ja autotalli on ykköstä ja nykyinen uuden tallin rakennusprojekti on kolmosta. Siinä on lupa vielä auki, eli hommat jatkuu ja vapaa-ajan ongelmia ei isommin siis edelleenkään ole. Sitä on tehty periaatteella mahdollisimman paljon omana työnä ja silloin kun muilta töiltä ehtii. Siksi se kai on niin pitkään kestänytkin... :eek::(

Ei se kolmonen mitenkään ongelmaton ja yksinkertainen ole sekään - tulee monenlaista materiaalien toisiinsa liittämisen juttua pohdittavaksi ja toteutettavaksi. Ykkönen olisi helpompi siinä mielessä, että on eri materiaaleja vähemmän ja hommat suoraviivaisempia. Kolmosessa on erilaisia liitoksia eri materiaalien välillä ja niiden ratkaisuja, rakennusfysiikan detaljeja enemmän kuin ykkösessä. Teetin kuitenkin suunnitelmat teräsrungosta elementein. Tuttu rakennusmestari omine tuttuineen suunnittelivat ja oma tytär sitten viimeisteli jonkin verran lujuuslaskelmia. Jos nyt aloittaisin sen uudestaan, niin aika tiukka pohdinta olisi vaihtoehtojen 1-3 välillä. Nyt sain sen verran hyvät kaupat elementeistä, että kannatti kolmonen tehdä. Jos pitäisi ostaa ykköslaadun uudet elementit, niin tekisin ennemmin ykkösen, jos omaa puutavaraa saa vielä käyttää runkorakenteissa (mikä lie tilanne nykyisin?).

Paikalla rahtisahattu puutavara pitäisi kai riittää oman käytön runkorakenteisiin vielä vai onko jo sekin mahdollisuus mennyt? Ajoin omaa projektia aloittaessa omasta metsästä kasan tukkeja pihaan ja sahattiin ne sitten siinä kenttäsirkkelillä. Runkotavaraa ei tehty teräsrungosta johtuen kuin varastoparven lattialankut, mutta silti noin 50-60 kiintoa tukkia sahattiin 2 ja puoli päivää. Tehtaalaiset kattoristokot laitoin. Ostin teräsrungon pystytettynä tutulta pajalta, joka taitaa homman. Laitoin siihen sitten 150mm elementit pintaan ja vähän Lammi-valuharkoilla valuseinää jatkoksi, kun oli pidemmän palokeston vaativaa tilaa rakennuksen yhdessä nurkassa (30kW kattilan tila yms.).

Tästä seinäelementtejä
 

http://www.nettikone.com/muu-merkki/...mentti/1156225

http://www.nettikone.com/muu-merkki/edulliset/795780

ja valmis hallikin http://agrimarket.mederra.com/files/...1339141266.pdf

http://www.supitalorakennus.fi/tuote...yttoon/hallit/

Ei käy enää sellaisenaan kantaviin rakenteisiin, tarttee olla leimattua puuta.

Pääsi yksi kantamaton väliseinä unohtumaan, mikä jakaa rakennuksen kahteen osaan, lämmin verstas ja kylmä varasto. Siinä on kutosen lankusta runko ja menihän niitä siihen 14m matkalle muutama. Väliseinässä on lämpimälle puolelle pintana tupla-kipsilevy (N alla ja EK päällä) ja varaston puoli on käytettyä kattopeltiä.

5.

http://www.hplush.fi/siporexharkko

Noista tein itse. Tuon helpompaa materiaalia tuskin onkaan. 300*200*600 harkosta tuli pohjan kooksi 10,2*7,2m, ei tarvinut turhaan leikellä harkkoja, sen kun liimaili kasaan. Pinnoittaa voi sitten millä vain, rappaus, laudoitus, pelti... Ei tosin tarvi ensimmäisenä tehdä sitäkään. Nuo sisäseinät väliseinälaatasta 600*600*100.
Tuohon tuli yläpohja tehtyä myös samasta materiaalista:

http://www.hplush.fi/tasoelementti

Sai näppärästi yläpohjasta romun keräys paikan.

Eli seinä ja yläpohja toimii kokonaan eristeenä ja yksiaineisena ei pitäisi olla ongelmia kosteuden kanssa.

5. Kivee, harkkoo riittävän paksua jos ei ole eristettä välissä.
 

Eli ääni 5:lle.

Ja sit seuraava muutoksen aihe.....jota kannattaa harkita.
Jos rakennuksen maksimikorkeutta ei ole rajattu.....niin tee rakennuksesta riittävän korkea.
Kattotuolien puolesta parven katto reilusti yli seisomakorkeuden.
Rakennusmääräys on kai jotain seuraavaa.....parvitilan katon keskiarvokorkeus saa olla kai 160cm. Voi olla jotain muutakin.
Eli tee feikkikatto jolla määräys täyttyy. Lopputarkastuksen jälkeen pudotat feikkikaton alas jolloin saat reilun seisomakorkeuden.
Eli väliin jäävä hyväksikäytettävä ullakon välitila on vain lopputarkastuksen yhteydessä "hieman" korkeampi.

No mitenkäs se harkko nyt pääsikin unohtumaan vaihtoehdoista. Lämpöharkkoja olin ajatellut yhdeksi päävaihtoehdoista kun aloin koko juttua suunnittelemaan. Näillä rakentaminen on aika nopeata ja heti hyvin kuumuutta ja kosteutta kestävää. Rakentamisen nopeus tarkoittaa pienempiä työvoimakustannuksia. Lisäsin sen nyt viidenneksi vaihtoehdoksi koska kumpikin viitosta äänestänyt ehdotti harkkoja.

Katon tekee maassa perustusten päällä. Sitten alle valmiit seinäelementit. Nopeaa ja jos vierasta työvoimaa niin vähentää merkittävästi telinetöiden yms. tarvetta. Toki omassakin työssä tarvii lain kirjainta noudattaa rakennusaikaisen puotoamissuojauksen yms suhteen, mutta eikö se maantapa ole hieman "oikaista"...
http://www.lapwall.fi/kohteet/tehtaantie-seinajoki

Mites ihan teräsrunko jollain rytöksi/uretaani elementeillä, nostimen kiskon kuormat ois helpompi hoitaa ja noita viron pojat tekee etullisesti, rumiahan ne on mutta tekee ulkopuolelle vaikka puu verhouksen

Näin kannattee tehhä jos vaan tontilla piisaa tila. Pikkune ajoneuvonosturi (30-50tm) on piisalle koko katon nostoon kerralla. Ristikot saapi nakella paikollesa vaikka raktorin etukuormaajalla.

mitä kustansi suurinpiirtein tarvikkeet?

Ai niinkuin tuolleen. Piti olla 100 tonninen, kun oli tuota matkaa.
Rakennusala on 80m2.

http://forums.offipalsta.com/picture...ctureid=169610

Pellit vielä, jos nostopiste harjalta, niin vain harjapelti jää laitettavaksi ylhäällä.

Vaakapaneloinnissa yleensä jätetään 2-3 kierrosta paneelia välistä elementin & katon saumasta.

Ois laitettu huippuimurikin jo maassa, ei saatu imuria eika pelteja ajoissa!:cool:
Oli kiire saaha lammot sisalle ja lattiabetoni sitoutumaan.

Noin 11500€

Rakennesuunnittelijaa etsimässä
 

Vähän on tätä asiaa saatu eteenpäin, ja tällä hetkellä olen kallistumassa valueristeharkkojen käyttämiseen tallin seinissä. Ajatuksena on että näillä saa kohtuullisen nopeasti seinää hyvillä lämpöarvoilla, ja maallikon silmissä raudoitettu betoni seinissä takaa että lopputulos on tukeva. Nyt tarvii sitten alkaa tekemään rakennesuunnittelua rakennuslupaa varten.

Onko palstalaisissa rakennesuunnittelua/pääsuunnittelua tekeviä henkilöitä? Tai omakohtaisia suosituksia kuka voisi tehdä maksua vastaan? Ottakaa yhteyttä privalla, sähköpostilla jouni.ilomaki;)gmail.com tai puhelimella 050-5457475.

Jos teet vaikka esim. Lammin valuharkosta tallin, niin kannattaa valita sellainen suunnittelija, joka on aikaisemminkin niitä tehnyt...
Käy jaot kohdilleen, eikä tarvitse niin paljon leikellä harkkoja.
Kivethän ei hirmu "kalliita" ole, mutta betonia kuluu reilusti ja perustukset pitää olla kohtuu järeät.
Ja kaikista ylimääräisestä hommista kertyy hyvin äkkiä iso summa ja kallein yksittäinen homma näistä on seinien rappaus.
( Ulkopuolelta, kun se on ainakin syytä tehdä )

Muutamia ajatuksia,
Ikkunoiden aukkoja ei kannata tehdä millintarkasti, kun pitää karmin väliin mahtua hiukan eristettäkin. ( itsellä tuli liian tiukat välit )
Ja noiden nosto-ovien kohdalla kannattaa miettiä miten ei synny kylmäsiltaa...
Ja sitten, kun joskus tulee tarve kiinnittää jotakin seinään niin aina tarvitsee iskuporakoneen ja imurin ettei joka paikka ole pölyssä...
( Tämä välillä kehtuuttaa, ainakin talossa... )

Jos lompakko kestää, niin anna mennä vaan! ;)

Sellanen tuli mieleen että kandeisko laittaa sprinklerit kattoon varuiksi? Ei maksais hirveitä jos tekee epävirallisen ja antaa mielenrauhaa kummasti. Mulle tuli ed paikkaan pari suutinta kattoon (n. 50m2) tilaan. Vakuutusyhtiölle tms. En maininnut asiasta mitn....

-sami-

x2

Sopivat jaot helpottaa huomattavasti ladontaa ja aukkojen tekoa, kun jää epämääräisistä pituuksista katkottujen harkkojen muotittaminen vähemmälle. Materiaali leikkautuu kyllä sinänsä timanttilaikalla helposti, mutta osuva jako helpottaa niin paljon, että siihen kannattaa panostaa. Hyvä suunnittelija laskee erilaisten harkkojen menekitkin valmiiksi, niin tulee heti suunnilleen oikea määrä osaharkkoja, aukkoharkkoja, kulmaharkoja ja suoria.

Ja kannatta vaatia suunnittelijalta kunnon määritykset myös pystyraudoituksesta. Suunnittelijat osaavat kyllä määritellä vaakaraudoituksen, kun se on kevytsoraharkoista tutua hommaa, mutta pystyraudat jää joskus miettimättä. Pystyraudoitustakin tarvitaan, jos on korkeampi seinä. Lammin suunnitteluohjeissa se kuitenkin mainitaan.

Valua tehdessä kannattaa olla hyvin notkistettu kura ja jättää vibran käyttö mahdollisimman vähiin. Vibraa ei tarvitse paljon valussa käyttää ja sekin pitää olla se ihan pienin malli. Notkea kura menee kyllä niihin kiviin, kunhan kivet on kostutettu hyvin ennen valua. Lätäköitä ei kuitenkaan saa edellisen valupinnan päälle jäädä. Korkeaa seinää ei voi valaa kerralla, kun harkot ei alareunassa kestä betonin painetta.

Harkot ei ole mitään perinteisen betonin tapaan kestävää kovaa tavaraa, vaan sellaisesta maakosteasta massasta muottiin puristettuja ja itse asiassa aika heikkoja. Minulla meni muutama harkko halki aukon reunoista, mutta tuennat piti sen verran, ettei seinä auennut ja kura valunut pihamaalle ja lattialle. Aukon reunat pitää tukea hyvin, koska se aukkoharkko on kaikkein heikoin kestoltaan. Tein kakkosnelosesta sopivat pätkät aukon sisä- ja ulkoreunaan ja laitoin laudanpätkät yhdistämään ne joka toisen harkon kohdalta. Silloin harkon halkaisua yrittävä voima välittyy vedoksi niihin lautoihin ja harkot pysyvät kiinni.

Tosiaan ammattimiehet hommiin jos ei itse aikomusta tehdä ja nimen omaan kyseisen valuharkon kanssa aikaisemminkin touhunneet. Säästää paljon jos vain osaavat hommansa.

Ja kannattaa melkein seinän sisään tulevat sähkörasioiden putket laittaa tuplana, ettei käy kuten minulle ja osa putkista tukossa betonin ansiosta... vaikka oli hyvin laitettu.

Ookko laskenu paljo tulee hintaa harkoista vs. pitkä tavara vai oliko tässä nyt budjetilla mitään merkitystä?
Pintarappaus on kallista harkossa jos vieraalla teettää.

Itte kyllä tekisin pitkästä puusta 8" pystyrunko. Puu ulkoverhous ja kipsi sisäpintaan.

Saksiristikoilla yläpohja niin saa huonekorkeutta keskelle halvalla.

Missä kohtaa on muuttunut säännökset ettei omasta puusta ja omalla tontilla rahtisahatusta leimaamattomasta saa tehdä kantavia?

Ei kai tää ois pitäny mihkään muuttua, tääläpäin on kyllä kenttäsahuri joka saa lätkästä leimat sahaaminsa puihin.

Kannatettava ajatus
 

Sprinklerit (normi vesipaineella, ei korkeapaineella toimivia) on hyvä ja suositeltava ratkaisu tallissakin eikä ole kovin kalliskaan tuon kokoiseen tilaan :cool:

Jos on sertifioitu sahuri, niin saa käyttää joka paikkaan. Mutta jos ei, niin:
Autotallista en ole varma, mutta maatilarakentamiseen saa käyttää omaa puuta.

Omakotitaloon ei, ei ainakaan jos on maatilan pihapiirin ulkopuolella,

pari kolme vuotta sitten muuttui.

Hintaero puusta vs. valueristeharkoista
 

En ole laskenut, mutta lasketaanpa nyt. Saa korjata jos olen ymmärtänyt jotain väärin. Jätetään tässä vaiheessa hukkapätkät, lankkujen viemä ainevahvuus yms. huomiotta niin että saadaan joku lukema helpolla.

Tallin mitat siis n. 12,5 x 8 x 4,5 m ulkoseinistä. 600 mm jaolla pystytolppia tarvitaan (12,5*2+8*2) /0,6=68,33 kpl. Niihin menee puuta 68,33*4,5=307 m. Oletan että pystytolppien ylle ja alle tulee vaakapuut, pituudeltaan yhteensä (12,5*2+8*2)*2=82 metriä. Bauhausin tarjouksen mukaan 48x198 runkotolppa maksaa 4,39 e/m, eli puun hinnaksi tulisi 1700 euroa.

Seinien pinta-ala on (12,5*2+8*2)*4,5 = 184,5 m2, ja kun halutaan tulityötilaa niin levy tuplana se tekee 369 m2. Bauhausin tarjouksen mukaan kipsilevy maksaa 3,17 e/m2, joten hinnaksi tulisi 369*3,17=1170 euroa. Tämä nyt on ulkoseinän pinta-alan mukaan laskettu, mutta eiköhän se ole riittävän lähellä.

Seinän tilavuus on (12,5*2+8*2)*4,5*0,2 = 36,9 m3. Bauhausin tarjouskuvaston mukaan ekovillalevy maksaa 98,9 e/m3, joten hinnaksi tulisi 3650 euroa. Puhallusvillalla homma on varmaan halvempaa, mutta käytin nyt Bauhausin hintaa tällekin.

Tuulensuojalevyä kuluu seinien pinta-alan verran 184,5 m2. Tästä Bauhausin esitteestä ei löytnyt, mutta taloon.comista hinta on 2,5 e/m2. Hintaa tulisi siis 460 euroa.

Ylläolevista tulisi yhteensä 6980 euroa. Puuta menee varmaan enemmän ja villaa vähemmän kuin laskettu, mutta ehkä tuosta voidaan jotain päätellä. Kysyin tarjouksen valueristeharkoista, ja niistä seinien tekeminen on n. 10500 euroa, josta puuttuu vielä betoni ja raudoitukset. Laskin pikaiseen että betonia menee seinään 20 m3 ja raudoutus päälle. Näistä minulla ei ole vielä tarjouksia, mutta jostain netistä kaivettuna betoniin voisi mennä 3000 euroa ja raudoituksesta en tiedä, eli laitetaan sille vaikka se tonni hintaa. Tällöin vertailuhinta harkkotallin seinälle olisi 14500. Hintaero olisi tällä laskelmalla siis 7500 euron hintaluokassa.

Meillä on puutalo, joten suunnittelin että saattaisin vetää puuverhouksen myös talliin. Siinä mielessä ulkoverhouksen hinta on suunnilleen sama puu- ja harkkotallissa.

Tuskin on viemäri, jos sieltä ilma kulkee, vaan ihan poistoilmakanava lattian sisällä. Löytyy eteenkin tiloissa joissa maalataan..

http://www.stainlessteam.fi/tuotteet_altaat.php

Noilla on kanssa kaikkea kivaa viemäröintiin. Tai sitten ihan valetut urat lattiaan ja mahdollisesti ritilä päälle. Eli loivemmat symetriset kaadot lattiaan ja sopivaan kohtaan ura jossa keskelle kaato ja siihen kaivo. suota varmaan torin kertyy sinne uraan/kaivon ritilään ihen riittävästi. Niistä sitten pitäisi johtaa erilliseen öljynerotuskaivoon jos ei laita keskelle yhtä minipekkiä isolla ritilällä.

http://www.wavin-labko.fi/tuotteet/e...minipek_a_0_2/

Tuollaisen kansi tosin tukkeentuu huomattavasti vähemmän, mutta tuo "pitkä seinällä oleva kaivo"- ajatus on myös ihan hyvä. Toisaalta voisi olla esim. yksi tällainen nosturin alla ja toisella osalla pitkät sivulla, jolloin ne pitkät voisi olla kuivakaivoja.

Edit: siis pitkän kaivon kansi voisi olla sellainen mistä rulla kulkee siististi yli. Kerää tosin helposti sitä paskaa, mutta sen voisi raapia lastalla pois, niin ei ole viemärikään tukossa koko aikaa..

Kaikkia en kahlannut läpi mutta joskus edukkaasti myyneet 2-laadun barokkia, värivammaista mutta valmis tuilityön ym kestävä pinta sisällä, eristeet, nopea tehdä, miinuksena kiinnittäminen seinään. Ulkopuolelle voi päälle lyödä vaikka laudan, kattomateriaaliksi käy myös.

Ja tuolta Stainlesilta kannattais kysttyy, maksaisko paljon lisää, jos pitkien kaivojen kansiin tulis normireikien sijaan "JEEP"- tekstit.. :D

Tuon poistoilman jos haluaa lattian rajaan, niin sitä kannattaa miettiä ajoissa. Kanavat vie yllättävästi tilaa. Ja normi IV koneella ei paljoa syrjäyttävää ilman vaihtoa tehdä. Mutta ylimäärainen huippuimuri, jota käytetään vain hitsatessa, rälläköidessä, maalatessa jne... ja lattiaan poisto, niin pysyy paikat kummasti puhtaampina, eikä töhötä lämpöä harakoille kokoaikaa. Korvausilma pitää tietysti järjestää sille, mut se on helppo. Kanavat vois upottaa valuun seinien lähistölle.
Tai sitten irrotettavat reikäkanavat poistoksi seinustoille, jotka saa ulos, kun ei tarvetta. Jollain haitariputkella sitten seinässä olevaan läpivientiin ja siihen kanavapuhallin poistoksi. Mutta toi lattiaan upotettu ois kyllä aika pro..

Voin laittaa kaverin numeron, jos tarviit hyvähalpa LVI-suunnittelijaa..

Ihmettelin kanssata yöllä lueskelin, että miksi harkkoseinä puuttui listasta, mulla ainakin ois ykkösvaihtoehto, jos takataskun kuihtunut nahkalärpäke antais periksi. Eikös se harkkoseinä kanna jo kokolailla hyvin. Jos laittaisi poikkipalkit lyhyille sivuille ja niiden väliin rullaavan palkin ja siihen rullaavana sähkötalja, niin saisi koko mökin katettua. Tuleeko 10m pitkästä rullattavasta palkista liian pitkä/massiivinen, että kestää sen tonnin.. :confused:

Ja ylös vielä toinen kierros palkkina, siis yläsidepuun alle syrjälleen, lovettauna tolppien yläpäihin. Tämä siksi, että kattoristikoita ei laiteta pilarien kohdalle, vaan jaetaan tasaisesti koko rakennuksen matkalle. Palkki siirtää ristikon kuorman pilareihin. Päätyseiniin laitetaan myös puu pilarien sisäsivuihin, jotta sisäkaton ruoteet saadaan naulattua päistään kiinni.

Palkkipuut tulee myös aukkojen ylityksiin (pilarijakoa leveämmät ikkunat ja ovet) ja isompaan oveen kaksi palkkia rinnakkain (tai joku korkeampi kerto-/liimapuupalkki). Kun aukon aiheuttama kannatuksen puute siirretään sillä palkilla aukon reunapilareille, joudutaan reunan pilarit yleensä kahdentamaan, koska yksittäinen pilari ei jaksa kantaa aukolta siirtyvää rasitusta.

Laske ainakin vaakateräs 10mm joka toiseen harkkovarviin kumpaankin harkon uraan. Terästä menee vaakaraudoituksiin siis harkkovarvien määrä kertaa rakennuksen kehäpituus plus limitykset. Nurkissa limitys on metrin kummallekin puolen nurkkaa ja suorissa jatkokohdissa voi laskea myös 1-1.5m limitysvaraa.

Ovien pieliin tulee pystyteräs 10mm ainakin kaksi terästä per aukon reuna, eli kumpaankin seinäkuoreen omansa. Korkeammassa aukossa tulee enemmän teräksiä. Aukon ylityksen palkkiraudoitteen voi tehdä valmiilla teräsprofiililla (on helppo) tai sitten tavallisesta harjateräksestä. Nekin teräkset menee aukon ohi ainakin yhden harkon pituuden, mutta mieluummin laskee siihen metrin ylityksen. Jos on kattokuormaa kantava isompi aukko, niin raudoitteessa on useampi pääteräs ja todennäköisesti myös siteet niiden ympärillä.

Minulla on kattoa kantavassa valuharkkoseinässä n. 3m leveä oviaukko ja sen palkki raudoitettiin sillä Lammin valmiilla kuumasinkityllä teräsprofiililla. Profiili täyttää harkon alareunan uran. Kummassakin harkon puolikkaassa on oma profiilinsa. Profiili menee aukon reunakivien päälle, eli pituutta tarvitaan vähän enemmän kuin aukon leveys on. Aukon yläpuoliset harkkovarvit (3) raudoitettiin sitten vielä lisäksi 10mm harjateräksillä joka varviin.

Betonin menekki on helppo laskea valmistajan tiedoilla. Sinulla on siihen tulossa sen verran korkea seinä, että varaudu kahteen valukertaan. Siis kaksi kertaa pumppuauton lähtö + betoni. Kysy betonin hinta valuharkkokäyttöön pumpattuna, niin tietävät laskea tarjouksen oikein.

Valuun tarvitsee kolme ukkoa. Se on aika nopeatempoinen homma ja kaikkien pitää tietää, mitä tekevät. Jos on kuuma päivä, on homma vieläkin hätäisempää. Letkussa kannattaa ehdottomasti olla joku, joka on sitä tehnyt ennenkin. Toinen pitää ja kuljettaa valun etenemisen tahdissa vesivanerin palaa tmv. ohurina ja estää kuran lipeämisen ohi harkosta. Valu tehdään toiselta puolen työskennellen, joten siinä taaemmassa lokerossa on hyvä kuljettaa ohjuria, "apuseinää". Kolmas käyttää pientä vibraa siellä täällä ja varmistaa, että seinä täyttyy. Vibramiehelle tahtoo tulla kiire, että pysyy letkumiehen tahdissa.

Telineet tarvitset ympäri rakennuksen, jotta pumppaus voidaan tehdä ilman taukoja. Paikat pitää olla siinä kunnossa, että rakennus voidaan kävellä telineillä ympäri ylhäältä roikkuvan letkun kanssa. Työkorkeus valua tehdessä on hyvä olla jossakin noin metrin paikkeilla telineen pinnasta.

Eikai tosta mitään pommisuojaa tuu? :eek:
Rautaa on ihan turha laittaa liikaa. Yli raudoitus jo heikentää rakennetta. Ja jatkos pituudet ihan normien mukaan. Esim, 10mm 600-700mm riippuu suunnittelijasta. Ja 8mm joku 500mm. Ei tarvi yhtään enempää laskea menekiksi.
Luulisin 8mm riittävän vaakassa jos ei jo 6mm.
Aukot asia erikseen.
Ei se rauta siinä isoa kustannusta näyttelee, mutta turha on turhaa.


Kustannuksista sen verran ettei tonni taida riittää. Pumpattuna kuutio 120-180€/m3 pienissä valuissa enemmän ja matka vaikuttaa kans, mut suuruus luokka.
Raudat laske vaik 1€/kg
8mm on 100kg 42kpl 6m.
10mm on 100kg 27kpl 6m.

Oothan huomioinut anturaa?
Molemmat tyylit sen tarvii niin ei vertailu hintaan tarvi ottaa. Ja puuseinä tarvii sokkelin.

Valuun ei mitään ohjuri miehiä oo tarvinnut, mutta kasteliaa voi tarvita. 2'' letku ni jos ei osu ni pumppukuskille rukkaset.

Ja toi puuseinä tarvii sen tuulensuunkatu


En mää mistään mitään tiiä mut töikseen teen valuhommia.

Ei yli pidä raudoittaa, muta kustannusarviota laatiessa voi olla hyvä laskea menekit hieman yläkanttiin, niin ei tule yllätyksiä. Raudoitus sen mukaan, miten rakennesuunnittelija ne määrittelee.

Vähän päivityksiä. Ensi viikolla pitäisi tilata maaperätutkimus ja jotain pääsuunnittelijakontakteja on jo saatu. Kohta täytyisi alkaa lukitsemaan että mistä materiaalista sen tallin lopulta tekee. Pitkästä tulisi kai kumminkin halvempi kuin harkoista, mutta aloin vielä miettimään teräsrunkoista tallia vaihtoehtona. Syynä tähän on uusimmat pohjapiirrustukset:

https://lh4.googleusercontent.com/-3...allipohja7.png

Tässä kuvassa sisämitat on vähän pienentyneet, kun laskin 100 m2 kerrosalan 250 mm paksulla seinällä, jolloin sisämitoiksi jäisi 12 x 7,5 m. Muutin parvihyllykön rakennetta niin että kolmella seinällä on teräspalkit pystyssä - pultattuna lattiaan ja seinään. Palkissa on n. 2,5 m korkeudella ulokehylly-tyyppiset 1200 mm pitkät I-palkit vaakatasossa jonka päälle tulee sitten joku hyllylevy tai ritilä joka peittää tuon kuvan vihreän alueen. Pystytolpat jatkuvat lähes kattoon asti, ja sinne päälle tulee siltanosturin kiskot. Tällä tavalla kattotuolit voidaan tehdä normaalilla mitoituksella ja tehdä vaikkapa käyttöullakko lisätilaksi. Parvi ja nosturi voidaan tehdä lopputarkastuksen jälkeen jos lupa-asiat ovat jotenkin vaikeita niille.

Ylläolevasta kuvasta aloin sitten pohdiskelemaan että miksei tekisi koko runkoa teräksestä kun kerran noin paljon jo terästä sinne laittaa? Ei varmaan enää paljon nosta hintaa ja villa- tai uretaanielementeillä niputtaminen on varmaan nopein tapa pystyttää seinää. Huono juttu tuossa sandwich-elementissä on hinta: Nettikoneesta löytyvän tiedon perusteella jotain villaelementtiä saa 26 €/m2 + alv, josta tulisi n. 6000 euroa tämän kokoisen hallin ulkoseinän hinnaksi. Pitääköhän tuollaista hallia hitsatessa olla luokkahitsarin paperit? Minkälainen yläpohja ja katto teräshalliin kannattaisi tehdä niin että kylmäsiltoja ei syntyisi?

Pitää. Hallin teräsrakenteet tekevällä yrityksellä pitää olla CE (SFS-EN 1090-1)hyväksyntä kantavien teräsrakenteiden valmistamiseen. Eli itse ei noita enään pysty tekemään.
Äkkiseltään voi tulla puusta tehty runko halvemmaksi ja tekee sitten erikseen jälkeenpäin teräksestä tarvittavat hyllyt ja nosturi paikat.:rolleyes: Tosin se sitten menee omalle vastuulle. :D

Noissa mitä oon itse kasannut on teräsristikoiden päällä kantava profiilipelti ja sen päällä villat ja huopa. Toki tarvittaviin väleihin aluskate tms.

Elementit nousevat reunasta samalle tasolle katon yläpinnan kanssa joten kylmäsiltoja ei juuri tule.

Mutta rakenne tuppaa olemaan niin monimutkainen että kannattaa piirtäjällä piirrätyttää..... siellä on kaikenmaailman tuuletusrakoja ja reunavanereita yms...

Jotain hyväähän teräsrungossa ja elementeissä täytyy olla kun se on melkeimpä ainoa rakennustapa nykyaikana...:p (nopeus->halpuus)

Tuollaisen 100m2 tallin kanssa ei kauaa mene kun se tehdään "yritystyönä" eikä tallinomistajan iltahommina.

Ja jos se siltanosturi himottaa niin todella helppo tehdä nosturiradalle valmius runkopilareihin, sekä toi parvikin on helppo rakentaa niiden varaan.

Rakennuspaikka kohtainen hyväksyntä edelleen olemassa, tuskin onnistuu ite tehtynä mutta jollekin jolla kokemusta muttei sertifikaatia hyvinkin mahdollinen, suosittelen edelleen etelä-helsinkiä -:)

Jaa tällänenkin on vielä kuitenkin olemassa, vaikka tuosta sertifikaatista kovasti meuhkataankin. Ei varmaan taaskaan muissa eu maissa kun Suomessa. :D
Varmaan ton viimekädessä rakennusvalvonta päättää, mikä heille kelpaa. Varmaan vähentävät työtään ja vastuutaan sanoessaan, että pitää olla merkittyjä tuotteita.
Jos teräsrunkoon päädyt, niin voin tarjota CE merkittyä rakennetta suunnitelmien mukaan. ;)

Aivan varmasti ei monessakaan paikassa kelpaa ilman leimoja
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja..._varmentaminen

Mielenkiintoisia nämä talliprojektit. Ajattelin postata muutaman kommentin omista kokemuksista. Oma talli on vielä kesken ajanpuutteen vuoksi mutta jotain on jo opittu.

Itse kilpailutin tallini puuelementtirakenteena ja päädyin Vieskanelementin tarjontaan; voittivat tarjouskilpailutuksen. Aika ja innostus ei olisi riittänyt muulla tavalla rakentamiseen.

Sisäkorkeuteen kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota, jos aikoo parvea rakennella vaikkapa jälkeenpäin. Omassa on sisäkorkeutta hieman reilu neljä metriä mutta valan lattian vielä pikkuisen alemmaksi koska perustettaessa tuli otettua se mahdollisuus huomioon. Näin saan parvelle tarpeeksi seisontakorkeutta.

Leveyden puolesta oma talli jäi ehkä hieman turhan kapeaksi. Kuten tuolla aiemmissa postauksissakin mainitaan nini se 9m lienee aika minimi. Riippuu tietysti aika paljon layoutista miten kamat sinne sisälle nakkelee:)

Tämän kokoiseista rakennuksista vaaditaan jo energiatodistukset ja ilmanvaihdon kanssa kannattaa miettiä käytönaikainen ja käytönajan ulkopuolinen ilmanvaihto. Käytönajan ulkopulella riittää RakMk:n minimi-ilmanvaihto niin paranaa huomattavasti energiatodistuksen luokka. Autothan eivät hengitä:) Omassa tallissa ajattelin hoitaa ilmanvaihdon jollain edulisella IV-koneella ja kohdepoistot huipparilla. Autotallin puolelle tulee pesu ja maalausvarustus. Energia- ja lupajuttuihin vaikuttavat sitten vielä se, että tuleeko talliin WC ja lämmin vesi. Jos pärjää virallisesti vain kylmällä vedellä ja harmailla pesuvesillä niin on helpompaa... Valmiudet toki voi tehdä muitakin suunnitelmia ajatellen;)

Omaan talliin tulee lattialämmitys ja peruslämpö talosta maalämpöpumpulta lämpökanaalia pitkin. Lisälämmitykseen tulee sitten joku vanha palopesällä varustettu öljykattila tai ilmalämpöpumppu.

Valaistusta ei voi olla liikaa. Valopisteitä kannattaa sijoittaa riittävästi myös seinille, jotta pääsee eroon kiusallisista varjoista.

Lattiakaivojen paikkoja on tullut pähkittyä ja tässä topicissa oli mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Itse olin jo kallistunut yhteen isompaan öljynerotuskaivoon johon sitten olisin johtanut vesia useammasta pienemmästä kuivakaivosta niin ei tarvitsisi tehdä isoja kaatoja. Kaivoja ajattaelin sijoitella reunojen sijasta enempi lattian keskivaiheille, jotta valumavedet eivät kastelisi koko lattiaa... Tätä täytyy vielä pohtia.

Lattiaan kannattaa valaa latta- tai kulmarautaa kuten tuolla neuvottiin, jos tarttee saada vetopisteitä tukevasti kiinni. Jos suunnittelee rakentavansa parven niin suosttelen heittämään valuun myös kiinnityslevyjä sopivin välein mihin saa sitten hitsailtua tolppia pystyyn parvea varten.

Jos lattiaan tulee lämmitystä niin sitten koneiden ja nostimien kiinnityspisteet kannattaa miettiä ja merkata valmiiksi, jotta ei sitten poraa putkeen tai kaapeliin. Sekös sitten vituttaa.

Tähän on varmaan jo monesti tutustuttu
 

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS
Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 29.6.2006 § 74
Kunnanvaltuusto 18.12.2008 § 170 (20 § kohta 7, hevostallit)
Voimaantulo: 17.9.2008 ja pykälä koskien hevostalleja 6.7.2012


http://www.kirkkonummi.fi/instanceda...2_hevospyk.pdf

Ajankohtaisia laki-/sääntömuutoksia lyhyesti
http://www.kirkkonummi.fi/prime215_fi.aspx

Rasvanäppi menee nyt päivittää talliprojektinsa sivut, jäi tarina kesken:D

Olisikin jotain päivitettävää:( Katto on pellitetty valmiiksi ja siihen se on pysähtynyt. Jospa tässä keväällä taas pääsisi jatkamaan...

Omassa projektissa alkuvuoden tapahtumia on ollut mm. että sähköasentaja on käynyt pari kertaa työmaalla ja nyt valot toimii kytkimestä, pistorasioista saa sähköä ja lämpöpumppu pienentää lämmityskustannuksia verrattuna suoraan sähkölämmitykseen ;)

Moi.

En lukenut kaikkia postauksia.
Vain muutamia sieltä ja täältä.

Autonosturiin pilari, saksi, jne.

Meillä töissä käytössä irto tolpat, jotka nostaa renkaista.
Lähinnä kuorma-auto firmoissa käytössä.
Meillä pääasiallinen käyttö Wille kiinteistön hoitokoneille.
5500 kg per tolppa, eli yhteensä 22000 kg.
Mutta varman pienempi kantavuuksisiakin markkinoilla??

Omasta mielestä hyvät hyödyt:
- siirrettävissä mihin vain, ( ja silloin kun ei käytetä, niin saa seinän viereen pois viemästä halli tilaa)
- auton ollessa ilmassa, helmat ja pohja täysin vapaa
- lisä pukkia apuna käyttäen, pystyy auton laskemaan pukin varaan ja saa renkaan vapaaksi (tolpan siirrettyä pois)
ym. ym.

tolpissa useita käyttö mahdollisuuksia nostaa ylös/alas:
- kaikki 4 tolppaa yhtäaikaa
- 2 tolppaa kerrallaan
- yhtä tolppaa kerrallaan

http://i1269.photobucket.com/albums/...psf4095ef0.jpg

Puutalliin olisin nyt tällä hetkellä päätymässä, kun laskelmat näyttivät että teräs- ja harkkotallit olisivat sen verran kalliimpia. Lisäilin vähän ikkunoita talliin, jos vaikka pääsisi luonnonvalosta nauttimaan töitä tehdessä. Vessalle taidan tehdä vaan varauksen, mutta jättää seinät tekemättä ainakin näin alkuun. Lavuaari tulee toki seinälle joka tapauksessa. Näiden kuvien perusteella tehdään kuvat rakennuslupaa varten - Viimehetken parannusideat on tervetulleita jos jotain kannattaa muuttaa tässä vaiheessa.

https://lh5.googleusercontent.com/-7...llipohja12.png
https://lh3.googleusercontent.com/-1...julkisivu1.png
https://lh4.googleusercontent.com/-i...julkisivu2.png

Mää laittaisin työpöydän kohdalle yhden ikkunan poikittain ja hieman korkeammalle. Samaten nuo päädyn ikkunat nostaisin joko reilusti ylemmäs tai korvaisin muutamalla vaakatasossa olevalla jos se parvi muodostaa muuten jonkun ongelman.

Näin saa paremmin jäämään seinätilaa pöydän ylle joka varmasti on tarpeen ja ikkunat on myös paremmin suojassa kun pöydällä jotain touhuaa. Päädyssä kutakuinkin samat perusteet.
Pirun hyvää ehjää seinätilaa menettää nyt mun mielestä hiukan turhaan.

Aikanaan omaan talliin tuli ikkunat alimmillaan suunnilleen kaulan tasalle ja ulos näki hyvin sen mitä pitää. Valoa tuli kuitenkin hyvin ja sulla varmasti vielä paremmin kun seinä on korkea eikä räystäs varjosta ollenkaan.

Oisko toiseen päähän kans ovi ettei aina tartte kiertää koko mökkiä eikä nostella nosto ovia?

Nosto oveen en haluaisi laittaa ovea. Jos se perhanan ovi on raollaan kun nostaa niin se on sitten moro sille

Pystyikkuna-look on lähtöisin tästä päärakennuksesta, ajatuksena olisi saada samaa näköä myös talliin. Yleensähän halleissa on vaakaikkunat ylhäällä seinässä, mutta nyt siis se parvi pilaa tämän ajatuksen.

Työpöydän yläpuolelle sopisi hyvin vaakatasossa oleva ikkuna tai kaksi, mutta en ollut tyytyväinen tallin ulkonäköön kun tuota vaihtoehto piirsin. Päätyseinälle on tulossa pitkien putkien säilytyshyllyt, eli noihin kahteen pystytolppaan hitsaan lyhyehköt vaakapalkit useampaan kerrokseen ja niiden päällä putkien kelpaa lepäillä. Nuo putket tulevat siis osittain ikkunoiden eteen, blokaten osan ikkunasta.

Tällä hetkellä kiikarissa oleva pienempi nosto-ovi on sellainen jossa on käyntiovi. Isossa ovessa puolestaan ei sitä ole. Jos ostaisin uusia ovia, niin ottaisin kummankin käyntiovella ja jättäisin erillisen oven pois. Koitetaan kuitenkin säästää "helpoissa" paikoissa käyttämällä käytettyä materiaalia siellä missä se onnistuu.

Wc
 

Suosittelisin laittamaan kyllä sen wc:n sinne suoraan niin ei tarvii likaisissa haalareissa juosta kädet öljyisinä sisälle.....pas..lle...
Ei ole iso investointi, mutta helpottaa paljon jos viettää tallissa enemmän aikaa.

Makuasiaaa....
 

4x15 ikkuna on käytännössä pelkkä lasinen viiva. näyttäis pystyikkunalta vaikka olisi tuplasti leveämpi?

Ja nuo isot pinnat ikkunalinjan yläpuolella: Minä laittasin sinne vale-ikkunoita: siis tumman harmaalla sisäpuolelta maalattuja lasi/pleksi ruutuja, jotka on juuri ja juuri irti tuulensuojalevystä, ja varustettu ikkunalaudalla.

Toki nuo jo tontilla olevat rakennukset pitää ottaa huomioon...

Ja tuo WC:n pois/varaukseen jättäminen kuulostaa minun korvaan/silmään erikoiselta? siis jos mitään teknillistä estettä ei ole.

Minen tallien rakentamisesta mitään ymmärrä mut tuli postissa tänäpä tommonen "pientalo ja piha" niminen lehti. Ultimatemarketti mainosti halvan olosta, 100 neliön elementti hallia 9950e hintaan (rajoitettu erä).

Kyseessä siis tämä http://www.ultimatemarket.com/Publis...de=UKThalli100

Varmaan toinen kymppi uppois perustuksiin, lämpöeristykseen, lämmitykseen, sähköihin jne.?

Aika paljon huonoja kokemuksia lukenu tuosta kyseisestä puljusta. Toimitukset kusee jne. mut hinta houkuttelis :D
Tosin ei oo vaaraa että ostasin, kun ei oo tonttiaka eikä talojen rakentamisesta muutenka mitään ymmärrystä.

Toi parviratkasu kuullostaa hyvältä. Alapuolelle sais tehtyä hyvät tilat esim. kompuralle, WC:lle ja ihan yleistä säilytystilaa.
Meinasitko tehdä kiinteetä paineilmaverkostoo talliin?

Mutta on seurannassa tämä topikki!

Toi ultimatemarketin hässäkkä näyttäis just sopivalta mun käyttöön. Harmi kun ei oo rahaa eikä aikaa.

Päivitetäänpä taas. Rakennusvalvonta ei ollut mielissään tallin korkeudesta, jonka vuoksi väännettiin ja käännettiin useampi viikko muutoksia ja käytiin juupas-eipäs -keskustelua. Käyttöullakko vaihtui saksiristikoihin ja tehtiin muitakin temppuja, mutta lopulta saatiin suullinen "ok" suunnitelmalle. Lupapaperit on nyt kunnassa virallisessa käsittelyssä. Elättelen toiveita että viikon-parin sisään saataisiin päätöstä, mutta mitään takuuta ei aikataulusta ole. Alla vielä viimeisimmät kuvat.

Onko palstalaisissa putkaria ja/tai sähkäriä joka olisi kiinnostunut pienestä lisäduunista? Ottakaa yhteyttä jos on omakohtaista osaamista tai hyviä suosituksia järkihintaisista tekijöistä.

https://lh3.googleusercontent.com/-V.../tallikuva.PNG
https://lh3.googleusercontent.com/-A...tallikuva2.PNG

Olen moneen kertaan tuota ultin tallia tutkaillut ja koittanut miettiä että jos siitä sais kelvollisen. 10 x 10 m talli on kuitenkin vähän hankalan muotoinen kahdelle autolle, jonka vuoksi en olikein lämmennyt tähän. Sitten ovien ja ikkunoiden tiiviydestä ei ole tietoa ja seinätkin on ohkaiset, joten eristäminenkin menee vähän työläämmäksi. Sen mitä tässä olen näitä hintoja selvitellyt, niin ainakin minulla menisi useampi kymppitonni tuohon päälle ennen kuin talli olisi valmis.

Niin tuo "parvi" joka minulle on tulossa on ennemminkin hylly, joka toimii varastona, ja sen alapuolella oleva ala on normaalia työtilaa. WC on tulossa, kuten myös paineilmaverkosto.

Öö
 

Kannattaisi tikkaat laittaa pääty seinälle niin ei turhana lumiesteenä ellei tietysti kulkuväylä kulje muutenkin tikkaiden alta jolloin lumiesteitä lisättävä.

Hyvä vinkki. Tikkaat tuli kuvassa tuohon ihan randomilla ilman sen enempää ajattelematta.

Lattian kaadot
 

Mitäs mieltä olette jos jättäisi tallista kaadot kokonaan pois ja tekisi lattiasta suoran? Tällä hetkellä pyörittelen mielessäni että lattiakaivot tulevat kummankin auton keskelle, ja veden poistaminen hoidettaisiin pääasiassa lastalla. Tasainen lattia olisi kiva kun pöydät ei keiku ja erilaisten rakenteiden suoraan saaminen on helpompaa. Tai onnistuisiko niin että laittaa mahdollisimman vähän kaatoa pelkästään autopaikkojen ympärille?

Luulenpa että autoa ei tule kovin paljoa pestyä sisällä, joten vettä tulee sisään lähinnä lumen ja jään muodossa. Sokkeliin tehdään sisäpuolelle korotus, niin että alajuoksu lähtee 200 mm lattiapinnan tasolta. Tästä syystä ei ole mikään katastrofi jos vesi pääsee joskus leviämään tallin lattialle kun puurakenteet on ylempänä.

Toimii pienellä kaadolla ihan hyvin. Lastaa meidänkin tallilla heilutellaan kun lumet sulaa lattialle.

Ei sinne mitään semmosia kaatoja kannata tehä et alkaa huimaamaan kävellessä. Toimiskohan jos laittais kaivot 1cm alemmas kun lattiataso.

Pitäähän sitä kaatoa olla niin että piisaa, tein ite kylppäriinkin kaks metriä leveeseen reilut kaajot :D

http://www.kotinet.com/ari.leskinen/Koppi/kaatoo1.jpg

Laita ny eres kaivosta metri molempiin suuntiin lattiavaluun ura jossa kaato kaivoon.
Uran reunat jätät hieman alas jotta sen varaan voi heittää tukevan ritiläpellin, tunkinkestävän.
Menee vaan hermo huonoon kuntoon jos yrittää tasalattialla osua lastan kanssa pieneen reikään.

Laittaisin pienet kaadot
 

Itse laittaisin pienet kaadot koko alueelle, mutta niin pienet että vaikka prikoilla pelaamalla sais tarvittavat pulttaukset vaateriin.

Mä tein aikanaan tasasen lattian ja nyt jos tekisin niin laittaisin pienet kaadot. Ei mullakaan tule kuin sulamisvesiä autosta mut sitä tulee yllättävän paljon ja ei toi lattia niin tasainen ole että se vesi pysyisi paikallaan vaan sinne seinän viereen se aina haluaa.

Paja/talli myös rakenteilla ja kokoa noin 160 neliöö ja 4metriä korkea. Millaisia lämmittimiä porukka on laitellut. Kateltu näitä moniöljylämmittimiä nyt alkuun. Vanha masteri löytyy vanhasta pienestä tallista ja tuonne uutteen tarviis jotain parempaa.

Laittaisin myös loivat kaadot ja AlluKoon ehdottaman ritiläkaivon. Sekin ennemin jonnekkin muualle kuin auton alle, jos on tarvetta lastan kanssa kuivailla lattiaa. Hankalampaa tuuppia vettä auton alle, kuin vetää sitä pois sieltä.

Edittiä vielä. Omassa tallissa myös tasainen lattia ja veden kanssa muuten tulisi toimeen, mutta aina sitä tavaraa on seinän vierellä tai pöytien alla. Hankaloittaa kuivaamista paljon. Harkinnassa tehdä upotetut ritiläkaivot lattiaan tai pienet kohoumat/urat lattiaan auton ympärille ettei vesi valu mihin sattuu.

Tuon puolee ois just hyvä ettei olis kaatoja, ei ehkä niin helposti kertyis lattialle tavaraa :-)

Mulla nosturin alueella ei ole kaatoja, mutta eihän sitä betonkia saatu niin tasaiseksi että vesi makaisi koko alalla. On siis lammikoita siellä täällä. Nosturin vieressa on sitten kaadot. Ja kuten moni muukin niin tekisin nyt jokapaikkaa pienen kaadon. Toinen ehdoton varuste tallissa on mielestäni lattialämpö. Nyt kesällä sen huomaa mikä hyöty siitä on. Lämmityskaudella lattia on kuiva todella nopeasti lastauksen jälkeen. Ja pienet sulamisvedet kuivuu ilman lastaustakin. Mutta nyt kesällä jos et lastaa niin vesi on paljon pidempään lattialla. Siis jos ei lastaa heiluta. Toisekseen kun kuitenkin tulee tehty jotain hommia maajalassa nosturista huolimatta niin mukava istuskella lattialla :)

moni öljylämmittimistä on huonot kokemukset..oli firmalla toppilassa ollessamme,toisessa hallissa sellanen,eikä monenakaan aamuna ollu päällä kun töihin tultiin..ei pitäny haittaa mitä öljyä sille syötti,mut mut..jos sen suodatuksen vois järkkää jollain linkousperiaatteella,että litroja sais mennä satakertanen määrä,patruunaan verraten,ni vois...huom,vois ehkä toimia..kemiinkin hankkivat hallille sellaisen,käsittääkseni sekin on jo poistettu,koskapa viime viikol ekokem kävi reilun 4000 litraa jäte öljyä hakeen käsittelyyn,aiemmin vietiin viel kempestiin sitä..
lattialämmitys on kyl ehdoitta ihan parasta talliin..

itellä oli polarin teollisuus lämmitin 100m2 tilassa,tosi hyvä ja nopeasti lämmin tila,kun ei jaksannu mittää,sammutti valot jäljes eikä kuluja ollu,mut kyllä kaipasi tasaista lämmintä,oli vain sen ajan budjettiin paras,jopa ainoa puukiukaan jälkeen,vaihto ehto..

Ei kaatoja?
Onhan siinä puolensa, vesi pääsee imeytymään seinärakenteisiin!

315mm muoviputkea, siihen pohja ja valaurautakehys kansineen.
Saa muokattua pituuden, kansi kestää vaikka tunkilla päältä nostaa jne.
Ei ole hinnan kiroissa, läpivientikumilla saa lähdön haluamaansa korkeuteen.
Taitaa D-1 määrätä jo tuon kokoiseen öljyneroituskaivon, kaivoon vaan 90 viemärikulma "väärinpäin".
Laattalattia vaatii sen 1.5cm kaatoa että toimii kunnolla, muovimatto ym tasainen pelaa jo 1cm kaadolla hyvin. Noin suuressa tilassa se 1cm kaatoa ei edes huomaa, itse nostaisin reunoilta 3cm lattiaa ylemmäs ja siitä kaatoa kaivolle / kaivoille.

Ehdottomasti edes pienet kaadot ja pinnoite mikä lattiassa on nousee sitten sen sokkelin 200mm ylöspäin niin ei vedet mene puuosiin.. ja ilmanvaihto kunnollisena niin ei mädät ja homeet iske niin helposti uuteen halliin.

Hommat on vähän edennyt. Lupa meni lopulta läpi ja nyt sitten on tehty pohjia tallille jonkin verran. Savea on kärrätty naapurin tontille täytemaaksi ja tuotu mursketta ja sepeliä tilalle. Piha alkaa täyttymään styroxeista, kattotuoleista ja muista rakennustarvikkeista. Lisäksi kaksoissaksinostin, kompuran säiliö, lavuaari ja DDR:ssä tehty kanttikone odottelee pihassa sisätiloihin pääsyä. Viikonloppuna sain Soklex-muotit paikalleen ja tänään on mennyt aika betoniluiskan eristyksissä, sokkelimuottien liimailussa oviaukon tekemisessä. Sokkelin valu on tilattu perjantaiksi.

Nappasin todisteeksi kuvankin tuossa kun alkoi hämärtymään.

https://lh3.googleusercontent.com/K4...=w1186-h667-no

Nuo on hienoja hetkiä !!

Ja kaikenko oot käännelly yksikses ja tuolla kuvan lapiolla :D

On mulla haravakin mutta se ei näy kuvassa. ;)

No laita lisää kuvia näkyviin!!!

2 vk sitten napattu kuva kun autoin hiukan Jounia ( lapiosta loppui terä ja uutta vahvempaa joutui hiukan odottamaan ).

Edistymistä tapahtuu.

https://lh3.googleusercontent.com/h8...=w1186-h667-no
Jeeppi taivutuskoneena

https://lh3.googleusercontent.com/jU...=w1186-h667-no
Japanilainen kivipuutarha vai Jeepin leikkikehä?

https://lh3.googleusercontent.com/qY...=w1186-h667-no
Sokkelin valu alkamassa

https://lh3.googleusercontent.com/8z...=w1186-h667-no
Ja sokkeli valettu. Parista kohtaa meinasi muotti pettää kun maatäyttö oli vajaata. Eipä tästä näyttelytilaa kuitenkaan tehdä, joten kosmeettiset virheet on vaan kosmeettisia.

Taisipa se muotti pettää jostain ihan muusta syystä kuin maatäytöistä mutta jätettäköön ne asiat vaikka työmaalle eikä julkisille palstoille. ;)

Hahah taitaa kuvista päätellen vika olla muussa kun täytöissä:)):))):)) Oliko halvin valu äijä mitä löyty kenties:))):)))):)))

Ääh, kirjoitin vähän väärin. Puutteelliset tuennat tuon aiheuttivat. Meinas tulla kiire niiden kanssa ja parista kohtaa oli tuet vaan ruuvipuristimilla kiinni. :o Sitten kun meinasi pullahtaa niin maatäytöllä pistettiin lisää tukea.

Joo, valu-ukko oli halvin mahdollinen, eli minä itse. :D Kuvassa on lyöty lisää maata tueksi, eli sitä oli vähemmän valun alkaessa.

Lattialämmitystä
 

Näin se homma etenee. Lattiaeristeiden asentaminen pitäisi saada tänään tehtyä ja ensi viikolla alkaa raudoitus. Nosturimontun alle tulee 150 mm EPSiä ja muualle 200 mm. Monttu on siis 135 mm syvennys jolla kaksoisaksinostin saadaan lattian tasoon.

https://lh3.googleusercontent.com/Y5...=w1186-h667-no

Lattialämmitys pitäisi asentaa myös ensi viikolla, mutta kontakteissa ei ole ketään lattialämmityksen ammattilaista, joten tein suunnitelman itse. Osaisiko joku palstalaisista kommentoida asiaa? Putkari tulee kyllä kytkemään letkut, mutta hänellä ei ole kokemusta lattialämmityksen suunnittelusta.

Lattialämmitykseen tulee kolme piiriä, jotka ovat ~100 metriä pituudeltaan. Laitan yhden piirin ulkokehälle ja kaksi piiriä sisälle kuvan mukaisesti. Putkena on 20 mm putki ja 300 mm asennusvälinä. Ulommainen kehä on 300 mm seinästä ja putken asennussyvyys 30-40 mm. Laatan paksuus on 150 mm ja laatan + sokkelin kokonaismassa on n. 50 tonnia. Lämmitys tapahtuu vesi-ilmalämpöpumpulla. Betonimassan yhden celsias asteen nosto vaatii noin 10 kWh energiaa, joten en laita erillistä varaajaa vaan säädän pumpun hystereesin sen verran isoksi että katkokäyntiä ei tulisi.

https://lh3.googleusercontent.com/gB...=w1161-h558-no

Kuulostaako lattialämmityksen mitoitus järkevältä?

Mutuna riittää, mutta vain mutuna.

Tihennä kuitenkin ovien ja ulkoseinien kohdilla jakoa.

Ja aja lämmin vesi ensin ulkoseinille.

Eikös lattialämmitysputken myyjä tehny suunnitelmia asennuksesta, kuuluu yleensä hintaan. Niin lukee oman talon LVI kuvissakin, ja juuri perjantaina soittelivat LVI-tukusta ja pyysivät talosta pohjakuvan lämmityspiirien ja putkimäärien suunnittelua varten.

Nosto-oville laattaan kylmäkatkot (pystyeriste, L-mallinen kulmarauta päälle suojaksi, siihen hitsaten n.30cm tartunnat valuun), ovet yleensä asennetaan rungon sisäpintaan. Ja kai oven lähistölle yleinen tapa asentaa pieni alue sähkökaapelia, vaikka muuten vesiputkella olisikin. Näin ainakin omaan talliin, juuri rakenteilla talon yhteyteen.

Kyllähän LVI-kuvat saa suunniteltua ja piirrettyä maksua vastaan. Onniselta putket on tulossa, mutta en kyllä tiedä että heillä olisi tälläistä palvelua ainakaan ilman lisämaksua.

Rakennepiirrustuksissa on tarkat kuvat oviaukoista, joten niillä mennään. Lämpökatko on kyllä huomioitu. En laita erillistä sähkövastusta, vaikka sellaista jossain vaiheessa mietinkin. En keksi syytä miksi sellaista kaipaisin. Lämmitysvesi kulkee VILPissä eli ulkona pätkän matkaa, joten paranoidina laitan kuitenkin vähän glykolia putkistoon.

Oven edustalle tuleviin betonilaattoihin suunnittelin vastuskaapelia, niin että talvella voi tarvittaessa sulattaa. Vastsusmatolle tulisi kuitenkin ~1000 euroa hintaa, joten en nää sitä niin tärkeänä asiana.

Meillä ainakin oli piiretty sekä asuintaloon että autotalliin kylmäkatkot kehänä koko lattialaatan ympäri. Muistaakseni vielä niin, että autotallissa suosittelivat jotain 20mm tjsp. paksuna oven kohdalla (~300 oven ohi molemmin puolin), muuten ohuempana. Jotenkin oma järkenikin jo sanoo, että enemmän tai vähemmän suoraan ulkoilmaan yhteydessä oleva sokkeli täytyy olla irrotettuna lämmitetystä lattialaatasta.

Sokkeli on tehty Soklex-muoteilla, esim. http://www.soklex.fi/wp_2014/wp-cont...hja_2014_2.jpg . Lämpökatko siinä on luonnostaan, mutta betoni jatkuu lattiasta suoraan ulkoilmaan alhaalta kulkevan mutkan kautta. Ei ole siis kaikista paras lämpöhävikin kannalta - toivotaan että siitä ei ihan kamalasti vuoda lämpöä. Reunavahvistettua laattaa ei oikein saa kunnolla eristetyksi... Legalett-tuote oli yksi vaihtoehto, mutta heidän hintansa oli niin paljon kalliimpi että en halunnut sillä tehdä.

Kyllä tottakai laatan ja sokkelin väliin katkaisu. Tämä tulee useimmiten 50mm leveänä, ja rungon sisäpinnan kanssa samaan linjaan. Eli 200/198-rungolle 150 leveä sokkeli, ja 50mm katkaisu. Rungon sisäpinta ja laatan reuna näin samassa linjassa. Tapoja on monia, mutta tämä lienee yleisin.

Useimmiten rungon sisäpintaan asennetaan vielä lisäeristys ja koolaus, vasta sitten levy. Jos nosto-ovi on asennettuna rungon sisäpintaan, ja lattia laatta menee kylmäkatkoon asti, menee laatta 5-10cm ulommaksi kuin nosto-ovi. Eli lämmin laatta on suoraan yhteydessä ulkoilmaan.

Tämän vuoksi nosto-oven kohdalle kylmäkatko samaan linjaan kuin ovi, ja L-teräs suojaksi, että kestää yli ajamisen.

Edit: Tuossa vielä yksi esimerkki kylmäkatkosta rungon sisäpinnan linjassa
http://www.kivitalourakointi.fi/2013...nnysvalut.html
Kivitalo siis hieman eri kuin puutalo, mutta sama idea, ja minusta tuohon kuitenki kannattaa suojaksi 50*50 L-profiili laittaa, ettei pystyeriste jää valmiiseen pintaan näkyviin.
Puurakenteessa yleensä runko kokonaisuutena paksumpi, siksi laatta voi tulla ulommaksi kuin nosto-ovi.

Siis nimenomaan LVI kuvissa ei ollut noita piirretty, vaan teksti että putkien myyjä suunnittelee (tai jotain sinnepäin, tarkkaa sanamuotoa muista). Ja putkien myyjä nyt tekee tuon suunnitelman, tiistaina laitetaan omaan taloon putket, kun kuvat ja putket tontille saapuu. Olen kuullut tämän olevan ihan yleinen käytäntö. Omalla kohdalla nuo lämmitysputket kuuluu kokonaisurakkaan niin siitä lisähinnasta en tiedä.

Ovien edustan lämmitys
 

Minä laittasin noille betonilaatoille lämmityksen, ja nimenomaan sähköllä.
Aivan normaalia lattialämmityskaapelia, ja tehoa suuruusluokka 100w/m2, niin saa jäät sulatettua irti, kun ulkona on nollassa/pikku pakkasta. Ja ohjaus esim. ajastimella/painonapilla. siis kun painaa nappia, niin on päällä esim. 8 tuntia.

Taisin taannoin jo mainita, että mulla on autokatoksessa lattialämmitys juurikin tuosta syystä, tehoa reilusti alle 100w/m2, mutta kun on 10 tuntia päällä nollakelillä, niin jäät lähtee irti/haihtuu pois.

Ja kilowatin lattialämmityskaapeli maksaa alta? 100e, ja ajastin painonappeineen muutaman kympin.

ps. minäkin laittaisin tuonne seinien viereen ja ovien eteen tuon putkituksen tiheämpään, varmaan vähentäisi vedon tuntua pakkasella.

Ja tulevaisuutta varten tekisin tuosta putkituksesta sentin tarkkuudella kartan, että tulevaisuudessa uskaltaisi porata tartuntoja. Ja sitten valua varten nuo putket sitten todella hyvin kiinni, kartasta ei paljon apua, jos putket liikkuu valun aikana....

Ja tuohon laatan valamisesta seinään kiinni: laatta ja seinä elää eri tahtia, siis ei pysy seinässä kiinni taikka halkeaa jostain kohtaa-> pistä ainakin ohut "routamatto" seinän ja laatan väliin, päällimmäisen styroksin alareunaan asti.
Ja valun jälkeen leikkaat laatan tasoon/pikkasen alemmas, ja uretaanikitillä tiiviiksi että kipinät ei polta niin helposti.

Epäilen, että tuo ensimmäinen piiri, joka kiertää ulkoseinän, jäähtyy liikaa. Itse laitoin omaan talliin myös kolme piiriä, mutta siten, että jaoin tallin pituussuunnassa kolmeen osaan ja lähtö kiersi aina ensimmäisenä ulkoseinän ja sen jälkeen teki mutkaa keskiosaa kohti ja keskellä harvempaan, kuin seinien lähellä.. Ja piirin suositeltu maksimi oli muistaakseni n.70 metriä. Nämä ohjeet sain putkimieheltä, jolta putket ostin. Itse en ole alan ammattilainen, eikä oma lattialämmitys ole vielä käytössä, kirjoitan siis vain niitä ohjeita mitä minä silloin sain. Jotkut kyllä sanoivat, että piiri voi olla reilusti pidempikin, mutta tein kuten putkimies käski. Lisäksi suosittelen luiskaan kaapelia, itselläni ei ole, kun en silloin tullut ajatelleeksi.

Tuolta löytyy wehofloorin asennusohjeet pdf:nä http://www.airhaus.fi/docs/asennusohjewehofloor0206.pdf

Omasta kuvasta kurkkasin niin ulkoseinillä on 150mm jaolla putket ja noin 5 putkea.
Keskellä 300mm jako.

Jakotukissahan se piirien välinen virtaama sitten säädetään mieluisaksi.

Ulkolämpötilan mukaan sitten toki lähtevän veden säätö.

Seinien viereen laitoin 150mm jaolla kaksi putkea, ja eri piirissä olevia. Muuten jako 300mm. 4 piiriä talliin ja varastoon yksi piiri. Ja taivuttelin putket niin että nosto-oven edustalla putkea on tihennetysti. Ei ole ollut ongelmia nosto-oven tiivisteen jäätymisen kanssa vaikka vedellä lotrataan talvisin. Ja vähintään 50mm kylmäkatko nostoven eteen.

Minulla on tallin edessä 6x4,5m autokatos johon laitoin sähkövastuksen varalle. Ja eristeetkin laitoin kuten sisälle. Jos tulee joskus mieleen laajentaa tallia niin on kaikki valmiina.

Kyllä minä olen näitä laskenut, mutta kalliilta tuntuu silti. Danfossin mitoitusohjeen mukaan suositellaan 200 W/m2 sulatuskäytössä kun ulkolämpö on 0...-5 astetta. Minulla on n. 26 m2 kokoinen betoniluiska, joten suositeltu teho olisi reilut 5 kW. Halvimmat kaapelit on tosiaan luokkaa 100 e/kW eli hintaa tulisi 500 euroa pelkästään isomman laatan kaapelille. Onhan se aika pieni prosentti koko tallin kustannuksista, mutta silti aika iso raha kun muutenkin on näitä menoja tässä.

Raudoitus alkaa valmistumaan ja ensi viikolla valetaan lattia. Isomman oven eteen tulee n. 6,5 x 4 m kokoinen betonilaatta. Päätin lopulta tilata lattialämmityssuunnitelman ammattilaiselta - Suunnitelmat ja putket pitäisi tulla huomenna, joten viikonloppuna laitan ne paikalleen. Odotetaan nyt jotain tajunnan räjäyttävän hienoa suunnitelmaa sieltä sitten. :D

https://lh3.googleusercontent.com/wV...=w1186-h667-no

Joko oot hommannut talliin sen kulku-oven, jos et niin multa saat (halvalla), karmit ja ovipumppu samassa paketissa.
Joku ton tapanen -> http://www.taloon.com/paloulko-ovi-u...openGroup=7327

En ole hankkinut vielä. Jos on kokoa 9x21 niin saattaisi käydä. Soitellaan huomenissa. En tosin tarvi paloluokitusta oveen, joten ajattelin alunperin enempi normaalia talon ulko-ovea.

Offina kiinnostaisi mikä oli tämä JCB mikä kuvissa vilahti?

Käsittääkseni se on JCB 8065.

Mitenkähän tuollainen betonin kovettamiskaapeli mahtaisi toimia satunnaisessa sulatuskäytössä? Niiden hinnat olisi alle 100€ per 3500 W, eli n. neljännes varsinaisten lämmityskaapeleiden hinnasta. Tämä ei ole halvin, mutta esimerkiksi http://www.taloon.com/betonin-kovetu...openGroup=5687