Juu soittele

Jos vika on siinä sun ohjainboksissa niin mulla on semmonen myydä jos et muualta löydä.

Kokeileppa vaihtaa laturi. Tai oletko vaihtanut vasta laturia

Hyvä tietää.

En oo vaihtanu

Juu siinä oli ohjainpoksi vika

Onko kellään tietoo kuinka monta newtonia nokkapellin pumppujen voima on

En muista ulkoa mutta ebay.com:sta olen löytänyt halvimmat riittävillä newtoneilla. Oisko ollu 20-25e/kpl.

Hodarit kiikarissa
 

Moro

Tuossa pähkäilin rakennella surffimobiilia hodarin pohjalle. Pitäisi päästä suht helppoihin rantamestoihin, mahtua nukkumaan ja kokkailemaan autossa. Mahdollisesti tehdä katosta aukeava flip roof camper.

Kertokaas sepät mitä asoita kannattaa käytettyä hodaria ostaessa ottaa huomioon.
- kk laakerit
- jakoketju
- paljonko koneella ajelee
- onko kone putkitettu
- voimansiirto/lukot?
- manuaali vai tomaatti?
- missä tyypilliset ruostehommat
- mitkä vuosimallit ok, mitkä not
- mikä näissä porsii eka ja mikä kallein korjauskohde
- onko näissä ilmastointia (hellasäröä varten)
- ylikuumenemisongelmia/kansipahvi?
- tyyppivuodot
- varaosien saatavuus jos lähtee vähän pidemmälle reissulle
- ABS yes/no
- mitä muuta?

kiitoksia etukäteen

Mikko

Millasia ahtoja alkuperänen kansipahvi kestää pidemmän päälle tai mitä ei ole kestänyt?

Mulla oli 1.3 ennen kuin se mäntä halkes ja sillä ajoin 4vuotta eikä pahvissa ollut mitään sanomista ja tutun kaveri ajelee 1.7 bar paineilla

Kukas se kokeilee ensimmäisenä mistä tuo kone pettää? :D

Kanget, kk-laakerit vai kannentiiviste?

Kaverilla oli joskun vuostuhannen vaihteessa veneessä Toyotan 4.2 diesel kone, olisiko mahdollisesri sama kuin Hdj.ssä? kansi oli muistaakseni venemoottoriin tehty ja tehoja reilut 300hv muistaakseni oli pari kiloa ahtoja? Tiedä sit kumpi joutuu kovemmalle rasitukselle, mut löpö kelpas kyllä hyvin:)

Vuosimalleissa 90 ja 91 oli ne männät sellaset että ne halkee helpommin kuin uudemmissa. Oma kone vm. 92. Ei mulla ole tarkoitus mitään ihmetehoja ottaa, johonkin 250 hujakoille jos pääsisi niin riittäisi. Turbon rakentaja vaan kyseli tavoitepaineista mutta mulla kun ei ole autossa edes ahtopainemittaria niin ei tiedä missä ne paineet alunperin on.

Oisko ne ollu 0.5 bar hujakoilla vai oliks se hj61

Testasin ... kampiakseli poikki ennen vetolevyä. hyväpumppu &turbo varma vainaa 1hd-t:D:D

Kerro vähän tarkemmin millä tehoilla?

n 55-60 mm ahdinsiivet garrett gt40 alla kuvassa 1,5 bar paineilla välijäähdyttimellä.

syöttöpumpun penkitys ainemäärän arviolla 250hv varovasti sanottuna. iso ahdin heräsi alhaisilta kierroksilta kuin vakio ct 26 . Vääntö tuplaantui alkuperäiseen verrattuna. vaihteisto alkoi luistella1- 2-3 vaihteelle vaihtaessa.

4,2 l moottoriksi erittäin kierrosherkkä nopean ahtopaineen nousun takia alhaisilta kierroksilta.

- mielestäni liian painavia kampikoneiston osia verrattuna kierrosherkkyys ja 4000-4600rpm kierrokset.

Moottori ei ollut uusi ennen toimenpiteitä vaan runsaasti ajettu.

nämä vain omia kokemuksia.

Kyllä tuota ei kannattaisi missään tilanteessa kierrättää yli 4000

tietääkö kukaan paljonko 1hd-t:n mäntä painaa?

Oliko Hunterilla vakiosuuttimet? Toi turbo on kyllä aika hurjan kokonen...

juu kyllä vakiosuuttimet. Alunperin 5 sumureikää suutinkärjessä sylinteriin suihkuaa niin pumppumies sanoi että ei jää niistä kiinni tulee suurentunut ainemäärä hyvin läpi.

pakopesän koko sattuu kohdilleen niin herää alhaalta , juu kompurakotelo 9 L scanian moottorissa alunperin.

Siis automaattilaatikolla kampiakseli poikki?

Oliko sulla vakioturbiini? ja alkuperäinen tasapainotettu "vauhtipyörä" paikoillaan?

Ja kuinka laatikko; oliko vakio? vai nostettu paineita ja/tai laitettu kitti?


Tuo 1hd alakerta on aika hyvä, ja luja; jos siellä ei ole noita alkupään lyijyttömiä laakeriliuskoja. (p.s toyotan uudemmat laakeriliuskat, ja nimenomaan oikein valittuna kokona kestää ainakin ns. normikäytössä! p.s.s jotta saa laitettua oikeat laakerit, niin pitää ottaa kampiakseli näkösälle...)

Tuo yleinen käsitys, että tuota 1hdt:tä ei sais kierrättää yli 3500 rpm, johtuu siitä, että (nokka-akseli ja-) kanavat on tarkotettu tuolle kierrosalueelle.
Kiertokanget pysyy nipussa, ainakin jos on edes kohtaliset pakopaineet, hyvinkin tuon 4500, kunhan ei jatkuvasti, hetkellisesti jopa yli 5000 automaatin edessä?
Ja onko kukaan saanut hodarin vakiokankea mutkalle ahtopaineilla/tehoilla, vaikka pakopaineita olisi kuinka paljon?
Tuo hodarin kansi on todellinen insinööritaidon mestarinäyte: venttiilikoppa on muovia 2000- luvun tapaan, ja kanavien muodot valuineen ja venttiilin koneistukset -70 luvulta:D

Mulla on yksi kansi ajalta, kun meinasin alkaa muotoilemaan kanavia... pumppu kerkesi käymään yhdellä arvostetulla "asiantuntijalla-" ja se meni niin perseelleen, että virittäminen tökkäsi siihen:mad:

p.s multa löytyy hodarin mäntä, voin etsiä ja punnita sen, jos joku punnitsee 1hz koneen männän.

Oliko pakopesä paljonkin isompi vakiota? Kuka sen pumpun muuten teki?

Väärällä pumpun ajoituksellakin moottorin saa räjäytettyä.
Eikä se suoraruiskun suutinkärkien vaihto ole mitään mutupuhetta. Ne virtaa paaaljon huonommin mitä esikammiokoneen neulasuuttimet.
Liian pienillä ruiskutusaika venyy pitkäksi ja männät sulaa.

"Ruiskutuspaine-" ja ruiskutuspaine....
 

En ole asiantuntija, enkä kerennyt tuota asiaa miettimään kovin tarkkaa noin pitkälle...

Siis noissa vanhoissa jakajapumpullisissa dieseleissä tuota max annosta ohjataan pääsääntöisesti kahdella asialla (vahvasti yksinkertaistettuna):
-Jakajapumpun männän halkaisijalla ja sen TEHOKKAALLA iskupituudella määrätään annos.
-nokkalevyn muodolla määrätään käytännössä, kuinka nopeaa tuota dsl- annosta yritetään saada sylinteriin.
-paljonko suihkuputket joustaa, paljonko mm. paineesta johtuen pumppu ja suutin joustaa/aiheuttaa ohivirtausta.

Tuo em. joustaminen aiheuttaa suihkutuksen viivästymistä.

Ja jos suuttimet on liian pieniä; niin max kuormituksessa tuo suihkutuspaine nousee huomattavan korkealle, joko pumpun nokkalevy tai suihkuputket pettää? ja silloin ei puhuta ollenkaan suuttimien avauspaineista, vaan niiden monikerroista.

-> nykyisiin common rail- järjestelmät, jotka annostelee dieseliä suuruusluokkaa 7 kertaa jokaiselle työtahdille esim. 2000 bar paineella toimii nimenomaan 2000 bar väyläpaineella; siitä sitten aletaan jakamaan dieseliä jokaiseen 7 annokseen sähkö-(puolijohde-)ventiilillä
Kukaan ei kerro, paljonko dieselin paine on siinä vaiheessa, kun se päätyy sylinteriin.

alkuperäinen turbiini vetolevy ja vaihteisto ei tietääkseni modattu laatikon paineita .

On huomattavasti isompi = ar luku 83 pakosiipi 66mm
Ahdin Pro turbolta.

GT40
turbiinikotelot hukkaportilla tai ilman
yli 2.0l moottoreihin
300 - 600hv
59 / 66mm

Pumpun huolto ja muokkaus JR -Diesel Pieksämäki.

Ilmavuotoa??
 

Ajoittainen nykiminen ajettaessa 80-100km/h vaudilla vaivailee edelleen. Vaihdoin kaikki pa-letkut ja klemmarit uusiin, jonka jälkeen ongelma on huomattavasti vähentynyt. Luulin jo korjaantuneen mutta sitten taas ilmeni. Vika tuntuu tulevan herkemmin mitä kylmempää. Pa-suodatin on sekin vaihdettu juuri ja kurkistettu tankkiin ettei ole moskaa tai muuta sinne kuulumatonta. Myös tankin imusihti on puhdas ja putsattukin vielä varmuudeksi.. onko kokemusta, voiko esim suodattimenjalassa käsipumpussa olla ilmavuotoa? Ongelma tuntuisi olevan alipainepuolella, koska pa-vuotoa ei näy missään. Ongelmaan hieman auttaa että jättää tankin korkin auki -> kovempi alipaine pa-imupuolella aiheuttanee siis vuotoa jossain.

Mitäs öljyjä olette käyttäneet manuaalivaihteisessa vaihteistossa? Omaani oli vaihdettu öljyt edellisen kerran 2007 joten päätin vaihtaa. Ja olihan nuo vaihdon tarpeessa. Omistajan käsikirja kertoo että gl-3:sta vaihteistoon, mutta eihän mulla semmosta ollut hyllytavarana, joten sielä on nyt gl-4. Ottaako tuo vaihteisto tuosta itteensä? Hj:ssä gl-4 meni vallan mainiosti.

Mulla oli ex:ssä redline mt-90:set.
Hyvin se niillä toimi vaikkakin pakkasesta lähtiessä oli kyllä vaihteiden vaihto pientä herkuttelua. Muutaman kilometrin jälkeen toimi jouhevasti.

Minulla oli ainakin hemmetin tahmia gl-4 ja sitten kun laitoin gl-3 nii upposi paljon paremmin vaihteet.

Onko tietoa käykö hdj pakkivalon anturi vaihelaatikosta tasauspyörästön lukon anturiksi. Onko eroa vai sama anturi?

Osaisko joku neuvoo mistä voisi tilata oven ikkunan tiiviteitä.

Ebaysta ja marmorilta varmaan löytyy mutta onko jollain tiedossa joku luotettava paikka mistä tilata?

Onko kukaan ottanut liukuvia takasivulaseja irti? Jos on niin mitens se tapahtuu?

Hj.sta otin jos samalla tavalla niin se on liimattu sen kantin ulkopuolelle johon tavallisessa menee tiiviste. On muuten perin vittumainen irroitettava...

Se on ihan tavallinen tiiviste ikkuna sydeemi
Mutta kuinka ne lasit otetaan tiiviste kehästä niin sitä en oo tehny
Oon vaihtanu vaan kokonaisuuden

Onko kellään tampereen seudulla alkuperäistä vinssiä alkuperäisillä kiinnikkeillä autossa tai varastossa et näkis mallia

Tais olla niin, että ensin otetaan sisäpuolelta se U:n muotoinen muovinauha irti ja sen jälkeen esim. muovisella kiilalla ja sormilla nypitään tiivaria irti pellistä johon se on vuosien saatossa jymähtänyt. Sitten aletaan kampeamaan vaikka taka-alanurkasta tiivaria peukaloilla ylöspäin ja laitetaan kiilaa alle. Sitten edetään vaikka alareunaa eteenpäin ja välillä takakulmasta ylöspäin ja laitetaan kaikenlaista ei-naarmuttavaa väliin jotta tiivari irtoaa koholle ja lopulta kun tarpeeks on kammennut, niin tiivari nousee ikkuna-aukosta ulkopuolelle ja sitten lasin voi nostaa ulkopuolelta irti. Ei tarvii joka reunaa saada irti, vaan riittää esim. takareuna ja alareuna. Jokunen minuutti per ikkuna jos yksin tekee, mutta peukalot on kyllä hellänä.

Sähkövikaako 🙄
 

Onko muilla ollut ongelmaa, että sisävalot, koelaudan kello ja ajovalojen äänimerkki(eli summeri joka alkaa huutamaan oven avautuessa, kun virrat on pois ja valot päällä) lakkaavat toimimasta..? Ei ainakaa äkkiseltää näyttäs olevan mikään sulakevika, ja kaikki mainitut viat ilmaantui samaan aikaan.. Voi toki olla jotain muutakin pimeenä mutta nämä nyt tuli ainakin huomattua..:confused:

Onkos porukka tilaillut jostain sisälokareita hdj:iin?

ABS ongelma
 

Abs:t toimii muuten hyvin, kunnes vauhti hidastuu kävelynopeuteen jolloin absit alkaa jurnuttaan vastaan. Samalla ohjaus pyrkii kääntymään vasmmalle. Vika voisi siis viitata oikean etukulman anturiin.
Onko kellään ollut vastaavaa ja jos on niin millä korjaantunut? ABS valo ei pala, paitsi ku ottaa sulakkeen irti :)

Luulis että abs valo palaisi jos anturi olisi viallinen... pystyykö anturin toimnnan jollain tarkistaan?

EDIT: Anturilla huono signaali ABS kehältä, korjaantu anturin puhdistuksella ja asennon hienosäädöllä (yksi säätöshimmi pois anturin ja olkaosan välistä)

Netistä voi ladata alkuperäsen korjauskirjan jossa on pitkät tarinat abseista ja niiden vikahausta. Ite koetin joskus löytää ratkasua vastaavaan vikaan jossa valo kyl aina sytty. Vaihtelin antureita jne. mut mitään ei selvinny joten ajoin ilman sulaketta. Jos autoon on tehty murrosremontti niin sen jälkeen alkaa yleensä vastaavat ongelmat.

Mistäs kasikympin tukivarsiin uudet KUMIpuslat?
Uretaanit ei ole vaihtoehto.

EDIT: Alvadi.ee:llä näkyy olevan kumipuslat listoilla.

Mistä mahtaa johtua jommankumman kardaanin tärinä ~70-85kmh välillä kun veto on päällä.

En löytänyt ristikoista välyksiä ja ristikotkin näytti olevan oikein linjassa.
Samalla rasvasin kaikki nipat.

Tärinä on sen verran nopeataajuista että se tulee varmasti kardaaneista, tosin esiintyy vain kun turbiinilukko on kiinni.
"O/D off" päällä kun turbiini ei lukitu niin tärinän huomaa ~95kmh:ssa juuri kun kaasua keventää niin että veto loppuu eikä moottori vielä jarruta lainkaan.

Autossa on 2"-2.5" korotus.

Etuakselin casteria käänsin plussalle mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta tärinään.

EDIT: Toinen kysymys, etupään jousitus on ihan helvetin kova. Auttaisiko vaihtaa sinne perus korotusjouset ilman +kiloja. Oletettavasti siellä on nyt jotkin +100kg jouset ja keula on niin helevetinmoinen kyrpäjyrä ettei tuolla viitti juuri pääteiltä pienemmille teille poiketa.
Iskareina siellä on jotkin OME:t

Edellinen 80 oli jousitukseltaan kyllä tosi mukavan pehmeä kun siellä oli vakio iskarit ja tavallisille painoille 2" korotusjouset.

Jatketaas tätä yksinpuhelua...
Mahtuuko abs-jarrulliseen 15" alumiinivanteet?
Rengas valikoima olis aikapaljon parempi 15tuumasissa.

Muistaakseni ei mahdu.

Mahtuu jos et on -92, muuten kyl ei perus 15” millään

Itse vaihdoin 2" jousista 3" +100kg jäykisty mut hyvään suuntaa

Ekana tulis mieleen..Etukardaanin irrotus ja koeajo. Irtaallaan hyvä ristikot pyöritellä takerteleeko. Takakardaanin putki kerran sai kipeää jyristi 80km h vauhdissa . Pyörät ilmassa ajoi nosturilla huomasi putken vääntyneen.

Etukardaanin nappasin irti niin tärinät loppu. Ensin piti vaan metästää center diff lock nappula että pääsi kokeileen. -93:ssa kun ei cdl nappulaa alunperin ole. Noh... Hätävilkkukatkasijasta sen saa näppärästi :D

Etukardaanin ristikot on kyllä timmit ja boorikin tuntu jämäkältä. Pinionissa tuntu käsin vääntelemällä ihan olematon välys. Johtusko mokoma tärinä siitä


Onko hodaristit vaihdellu koneen kannatintyynyjä? Ottaa aika jyrinän koriin ~1200-1300rpm kohdalla.

Minkä ikäinen hdj? ja millä laatikolla? ja koneella? (kun ei keskilukkoa)
 

Tuo etuperähän on tyyppivika, pitää laakeroida (ammatti-?) käytössä noin 400 tkm-700 tkm, mutta jos ei "vollaa", ja pinjoni on vain pikkasen "väljä", niin minä kirisin tuon pinjonin laakerit oikeaan KÄYTETYN -esijännitykseen.
Tuntuuko ne kardaanin ristikot liukkailta, ei takerrellut yhtään, ja molempiin suuntiin? (Jos kardaaniristikon ristin neulat on kuluttanut/hakannut esim. puutteellisen voitelun takia kolot ristikon ristiin, niin kun irrotatteassa käytetään sellaisessa kulmassa, missä ei koskaan ole käynyt, niin jäljellä oleva rasva tms. aiheuttaa sen, että kahdella sormella kokeillessa laipasta tuntuu olevan ok!
Minä varmistan tuon "ristikon hakkaantumisen-" irroittamalla kardaanin, ja laittamalla laipasta ruuvipenkkiin;) ja sitten väännetään kaksin käsin kardaanista, ja kierretään:cool:

Nuo uudemmat on ns. visko-jakolaatikolla, ja voi halutessa ajaa ilman etukardaania, toki jakolaatikko EI KESTÄ sitä ilman mekaanista lukkoa pitemmän päälle! Mulla olisi ylimääräisiä kohtuu hintaan, jos haluaa testata, kuinka monta kymmentä/sataa kilometrä kestää:rolleyes:

-93 ABS-jarrullinen malli.
Tässä on kyllä kytkettävä kova keskilukko mutta ei nappia sille. Kytkeytyy automaatisesti "pikkupuolella" Kojelaudan uumenissa on kyllä johtosarja valmiina tuolle "center diff lock" napille. Laitoin tuohon johtosarjan päähän toisen hätävillkukatkasijan kun se menee siihen suoraan, sillä saa nyt keskilukon lukkoon nopeallakin puolella.

Tässä on myös tuo viskolukko keskellä. Huomasin saman että tuohan kulkee kepeässä ajossa ihan normaalisti vaikka keskilukko on auki ja etukardaani tallissa. :D Mutta joo. Ei se sitä pidemmän päälle kestä.

Kyllähän tuo etupää vollottaa vittumaisesti, laakeroida pitäs jos sillä vielä selviää. Kuluuko näissä tuo etuvälitys? En tiä mitä ex 80iin oli tehty kun siinä etupääkin oli täysin hiljainen. Olispa kiva saaha tästä yhtä hiljanen.

Mulle on kerrottu et jos hyvän haluaan niin pitää kaikki uusia vetareita ja välityksiä myöten

1200-1300rpm jyrinä koriin.. Ex- hdj alkoi tehdä jyrinää samoissa moottorin kierroksissa. Paikallaan vaihteisto vapaalla N-asennossa moottorin kierroslukua nostettaessa ei jyrinää tullut mutta kun kytki D tai 1 päälle ja nosti kierroksia jarrua vasten tai hiljaa ajaessa jyristi .. vika meni turbiiniin tai vaihteistopuolelle.

Kaveri hyttiin kaasuttelemaan vapaalla ja D-1 päällä ja itse auton alle ja käsi vaihteiston kylkeen / sen öljypohjaan saimme kohdistettua värinän vaihteistoon josta resonoi ympäri autoa..

Korjaantuko turbiinin vaihdolla vai menikö koko keksintö paaliin?

Vika jäi selvittämättä ajelin vain .

Mul ois yks turbiini ylimääräsenä 50€ jos haluat kokeilla oisko siitä apua. Samalla näkisit onko vetolevy täynnä halkeamia. Moni niistä on.

Paljonko kestää etuperässä olla välystä pyörittäessä kardaania? Mulla melkein varttikierroksen pyörähtää... Ei kyllä kuulosta ääntävän isommin ajossa. Sinnehän pitäis tietenki kaikki kuluvat osat uusia jos hyvän haluaa?

Sitten toinen kysymys, sopiiko 15x10 et-44 vanteet pyörimään vm-1990 hdj:ssa, jossa ei ole abseja?

Sopii, mutta tulee aika raakasti ulos kaarista. Varsinkin mallista jossa ei ole levityksiä.

EDIT: Kuvassa alla 10x15 ET-38 ja 35/12.5 gummit.
Kuvio on siinä ja siinä jääkö noiden isojen levikkeiden alle. Pikkusen pitää vinoon katsoa niin kuvioa ei näy ylhäältä. :D

https://mikatauri.kuvat.fi/kuvat/HDJ...pg/_medium.jpg

Semmoset levikkeet mitkä pultataan ulkoapäin niin levittää vähän enemmän kun noi alkuperäiset

Ittellä kyllä manuaali mutta, oon epäillyt kans moottorin kumeja kun jyristää koriin melko ärsyttävästi tuossa noin 1000 kierroksen paikkeilla.
Muutenkin koko kojetaulu on melkonen kituuttaja hj:hin verrattuna.:confused:

Mulla loppu kojelaudan kitinät ja nitinät kun kirin ne kaasujalan vieressä olevan tukiraudan pultit.

Olikos se niin että kasikympissäkin pitäs saaha lukko päälle ennenkuin vetasee vetoakselin pois reiästä?

Jep
Ei tipu kytkentä kruunu pois paikaltaan

Mitkä jouset ja mistä kannattaa hommata??
Edulliset mielellään :D

Edit: Vaan etujouset 2 tuuman korotuksella.
Jos ei löydy edukasta niin se on varmaan ome
Teksi mieli laittaa kaiki uusiksi mutta on niin ... Elämä on

Ite laitoin edelliseen kasikymppiin perus 2" omet ilman mitään lisäpainotuksia. Tuli oikein mukava jolla viitsi ajaa vaikka 1000km päivässä.

Tähän nykyseenkin pitää vaihtaa ainakin nuo etujouset kun on niin järkyttävä täryjyrä tuolla tienpäällä.
Iskaritkin ajattelin hommata vakiot kun en oikein tiedä johtuuko tuo järkyttävä jäykkyys jousista vai iskareista.

Mites takaperän pinionin laakerit? Kumpi niistä yleensä ensiksi alkaa kahisemaan?

Ja onnistuuko pienempää laakeria vaihtaa pelkästään kardaaninlaipan irrottamalla?
Mahtuuko krymppiholkki samaa kautta pihalle?

Jos jollaki on varmasti ehjä 4.11 lukollinen takaperä jouten niin ilmottele. Voisin ostaa pois jos hintataso on järkevä.

Mikä välitys? ja -lukko? ja onko varma, että takaperä kahisee?
 

Tuon etummaisen laakerin, ja krymppiholkin voi vaihtaa periaatteessa paikallaan; siis nuo mahtuu purkaantumaan eteenpäin. jopa laakerikoolin saa kiinni ulosvetäjällä, joka ottaa tukea stefan kohdalta.... (en ole nähnyt luonnossa k.o ulosvetäjää, olen ottanut murikan pöydälle/telineeseen, telineessä voi kopistella pinjonin etulaakerin ulkokoolin pois, vaikka -80 luvun pehmyellä kiinalaisella 1/2" jatkovarrella:rolleyes:)

Onko pinjonin laakereissa välystä? siis liikkuuko pinjoni käsivoimin ylös-alas?

Siis tuo takaperän välitys ja laakerointi on huomattavan samanlainen, kuin esim. vm. 76 bj-40 cruiserin, toki tasauspyörästön poskilaakerit on erit, suuremmalla sisäreijällä?

-> yleensä tuo takaperä kestää hyvin, jos ei tapahdu jotain vauriota: esim. öljyt loppuu.... siis kun hdj:ssä on jatkuva neliveto tasuspyörästön kautta, niin takaperän laakerit kestää jopa paremmin, kuin vanhemmissa.
Itse en ole törmännyt yhteenkään laakerivammaiseen takaperään, etuperiä on tullut laakeroitua....

Automaattilaatikolla olevassa hodarissa on MUISTAAKSENI pinjonissa hampaita 10 ja lautaspyörässä 41= 4.1. Manuaalissa pinjonissa 11, ja lautasessa 41.
Ja jos esim. saksan tuonti hdj-80, niin monesti kitkalukko takana. (joka on käytännössä vm. -81 hj/bj kitkalukko)
Ja tuossa BJ-42 on välitys: pinjonissa 9, ja lautasessa 37 hammasta; siis 4.111
Vastaavasti manuaalit, siis hj-60 10/37= 3,700 ja hdj-80 11/41= 3,727

Aika kahinaa pitää lämmetessään ja kahina on sen verran korkeataajuista että tulee nopeasti pyörivästä paikasta. Pyörälaakerit käytin auki ja rasvasin uusiksi. Kasattu ilman vaseliineja ja jätetty aivan löysälle... onneksi sentäs vetarien stefat oli hikoillut öljyä tuonne takalaakereille. Mikähän seppä tätä on rassannut kun etupäässä oli sama homma.
Onneksi ei pyörälaakereissa näkynyt mitään vikaa vaikka renkaan kehällä heittoa oli lähes 2cm!

Pinionissa ei ole välystä mutta stefa hieman vuotaa ja vaikuttaa että on pinionia on kiritty ja vedetty liian tiukkaan.

EDIT: Siis tämä on automaattivaihteinen hodari 4.1 välityksellä ja kytkettävillä lukoilla kuten yllä lukee...

Pinjonin mutteri pitää vetää melko tiukkaan, siis niin tiukkaan, että krymppiholkki painuu niin kasaan, että alkaa pyörittäminen vaatia enemmän voimaa. joskus katselin jonnekkin topiikkiin tuon vaadittavan pyöritysvoiman lisäyksen.

Jos yhtään epäityttää, että tuleeko perästä, niin kannattaa käyttää vuorotellen etu- ja taka kardaania irti; siis ajella etu ja takavetoisena, että selviää kohinan lähde...

Minulla on paraikaa etukardaani irti kun se täristää vedossa aikalailla, ja meinasin siihen ristikot vaihtaa.

https://mikatauri.kuvat.fi/kuvat/HDJ...pg/_medium.jpg

Tuollanen karvasutti tuli takaperän ropusta. Öljyn seassa ei juurikaan rautahilpettä ollu joten kaikki on tarttunut tuohon magneettiin.

Laitoin vielä huuhteluöljyksi notkeampaa tavaraa ja ajoin ilmassa takapäätä pari minuuttia ja laskin öljyt pois. Ei mitään uutta magneettiin joten aika puhdas se murikka sisältä on.
Ihan selvä laakerikohina auton alta kuuluu kun vauhti nousee 30-40kmh katoaa sitten muun metelin alle ~60kmh:ssa

Osaako joku sanoa suoraan takaperän pinionin laakereiden tyypit ja stefan koon?

EDIT: Pienempi on Koyo 30306 DJR ja suurempi Koyo 30308DJR-N. Ja stefa 38x74x11/18 mm

Tuo magneettiproppu on vakiovaruste, ja toimii....
 

Onko nuo tyypit alkuperäisistä (tehtaalta-) laakereista?
Yleensä nuo laakerit ilmoittaa noilla numeroilla asennusmitat, nuo loppu kirjaimet kertoo yleensä laakereiden "ominaisuuksia", siis esim.kartiorullalaakereissa "laakerikulma" saa aikaan sen, että sekä aksiaalinen että säteittänen kuormituskesto voi helposti heittää yli 50%...
ja tuo stefa; 11/18 mm vaikuttaa siltä, että on "heinä-" kerääjällä oleva? onko tarvikkeena k.o "kolmihuulista"
Mulla on varmaan jossain yhden vm. 88? hj-60 takaperän pinjonin laakerit, 100% kytkettävällä lukolla olevan vanhat laakerit.

Ulkomuistista: tuo HJ/BJ:n pienempi laakerikin on aika kartiokkailla rullilla, ja isompi/sisempi on vielä enemmän "kartiokkaita" -laakerikulmia, ja laakerirullia/kartioita on aika monta... siis yhtään hdj-80 takaperää en ole laakeroinut....

Noista stefoista sen verran: Jos pitää saada pitkäikäinen, niin "marmoritiskiltä-" siis paikallisen toyotan/huollon varaosatiskiltä, tulee ilman/kohtuullisilla sivukuluilla....

Nuo tyypit on terrain tamerin laakerisarjasta.

Kuvien mukaan aika reippaat kulmat noissa.

Tällä kertaa nitinä tuli snorkkelista, oli löystynyt kiinnitys a-pilariin. Näin kesällä tuo kojetaulu tuntuis hiljenevän, talvella kuului vaikka mitä kitinöitä.

Nyt on alkanut takajousitus kolisemaan pahasti terävissä montuissa, pehmeämmät töyssyt menee nätisti. Iskarit uusittu vuosi sitten ja ilmeisesti omen uretaanipuslat tukivarsissa. Pitää joku ilta töissä montulla tutkia tukivarsien kuntoa. Kannattaako noihin laittaa kumiset vai jotkut uretaaniset muovipuslat?

Laitoin aamulla hj:n napalukot paikoilleen ja niin katos jumalattomat välykset etupäästä. :)

onko kenelläkään täällä palstalla hdj rumpu jarruilla?ja semi akselilla?tai tietääkö joku kenellä olisi?

Eikös kaikki hdj:t ole levyjarruilla ja vastaavasti hzj:t rummuilla.
Jos siellä on semi floater akseli niin mistähän se on peräisin?

Toyotan varaosa myyjä tiesi kertoa että heillä on ollut sellainen korjauksessa elikkä hdj rumpu jarruilla ja sitten sellain hdj mikä on ollut semi akseli.kiinnostamaan rupesi tämä asia sen takia kyselen.

J100:sen akseli?

Vai oliko rumpujarrut ja sf akseli samassa autossa?

eikun hdj80 ja kuulemma ollut molempia rumpu jarru mallia ja toinen ollut sf akseli ja siinäkin ilmeisesti rumpu jarrut.en suostu uskomaan mutta niin se vaan sanoin molempia ollut heillä korjattavana.

Varmaan joku uitettu peli SF taka-akselilla.

Jtoutfitterillä oli tämmönen tieto:

All Land Cruiser that were built for the United States came with semi-floating rear axles until 1993.

Tai sit varaosamyyjä muistaa vaan korimallin:)

Onko kyse taka-akselista?
 

ja siinä on kitkalukko?

Onko takalämppäriä?

Noita, mm keskieurooppaan tarkoitettuja voi olla k.o kokoonpanolla.

Mimmosia kokemuksia vm.91 hdj automaakista offihommissa 37” pyörillä?
550tkm mittarissa?
Jäähdytystarve millanen? Mimmoi jäähdytys vakiona? Putket poikki ja jäähy välii ja ropelli siihe?
Mimmoset huohotukset noissa lootissa on? Kuin kestää uittamista?

Takatukivarsien puslat osoittautuivat lähemmässä tarkastelussa melko huonokuntoisiksi, eiköhän kolina siitä johtune.

Samalla pistin huolestuneena merkille tankin täyttöputkien suhteellisen rapean näköisen ulkokuoren. Ja pelkoni myös toteutui heti tänä aamuna tankilla käydessäni, kusee nyt huolella allensa tankatessa.
Noinkohan noita täyttöputkia jostain uusia löytyisi järjelliseen hintaan, vai onko käsitöitä tiedossa?
Milnerillä olis näköjään tommonen: https://www.milneroffroad.com/toyota...el-filler-pipe mutta väittää sopivuudeksi 1/92 etiäppäin?

Tuosta täyttöputkesta vois tehhä vaikka kimppatilauksen kun se on mätä melekein jokasessa hodarissa.

Automaatille on keulalla oma jäähdytyskenno. ~25x25x5cm.

15+ HDJ kokemuksella ei oo ollut yhdessäkään mätä vielä, erikoista...

no mulla ei ole ollu ku 3kpl. Jokasesta mätä.

Vielä kun tietäis miten nuo muka eroaa toisistaan, ennen ja jälkeen 1/92. Vai onko toyota tyyliin joku minimaalinen ero, ja eri numero kylkeen. Olishan tuo tietysti suoraa putkea parempi aihio.

Eikö kukaaan offaa automaaki hodarilla?

Oli 37 " irokit 3,7 välityksillä automaatti. Kaikissa ei oo automaatti laatikolle kennoa keulassa suomi/tuonti eroja ilmeisesti, toki syylärin alalaidassa kiertää.. Ei ongelmia lämpöjen suhteen oli lauhdutin keulassa syylärin kierron lisäksi. Pakkovaihteilla pystyi jauhattamaan akseli lukot kiinni . esim 4,1 tai 4,56 välitykset plussaa toki automaatti vakiot 4,1. Automaatin huohutus konehuoneessa laatikon öljytikun varressa. Jakolaatikosta ei muistikuvaa.

Missä hodarissa on oma kenno?
 

Noissa muutamassa hdj-80, mitä on tullut "katseltua" on aina ollut syylärin alareunassa oma lämmönvaihdin, siis automaatin öljyä jäähdytetään tuolla syylärin "kylmässä päässä" (kierukka syylärin alavesitilassa)

Ja tuo kenno on riittänyt hyvin, toki en ole tuolla hodarilla off-roudannut pahassa paikassa, toki kaikki lukot kiinni olen ollut lumihangessa "jumissa", ja traktori "nyppäsi-" 50mm räikkäliinan poikki.... ja on tullut vedettyä kuorma-autoa lumesta.

Nimimerkin mukaisen BJ on joskus pitänyt turvautua "bankkuun", kun 38" swapperit ei riittäneet rolleyes:

Onko 3.7 ja 4.1 välitykselle omat sähköiset nopeusmittarinsa?

Vai onko välitys ero kompensoitu jakolaatikossa nopeusanturin pyöritysrattailla että nopeusmittari näyttää molemmilla välityksillä oikein?

Eikös se ollu että akselista pitää laittaa lukko päälle ennen perän purkamista? Mulla ei lukot toimi, ei oo niitä moottoreitakaan, niin miten kannattais tehä?:p

Just purin takamurikan omasta irti. Otin merkkivalon anturin laipan irti ja sen alta siirtohaarukan pultin pois ja tönäsin siirtohaarukasta lukon päälle kun murikka ei lukko auki mahdu pois paikaltaan.

Muuan viesti aiemmin oli puhetta takaperän kahinasta. Pinionin laakerointi paskana.
Markan seppä ja tonnin vahinko kun kiriny liian tiukkaan. Ei ole yhtään välystä mutta laakerointi tökkii ja rahisee kuin olis hiekkaa välissä.

EDIT: Niijja etukardaanista käänsin liu'un booreja summissa 90ast eri asentoon niin kaikki tärinät katos sen siliäntien. Haarukat on nyt linjassa toisiinsa nähden vaikka ohjeistus hodarin etukardaanille on että ovat 90asteen kulmassa toisiinsa nähden.

Tuli vaihdettua taakse kaikki tukivarsien puslat, aika huonoksi oli uretaaniset mennyt. Nyt laitoin kumiset. Puslat tuli tuolta: febest.eu laadukkaan oloset ja nopea toimitus.
https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=213150
Oli aivan ylivoimasia työkaluja tuohon hommaan.

Olis tarkoitus hzj:hin vaihtaa 1hd-t kone, mutta ei ole tuota turbo koneen syöttöpumppua niin kysymys kuuluu että toimiikos toi kuinka jos laitan tuohon 1hd-t koneeseen ton vapari 1hz koneen syöttöpumpun kun sillä ei saa ahdon alaisia syöttöjä käyttöön

Täällä olis pumppu...

Mulla vois löytyä tarvikkeet 1-hz:tan turbottamiseen myös.

Mitä tuossa aiemmin kyseltyyn automaatti hdj offailussa niin oikein mukava laite, tuli ajeltua muutamia safareita.

No sitten seuraava kyssäri, että saakohan näihin mistää ostettua 12v starttia tai pystyykö ton startin joillain palikoilla muuttamaan 12v sähköille. Sais vaan ton perhanan salamarauta systeemin veks tuolta