No oisko tuohon pultin päähän, että saa avaimella käännettyä.....................
..........

Onkos palstalaisilla kokemusta kydexin muovaamisesta?

Varsinkin lämmityksen osalta olisi mukava kuulla kokemuksia/vinkkejä.

Eipä ole kokemusta kahta poskipakkaa enempää, mutta niiden ohjeissa kehoitettiin keittämään ne elastisiksi. Eivät edes mainittavasti pehmenneet vaikka kuinka keitteli, saati että olisivat olleet oikeasti mitenkään muovattavissa tukin linjoihin. 250 asteisessa uunia rupesivat tottelemaan.

Nykyisin löytyy Tuubista aika hyviä ohjeita joiden kanssa uskaltaisi jo vähän vaativampiakin muotoiluja kokeilla.

Joo toi lämmitys on se pieni mysteeri. Nettiä on selattu ja tuubia katseltu.
Levyn pitäisi olla suunnilleen 190 astetta kun on muovattavissa hyvin. Vaan osa näyttää suosivan pitkää lämmitysaikaa noin 200 asteella uunissa ja osa taas tyrkkää uunin 300 tai jopa yli ja lämmittää levyn nopeasti. Onkohan tällä jotain merkitystä lopputulokseen kummalla tavalla tekee. Tuo nopea lämmitys näyttäisi olevan suositumpi tapa mutta pitääkö siinä olla jo pro tason tekijä että osaa tunnistaa milloin levy on tarpeeksi lämmin ettei paista liikaa. Ja mistä sen sitten tunnistaa?

Samperi kun siitä on niin hiivatisti aikaa. Pitsakiven päällä noita lättyjä lämmittelin ja kokeilin välillä veitsellä nurkasta kuinka taipuu. Olisikohan ollut noin viitisen minuuttia kun TUOHON hommaan sopivan notkea. Tarkkoihin yksityiskohtaisiin muotoiluihin luulisi tarvitsevan olla huomattavastikkin flördempi…

Onkohan noissa isoja eroja muovautumis lämpötilojen suhteen?

Kortti lasketaan kokonaispainoista, sakot puntarilla.
 

Ulkomuistista, ja vuosien takaa.....

Siis jos vedät nissan micralla, omapaino 800 kg, kokonaismassaltaan 810 kg kärryä tyhjanä, niin B kortti ei riitä. (kärryn kokonaispaino suurempi kuin veturin omamassa)

Ja esim. hdj-80 landcruiserilla omapaino n. 2300 kg, kokonaispaino lähempänä 3000 kg, voi vetää 750kg kärryä B- kortilla; siis saa vetää 750 kg

Ja tämä on aikalailla epäselvää, kun mennään jarrullisiin 750kg kärryihin, taikka jarruttomiin 750kg akselipaino, ja 75 kg aisapaino kärryihin....

Siis kysymys asiantuntijoille: Minulla ABeC vanha kortti.

Saanko ottaa kuorma-auton, kokonaispaino 30 tonnia, perään tuommoisen jarruttoman, kokonaispainoltaan 825 kg kärryn (O1, akselipaino 750kg ja vetoisalla 75kg)
Tuo kokonaispainoltaan 750 kg oleva on laillinen? kait?

Pultin pitää olla kylmä ja pakopesä kuuma...
 

Pulteista kanta pois, pakopesä irti, hitsaat mutterit mig:llä isolla virralla, annat jäähtyä ja Viikoksi hyvään ruosteenirroittimeen uppeluksiin.

Sitten kaasupilleillä isoa lämpöä pakopesän pultin kohdalle, ja väännät irti.

x2
 

Pultin pitää olla kylmä ja pakopesä kuuma...
Lämpö sinne mitä haluat metallin laajentuvan......
Svidun yksinkertaista.
Epätietoisille miettijille.......
Mieti laajennatko pultin ydintä ja pultinulkokierrettä vai pakopesän sisäkierrettä?
Jos haluut saada väliin tilaa.....
Rauta tottelee lämpöö.....
Silti en leikkais kantaa enne ekaa lämmitystä ja testii......
Mut jos ei aukee avaimil nii toi kantojen leikkaus auttaa laippojen suuntaisen jännityksen poistoon.
Joka ei voi olla enempää kun k.o pultin kiristysmomentti. Ja ehkä toisen puolen lämmöist aiheutuva lisä.
Pääasia et momentti on näpis ettet väännä kierteest poikki että et joudut poraileen kierteit auki.....

Jumiin ruostunut pultti on eri asia kuin lämpösovitteella asennetut komponentit. Ikinä ei ole vielä tullut vastaan ruosteen takia jumissa olevaa pulttia joka ei kunnollisen lämmityksen (ja jäähdytyksen) jälkeen lähtisi irti. Et sinä voi edes millään tallivehkeillä lämmittää sitä pakopesää ilman että se pultti lämpenee samalla.

Kaikenmaailman ruosteenirrottajat on minun kokemuksen mukaan yhtä tyhjän kanssa. Jos se pultti ei kuivana aukea ehjänä, niin ei se aukea minkään ruosteenirroittajankaan kanssa. Ehkä jos sen osan voi upottaa sinne ja odottaa viikon, mutta harvassa on tilanteet millon en käyttäisi mielummin 5 minuuttia siihen että kuumennan pultin hitsaamalla siihen mutterin.

Toki sitten kun se pultti tai mutteri kerran liikahtaa niin ruosteenirroittaja keventää sitä loppumatkaa mukavasti, mut sillon saman asian ajaa mikä tahansa öljy.

Hyvä et on miettijöit.....
 

Sviddu mistää WD40sist puhunutkaan......

Aina on kaikki saatu helopomman tai pidemmän kaavan kautta....

Ja noi ei lämpösovitteella tai hytikkavoimal venytettyi pulttei.....
Ihan normilämmöis ja paineis momentilla väännettyi.
Sinuna pitäsin suun kii.....
Optimaalisuus on turhaa teknistä tietämystä.....
Pesästä lämmittämällä pesä kuumenee enemmän kun ulkolaippa ja pultit.....
Ja läpötilaero tekee tehtäväsä......
Oletko samaa mieltä vai wd40 miähii.....???
Ja voihan ton pakopesän ajaa kuumaks koneelkin jos pöyrii ja rokkaa.........
Jos ei oo pillei tai töhöi.....

Vastaanpa itse itselleni jos vaikka joku muukin miettii samaa juttua.

Eli tämä tuli nyt tehtyä sillä tyylillä et uuni 250 asteeseen ja levyn palat sisään tavallisella uunipellillä. Infrapunamittarilla seurasin levyn lämpenemistä aina välillä luukun avaten. Noin 2 minuuttia ja pintalämpö alkoi olla 190 asteen luokkaan. Levyt ulos uunista ja prässiin. Mukavan pehmeitä olivat. Vinkoilla puristus päälle ja puolisen tuntia annoin olla.
Muuten meni mukavasti mutta prässissä oleva foami tarttui muutamasta kohdasta kiinni muoviin ja jäi irrotuksessa sellainen ohut nukka pintaan. Tämän sai kyllä karhunkielellä pestyä pois. Samoin foami ei ole palautunut ihan sileäksi.
Luultavasti pidin liian kauan puristuksessa ja olisi pitänyt ottaa aiemmin pois. Samoin lämpötilaa voisi ehkä hiukan pudottaa.

Kaikkineen onnistunut kokeilu ja lopputulos sitä mitä lähdettiin hakemaan.

Tuossa suoraan prässistä otettuna:

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=227991

Ja leikkausten, hiomisen ja muun sellaisen jälkeen valmis kotelo.
Toimii hyvin ja takapuolella metalliklipsut joilla sopii repun molle kujastoon roikkumaan.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=227989

Omien vähäisten kokemusten perusteella lämpöä on ollut tosiaan turhan paljon. Kiehuvalla vedellä tulee aika lötkö jo.

Mersun valmistenumero?

Mölliin pitäisi tilata kytkin ja Tuossa kohtaa vaihtuu.

Eli onko 6 viimeistä numeroa juokseva valmistenumero?

Eli X746192 on se valmistenumero?

Vin tulkki sanoo että... Sequential number:

46192

Onko olemassakaan 50mm x 57mm stefaa? Aika vähänhän tuossa jää puolelleensa tilaa.

Millaseen paikkaan tulossa? että onko pakko olla stefa vai käykö joku muu huulitiiviste?
50x58 taitaa olla olemassa

Jakolaatikon sisäänmenoakselille. 58 millisellekkin joutus koneistamaan isommaksi nii olis sit sama tehä suoraan joku yleinen koko.

https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=163029

Voimavirta kompressorin kytkentä
 

Tuli hankittua isompaa kompressoria ja eihän siinä ollut pistotulppaa johdon päässä, nyt ongelna kun johto mikä tulee kopressorilta on 4 johtoinen (vaiheet ja kevi) miten kytkentä tulisi tehdä?

Tos jotain alkuun.
 

Tähtikytkentä.
http://pyntsi.mbnet.fi/pyntsi/OPINNO...ALVOT/STAR.HTM
Kolmiokytkentä.
http://pyntsi.mbnet.fi/pyntsi/OPINNO...LVOT/DELTA.HTM

Kurkaa ny kuitenkin moottorin kytkentäkoteloon et tiedät kumpi kysymykses.

Yleensä noi isommat pehmolla tai tähtikolmiokäynnistimellä.

Ps.
Jos oot vikiksellä suojatun kolmivaihesyöttöpisteen ja jonkun vanhan moottorisuojalla varustetun kytkimen peräs saattaa vaatii toimenpiteitä et vikis toimii oikein.

Mielenkiintoinen projekti

Jos ei ameriikan joeltakaan löydy suoraan oikeaa stefaa niin sitten suosittelen reilusti koneistamaan johonkin yleiseen kokoon

Tai sitten samat liemet lootaan ja jakolootaan niin ei tarvi tivistettä ollenkaan

Samat öljyt niihin tulee mutta eikai se ilman tiivistettä voi silti olla, siellähän ois öljyt liian vähänä toisessa laatikossa koko ajan kun ajelee jonkun ojan yli? Vaan jos laittaisikin vaihdelaatikon outputtiin ns. dual lip stefan. Vai onko joku syy miksi siellä pitäs olla erikseen tiiviste jako- ja vaihelaatikon päässä, niinkuin vakiona on :confused:

Tuossa isäukon kanssa agrekaatteja kun vaihdeltiin ja sain vaihdossa Honda ex650 salkku agrekaatin. Saate sanoina todettiin että tuhoaa ledivaloja. Onko mahdollista että vanhassa koneessa joku kondensaattori tms. Mennyt vai ihan vaan isän saituuttaan ostamien halpojen ledien syytä? Ihan vain ennenkuin poltan mitään hienompaa elektroniikkaa :D

Tarkista manuaalista minkälaista sähköä tekee. Jos tekee pelkkää kanttiaaltoa niin se voi tehdä pahaa herkille laitteille. Yleensä myydään "digitaali-invertteri" tms nimellä, jos laite tekee parempilaatuista siniaaltoa.

EX650 kuulostaa sen verran vanhalta vehkeeltä, että ei taida olla ns. digitaaliaggregaatti? Minulla on EM650 salkkuaggre ja siinä ainakin on ihan perinteinen pyörivä 220/230 VAC generaattori polttomoottorin perässä. Jostakin luin, että "Honda EM650 is just an EX650 with a long run tank", eli EM650 on ilmeisesti kutakuinkin sama laite, mutta isommalla tankilla.

Ikääntyessään tämä EM650 on alkanut hieman nostaa tyhjäkäyntijännitettä. En ole tutkinut, mistä se johtuu, mutta ainakin taajuus (eli pyörintänopeus) on kohdallan, jännite vain on hieman yläkanttiin. Käytän EM650:stä ajoittain akkujen lataamiseen. Laitan 25 metrin roikan päässä peruskuormaksi 60 W hehkulamppuvalaisimen, joka on tuntunut pitävän jännitteen nousun kurissa. Ongelmaa ei ole sellaisilla kuormilla, jotka pysyvät päällä. Jos ainoa kuorma on jokin, missä käytännössä kaikki kuormitus katkeaa itsestään, niin jännite nousee hetkeksi liikaa aika reilusti ja jää sen jälkeenkin ilman kuormaa liian korkealle. Automaattilaturi lopettaa lataamisen jossakin vaihessa ja silloin aggregaatin kuorma katoaa ylättäen. Siinä tilanteessa jännite käy hetken ajan liian korkealla ilman peruskuormaa. Joku herkkä elektroniikkalaite voi ottaa itseensä siitä. Hehkulamppu on sallivampi ja pysyy kuormana, vaikka jännite kävisikin hetken korkeammalla; samalla se omalla kuormallaan hillitsee jännitepiikkiä.

Jos ei vielä oo selvinny ni KEVI suojamaahan ja vaiheet 1,2,3. N jää tyhjäksi pistokkeessa.

Tarkista pyörimissuunta! Jos pyörii väärinpäin niin vaihda kahden vaiheen paikka keskenään.

Onko HJ60 ja HJ61 lyhyt vetari samoi?
 

Jos ei niin ostetaan HJ61 lyhyempi takavetari.
Jos on niin HJ61 tai HJ60 lyhyempi takavetari.
Takaa pitää saada välitys keskelle.

Ja varmaan lukijoit löytyy joil ton etusen toisen eli pidemmän vetarin tekoon on kokemusta.
Edes välitys keskilinjan oikella puolella.

Eli kapeet mutkilla päihin......
Joukosta varmaan löytyy itä- tai länsinaapurin mutkavaihteita HJ61 aksuloihin naittaneita.

Vai joutuuko noi etu ja takavetarit tekeen pitkistä?

En oo viel purkanu perii.