Offipalsta.COM  

Palaa takaisin   Offipalsta.COM > Offiblogit > Suzukimiehen touhublogi

Ajattelin kirjoitella tänne blogiin kaikenlaisista Suzukiin liittyvistä jutuista ja ajeluista tarinoita...
Rating: 4 votes, 4,25 average.

FJDC Helatorstain safari Leppojalla Virossa Osa 1

Submit "FJDC Helatorstain safari Leppojalla Virossa Osa 1" to Facebook Submit "FJDC Helatorstain safari Leppojalla Virossa Osa 1" to Twitter Submit "FJDC Helatorstain safari Leppojalla Virossa Osa 1" to Google Plus
Posted 05.06.2014 at 11:48 by J0hannes
Updated 07.08.2014 at 16:55 by J0hannes

Tarinoita on minusta aina hyvä hieman taustoittaa, joten tehdään tässä samoin.

Ihan ensiksi kommentoin tähän väliin, että kuvia ja videoita on vino pino blogin toisen osan lopussa, mutta suosittelen lukemaan jutut ensin

Elettiin huhtikuun ensimmäisiä viikkoja, kun oltiin Muumipeikon kanssa Kulmakorvessa tauon jälkeen ajelemassa. Fiilisteltiin siinä makkaranuotiolla päivän ajeluita ja muita offijuttuja, kun Jeeppimies Pekka otti puheeksi meidän mahdolliset helatorstain suunnitelmat. Ei siinä mitään ihmeellisempää ollut tiedossa, joten saimme ehdotuksen lähteä FJDC:n helatorstain safarille Viroon.

Virossa ajelusta olen haaveillut jo jonkin aikaa ja nyt näytti tarjoutuvan mahdollisuus, josta ei voinut kieltäytyä. Velimies oli välittömästi mukana apparina, kun asiasta mainitsin ja Muumipeikkokin oli juonessa mukana kunhan hänellekkin löydetään repsikka jakamaan matkakuluja. Varasin liput ja soittelin kerhon Mr. Presidentille, että ainakin yksi Suzuki olisi tulossa mukaan. Homma rock rock.

Aikaa kuluu ja Muumipeikkokin varmistaa lähdön. Mielessä rupesi takomaan se fakta, että sandaalissa ei ole oikeastaan mitään lukittavaa säilytystilaa ja kuitenkin ollaan ulkomaille lähdössä. Aloin valmistelemaan lukittavan tarvikelaatikon hankintaa. Selasin nettikauppojen, torin ja monen muun markkinapaikan tarjonnan, kävin kaikki mieleen tulleet kaupat kyttäämässä läpi ja tulin siihen tulokseen, että sopivan muotoista ja kokoista laatikkoa ei löydy. Päätin siis tehdä lootan itse ja rakentelutopicistani löytyy lopputulos. Lootan tarina osa I ja osa II

Ennen lähtöä tuli mieleen, että ajokeille olisi hyvä tehdä pieni huolto, joten sovittiin Muumipeikon kanssa remppatreffit puuhamaalle ja vaihdeltiin siinä sitten molempien autoihin kaikki öljyt. Rasvasin kardaanit ja Muumipeikko askarteli takakaiuttimille vihdoin uudet kylkipahvit vanerista.

Eiköhän siinä ollut alustusta, nyt asiaan.
Sovittiin lähtöpäivälle, että nähdään Katajanokan terminaalilla ennen laivaan siirtymistä.



Autot laivaan ja pari tuntia jubailua. Pelattiin porukalla yksi kierros laivabingoa ja juotiin kahvia. Hyvin jännittävää
Satamaan päästyämme kävimme Hyper Rimissä hakemassa evästä ja nokka kohti Leppojaa.



Muumipeikolla kuulemma humisee korvissa aina maantiesiirtymien jälkeen. Mistäköhän moinen voisi johtua



Saavuimme sitten lopulta kansallispuiston alueelle ja soittelin Mr. Presidentille ja tiedustelin letkan sijaintia. Olivat jossain reilun 20km päässä meistä. joten ei päästy letkan jatkoksi torstaina. Saatiin kuitenkin ohjeena ajella perille asti kääntyä ympäri ja ottaa ensimmäinen tiukka käännös oikealle, josta olisi alkanut ihan kiva pätkä. No oltiin vielä useampi kilsa majapaikalta ja katseltiin siinä sitten ohjeiden mukaisia sotilaspuomeja ja otettiin eka vasemmalle leiripaikalle mentäessä. Pätkä oli aluksi hiukan huonompaa mökkitietä, mutta muuttui nopeasti pehmeäksi hiekaksi, jossa olikin ihan mukava kaasutella menemään.



Ajeltiin pätkää pari kilsaa ja tien kunto alkoi paranemaan. Todettiin tässä vaiheessa, että on syytä kääntyä takaisin ja mennä leiripaikalle. Saavuimme Leppojalle noin kuuden maissa ja tein pientä autohuoltoa eli otin speicerit takaa pois ja köytin tarvikelaatikon liinoilla kiinni, ettei kolise.



Odoteltiin Jeepuja ajamasta, että päästään yhdessä koossa syömään. Muut tulivatkin siinä seitsemän kulmilla ajamasta ja hauskaa kuulemma oli ollut.



Yhdestä jeepistä oli päivän aikana hajoillut enemmänkin asioita kuulemma. Oli visko mennyt puhaltimesta ja startti lakannut toimimasta. Ruuan jälkeen ihmeteltiin Jeep-miesten startin korjausta. Moottorista molemmat pultit poikki avauksen yhteydessä, sitten todetaan, että staattorin magneeteista osa irti ja magneettien välissä olleita pellinkappaleita kohdannut roottorin. Vaihe 1 oli putsailla starttia ja panna pakettiin. Kokoonpanossa välineenä käyttivät leveää sähköteippiä, koska sähköosiin se on kuulemma hyvää Siinä kokoonpanovaiheessa joku heitti, että miksi eivät veistäisi puusta magneettien väliin uudet speiserit, kun peltiset olivat hävinneet.



Startti oli jo niin teipattu tässä vaiheessa, että päättivät kokeilla toimiiko. Ensimmäinen yritys päättyi siihen, että niin vesitiivistä Jeepin starttia ei vielä oltu nähty, joka ei toimi.



Ainakin meillä ei-Jeep -merkkisten ajoneuvojen käyttäjillä (Muumipeikko, landy ja allekirjoittanut & apparit) loppui mielenkiinto tähän ja menimme savusaunaan. Saunan jälkeen kuulimme, että puutikkupatentti oli toiminut ja keskuudessamme oli varmaan maailman ainoa Wrangleri, jossa on sisältä puuverhoiltu startti. Hatunnoston arvoinen suoritus

Seuraavana päivänä paineltiin aamupalan jälkeen Kiiuun jollekkin huoltsikalle tankkailemaan Jeeppejä ja odottelemaan opasta. Edellisenä päivänä oli kuulemma ollut vähän haastavaa vetäjän Jimnylle, jossa oli Toyotan aksulat ja 38? renkaat. Auto kuulemma vaihtuisi tälle päivälle.



Kyllä siinä oli vähän ihmettelemistä, kun letkan vetäjä kurvasi huoltoaseman pihaan tämmöisellä möröllä. Noh eipä siinä mitään, lähdettiin liikkeelle lopulta.



Odoteltiin Muumipeikon kanssa innolla, millaisia reittejä sitä päästäisiin ajelemaan. Lopputulema oli se, että ajeltiin vissiin noin yhdestätoista kolmeen 60km luokkaa hiekkatietä ja siihen verrattavaa maastoa, siis sellaista, jota paikalliset ajelee Samaroillaan yms. vajaavetoisilla vaivatta. Oli havaittavissa muillakin hieman kuplaa otsassa ja aina sopivissa väleissä vittuilua letkan vetäjän suuntaan, että jokohan sitä maastoa tulisi. Olihan siinä välissä jotain pientä, mutta pääasiallisesti enempi tientapaista.



Vetäjä kyllä sanoi, että päivän lopuksi tulee hieman pehmeämpää. Kolmen pintaan tultiin jonkun perunapellon kulmalle ja saatiin ohjeistus: Ne, ketkä haluaa vinssata vetäjän perään ja muut parkkeeraa autonsa tähän ja tulee yleisöksi. Muumipeikkoa ainakin harmitti, kun ei ollut vinssiä. Noh minä siinä sitten painelin pätkälle vetäjän perään, sitten tuli landy. Heti pääsi vinssaamaan, oli niin hirmu pehmeetä turvelällyä. Ihmeteltiin sitten, kun Defen perään ei ollut ilmestynyt ketään. Hetken aikaa siinä Suzuki- ja Defenderimiehes sai uhota ja pottuilla Jeep väelle, ennenkuin saatiin letkaan jatkoa. Tämänkin jälkeen meitä taisi olla portaalimörön lisäksi 5 autoa 14:stä.



No seuraavalla varsinaisella reiällä hymy sitten hyytyikin, kun vetäjä upotti poteroon mörön keula pystyyn.


"Ei saatana!" "Tostako mekin mennään" ,kaikui sanat varmaan kaikkien päässä. Pikaisen reittitiedustelun perusteella kävi selväksi, että viereinen monttu on varmaan vielä syvempi ja siinä on myös vettä. Ei muuta kun naru mörön perseeseen ja vinssaamalla yli.



"Meneekö tää vielä syvemmälle?"
Kyllä se vähäsen kuumotti, että mitenkä tuo valkoisen rusakon keulilla oleva 400€ kiinanihme jaksaa vetää.



Vaan kuinka tässä käy? Mennäänkö sitä vieläkin syvemmälle?

Se selviää tämän blogin seuraavassa osassa
Posted inReissublogit
Luettu 4037 Comments 1 Email Blog Entry
« Edellinen     Main     Seuraava »
Total Comments 1

Comments

  1. Old Comment
    Castrol:n Avatar
    Asiallista matkatarinaa Ehkä sitä joskus itsekkin saa jotain vastaavaa aikaiseksi.
    Posted 27.06.2014 at 15:17 by Castrol Castrol ei ole kirjautuneena
 

Sivu luotu: 17:15 (GMT +3).