Offipalsta.COM  

Palaa takaisin   Offipalsta.COM > Offiblogit > Suzukimiehen touhublogi

Ajattelin kirjoitella tänne blogiin kaikenlaisista Suzukiin liittyvistä jutuista ja ajeluista tarinoita...
Rate this Entry

Suzuki safari Vol. 3: Eeppinen seikkailu

Posted 27.05.2019 at 21:55 by J0hannes
Updated 01.06.2019 at 14:35 by J0hannes

Nämä Suzuki-safarit alkaa saamaan jo eeppisiä mittasuhteita, kun huomioi reissujen kelit, reitistön ja porukassa vallitsevan tunnelman pätkällä ja leirissä.
Tämä seuraava on retkikertomus Suzuki Safari Vol 3 ja se sisältää huikeita maisemia sekä tunnelmakuvia pätkiltä ja leiristä.

Vol 3 sai alkusysäyksensä jo Vol 2 aikana, sillä nämä reissut koukuttavat pahemmin kuin kipulääkkeet USAn terveydenhuollossa. Paratiisi kutsui kulkijoita jo ennen kun edellisiä hyvästejä oli ehditty heittää! PäHäMa kun on omiin kalentereihinsa piirrellyt arkipyhien ympärille seikkailumatkat, eikä LaaLaa halunnut jättäytyä yhdeltäkään kevään matkalta pois, valikoitui päivämääräksi lopulta ihan tavallinen toukokuinen pitkä viikonloppum johon piti pyytää kaksi päivää vapaata
Tälle retkelle piti saada myös rekvisiittaa mukaan ja koko kevät ideoitiin villisti erilaisia logoja ja painatuksia tarroihin ja paitoihin. Lisäksi JaSa puuhasi projektia erittäin salainen, josta allekirjoittanutkin sai puolivahingossa vihiä ennen retkeä. Lopulta päädyttin yksinkertaiseen ja upeaan t-paita disainiin, jonka LaaLaa oli visioinut ja jolle lopulta löytyi tekijäkin.



Varsinainen reissukertomus alkaakin sitten tästä:

Puhetta ja pohdinta eri vaihtoehtoisa siirtymisestä rajalle ja sen yli palloteltiin jonkin verran, mutta päädyttiin sitten siihen että startataan torstaina aamusta hyvissä ajoin, että oltaisiin rajalla järkevään aikaan. LaaLaa ja JaSa aloittivat siirtymisen kohti Imatraa kuuden maissa ja samoihin aikoihin hain Make_:n kyytiin ja lähdettiin painamaan kohti itää. Willys66 teki pelimiesliikkeen ja majoittui Imatralle jo keskiviikkona ja näin välttyi epämieluisalta hetäämiseltä. (viideltä ylös on vähän liian aikaisin tällaisen vähän yhdeksän jälkeen konttorille valuvan tuotekehitysameeban mielestä) Siirtyminen on aika tylsä ja puuduttava, mitään kovin ihmeellistä ei tapahtunut ainakaan omalla kohdalla.
Imatran päässä LaaLaa oli ehtinyt purkaa jo WRC Suzukin trailerilta, kun tultiin kohtaamispaikalle. Paljastui, että Ukkonen oli taas hankaluuksissa töiden suhteen, eikä ollut onnistunut tekemään toivomaansa katoamistemppua, joten tulevat Askon kanssa perästä jahka pakolliset velvoitteet tulevat täytetyksi. Pihassa LaaLaa jakeli tarrat ja lasketeltiin rengaspaineet jo valmiiksi maastoyhteensopiviksi, ettei heti paratiisin puolella tarvtse nousta autosta suhistelemaan, kun tie käy sietämättömäksi. LaaLaa oli ottanut SWR-mittarin mukaan ja sillä Willys 66 Jimnystä säädeltiin LA-puhelimen viritystä antennin paikkaa vaihtamalla katolla.



Liikekannallepano alkoi lähestyä ja ryhmänjohtaja huusi ajoneuvoon nouse! Oltiin jo melkein tullin puolella kun käännyttiin vielä hakemaan lähipaikasta vieraan vallan valuuttaa vielä Willys 66:lle. Täti oli just hipsinyt tauolle ja saatiin huilia vartin verran pihassa, ennen kuin vaihtotoimenpiteisiin päästiin paneutumaan uudelleen. Odotellessa napsittiin läsnäolleista vähän ryhmäpotrettia.



Rajalla ei ollut yhtään jonoa. Ajettiin sisään ja mentiin luukulta toiselle. Autokopissa tosin oli vähän viiveen aiheuttajaa, kun ensin Willys66 autolapussa oli jotain hämyä ja kuponki piti täyttää uudelleen. Sitten hollantilainen pariskunta oli ilmeisesti jo enne meidän saapumista ollut kopissa täyttelemässä lappua ja heidän kanssaan elämäänsä tuskastuneen näköinen virkailija innostuikin rupattelemaan myös muista ihesita hetken aikaa. Omat laput sai leiman paperiin kunhan muisti raapaista rekkarinumeron migreenikortin selkäpuolelle. Uutta tällä kertaa oli, että autosta kysyttiin kilometrilukema. Kopista pihalle ja Make_ olikin odotellesa mallikkaasti repäissyt tavarat autosta tonttiin ja päästiin ihmettelemään auton varusteita. Pienen hidasteen aiheutti se, että yksi ehti jo katsomaan ja kuittaamaan että ok, mutta perästä tulikin toinen, joka halusi vielä nähdä retkeilyvarusteet ja tätä varten piti melkein kaikki kaivella autosta pihalle. No tullista päästiin ja mentiin tankille. Mukavan miehen kauppa oli kiinni. Käytiin Sorvalin valinnasta hakemassa kurkun kostuketta. Vitoskaupasta tuttuun tyyliin otettiin Make_:n kanssa koko retken eväät, rajan yli tuli vain tyhjä kylmalaukku tälläkin kertaa Ruokalistalla makaronisörsseliä ja aamupalaksi munia ja jotain juustoa muistuttavaa levitettä, vähän jukurttia ja kaikenlaista hyvää.



Saatiin tavarat ahdettua kaikkinensa autoihin ja lähdettiin seikkailemaan. Asvaltti vaihtui vitoskaupalta melko nopeasti hiekkatieksi ja suuntasimme ensimmäiselle siirtymälle. Matkan varrelle osuikin kaikenlaista kiinnostavaa.

Renkaat kävi lumella, talvioffia!!!



Mahdollinen majapaikka Lietlahdessa



Yhteystiedot



Kosken ylitys perivenäläistä siltaa pitkin.



Vähän laho silta kesti hyvin kolmen Suzukin ylityksen



Entinen huopatehdas



Ei paljoa jäljellä



Joenylitys ja mehustelua



Kiva mennä tuommoista betonilaattaa pitkin



Eka vinssailupaikka Willys66 Jimnyssä ei ihan välitykset piisannut kiipeämiseen ja alustastakin jäi kantamaan jostain kohtaa, joten otettiin varman päälle vinssillä



Tultiin entisen pellon reunaan ja ajeltiin jonkin matkaa, edessä oli märkää, ihan ei ollut selvillä, kuinka syvää olisi



Lähdin ajamaan ojan vierä eteenpäin ja kotvan kuluttua oja loppui, huutelin muille ja Willys66 tuli perään



Päästiin toiselle puolelle ylityspaikan kohdalle, niin LaaLaa päätti lähteä kokeilemaan pohjan kovuusastetta. Oli kovaa ja eleettömästi yli.



Majavapadon kohdalla tiedusteltiin, kanataisiko pato, kun ei houkuttanut mennä takaisin valtaojan toiselle puolelle. Tarkoituksena oli hakea reittiä ojan tällä puolen



LaaLaa lähti tiedustelemaan toiselle puolelle kuitenkin ja hetken päästä kuuteli, että perään vain, täältä pääsee yli uudelleen



Jännittävän syvä ja betonipohjainen oja



Seikkailtiin sellaisessa risukossa, että kesäaikaan olisi aika epätoivoista yrittää hahmottaa, missä ura kulkee



Otettiin pieni tauko ja koitettiin ottaa yhteyttä Ukkoseen ja Askoon. Olivat jo tien päällä tulleet hyvän matkaa kohti rajaa.



Alkoi kello olemaan sen verran paljon, että otettiin pieni evästelytauko. Käytiin ihmettelemässä tukkisiltaa, jonka yli oltiin menossa. Tästä ajettiin muistaakseni edellisellä Suzukisafarilla yli toiseen suuntaan matkalla viimeiseen leiriin.

Majavalla jäänyt padon rakentelu vähän kesken



LaaLaa haki ajolinjaa vasemmalta ja perä kävi yllättävän syvässä poterossa



Willys66 kokeili oikealta, ajolinjan hakeminen oli vähän haastavaa, kun vauhtia olisi pitänyt olla enemmän. Otettiin varmuudeksi vinssillä, ettei tarvinnut pompun kautta kolistella kiville
Samoihin aikoihin Asko ja Ukkonen olivat kuvavirran perusteella saapuneet rajalle.
Paratiisissa löydettiin upea tilaraunio, tässä on ollut puitteet kohdallaan!





Siirryttiin eteenpäin ja niityn reuna vähän pehmeni ennen ojan ylitystä. LaaLaa antoi pienen näytösluontoisen vinssausesityksen.



Willys66 Jimnyä varten pedattiin vähän riukua ojan pohjalle, kun vastapenkka oli ikävän terävä. Petaaminen onnistui ja ajamalla yli.



Ajeltiin vähänmatkaa eteenpäin ja tultiin upean maiseman äärelle









Fiilisteltiin hetken aikaa ja siirryttiin vähän eteenpäin hienon niemen kärjelle



Päätettiin perustaa leiri tähän
LaaLaa ja JaSa lähti hakemaan nuotiopuuta ja me muut pystyteltiin telttaa.



Melko pian sen jälkeen, kun teltta oli pystyssä, kuului jostain kaukaa pörinää ja ajateltiin Ukkosen ja Askon saapuvan. Ilmeet olivat meillä varmaan näkemisen arvoiset, kun pari paikallista huristeli 4Runnerilla paikalle. Kovin tuttavallisia olivat ja hirmuinen käsillä viuhtominen ja pölinä alkoi, kun tajusivat, ettei me puhuta sanaakaan venäjää. No viittomakieltä sen verran ymmärrettiin, että olivat kalaan tulossa. Koitettiin siinä osoittaa, että menisivät viereiselle niemenkärjelle, mutta eivät siitä innostuneet. Päädyttiin sitten kompromissiratkaisuun, että kaverit laittavat telttansa vähän sivuun ja koitetaan yksi ilta ja yö tulla toimeen.
Maisema enemmän kuin kohdallaan



Nautiskeltiin illasta nuotiotulen äärellä ja rupateltiin mukavia. LaaLaa kaivoi kasseistaan JaSan järjestämän yllätyksen. Kyseessä on erittäin hienot Suzuki Safari – mukit. Koska kyseessä ei ollut kuksa, eikä meillä ei ollut konjakkia, aateloimme mukit parhaalla satavissa olevalla aineella, eli edullisella venäläisellä vodkalla. Mukit on ruostumattomasta teräksestä valmistettu ja kokeeksi kuumensin omaani sen verran, että mukiin tuli kiva sinisen ja oljenkultaisen sävy. Toki kävi vähän liiankin kuumana hiilloksessa ja mukiin tarttui muitakin värejä.



Otettiin vitoskaupasta Make_n kanssa kunnon pönttö saslikkia, leiripaikalta löytyi ”grilliritilä”



Venäläiset kalamiehet nosti järvestä saalista kaikin mahdollisin keinoin. Aika metkaa oli myös, kun atraimella tökkivät rapuja rantakivikosta.



Aamulla paisteltiin aamupalat nuotiossa ja pantiin leiri kasaan. Annettiin lopun polttamattomat puut kalamiehille ja vilkuteltiin kalaonnea lähtiessä. Eka pätkä oli jotain vanhaa hakkuualuetta.



Päästiin aika pitkälle, mutta lupaavalta vaikuttanut ura yllättäen päättyikin, otettiin 180 ja palattiin jonkin matkaa takaisin ja noustiin rinteen harjalle.



Pöllimiesten leiriin jäänyt vähän ryönää



LaaLaa:lla WRC hyytyi selittämättömästä syystä yllättäen ja ihmeteltiin vikaa. Diagnostiikan jälkeen syylliseksi paljastui huono bensapumpun rele, homma alkoi rokkaamaan releen vaihdolla



Ajettiin Ylikuuniin kaupalle ja täydennettiin eväitä paikallisesta kaupasta. Inkilän jälkeen kohti uutta pätkää.



Lammen vieressä oli vähän pehmyttä ja syvää, LaaLaa kokeilee, toimiiko vinssi vielä



Willys66 tulee perässä



Allekirjoittanut nostaa penkan kautta



Ukkonen askartelee ruttusuzukilla



Seuraava märkäpaikka menee LaaLaalla ajamalla



Willys66 Jimny tulee vinssillä, ei jaksa oikein mennä



Allekirjoittaneella ajolinja lipsahtaa vähäsen



Takakulma uppoaa johonkin poteroon ja vinssaillessa häviää kompurasta sähköt –> lukot menee paineettomaksi samalla



Auton suoristuessa takakulmaan hytin puolelle noussut vesi pyyhkäisee tsunamin lailla jaloille ja kengäthän siinä hörppää samalla. Saan auton tasamaalle ja tökin jalkatilasta tyhjennysproput auki. LaaLaa ja Willys66 lainaa vähän työkaluja, että saa kompuran takakulmasta ja subbarin kuskin penkin alta irti.
Kompura on aika lohduton, se lotisee ja itse meinasin, että ajellaan loppureissu ilman lukkoja. Ukkonen ja LaaLaa innostui kuitenkin tekemään kausihuollon kompuralle. Avaamisen ja puhdistamisen jälkeen kompura toimikin kuin ennen, vähän ehkä kuravettä hörpänneet laakerit rohisi. Samalla availin subbarin vain todetakseni sen olevan sisältä kuiva. Liittimet ja potikat oli saanut kosteutta ja niitä puhaltelin kuivaksi WRC suzukin paineilmalla.





Piti mennä tutkimaan, pääsisikö taksimiesten leiriä kiertämään, mutta olisi ollut vähän turhan paljon puuhaamista jäljellä olevassa valossa, että silta olisi saatu syvän ja suht leveän ojan yli tehtyä.
Ajeltiin lammen rantaan leiriin ja pantiin teltta pystyyn.
Sukkien ja kenkien kuivattelua



Illallisen valmistelua



LaaLaa lähti tutkimaan lammen viertä eteenpäin, kun oli kiinnostavan oloista uraa siinä. Mietittiin, olisiko ollut jonkun Ladogan tai muun tapahtuman jälkiä. Tässä leirissä oli paikallisille samanlaista vetovoimaa kuin edellisessäkin, sillä pimeän laskeuduttua paikalle paukkasi kaksikko Ford Exploderilla ja agendalla oli suomukylkien narraaminen. Näidenkään kanssa ei löytynyt yhteistä kieltä, alkoivat pystyttää telttaa muina miehinä.

Evästä naamariin.



Aamulla ehdittiin tekemään aamutoimet kuivana. Oli päivälle lupailtu sadetta ja teltta saatiinkin pakettiin juuri oikealla hetkellä ennen tihkumisen alkua. Kalamiehet oli hävinneet järvelle jo aikaisin.

Sipulimunakas nuotiolla maistuu ihan eri hyvältä





LaaLaa oli ostanut vain tätä retkeä varten akkukäyttöisen kaivertimen, jolla halukkaat saivat leimata omansa. Suzuki Safari mukit sai nimensä ja retkikunta liikahti eteenpäin.





Ajeltiin ensin Jantulan ja Sairalan läpi siirtymää seuraavalle pätkälle, joka taisi olla ensimmäisen Suzuki safarin viimeisiä, tällä kertaa vain toiseen suuntaan



Tästä piti mennä yli, mutta vesi oli majavan padon takia niin korkealla, ettei ollut mitään toivoa.





Otettiin vähän takaisinpäin ja käytiin tiedustelemassa lyhintä reittiä takaisin reittiviivalle. Melko jyrkkä mäki ylös ja tie jo näkyi.

LaaLaa meni edellä



Willys66 Jimnyssä ei tähän nousuun oikein riittänyt rahkeet. Mäen juurella oli ikävästi kivi tai kanto estämässä vauhdin ottamisen, eikä Jimppa jaksanut vääntää jyrkkää mäkeä ylös sammumatta tuon tuosta. Otettiin vinssillä ylös. Vinssatessa kytkin ei oikein tykännyt vinssaamisen avustamisesta ja päästikin savut



LaaLaa heitti WRC:n ympäri ja vedeltiin loppumatka kahdella vinssillä



Asko lähti hakemaan toista linjaa, mutta päätyi myös vinssailuun puolessa välissä rinnettä



Tulin viimeisenä ja ajoin rauhallisesti mäen ylös, no problemos!



Otettiin uran vieressä pieni eväs- ja kytkimen jäähdyttelytauko



Tultiin sillalle, jonka toisella puolella oltiin syksyn Suzuki safari Vol 2:lla. Ensimmäiselläkin reissulla tästä oli siis ajeltukin ohi johonkin suuntaan (en tiedä kumpaan, kun en ollut mukana)



Koskessa virtasi vettä sen verran paljon, että tästä ei lähdetty yrittämään yli



Melkoisen miehekkään kokoinen puu oli kaatunut tielle



Kierrettiin pellon kautta



LaaLaa katsoi kartasta, että ollaan melko likellä jotain louhosta ja kurvaili katsastamaan paikkaa. Me muut jatkettiin eteenpäin, tultiin pellolle ja jäätiin odottelemaan WRC:tä takaisin



Puikattiin risukkoon ja vähän väliä joutui sahailemaan oksia tieltä pois



Sahan ketju leikkasi vähän huonosti, ketjun vaihto ja taas toimii





Ajeltiin aika runollista niittymaisemaa eteenpäin ja tulimme moottorikelkkasillalle



Tutkiskelun jälkeen tuli todettua, että kyllä tämä Suzukin kestää ja ajettiin yli




Vähän kuraränniä



Oli vähän penkkaa



Koko päivän oli tihkuttanut, eikä loppua oikein ollut luvassa illalle. Samoin yölle ja sunnuntaille oli luvattu varsin kurjaa keliä. Meillä oli suht kuivat varusteet ja telttaakin saattoi kutsua kuivaksi. Nälkä alkoi myös kurnimaan siihen malliin, että tehtiin pressusta laavu ja tehtiin ruokaa samalla, kun pohdittiin seuraavia peliliikkeitä. Tilanne oli kuitenkin se, että oikein ketään ei huvittanut väkisin alkaa kastelemaan varusteita ja sunnuntai olisi muutenkin lähinnä ollut siirtymistä rajalle ja kotimatkaa. Päädyttiin siihen, että ajellaan ilta pitkäksi ja sitten jossain vaiheessa siirrytään rajalle ja ajetaan yötä vasten kotiin.



LaaLaa:lla oli vielä yksi ässä reitti, joka oli tarkoitus ajella.



Willys66 pohjasi akseleista ja vinssaushommia oli tiedossa



LaaLaa sai välillä olla itse vinssailemassa ja toimia vinssiankkurina



Alkoi olemaan aika tuskaista, joten laitettiin Jimny liinan perään ja WRC toimi vetoapuna



Ruttusuzukilla oli ylivoimaa, kun 35” Boggerit antoi ratkaisevasti enemmän maavaraa akseleiden alle, ettei tarvinnut vinssailla.



Allekirjoittaneella oli myös vinssailtavaa tuon tuosta



Hämärän laskeuduttua homma muuttui mielenkiintoiseksi



Kurarännipätkän lopussa tankkailtiin jerryistä ylimääräiset autoihin, putsailtiin vähän ikkunoita ja lähdettiin siirtymään kohti rajaa. Tankattiin sinisellä asemalla ja siirryttiin rajalle. Jonoa siinä kahden aikaan ei ollut ja ylitys meni erittäin sulavasti. Rajamarketista tuliaiset ja siirryttiin trailereiden luo. LaaLaa ja Asko jäi lastailemaan autoja, me lähdettiin Willys66:n kanssa Imatran ABC:lle täyttelemään renkaita ja tarkoitus oli käydä asemalla kahvilla. Harmi vain, että asema ei ollut 24h, vaan oli mennyt jo puoliltaöin kiinni. Käytiin sitten porukalla naapurissa Nesteellä kahvilla. Willys66 kanssa ajettiin yhtä matkaa pk-seudulle. Kotimatka oli tasaisen puuduttavaa siirtymistä, virkeystila oli ihan kohtuullinen, kunnes päästiin kehätielle. Viimeiset kilometrit oli vähän tuskaisia, mutta turvallisesti kuitenkin päästiin perille.

Täytyy kyllä todeta, että jälleen kerran oli mitä mahtavin retki! Kiitos mukaan lähteneelle porukalle ja erityisesti LaaLaa:lle hyvän reitin laatimisesta Kilsoja rajan takana taisi tulla luokkaa 160km.

Ei se aina ole tärkeintä se ajetun matkan pituus, vaan reittien laatu ja ennen kaikkea se seura, missä matkaa taittaa!



Syksyllä olisi suunnitteilla seuraavaa retkeä, mukavaa olisi, jos saataisiin vielä vähän enemmän porukkaa lähtemään mukaan


Reissusta muodostui varsin kokonaisvaltainen kuvavirta, jota katselemaan pääset TÄSTÄ


Videoita pääset katsomaan TÄSTÄ
Posted inReissublogit
Luettu 431 Comments 0
« Edellinen     Main     Seuraava »
Total Comments 0

Comments

 

Sivu luotu: 19:19 (GMT +2).