View Full Version : panhard VS watt link
Onoks kellään kokemuksia tosta watt:inlinkistä offi käytössä
taakse pystyy tollasen toteuttaa suht helposti mutta eteen ei taida
saada tilaa tarpeeks?
Ahosensetä
27.03.2005, 21:52
Kilpakäyttöön on tehty Rangeja Watt-linkillä, muistaakseni justiinsa taakse. En ole kyllä ikänä nähnyt ...
http://www.west-4x4.demon.co.uk/landrover/watts.html
T, Antti
Edited by - Ahosensetä on 27/03/2005 22:54:01
Paremmin se ainakin perän poikittaissuunnassa keskellä pitää kuin panhard tanko,tiedä sitten onko offi käytössä tuosta hyötyä vai haittaa?
Pessimismi on aivan turhaa, ei se auta kuitenkaan mitään.
Ahosensetä
28.03.2005, 10:59
Tietenkin pitää, mutta onkohan sillä offihommissa mitään merkitystä? Noita on enempi tehty nopeuskilpailuissa (Dakar, jne.) käytettäviin autoihin.
Mutta siitä vaan virittämään, onhon aikanaan hauskaa katsella miltä katsastussetä konttorilla näyttää...
T, Antti
Joo tota hain takaa hyöty tuossa on aika pieni vaivaan nähden ja jos tehdas tekoisia osia pitää leimalla olla voi tuon watin kans tulla turhaa "polemiikkia"
quote:
Onoks kellään kokemuksia tosta watt:inlinkistä offi käytössä
taakse pystyy tollasen toteuttaa suht helposti mutta eteen ei taida
saada tilaa tarpeeks?
Oksasen Makella oli joskus Classic jeepissä muistaakseni edessä ja takana.....aikansa leikki, mutta nyt on panhardit ja nyt toimii.....eli päättele siitä kumpi on parempi/luotettavampi<img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
<center>---------------------------------------
"And on the seventh day GOD greated Off Road"
</center>
Joo panhardiin olen päättynyt kokeilin kyllä tota wattia jo. Mutta tulee liian tekninen rakenne ja pikkasen liika "herkkä" osumille tässä käyttössä.
Huomioi, että Watt's linkin voi laittaa myös akselin yläpuolelle. Ei tule kovin herkkä osumille silloin.
Tässä jonkunlainen ääriesimerkki siitä kuinka korkealle sen voi asentaa:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-FJ_watts_link.jpg
Pisteet muuten sille joka tunnistaa (kanta-)auton pelkän kuvan perusteella!
F/BJ40?
Note! This message was posted anonymously!
miten minusta näyttää ette toi watt linkki ole tehty oikein tossa kuvassa,onko toi jotaa jenkkilän kuvia ei kai tota täälläpäin ole tehty vai onko?
Tota pitää miettiä voikos toi noin toimia ???
Kyllä se noinkin toimii. Piirrelkää vaikka vapaakappalekuvia. ;)
Sen toiminnan kannalta on aivan samantekevää onko se navan nivelen pyörähdysakseli auton pituus- vai pystysuunnassa, kunhan tukitangoilla on liikevaraa, ja enemmänhän sitä on jos tuo keskiosa pyörii vaakatasossa kun siihen tulee moiset pallonivelet kiinni.
Linkinhän saa laitettua jopa akselin alle, jos tilaa on vähänlaisesti ja maasto-ominaisuuksilla ei ole väliä. Esim. Mustangeihin myydään seuraavanlaista alustasarjaa:
http://www.totalcontrolproducts.com/rearcoil.html
Ainoa juttu mikä tuossa kuvan FJ-40:ssä voi muodostua ongelmalliseksi on, että linkin keskipiste on aikamoisen vipuvarren päässä akselin yläpuolella. Tai ehkei sittenkään, eihän tuosta voi aiheutua mitään muuta kuin sivuttaissuuntaisia tukivoimia kun akseliin kohdistuu voimia sivustapäin. Tositoiminnassahan tuon arvon vasta näkisi.
Ahosensetä
31.03.2005, 18:59
Tuo yrittää kiertää akselia vetareitten ympäri, jos akselia työnnetään sivulle ja linkkitangot ovat tollalailla vinossa. Jos olisivat vaakasuorassa, niin toi olisi ihan sama kuin se tavallinen asennus. Eli noiden linkkitankojen täytyy olla samassa tasossa. Jos niin täytyy olla kaikissa jousitustilanteissa, niin tuon levyn akselin täytyy olla vaakatasossa, muuten jossain joustotilanteessa syntyy se kiertävä voima.
Tommoinen korkea tötsä ei ole oikein hyvä, saattaa vähitellen väsyä juuresta ...
T, Antti
Totta. Veikkaisin kuitenkin että tuo on lepotilassa kutakuinkin vaakatasossa, kuva näkyisi olevan otettu lievässä ristijoustossa, ilmapussien asennoista päätellen.
Edited by - JF on 31/03/2005 20:39:27
Ahosensetä
31.03.2005, 19:48
Ristijousto ei vaikuta, jos tangot lähtiessä olisivat vaakasuorassa. Jos perää on nostettu tunkilla ylöspäin, niin sitten voisivat olla vaakasuorassa.
Ehkä tolla korkealla tötsällä on yritetty kompensoida kiertotaipumusta kun se kerran vähentää sitä.
T, Antti
Kyllähän akseli ristijoustossa enemmän ulos joustaa, kuin sisään? Samalla sen keskipiste, eli tuo mikälie uuden elämän saanut autonnapa laskeutuu, aiheuttaen tukikeppien vinouden. Toisaalta näyttäisi etteivät ne nyt ihan vaakatasossa ole lepotilassakaan.
Täytyypä miettiä vielä enemmän ja rakentaa vaikka joku pienoismalli.
Ahosensetä
31.03.2005, 20:03
Jos jouset eivät ole progressiiviset niin kyllä perä pysyy samalla tasolla. Ilmajouset on mun mielestä lineaariset (eli joustomatka ja kuorma riippuvat suoraan toisistaan).
T, Antti
Häh, jossain vaiheessahan sisäänjousto toppaa pohjaanlyöntikumiin, ja toisen puolen rengas pääsee vielä tippumaan pitkän matkaa. Samalla kuvittelisin perän liikkuvan alaspäin.
Ahosensetä
31.03.2005, 20:13
No joo, sitten kyllä. Sitä ennen perä pysyy about samalla korkeudella.
T, Antti
quote:Tuo yrittää kiertää akselia vetareitten ympäri
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/tare-watt.JPG
jos nyt katsoin oikein?
eikös tuolla tukivarressa näy hitsatut tukipalat(ympyröidyt). että siellä olisi vastaava tukivarsi, kuin
hieno piirroksenihttp://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/tare-kuva.JPG
Ahosensetä
31.03.2005, 20:53
Vois hyvin olla. Jotenkinhan akselia on tuettava noinkin päin, mutta joka tapauksessa toi linkki nitkuttaa tuentaa jatkuvasti ja puslia voi joutua vaihtamaan usein.
T, Antti
ahosensetällä tuntuu olevan ehdottomat mielipiteet joka asiaan mutta onko noille väitteille mitään pohjaa taitavat olla hooverit niin ylivoimaisia vehkeitä että tietää kaikesta kaiken
miten tuollainen vattilinkki vetoakselin ympäri akselia kiertää kun akseli pysyy paikallaan
vaikka miten sivulle työntäisi
ulosjousto riippuu ihan täysin auton painopisteestä jos ajaa etupään rampille rampilla oleva rengas joustaa vähemmän sisään, toinen eturengas enemmän ulos, vastakkaisessa kulmassa oleva takarengas joustaa sisään enmmän kuin toinen jne
Note! This message was posted anonymously!
Ahosensetä
31.03.2005, 21:14
Kun nuo tangot ovat vinossa, niin siihen akseliin saranoituun levyyn tulee molemmista tangoista voima, joka yrittää kiertää akselia vetareiden yli. Jos akselia työntää oikealle, niin Wattin linkki yrittää mennä eteenpäin ja vastaavasti toisinpäin.
En voi sille mitään että siinä käy niin. Tee malli niin huomaat.
Ristiriipuntatilanteessa akseli kiertyy, mutta toinen pyörä menee saman verran sisään kuin toinen tulee ulos. Kunnes akseli pohjaa rajoitikumiin, niinkuin aiemmin jo huomautettiin. Ei se akselilla yhteensä oleva paino mihinkään muutu, vaikka toinen pyörä nousee. Ja jos paino on sama, niin akselin keskipiste pysyy samalla korkeudella (noin suurinpiirtein, progressiiviset jouset muuttavat vähän).
OK?
T, Antti
Edited by - Ahosensetä on 31/03/2005 22:18:09
Edited by - Ahosensetä on 31/03/2005 22:19:10
quote:
Ristiriipuntatilanteessa akseli kiertyy, mutta toinen pyörä menee saman verran sisään kuin toinen tulee ulos. Kunnes akseli pohjaa rajoitikumiin, niinkuin aiemmin jo huomautettiin. Ei se akselilla yhteensä oleva paino mihinkään muutu, vaikka toinen pyörä nousee. Ja jos paino on sama, niin akselin keskipiste pysyy samalla korkeudella (noin suurinpiirtein, progressiiviset jouset muuttavat vähän).
Tuo teoria pätees silloin kun akselin ja renkaan massa on pieni, käytännössä kuitenkin esim. 60kg maastorengas pienen vipuvarren päässä venyttää kierrejousta jo aikas paljon. Kun vaikuttaa jousivakioon. vai?
"I feel sorry for people who don't drink. When they wake up in the morning, that's as good as they're going to feel all day "<img src=/smiley/beer.gif border=0 align=middle>
Ahosensetä
01.04.2005, 09:20
No sitten kun pyörä on ilmassa niin akselin ja renkaan painolla on jousta venyttävä vaikutus.
Niin kauan kuin molemmat jouset kannattavat runkoa ja koria, niin akselin keskipisteen korkeus runkoon nähden pysyy ennallaan.
Tuli tosta kuvaasta vielämieleen, että jos toista takakulmaa on nostettu tunkilla ylös, niin silloin akseli putoaa alaspäin ja tuo linkkikin saattaa ajautua sellaiseen kulmaan, että noi linkit menee vinoon.
Jos Wattin linkin akseli olisi vaakasuorassa, niinkuin yleensä, niin noin ei pääse tapahtumaan kun linkkitankojen voimat kumoavat toisensa. Varmaan toi Watt on sen itsekin keksinyt ...
T, Antti
onkos perän kallistus mennyt ihan ok?,kattokaas kardaanin kulmaa.
quote:
onkos perän kallistus mennyt ihan ok?,kattokaas kardaanin kulmaa.
Ai kuin eiks tää oo aika maksimaalisessa ulosjoustossa oikeelta puolelta kun limiting strappi alkaa olemaan ihan tiukalla. Vakionopeusnivel siellä varmasti on yläpäässä.
www.G-69.tk - www.pahama.com
Pieni välihuomio. Tein tekniikkalegoista mallin ja kokeilin sillä äärijoustoja ja kaikkea muutakin, ja huomasin ettei sillä ollut akselin kiertymisen tai minkään muunkaan oleellisen kannalta mitään väliä olivatko nuo sivutangot samassa tasossa vai vinossa, kuten tuossa kuvassa. Tietysti sauvavoimat ovat sitä suuremmat mitä vinompaan sivuilla olevat tangot menee, mutta järkevillä joustoilla niistä tuskin on vaivaa.
Lisäksi tuli sellainen huomio tehtyä, että Watin linkki tuntuu toimivan paremmin juuri noin akselin päälä, kuin akselin takana. Syynä sille on linkin keskimmäisen nivelen keskipisteen liikerata, joka ei yllätyksekseni ollutkaan suora, vain melkein suora ja vain tietyltä matkalta (vaikka paljon suorempi kuin Panhard-tangon aiheuttama liike). Eli jos linkki on akselin päällä, ei keskipiste liiku läheskään niin paljoa kuin kun se on akselin takana, eikä se siten yritä liikuttaa akseliakaan sivusuunnassa niin paljoa. Tukitankojen pallonivelet antavat taas paljon myöten ns. syvyyssuunnassa.
Siinä Rover-toteutuksessa on muuten vähän tökerösti jätetty alkuperäinen kolmilinkki paikoilleen, puslat saisivat varmasti paljon kipua jos jousitus pääsisi elämään kunnolla (tosin siellähän ehdoteltiinkin ulosjoustoa rajoittavia liinoja).
Hienoja kuvia ja tarkempaa selontekoa seuraa...
No joo, shitsättiä, mutta kumminkin: noi tekniikkaleegot on muuten varsin opettavaisia palikoita. Niillä voi kokeilla periaatteita monenlaisesta ripustuksesta ja voimansiirrosta. Kersoille on tullut näytettyä monta autotekniikan juttua noilla ja kaikki on innostuneet rakentamaan niistä omia sovelluksia kun on vähän antanut vinkkiä oikeasta suunnasta. On olleet kyllä ns. "hyvä ostos".
quote:
Pieni välihuomio. Tein tekniikkalegoista mallin ja kokeilin sillä äärijoustoja ja kaikkea muutakin, ja huomasin ettei sillä ollut akselin kiertymisen tai minkään muunkaan oleellisen kannalta mitään väliä olivatko nuo sivutangot samassa tasossa vai vinossa, kuten tuossa kuvassa. Tietysti sauvavoimat ovat sitä suuremmat mitä vinompaan sivuilla olevat tangot menee, mutta järkevillä joustoilla niistä tuskin on vaivaa.
Lisäksi tuli sellainen huomio tehtyä, että Watin linkki tuntuu toimivan paremmin juuri noin akselin päälä, kuin akselin takana. Syynä sille on linkin keskimmäisen nivelen keskipisteen liikerata, joka ei yllätyksekseni ollutkaan suora, vain melkein suora ja vain tietyltä matkalta (vaikka paljon suorempi kuin Panhard-tangon aiheuttama liike). Eli jos linkki on akselin päällä, ei keskipiste liiku läheskään niin paljoa kuin kun se on akselin takana, eikä se siten yritä liikuttaa akseliakaan sivusuunnassa niin paljoa. Tukitankojen pallonivelet antavat taas paljon myöten ns. syvyyssuunnassa.
Siinä Rover-toteutuksessa on muuten vähän tökerösti jätetty alkuperäinen kolmilinkki paikoilleen, puslat saisivat varmasti paljon kipua jos jousitus pääsisi elämään kunnolla (tosin siellähän ehdoteltiinkin ulosjoustoa rajoittavia liinoja).
Hienoja kuvia ja tarkempaa selontekoa seuraa...
Ahosensetän pitää vaan itse väänttää niitä mallejaan ennenkuin "totuuksiaan" täälä pölisee
en vaan voi sille mitään että se akseli ei pyöri vetarin ympäri vaikka hoovereissa sekin on mahdollista<img src=icon_smile_clown.gif border=0 align=middle>
Note! This message was posted anonymously!
Ahosensetä
02.04.2005, 21:58
Vahingonilo on ...
Ihan varmaan sinne tulee akselia kiertävä voima tossa kuvan virityksessä. Jos et usko, niin et. Sitä en tiedä, miksei tunnu mallissa. Miten akseli on siinä tuettu pituussuunnassa? Kuvia ...
Siinä Rover-akselissa ei ole alkuperäistä kolmiotukivartta, vaan yksi pitkittäinen ylätukivarsi, joka estää akselin kiertymisen vetareiden ympäri. Normaalit ylätukivarret hoitavat kiertymisen lisäksi sivuttaistuennan, taka-akselillahan ei ole Panhard-tankoa. Kolmiotukivarret on purettava, etteivät kahdet poikittaistuet tappele toisiaan vastaan.
T, Antti
Ah, olin selvästi tiiraillut väärin sitä Rooveria. Hyvä että ovat asianmukaisesti muokanneet ylätukivarren.
No niin, sitten itse asiaan.
Pitkittäistuentaan käytin Unimog-tyylistä one-linkiä, koska se sallii helpoiten suurimmat akselin ristijoustot (periaatteessa rajattomasti, akseli voisi pyöriä ympäri jos pääsisi). Lisäksi se ei voimatarkastelussa aiheuta yhtään momenttia nivelpisteensä suhteen, pelkästään tukivoimia kolmessa ulottuvuudessa. Eli sillä paljastuu helposti jos poikittaistuenta aiheuttaa jotain omituisuuksia.
Jakareiden tai kolmi- ja nelilinkin kanssa olisi ollut enemmän väsäämistä, mutta todennäköisesti täytyy niilläkin joku malli vielä rakennella ihan mielenkiinnosta.
One-link ilman muuta tuentaa. Unimoggiinhan voisi rakentaa runko-ohjauksen...
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_one_link1.jpg
Perus Panhard-tuenta, lepotilassa mennään vielä suoraan:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_panhard.jpg
Toisen puolen joustot ovat vielä melkein normaalit, vain pientä kiertymistä havaittavissa:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_panhard5.jpg
Toisella puolen alkaakin jo tapahtua:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_panhard4.jpg
Äärimmilleen vietynä ei kovin kaunista katseltavaa. Jakariversiossa näin ei kuitenkan voisi käydä:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_panhard3.jpg
Sitten Watin linkki, ensin akselin takapuolella. Huomataan että melkein äärijoustossa taka-akseli on vielä keskellä:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_takapuoli.jpg
Tässä hattivatti akselin päällä:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_ylapuoli_1.jpg
Sitten toiselle puolelle:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_ylapuoli_2.jpg
Ylhäältä katsoen näkee kuinka suoraan auto menee akselin kulmasta huolimatta:
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_suoraan_menee.jpg
Eli ihan tuollaisella aamupäivän kevyellä leikkimisella alan olla aika myyty Watt-linkille. Kokeilin myös eri pituisia varsia suhteessa keskiniveleen, mutta aika vastaavasti ne tuntuivat muljuvan. Sen keskimmäisen nivelen keskipisteen liikerata näkyy seuraavassa kuvassa, ympyröiden välissä oleva kahdeksikko kuvaa liikettä. Siinä on jonkun matkaa suhteellisen suoraa (johon koko linkin toiminta perustuu), kunnes lähestytään ääripäitä, joissa nivelet muljahtavat toiseen asentoon.
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/JF-lego_watt_liikerata.jpg
Laskeskelin myös, mitä voimajakaumaan tulee, että jos linkkihässäkkä on samassa tasossa ja sivuvarret samansuuntaiset, jakautuu akseliin kohdistuva sivuttaisvoima tasan varsille, eli periaatteessa mitoitus per varsi voisi olla vain puolet vastaavaan tuentaan käytetyn Panhard-tangon lujuudesta.
Semmoista. Koettakaa kestää! ;)
Sellainen kannattaa vielä huomata, että etuakselihan on tuossa lego-autossa kiinteä osa runkoa, eli kaikki joustot tulevat pelkästään taka-akselin liikkeestä. Eli taka-akseli pääsi kaikilla tuennoilla, paitsi Panhardin toisen puolen joustolla noin 40 asteen kulmaan suhteessa runkoon. Autoon sovellettuna sellaisia kulmia ei kovin helposti saa toteutettua yleisen ajettavuuden ja ehkä joustenkin puolesta.
Edited by - JF on 03/04/2005 01:30:39
Ahosensetä
03.04.2005, 05:49
Upea malli!
Runko-ohjaus onnistuu muuten, mutta jousien kanssa voipi tulla jotain askartelua, kun niiden yläpäiden tarttis myös liikkua jossain kehdossa ...
Tuo Panhard-tangon kulman muutos oli ihan odotettavissa, mutta ei noihin kulmiin "oikeissa" autoissa ihan helposti päästä.
Tuo piirros on hyvä. Mutta jos siirrät rungon pään pisteitä lähemmäksi toisiaan niin, että kääntölevy on aluksi ihan pystyssä, niin eikös liikerata silloin alkaisi suoralla osudella? Tietenkin liikerata kääntyy äärijoustoiilla, mutta lähtisi aina ylös tai alas pystyyn. Ja silloin taas alkupäräinen ajatus tuennan sijoitttamisesta akselin taakse voisinkin olla hyvä.
Toi sivuvoiman puolittuminen Panhard-tankoon verrattuna on ihan oikein päätelty, niinhän siinä käy.
Siitä akselia kiertävästä voimasta:
* Kyllä se tuonnekin syntyy silloin kun Wattin linkitangot eivät ole samassa tasossa kuin se kääntölevy. Noissa useimmissa kuvissa näyttäisivät olevan likimain vaakasuorassa.
* Tuo one-link tietysti ottaa sen voiman vastaan eikä päästä akselia kiertymään. Se voima nyppää kuitenkin one-linkin kuulaa ylös tai alas sivuvoiman suunnasta riippuen.
* Jakariratkaisussa sillä voimalla saattaa olla enemmän merkitystä jakarin puslien rasittumiselle ja mahdollisesti akselin kiertoliikkeiden rajoittamiseen, kun puslat menevät piukkaan sen vuoksi.
Voisitko tehdä yhden pienen muutoksen malliin, niin nyybi alkaa uskoa siihen sivuvoimaan?
* Laita one-linkin tankojen akselinpäihn nivelet, joko pallonivelet tai puslat akselin suuntaan.
* Sitten säädät taka-akselin korkeuden niin, että linkit ovat eri tasossa kääntölevyn kanssa.
* Ja viimeiseksi työnnät runkoa sivulle kun molemmat renkaat ovat tasaisella pöydällä.
* Ja akseli kiertyy. Toiselta puolelta työnnettäessä toiseen suuntaan ja päinvastoin.
Noita ylimääräisiä niveliä ei tietenkään oikeasti voi olla tuossa tuennassa, mutta kun akseli tilapäisesti vapautetaan kiertymään, niin homma näkyy selvästi.
T, Antti
Edited by - Ahosensetä on 03/04/2005 07:02:02
Täytyypä kokeilla.
Itse asiassa joku tarkkasilmäinen voisi huomauttaa parista pikkuvirheestä.
Ensimmäinen on, että linkin varret eivät pääse oikeasti samaan tasoon missään noista kuvista, mutta nivelissä oleva pienenpieni klappi antaa siinä myöten jos sellaista akselia kiertyvää voimaa olisi muuten havaittavissa.
Toinen pikkuvika on että Watt-linkin sivuvarsien nivelöinnistä puuttuu yksi pyörimissuunta, eli sellainen joka sallisi varren akselin suuntaisen kääntymisen. Kun ei ollut oikeita palloniveliä, piti improvisoida noilla kahdennetuilla tasonivelillä, josta johtuen tasainen ulosjousto (eli kun kumpikin rengas loittonee rungosta yhtä paljon) rajoittuu muutamaan senttiin, sen verran mitä legot joustavat ja nivelissä on väljää. Toisaalta sellaista tilannettahan ei käytännössä juuri koskaan esiinny, koska sellainen ulosjousto ei taida olla minkään kannalta oleellista, siksi niitä rajoitinliinoja on mm. tuossa ylempänä olevassa FJ:ssä. Tavanomaisissa ratkaisuissa taitavat iskunvaimentimet useimmiten hoitaa rajoituksen. Lopultahan myös Watin linkki toimisi kyllä ulosjouston rajoittimena, koska kun keskinivel kääntyy poikittain auton menosuuntaan nähden, loppuu varsistakin liikevara.
Tuo piirros kuvaa siis lähinnä akselin taakse asennettavan linkin aiheuttamaa kiinnityspisteen liikerataa pystysuunnassa, joka pätee kun kaikki nivelet sijaitsevat likimain samassa tasossa. Eli jonkunlaista ihanteellista lepotilaa kuvaa tietysti kahdeksikon keskipiste, josta lähtiessä liike on aika pitkälti suoraa ylös- ja alaspäin.
Olisihan se jännää piirtää kolmiulotteinen malli liikeradasta, niin saisi tuon akselin yläpuolisenkin version havainnollistettua, mutta siinä taitavat piirustus- ja harpinkäyttötaitoni muodostua esteeksi.
Edited by - JF on 03/04/2005 10:15:52
Testasin sitä akselin pään nivelöintiä, ja kyllä siitä jonkunlainen akselin kiertymätaipumus tuli ilmi, tietysti sitä suurempi mitä enemmän ulosjoustoa oli. Kuvaa siitä ei kyllä järkevästi saa otettua, pitäisi olla video niin voisi käsin liikutella akselia sivusuunnassa.
Kokeilin piruuttani myös Panhardia tuolla akselin pään nivelöinnillä, ja sillä se akselin kiertyminen vasta hulvatonta olikin. Näppituntumalla kertaluokkaa suuremmat kuin Watin linkillä, ja Panhardin päädyt olivat sentään lähempänä akselin keskilinjaa kuin wattlinkin tankojen päät. Panhardilla ei akselin asennollakaan ole mitään merkitystä kiertymistaipumukseen, se kiertää akselia myös lepotilassa jos akseliin kohdistuu sivuttaisvoimia, tosin tanko ei ole täysin samansuuntainen akselin kanssa, ero on noin 5-10 asteen luokkaa. Kiertymistaipumus kasvaa suhteessa akselin pään kiinnityspisteen etäisyyteen rungosta. Kumma juttu tämäkin, tosin ehkä vähän helpompi käsittää.
Vaikka kiertymistä esiintyikin, niin jakarithan joutuvat kestämään jarrutusta ja kiihdytystä aika paljon, ja näköjään myös Panhardista johtuvia kiertymisvoimia, eli suht' samassa tasossa toimiva linkkihässäkkä tuskin lisää tuota rasitusta merkittävästi, ellei jopa vähemmä. Tässä vaiheessa pitäisi todennäköisesti alkaa etsiä virallista aineistoa kaavoineen, niin saisi laskettua mitä ne voimat käytännössä sitten olisivat tietyn kokoiselle ja painoiselle autolle ääritilanteissa, homma menee ehkä liiaksi arvailuksi muuten.
Sanoisin että Watin linkillä on huomattavaa potentiaalia, mutta muuttujia on sen verran enemmän että ellei niitä hallitse eilopputulos välttämättä ole likimainkaan tyydyttävä. Täytyy tosiaan rakentaa enemmän malleja vielä, ja jostain muusta kuin tekniikkaleegoista jotta saa osat vastaamaan lähemmin oikeita auton osia (pallonivelet, jakarit puslineen, jouset jne).
offroadjouni
03.04.2005, 12:22
Hohoo... Hienoa! <img src=/smiley/thumbup.gif border=0 align=middle> Tarvii varmaan itekin mennä ostaan legoja vaikka "kummipojalle". <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>
/* Life Begins at 35" */
Ahosensetä
04.04.2005, 13:25
Joo, en tullut ajatelleeksi, että myös Panhard kiertää akselia, jos se ei ola lähtiessä vaakasuorassa. Se voi muutenkin olla, ettei sillä kiertävällä voimalla ole mitään merkiystä.
Wattin linkkiä ei ehkä kannata käyttää ulosjouston rajoitukseen, vaan hoitaa se iskareilla tai nauhoilla.
Kannattaisikohan Wattin linkki kumminkin laittaa akselin taakse, jos vain tila antaa periksi?
T, Antti
Up.Up.Up.Ennen talven rakenteluja.Teoriaa... Ennen ensi kesää..
Note! This message was posted anonymously!
No mun kohdalla yhden testauksen jälkeen päädyin perinteiseen pahard ratkaisuun.
Vie liikaa tilaa taka-akselilla ja eteen mahdoton tehdä?? Joten tein pahardit jotka edessä ja takana säädettävät joten yhdellä vara pahardilla pärjää..