Moe arvoisa raati,
Rupes vaivaamaan mihin bertan tehot ( no joo, melkein olemattomat alunperinkin mutta pärjää... ) oli häviämässä joten tutkittiin menoveden sekä ilman saantia mutta ei juuri parantunut. Huomattiin puolivahingossa pientä vuotoa pakosarjan ja putken välistä joka korjattiin ihan muuten vaan ja se lisäsi menohalua tuntuvasti.
Voiko vastapaine (tai sen puute) vaikuttaa noin vaparissa, vai jatketaanko ihmettelemistä?
Osaavammat korjatkoon, mutta minun mielestä vapaastihengittävässä on merkitystä kaasun massavirralla, ei vastapaineella.
Pakotahti lykkää putkeen kaasua, jolla on tietty paino ja sen vuoksi tietty liike-energia. Kun pakoventtiili alkaa sulkeutumaan, auttaa putkessa ulos päin yhä jatkava kaasumassa imemään sylinteristä vielä loppuja pakokaasun rippeitä. Sen aikaa minkä imu- ja pakoventtiilit on yhtä aikaa raollaan, imee pakoputkessa etenemistään jatkava kaasumassa sylinteristä läpi puhdasta ilmaa huuhdelleen sylinteriä. Ja vaikka venttiilit ei olisi yhtäaikaa auki, tulisi sylinteriin pieni alipaine pakoventtiilin sulkeutuessa, kun pakoputkessa on "imua".
Jos pakoputki vuotaa, häviää poistuvan kaasun aiheuttamien imupulssien tuoma etu, koska korvaava ilma putkeen tulee vuodosta, ei sylinteristä. Mitä lähempänä sylinteriä vuoto on, sitä enemmän se vaikuttaa. Samoin massavirran tekemän imun vaikutus menee olemattomaksi, jos putken katkaisee liian lyhyeksi, koska putken sisällä olevan kaasun määrä (ja massa) on silloin pienempi. Jos vapaastihengittävässä haluaa säilyttää vääntöä pienillä kierroksilla, ei pidä lyhentää pakoputkea liikaa tai vaihtaa sitä liian isoksi. Liian isossa hormissa kaasun nopeus jää pieneksi ja kun liike-energian kaavassa nopeus on toiseen potenssiin, niin kaasun nopeuden pudotessa puoleen menee sen liike-energia neljäsosaan.
Ahdetussa moottorissa pakoputken osuus koneen hengityksessä ei ole niin tarkka, koska ilmaa saadaan sisään muutenkin tarpeeksi. Ahtimen toiminnan kannalta hyvin hengittävä pakoputki on eduksi.