Lars
18.12.2001, 17:33
Vaaratonta työttömyyttä ei ole!
23.12.2000
Työttömyys alkoi levitä 1940 - 1950-luvuilla. Ensimmäinen laaja työttömyysaalto osui Suomeen 1969 - 1974. Silloin hyvin menestyneetkin nuoret aloittivat lähinnä työttömyyskorvauksen ja sosiaaliturvan käytön suurimmissa kaupungeissamme. Useimmiten oli kyse kokeilukäytöstä ja työttömyysturvan nauttiminen jäi. Työttömyys vaimeni ja ongelma näytti tasaantuneen lähes kahdeksi vuosikymmeneksi.
1970-luvulla ns. kovemmat rahansaantikeinot kuten työttömyyseläke ja kuutamourakointi olivat yleisesti käytössä Euroopassa, ja tällöin ongelma tunnustettiin myös Suomessa. Vuonna 1983 työttömyyskorvauksien käyttäjiä oli arviolta n. 5000 ja kokeilijoita n. 50 000. Yli puolet nautti vain työttömyyskorvausta.
Nyt vuosituhannen vaihteessa ollaan yksimielisiä siitä, että Suomi ratsastaa toisen työttömyysaallon harjalla. Nyt nautitaan myös uutta tukimuotoa eli työmarkkinatukea. Maassamme on eri mittareiden mukaan pahin työttömyyskorvaustilanne kautta aikojen. Työttömyyseläkkeen nauttiminen on toistaiseksi vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Suomessa ongelmien erityispiirteenä on työmarkkinatuen, sosiaaliturvan ja pimeän palkan sekakäyttö.
Erilaisia työttömyyden muotoja ovat esimerkiksi kausityöttömyys, rakenteellinen työttömyys, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Mutta vaaratonta työttömyyttä ei ole! On vain vaarallista ja erittäin vaarallista työttömyyttä. Eräät "valistajat" kannattavat mm. kansalaispalkkaa. Näiden "valistajien" motiiveja on syytä miettiä. Taustalla on aina ammattiliitto tai esim. työttömien siirtotyöläisten mafia.
Työttömyys on aina portti pitkäaikaistyöttömyyteen. Etenkin nuoret ovat vakavassa vaarassa. Valistuksen olisi painotettava, että työttömyyttä ei kannata edes kokeilla, sillä se tuo aina suuren vaaran joutua työttömyyskorvauksen ja sitä kautta lopulta työmarkkinatuen piiriin. Sieltä ei monellakaan enää ole paluuta. Jokainen työttömyyttä kokeileva nuori tekee sen henkensä uhalla.
Työttömyyden maailma on täynnä karmeita tarinoita. Eräs työtön nuori oli nauttinut työmarkkinatukea pitkään. Hän kuvitteli olevansa Batman ja lähti lentoon 8. kerroksen parvekkeelta. Eräs nuori tyttö oli ottanut työttömyyskorvausta ammattiliitosta. Hän kuvitteli itsensä appelsiiniksi ja kuori ihonsa kuorimaveitsellä.
Työttömille olisi kiireesti perustettava uudelleenkoulutusleirejä itärajan tuntumaan. Nykyiset hoitopaikat eivät riitä millään. Monet ovat onneksi päässeet työttömyyden otteesta Jeesuksen avulla. Eräät syvästi uskovaiset entiset työttömät ovatkin parhaita työttömyysvalistajia, koska heillä on tarjolla nuorten kipeästi kaipaamaa oikeaa työttömyystietoa.
Nuorten Internetin käyttöä pitäisi tarkkailla. Internetissä on tarjolla runsaasti väärää työttömyystietoa. Oikeaa tietoa löytyisi työvoimatoimistoista, mutta nuoret tietysti kapinoivat, kuten aina, ja hakevat "tiedon" kavereilta ja valheellisista lähteistä. Työttömyysvalistusta olisi lisättävä runsaasti kouluihin, jo ala-asteelta alkaen.
--------------------------------------------------------------------------------
np@co.jyu.fi (Mr. Niilo Paasivirta)
23.12.2000
Työttömyys alkoi levitä 1940 - 1950-luvuilla. Ensimmäinen laaja työttömyysaalto osui Suomeen 1969 - 1974. Silloin hyvin menestyneetkin nuoret aloittivat lähinnä työttömyyskorvauksen ja sosiaaliturvan käytön suurimmissa kaupungeissamme. Useimmiten oli kyse kokeilukäytöstä ja työttömyysturvan nauttiminen jäi. Työttömyys vaimeni ja ongelma näytti tasaantuneen lähes kahdeksi vuosikymmeneksi.
1970-luvulla ns. kovemmat rahansaantikeinot kuten työttömyyseläke ja kuutamourakointi olivat yleisesti käytössä Euroopassa, ja tällöin ongelma tunnustettiin myös Suomessa. Vuonna 1983 työttömyyskorvauksien käyttäjiä oli arviolta n. 5000 ja kokeilijoita n. 50 000. Yli puolet nautti vain työttömyyskorvausta.
Nyt vuosituhannen vaihteessa ollaan yksimielisiä siitä, että Suomi ratsastaa toisen työttömyysaallon harjalla. Nyt nautitaan myös uutta tukimuotoa eli työmarkkinatukea. Maassamme on eri mittareiden mukaan pahin työttömyyskorvaustilanne kautta aikojen. Työttömyyseläkkeen nauttiminen on toistaiseksi vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Suomessa ongelmien erityispiirteenä on työmarkkinatuen, sosiaaliturvan ja pimeän palkan sekakäyttö.
Erilaisia työttömyyden muotoja ovat esimerkiksi kausityöttömyys, rakenteellinen työttömyys, piilotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Mutta vaaratonta työttömyyttä ei ole! On vain vaarallista ja erittäin vaarallista työttömyyttä. Eräät "valistajat" kannattavat mm. kansalaispalkkaa. Näiden "valistajien" motiiveja on syytä miettiä. Taustalla on aina ammattiliitto tai esim. työttömien siirtotyöläisten mafia.
Työttömyys on aina portti pitkäaikaistyöttömyyteen. Etenkin nuoret ovat vakavassa vaarassa. Valistuksen olisi painotettava, että työttömyyttä ei kannata edes kokeilla, sillä se tuo aina suuren vaaran joutua työttömyyskorvauksen ja sitä kautta lopulta työmarkkinatuen piiriin. Sieltä ei monellakaan enää ole paluuta. Jokainen työttömyyttä kokeileva nuori tekee sen henkensä uhalla.
Työttömyyden maailma on täynnä karmeita tarinoita. Eräs työtön nuori oli nauttinut työmarkkinatukea pitkään. Hän kuvitteli olevansa Batman ja lähti lentoon 8. kerroksen parvekkeelta. Eräs nuori tyttö oli ottanut työttömyyskorvausta ammattiliitosta. Hän kuvitteli itsensä appelsiiniksi ja kuori ihonsa kuorimaveitsellä.
Työttömille olisi kiireesti perustettava uudelleenkoulutusleirejä itärajan tuntumaan. Nykyiset hoitopaikat eivät riitä millään. Monet ovat onneksi päässeet työttömyyden otteesta Jeesuksen avulla. Eräät syvästi uskovaiset entiset työttömät ovatkin parhaita työttömyysvalistajia, koska heillä on tarjolla nuorten kipeästi kaipaamaa oikeaa työttömyystietoa.
Nuorten Internetin käyttöä pitäisi tarkkailla. Internetissä on tarjolla runsaasti väärää työttömyystietoa. Oikeaa tietoa löytyisi työvoimatoimistoista, mutta nuoret tietysti kapinoivat, kuten aina, ja hakevat "tiedon" kavereilta ja valheellisista lähteistä. Työttömyysvalistusta olisi lisättävä runsaasti kouluihin, jo ala-asteelta alkaen.
--------------------------------------------------------------------------------
np@co.jyu.fi (Mr. Niilo Paasivirta)