View Full Version : Joulu ja juopottelu
Onko jouluna aikaan soveliasta juopotella tai mennä jopa yöelämään?
Jouluaattona en oo ikinä kyllä baarissa ollu eikä mitään älyttömiä perseitäkään oo tullu vedettyä, mutta viiniä ja terästettyä glögiä kyllä yleensä kuluu sillain sopivasti. Eihän sitä mies pelkällä kinkulla elä <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
-^-^-^--^-^-^-^-^-^-^-^-^-
<bono length="190" weight="100">
**<email> -bono-@city.fi </email>
</bono>
MaiklNait
27.11.2002, 19:53
En oo jouluaattona ollu, kun kerran paarissa, enkä varmaan jatkossakaan tuu tahtia tihentään, toki kotona pitää tissutella koko päivä. Sen sijaan muut päivät jouluaikaan on mitä parhaita hönö ja paari päiviä.
Suosittelen lämmöllä.
St.Pauli ja Reeperbahn..
KariSalmelainen
27.11.2002, 22:31
Juopottelu on aina paheksuttava! Kosteat lahjat ovat aina paheksuttavia. Jos joku niin pukki saa olla hönössä.
-ozz7pp.. ke?-
pukki saa mustakin olla vähän hönössä (silleen että kevyesti glögi tuoksahtaa) mutta ei mitään kaatokännejä
muuten jouluna juominen on syvästi paheksuttavaa
--
Lars (http://www.petrisimolin.net/gallery/index.cgi?action=view&ken=Lars&lite=1)
Kyllähän jouluna pitää vetää pakollisen sukulaiskeikan jälkeen pienet. Kireetä glögiä ja valkovenäläista.
-- Esa
Tässä kuuluun ehdottomasti vanhanaikaiseen ja tylsään ihmisryhmään, joka nauttii joulusta selvinpäin. Itselläni on niin paljon hyviä muistoja eri jouluista keskipitkän elämäni varrelta, että haluan pitää jostain perinteistä kiinni. Jos ei muuten, niin ne luovat turvaa muuten niin turvattomalle elämälle. Edes joku pitää kutinsa - joulu tulee joka vuosi.
Joulu on mulle vuoden tärkein päivä. Varmasti myös siksi, että silloin palaan kotimaahani Tampereelle ja näen rakkaita (oikeasti) sukulaisia ja perhettä. Onneksi minulla on sukua, jotka ovat minulle myös kastissa "kaverit". Me kokoonnumme jouluksi aina jollekin enolleni tai äitilleni. Sinne usein pakkautuu koko äitin puolen suku ja koska olemme erittäin läheisiä - on meillä meno myös sen mukaista.
Aamu alkaa aina riisipuurolla ja sitten sellasella loppu siivolla. Äitin opetuksen mukaisesti ja perintöä, että kaikki pitää olla kello 12:00 valmista ja sitten katsotaan joulurauhan julistus. Lievällä itse-ironisella ja humoristisella asenteella. Sitten siitä hilpeästi käymme muutamat tutut läpi ja ehkä joskus mummun ja papan haudalla - jotka olivat minulle hyvin läheisiä. Siitä taas sitten juhlapaikkaan ja saunaan. Saunan jälkeen keekoillaan ja painitaan, sekä odotellaan että naaraat saa safkat pöytään. Sitten perinteinen jouluevankelijumi, jonka lukee usein nuorin (nakitettu) ja sitten vedetään jouluruokaa kunnes ei pystytä liikkumaan. Tämän jälkeen on hetken sulattelu ja sitten se odotetuin vaihe. Niin edelleen vaikka pitäisi olla jo iso mies.
Olen lapsellinen ja ahne, mutta rakastan lahjoja. Ja kaikki tietävät sen lähipiirissäni. En häpeile sitä. Itse ostan muille ja ennen kaikkea vaimolle kasapäin lahjoja tietäen, että samalla rahalla tulee itsellenikin. Avaamme ringissä aina yksi lahja kerrallaan ja yksitellen, siten jokainen lahja saa huomiota ja tämä on henkilökohtainen statement repimis-kulttuuria vastaan, johna tavaraa ois enemmän kun tarttis.
Sitten joulun välipäivät makaan koneella, luen, lököilen ja olen varmasti tekemättä yhtään mitään. Silloin voi tissutella ja hörpiskellä - mutta palatakseni perusteemaan: aattona ei minun elämässäni sovi dokata. Muuten ei ole juuri mitään rajaa - senkun vetää vaan.
Täysin hölmöjä ja tylsältä kuulostavia traditioitahan nuo ovat, mutta kun lähtee siihen leikkiin että pidetään traditiot - ne tuovat myös jotain korvaamatonta tilalle. Itse 99%-fiilis persoonana lataan itseäni huimasti parissa viikossa jouluna ja tänäänkin tein uroteon. Kello soitti 7:00 ja olin Stockalla 8:15 ostoksilla. Olin kuin Jari Yksin Maailmassa - ja sain olla stockalla kuin yksityistilaisuudessa 2 tuntia. Sen jälkeen ihmisiä alkoi tulla niin että paniikkikohtaus oli lähellä. Äkkiä pois ja kotiin.
Vaimo oli siivonnut ja itse tamppasin matot. Nyt saa rennosti olla taas kojeella ja kirjoitella tällaisiä täysin turhia kirjoituksia. Mutta tämä on tätä. Rentoo - mä oon ihmisen elämä.
----
Elämän lopussa lasketaan pisteet ja voittaja saa kukkia.
Kuulun siihen pieneen vähemmistöön joka on selvinpäin
joulun. Ehkä terästettyä glögiä lasillinen tai pullo olutta
mutta niin ettei humallu.
Vihaan kaikenlaisia pakkojuhlia, ja nytkin pääsin muista eroon
ja saan olla rauhassa. Ainoa pakollinen aattoateria suvun kanssa
tulee käytyä, mutta sen jälkeen lujaa vauhtia kotiin nauttimaan
rauhasta.
Vietän muutenkin kaikki mahdolliset juhlat sun muut yksikseni.
Olen itseni paras seura :D
En pidä väkijoukoista enkä pakollisista suvun kohtaamisista (häät,
joulut, hautajaiset sun muut).
En yleensäkään pidä ihmisistä.
W
Köököö.