tjl
14.06.2007, 19:18
Toivottavasti ei oo tuttuja lappuliisoina...
Lauantaiaamuna piipahdin leipomossa. Viivyin vain 5 minuuttia liikkeessä ja
kun tulin ulos, näin lappuliisan kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua.
Niinpä kävelin hänen luokseen ja sanoin tyynesti: "Hyvää huomenta, käväisin
nopeasti leipomossa hakemassa viinereitä viikonlopun kunniaksi."
Hän ei reagoinut mitenkään kommenttiini ja jatkoi vain lappunsa
kirjoittamista. No siitähän minä vähän kiivastuin ja korotin ääntäni. "Hei
haloo? Oletteko kuuro vai muuten kusipää? ,sanoin että käväisin vain
leipomossa!" Hän katsoi minuun ja sanoi: " Mitä sitten; tähän ei saa
pysäköidä ja sitä paitsi Teidän tulee hieman hillitä itseänne!
Pikkuhiljaa menetin hermoni kokonaan.... Niinpä haukuin häntä tyhmäksi
nartuksi ja lisäksi sanoin hänelle vielä, että hän saisi tunkea kynänsä ja
sakkolappunsa rumaan laihaan narkkarin perseeseensä.
Silloin hänkin hermostui ja mumisi jotain, että perästä kuuluu ja kaikki
tämä täyttää jo kunnialoukkauksen mitat.
Mutta kun minulla oli jo paineet purkautumassa niin en pidätellyt, vaan
huusin vielä hänelle, että minkä ihmeen kunnian? Hänhän on paikkakunnan
suurin huora! Ja jos tuntuu ettei siinä hommassa tienaa tarpeeksi, niin
voisi pukeutua vaikka mieheksi ja myydä persettä. Kyllä varmaan joku
epätoivoinen sokea homo hänet löytäisi. Parkkipirkko noteerasi selvästi myös
tämän herjauksen, punottaen ilmoitti lisäävänsä sen kanteeseensa ja kertoi,
että haastelappu saapuu sitten ensi viikolla.
No minullehan se oli aivan samantekevää... olinhan tullut leipomoon
kävellen.
Lauantaiaamuna piipahdin leipomossa. Viivyin vain 5 minuuttia liikkeessä ja
kun tulin ulos, näin lappuliisan kirjoittamassa pysäköintivirhemaksua.
Niinpä kävelin hänen luokseen ja sanoin tyynesti: "Hyvää huomenta, käväisin
nopeasti leipomossa hakemassa viinereitä viikonlopun kunniaksi."
Hän ei reagoinut mitenkään kommenttiini ja jatkoi vain lappunsa
kirjoittamista. No siitähän minä vähän kiivastuin ja korotin ääntäni. "Hei
haloo? Oletteko kuuro vai muuten kusipää? ,sanoin että käväisin vain
leipomossa!" Hän katsoi minuun ja sanoi: " Mitä sitten; tähän ei saa
pysäköidä ja sitä paitsi Teidän tulee hieman hillitä itseänne!
Pikkuhiljaa menetin hermoni kokonaan.... Niinpä haukuin häntä tyhmäksi
nartuksi ja lisäksi sanoin hänelle vielä, että hän saisi tunkea kynänsä ja
sakkolappunsa rumaan laihaan narkkarin perseeseensä.
Silloin hänkin hermostui ja mumisi jotain, että perästä kuuluu ja kaikki
tämä täyttää jo kunnialoukkauksen mitat.
Mutta kun minulla oli jo paineet purkautumassa niin en pidätellyt, vaan
huusin vielä hänelle, että minkä ihmeen kunnian? Hänhän on paikkakunnan
suurin huora! Ja jos tuntuu ettei siinä hommassa tienaa tarpeeksi, niin
voisi pukeutua vaikka mieheksi ja myydä persettä. Kyllä varmaan joku
epätoivoinen sokea homo hänet löytäisi. Parkkipirkko noteerasi selvästi myös
tämän herjauksen, punottaen ilmoitti lisäävänsä sen kanteeseensa ja kertoi,
että haastelappu saapuu sitten ensi viikolla.
No minullehan se oli aivan samantekevää... olinhan tullut leipomoon
kävellen.