View Full Version : M1-luokan ajoneuvon korottaminen (ja kummallista katsurin tulkintaa...)
Hei,
Kuinka paljon on suurin sallittu korotus M1-luokan ajoneuvolle? Kysyn tätä lähinnä siksi, että korviini kantautui melko kummallista katsurin tulkintaa asianomaisista lakipykälistä. :confused: Mutta ennen kuin listaan nuo kyseiset lainkohdat tuohon alle, niin lyhyt katsaus siihen, minkälaista korotusta olen tehnyt ja tekemässä:
Korotus jousilla, eteen ja taakse
+40 mm, jo asennettu
Korotus muuttamalla vanne- ja rengaskokoa (vielä tekemättä)
Vanne- ja rengaskoko (OEM): 215/65R16
Vanne- je rengaskoko (suunniteltu): 225/75R15
Elikkäs, vanteen halkaisija tippuisi 16 tuumasta 15 tuumaan, jolloin renkaiden kokonaisläpimitta kutistuisi vastaavan määrän, yhden tuuman (-25,4 mm).
Vastaavasti, renkaiden leveyden kasvattaminen 215 → 225 ja profiililuvun kasvattaminen 65 → 75, nuo kasvattaisivat kyljenkorkeutta +29 mm (eli renkaiden kokonaisläpimittaa tuplaten, +58 mm).
Tuosta kun vähentää edellisen eli vanteen halkaisijan kutistamisen tuoman muutoksen, niin: 58 mm – 25,4 mm = +32,6 mm.
Toisin sanoen, renkaiden kokonaisläpimitan ero olisi +32,6 mm, eli alle lain salliman 51 mm enimmäismuutoksen (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779 Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta [779/1998] 3 luvun 10§:n toinen ja kolmas momentti)
Luonnollisesti, näillä korotusta tulisi tuosta puolet, +16,3 mm.
Noh, mikä oli katsurin näkemys asiasta?
"M1-luokan autolle suurin sallittu korotus on 51 mm. Tästä johtuen, jos laittaa alle 40 mm korotusjouset, saa renkailla korottaa enää vain 11 mm. Rekisteriotteessa mainittujen ja suunniteltujen renkaiden välinen kokonaisläpimitan ero on 32,6 mm, jolloin korotusta tulisi 16,3 mm. Eli korotus ei ole hyväksytty."
Tuo vastaus tuntuu melko tyrmistyttävältä, sillä kyseisessä laissahan selvästi sanotaan:
"Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton alustan korkeuden muuttaminen jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka asentamalla jousen ja akselin väliin tai jousen korin puoleiseen kiinnityspisteeseen asianmukaiset korotus- tai madalluskappaleet. Korkeutta saa muuttaa verrattuna pyörien keskiöön enintään 51 mm, M1G-luokan tai N1G-luokan ajoneuvoissa kuitenkin enintään 77 mm. Auton kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100 mm, M1G- tai N1G-luokan ajoneuvon kuitenkin enintään 150 mm. Sellaisella akselistorakenteella, jossa jousituksen korkeuden muutos vaikuttaa oleellisesti pyörien asentokulmiin, varustetun auton alustaa ei kuitenkaan saa korottaa." —Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta [779/1998] 3 luvun 15§:n ensimmäinen momentti (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779)
Mielestäni kyseisissä pykälissä kyllä aivan yksiselitteisesti erotetaan a) korottaminen jousitse (max. 51 mm), ja b) korottaminen renkaitse (kokonaisläpimitan muutos [vanteet + kumit] max. 51 mm). Ja mainitaanpa täysin selvästi vielä, että nuo kaksi yhdessä max. 100 mm.
Näissä puitteissa kyllä ajattelsin, että suunnittelemani korotus pitäisi mennä ihan helposti läpi muutoskatsastuksesta:
renkaat: 32,6 mm (max. 51 mm)
jouset: 40 mm (max. 51 mm)
Ensimmäisestä jääpi toleranssia vielä 18,4 mm, ja toisesta 11 mm; yhdessä 27,4 mm. Katsurin mukaan, tuo 11 mm olisi kuitenkin just-se "absolutos maximus terminus", eli "no no no no" ...
Onko katsurin tulkinta täysin oikea...? Onko jotain, mitä en vain huomaa tässä numeroiden ja lakipykälien karusellissa...? :eek:
Toivon, että te kokeneemmat tuntemattomien seutujen tuntijat voisitte jakaa tietämystänne, ja auttaa valaisemaan tämän risukon kuljettavaksi poluksi.
M1 ja M1G on kaksi eri asiaa. M1 saa korottaa sen 51mm nykysäännöllä ja M1G saa korottaa 77mm. Mikä auto sulla on kyseessä? Ja kumpi se on otteen mukaan?
@JAMANT @wikke
M1 ja M1G on kaksi eri asiaa. M1 saa korottaa sen 51mm nykysäännöllä ja M1G saa korottaa 77mm. Mikä auto sulla on kyseessä? Ja kumpi se on otteen mukaan?
Kuten otsikossakin lukee, kyseessä on M1-luokan ajoneuvo.
Et tainnut malttaa lukea postausta loppuun saakka? Viittaan tuohon kohtaan:
Auton kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100 mm, M1G- tai N1G-luokan ajoneuvon kuitenkin enintään 150 mm. —Liikenneministeriön päätös auton rakenteen muuttamisesta [779/1998] 3 luvun 15§:n ensimmäinen momentti (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980779)
Virkkeen ensimmäinen lause viitaa M1-luokkaan, jälkimmäinen M1G-luokkaan. Tuon lain kohdan mukaan ensimmäiselle kokonaiskorotus (renkaan mukanatuoma korotus + jousten mukanatuoma korotus) olisi +100 mm, toiselle (eli M1G-luokalle) +150 mm.
joolvi oot ihan kartalla ja muut kuutamolla katsastajaa myöten. 😝
Kannattaa huomata nuita sääntöjä lukiessa, että ne päivittyvät aika ajoin, nuokin linkitetyt on 22 vuotta vanhoja.
Mutta tässä tapauksessa ei väliä, samat mitat edelleen voimissaan:
Ajoneuvon alustan korkeuden muuttaminen on sallittua käyttämällä ajoneuvotyyppiin soveltuvia alustan madallussarjoja, korotussarjoja tai korkeussäädettäviä alustasarjoja, jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka asentamalla jousen ja akselin väliin tai jousen korin
puoleiseen kiinnityspisteeseen korotus- tai madalluskappaleet. Korkeutta saa muuttaa verrattuna pyörien keskiöön enintään 51 mm, maastoajoneuvojen alaluokissa kuitenkin enintään 77
mm. Ajoneuvon kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100 mm, maastoajoneuvojen alaluokissa kuitenkin
enintään 150 mm. Korkeuden muutosten rajoja ei kuitenkaan vaadita sovellettavaksi ajoneuvoluokissa M3, N3, O3 ja O4. Sellaisella akselistorakenteella, jossa jousituksen korkeuden muutos vaikuttaa oleellisesti pyörien asentokulmiin, varustetun ajoneuvon alustaa ei kuitenkaan
saa korottaa.
https://www.finlex.fi/data/normit/42527/TRAFI_66404_03_04_03_00_2015_FI_Auton_ja_sen_perav aunun_rakenteen_muuttaminen.pdf
Sovellusohje: https://www.trafi.fi/filebank/a/1464955077/3ee2bebc461ef7693ac4d5455c14156f/21676-Rakennemuutosmaarays_soveltamisohje_(kevyt_kalusto )_Versio_2_0.pdf
Et tainnut malttaa lukea postausta loppuun saakka? Myönnän, en lukenut kaikkea, ei vaan jaksanu keskittyy lukemaan kaikkea, yritin kyllä, mutta liikaa oli sanoja... Olen pahoillani, onneks Matti jaksoi lukea ja HeikkiH (terveisiä Heikille) ja joku muukin...
Myönnän, en lukenut kaikkea, ei vaan jaksanu keskittyy lukemaan kaikkea, yritin kyllä, mutta liikaa oli sanoja... Olen pahoillani, onneks Matti jaksoi lukea ja HeikkiH (terveisiä Heikille) ja joku muukin...
@JAMANT ... Veljeni ... karanteeni ... I understand you, brother... :cool:
Rengaskokolaskelmatkin osu aika kohdalleen, vaikka stro:n mitoillahan noi sit katsotaan.
215/65-16 vertailukorkeus 686mm
225/75-15 vertailukorkeus 719mm
Kannattaa huomata nuita sääntöjä lukiessa, että ne päivittyvät aika ajoin, nuokin linkitetyt on 22 vuotta vanhoja.
Mutta tässä tapauksessa ei väliä, samat mitat edelleen voimissaan:
https://www.finlex.fi/data/normit/42527/TRAFI_66404_03_04_03_00_2015_FI_Auton_ja_sen_perav aunun_rakenteen_muuttaminen.pdf
Sovellusohje: https://www.trafi.fi/filebank/a/1464955077/3ee2bebc461ef7693ac4d5455c14156f/21676-Rakennemuutosmaarays_soveltamisohje_(kevyt_kalusto )_Versio_2_0.pdf
Terve HeikkiH! Ja kiitos valaisevasta vastauksestasi! Nyt kun on jo viikonloppu, keskiyö, en ole vielä muuttunut ihmissudeksi, eikä pieni viskinaukku estä kirjoittamista, niin pääsen vihdoin vastaamaan sinulle. :)
Tosiaan, nuo hieman päivitetymmät Trafin määräykset ja ohjeistukset kyllä tuntuvat puhuvan ihan selvää kieltä sen puolesta, että renkaiden tuoma korotus ja jousien tuoma korotus olisivat asiat ihan erikseen (max. 100 mm). Aloitetaan tuolla ensiksi linkkaamallasi (TRAFI/66404/03.04.03.00/2015):
Ajoneuvon alustan korkeuden muuttaminen on sallittua käyttämällä ajoneuvotyyppiin soveltuvia alustan madallussarjoja, korotussarjoja tai korkeussäädettäviä alustasarjoja, jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka asentamalla jousen ja akselin väliin tai jousen korin puoleiseen kiinnityspisteeseen korotus-tai madalluskappaleet. Korkeutta saa muuttaa verrattuna pyörien keskiöön enintään 51 mm, maastoajoneuvojen alaluokissa kuitenkin enintään 77 mm. Ajoneuvon kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100 mm, maastoajoneuvojen alaluokissa kuitenkin enintään 150 mm.
Vielä selvemmin asia on aistittavissa viimeisimmästä, vuodelta 2016 peräisin olevasta Trafin ohjeistuksesta, jonka heti seuraavana linkkasit (TRAFI/176770/03.04.03.03/2016):
3.2.4. Kokonaiskorkeuden mittaaminen korinkorotuksen jälkeen
Kun ajoneuvoa korotetaan alustamuutoksin tai koria runkoon nähden korottamalla, tulee muutoskatsastuksessa tarkistaa, ettei suurinta sallittua korkeusmuutoksen (renkaat+alustankorotus) raja-arvoa ylitetä. Mittaus suoritetaan tasaisella pinnalla maasta ajoneuvon korkeimpaan kohtaan pystysuorassa. Korkein kohta etsitään ajoneuvon korista pois luettuna esimerkiksi antennit ja kattotelineet.Mittauksessa ajoneuvon tulee olla kuormaamaton ja vaakatasossa.
Mutta joo, toivottavasti viimeistään nuo katsurille sitten kelpaavat. :p
-MaTTi- tuolla ulepänä asiaan jo kommentoikin, eli olet ihan oikeassa.
M1- ja N1- luokissa alustaa saa korottaa korkeintaan 51mm, ja kokonaiskorkeus saa kasvaa maksimissaan 100mm. Renkaiden halkaisijaa saa kasvattaa max.51mm tai 10%.
M1g- ja N1g- luokissa rajat on hieman sallivammat.
Katsastajasi on pihalla kuin lumiukko, aikomasi muutokset on täysin Trafin pykälien mukaisia ja reilusti raja- arvojen sisällä.
Ottaakohan tuollaisen leimasedän egoon jotenkin jos asiakas onkin oikeassa ja leimasetä väärässä? Välillä kun näitä lukee niin tuntuu vähän sellaisesta ja sit ne kuvittelee olevansa jumalasta seuraavia. Itse vaihtaisin tuossa vaiheessa konttoria ja kun homma hoidettu oikein toisen konttorin kanssa niin vaatisin rahojani takaisin sieltä mulkummasta konttorista. Ihan vaan siksi kun heidän katsurinsa eivät tiedä sääntöjä ja keksivät päästään niitä.
Ottaakohan tuollaisen leimasedän egoon jotenkin jos asiakas onkin oikeassa ja leimasetä väärässä? Välillä kun näitä lukee niin tuntuu vähän sellaisesta ja sit ne kuvittelee olevansa jumalasta seuraavia. Itse vaihtaisin tuossa vaiheessa konttoria ja kun homma hoidettu oikein toisen konttorin kanssa niin vaatisin rahojani takaisin sieltä mulkummasta konttorista. Ihan vaan siksi kun heidän katsurinsa eivät tiedä sääntöjä ja keksivät päästään niitä.
Juu, ois kiva päästä ite vääntämään näitä, vaatisin heti kirjallisena selvityksen, minkä pykälän mukaan epää, ja millä perusteella, että voin tehdä esimiehelleen kirjallisen reklamaation. Eikä se auto poistuis sieltä hallista linjaleimattavien uusien autojen tieltä, vaikka ois kuinka ruuhkaa, ennenku se kirjallinen selvitys ois valmis.
Juu, ois kiva päästä ite vääntämään näitä, vaatisin heti kirjallisena selvityksen, minkä pykälän mukaan epää, ja millä perusteella, että voin tehdä esimiehelleen kirjallisen reklamaation. Eikä se auto poistuis sieltä hallista linjaleimattavien uusien autojen tieltä, vaikka ois kuinka ruuhkaa, ennenku se kirjallinen selvitys ois valmis.
Kuulostaa viksulta. Koko homma jumiin sinun asian takia. Jonottakoot kaikki muut asiakkaat ja työntekijät sitten rauhassa vähäpätöisemmillä asioillaan.
Selvittäänhän ne joutuu sen siellä konttorilla ilman turhaa sirkustakin. Tais olla neuvomisvelvollisuus konttoreilla. Trafihan ne säännöt luo ja valvoo.
Monet ei tunnu tietävän asioita ulkoa niin kilauttavat kaverille tai selvittävät niin yleensä parhaiten toimii kyselykierros.
Eikös tässäkin kohtaa kannata kysyä katsurilta eikö vaimonsa anna ostaa harrasteautoa.
Kuulostaa viksulta. Koko homma jumiin sinun asian takia. Jonottakoot kaikki muut asiakkaat ja työntekijät sitten rauhassa vähäpätöisemmillä asioillaan.
No jos ny oikeesti on kyse näistä, että hommat on selviä, auto pykälien mukainen, ja kaikki kunnossa paitti että katsuri toteaa "mun mielestä...", niin kyllä, saa muut työntekijät = katsurit jättää ne auriksensa ja tulla ojentamaan sitä mu***ua. :D
Ja juu, oikeasti, ennenkin täällä mainittu ohje. Käykää etukäteen juttelemassa konttorilla "ois tämmösiä ja tämmösiä muutoksia, tehty tän ja tän pykälän mukaan, onnistuuhan teiän konttorilla tällaiset muutoskatsastukset?" Ja jos vastaus on, ettei meitä kiinnosta, niin ei kannata käyttöautojakaan siellä käyttää vuosikontrollissa.
Eikös tässäkin kohtaa kannata kysyä katsurilta eikö vaimonsa anna ostaa harrasteautoa.
Voi olla ihan yhtä kannattavaa, kuin vastata kysymykseen "onko näitä aivan pakko rakentaa", vastauksella "sovitaanko niin että keskittykää te teknisiin paragraafeihin, niin minä voin keskittyä filosofiseen puoleen". Arvanette miten kävi, välittömästi hylätty ja kotiin valmistautumaan uuteen yritykseen. Tapahtui aikaan ennen katsastuksen vapautumista kilpailulle, ns. vanhaan hyvään aikaan...
Kerran keskusteltiin automaattivaihteisen dieselin ryntäytyksestä, esitin asiaa että heillä pitäisi olla tieto 2/3 kierrosten käyttämisestä siinä katsastettavan tapauksessa. Ensin kysyi että "mistä olin tietoni saanut", vastasin että "netistä luin", tähän jatkoi että "kaikki ei ole aina totta mitä netissä lukee", joten jatkoin että "semmoisesta osoitteesta kuiin www.trafi.fi". Sitten jäikin se tiisseli siihen käydä ronklottamaan, kun mentiin katsurin kanssa etsimään tietoa, ja siellä se oli kansiossa "trafin ohjeistukset". Luettiin paperi, palattiin autolle, katsottiin ryntäytyskierroksia mittarista eikä poljettu lappua lattiaan ja jatkettiin sujuvasti eteenpäin. Mitä se nyt ehti vajaan puoli tuntia siinä tyhjää käymään, ja olisi joku muukin ollut tulossa mittaukseen, mutta noin mentiin sillä kertaa...
Se on vissiin vähän tuurissaan nykyäänkin että miten katselmus lähtee käyntiin. Onneksi entistä harvemmin on niitä huonompia kokemuksia. Tuossa äsken oli niitä parempia, katsuria oikeasti kiinnosti kummasteltava laite, yli 50 vuotias etuvetoisesta nelivedoksi muutettu Rättäri -johdannainen. Oli kovasti kysymyksiä, jo siitä lähtien kun käyttöliittymät varusteille on vähän muuta kuin nykystandardin mukaisia, teknisiä ratkaisuja tutki ja ihan ääneen ihmetteli, ja väitti tämmöisten piristävän työpäivää kivasti ja löi uudet paperit kouraan vuoden ajoajalla. Muutenhan tuota olisi ehken venyttänyt ensi kuun puolivälin yli, vaan kun tänään oli viimeinen ajopäivä. Jotenkin taas meinasi päästä unohtumaan...
Tapahtui joskus vuosia sitten, silloin kun vielä piti hakea renkaille muutos lupaa... AKEn lapussa luki että renkaan ja vanteen kantavuuden tulee olla riittävä, joka katsastuksessa tarkistetaan. No hommahan tyssäsi siihen kun ei vanteista löytynyt kantavuus lukemaa. Kyseessä oli kuitenkin Mangelsin näköiset paksummat teräsvanteet. Kolmannessa konttorissa onnistui viimein leimata kun siellä oltiin sitä mieltä että teräsvanteista ei koskaan ole löytynyt kantavuus lukemaa, ja leima tuli...
Kaitsu67
30.04.2020, 11:13
Näitä lukiessa vaan vahvistuu fiilis siitä, että siellä konttoreilla on paljon "tuuri-inssejä", joille pitäisi järjestää ihan joku syventävämpi katsastuskurssi pykälien lukemisesta ja tulkinnasta ja Traficomilla pitäisi olla jotenkin paremmin ohjaus hanskassa, että konttoreilla olisi tasavertaista tietoa ja taitoa....:rolleyes:
🔼⬆️🔼⬆️🔼 Tätähän se on kun koulutus minimaalista, samoin muu ohjeistus. 😞 Muistellaan kenties vanhoja ja sotketaan asioita keskenään.
Näitä lukiessa vaan vahvistuu fiilis siitä, että siellä konttoreilla on paljon "tuuri-inssejä", joille pitäisi järjestää ihan joku syventävämpi katsastuskurssi pykälien lukemisesta ja tulkinnasta ja Traficomilla pitäisi olla jotenkin paremmin ohjaus hanskassa, että konttoreilla olisi tasavertaista tietoa ja taitoa....:rolleyes:
🔼⬆️🔼⬆️🔼 Tätähän se on kun koulutus minimaalista, samoin muu ohjeistus. 😞 Muistellaan kenties vanhoja ja sotketaan asioita keskenään.
Tärkeintähän on että omistajat, ulkomaiset sijoitusyhtiöt, saavat hyvät voitot... :o
-Kaikki koulutus on pois yhtiön voitoista.... :p
��⬆️��⬆️�� Tätähän se on kun koulutus minimaalista, samoin muu ohjeistus. �� Muistellaan kenties vanhoja ja sotketaan asioita keskenään.
Ja kun traficomin kanta asioihin on ohjeistaa yleisellä tasolla ottamatta kantaa yksittäisiin tapauksiin ja ohjeitakaan ei tarvitse noudattaa ellei määräys määrää. Epätietoinen katsastaja ei saa selville mikä on oikea päätös, ennen kuin tekee väärän päätöksen ja raati kertoo että teit väärin, etukäteen ei kerrota :)
Vähän alueesta riippuen on myös kilpailu painanut hintoja alas, silloin ei kallisarvoisia euroja sijoiteta koulutukseen. Ja asiakas tietenkin menee sinne missä on halpaa tai ajoneuvo hyväksytään, ei näissä asioissa kouluttamalla saa lisäarvoa.
Jos ennen oli yhdellä asemalla 10 katsastajaa töissä, varmasti joku aina tiesi vastauksen. Nyt on kymmenellä asemalle jokaisessa 1 katsastaja...
Normi hommaa, itsekkin metsästin asemaa, jolla kiinnostusta mukavuus alueen ulkopuolelle, 4.s konttori otti kopin.
Ja juurikin M1 auton korottamisesta, haiskahtaa Subarulta nuo rengas koot .
M1G luokkaan korotus sitten jäi, tosin nyt olisi tarjolla 4" tuumankorutusta.
Renkaiden halkaisijaa saa kasvattaa max.51mm tai 10%.
Vielä täydennykseksi siltä varalta, että joku muukin asiaa haikailee, niin tuokin löytyy @HeikkiH linkkaamasta Traficomin määräyksestä (TRAFI/176770/03.04.03.03/2016):
3.1. Vanteet ja renkaat
Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa muuttaa alkuperäiseen renkaaseen nähden enempää kuin 10 % tai 51 mm suuremman arvon ollessa määräävä. Maastoajoneuvojen alaluokissa (ajoneuvoluokassa lisäkirjain G) jälkimmäinen arvo on kuitenkin 77 mm. Kun renkaan ulkohalkaisijaa muutetaan, on nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava ja ajopiirturi tarvittaessa kalibroitava.
Eli suuremman arvon mukaan mennään.
Jep, ja ehkäpä tässä vielä syksyllä +15%. :eek: Pidetään peukkuja.
Jep, ja ehkäpä tässä vielä syksyllä +15%. :eek: Pidetään peukkuja.
Onko tämä nyt se hallitusohjelman "vahvasti keskustalainen kädenjälki"? :D
Onko tämä nyt se hallitusohjelman "vahvasti keskustalainen kädenjälki"? :D
Onneksi tässä ei ole poliitikoilla mitään osaa eikä arpaa. Tosin jos mentäisi kepun puheenjohtajan olemuksen mukaan, niin saisi laittaa aika isot munkit keskikokoiseen kulkupeliin :D
Onneksi tässä ei ole poliitikoilla mitään osaa eikä arpaa. Tosin jos mentäisi kepun puheenjohtajan olemuksen mukaan, niin saisi laittaa aika isot munkit keskikokoiseen kulkupeliin :D
Heh heh 😁 Mutta heti perään Ohisalo ohittaisi vasemmalta ja heittäisi jäätävän suuruisen bensadieselilmastohöpöhöpö-verolapun tuulilasiin, ei olisi enää varaa testailla munkkeja 😏
Jep, ja ehkäpä tässä vielä syksyllä +15%. :eek: Pidetään peukkuja.
Onko tältä rintamalta mitään uutta...? Ja mitenköhän vaikuttaisi suurimpaan sallittuun vierintäkehän muutokseen?
Nykyisillä säädöksillä esimerkiksi 215/65R16 tehdasrenkailla, laskennallisesti suurin sallittu rengaskoko olisi ulkokehän halkaisijan kasvun mukaan 235/70R16 (+49,5 mm < 51 mm).
Sen sijaan, jos tarkasteluun otetaan mukaan suurimman sallitun vierintäkehän muutoksen rajoite, niin nykylaisäädännön mukaan kyseinen rengaskoko ei enää olisikaan sallittu, sillä vierintäkehän muutoksen 5% raja-arvo ylittyy (7,2%). Vierintäkehän muutoksen puitteissa suurin sallittu ulkokehän halkasijan muutos (M1-luokan ajoneuvoile) löytyisi 225/75R15 -yhdistelmällä (+32,6 mm < 51 mm).
Sanomattakin selvää, jos ainoastaan ulkohalkaisijan suurin sallittu prosentuaalinen muutos kasvaa 10%:sta 15%:in, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Tarvittaisiin lisää toleranssia ennen kaikkea sallitun vierintäkehän muutoksen suhteen, jotta suurempia renkaita autoihin voidaan asentaa. Eihän nytkään halkaisijaltaan suurinta mahdollisinta rengaskokoa voida autoon asentaa juuri tuosta vieräntäkehän muutoksesta johtuen? :confused:
Mistä vierintäkehän muutoksesta oikein höpiset? Pykälät määrittelee renkaille halkaisijan kasvun ja leveyden muutoksen, ei mitään sen kummempaa.
Nopeusmittari täytyy toki kalibroida sopivalla tavalla jos sen näyttämä muuttuu riittävästi (ei saa ikinä näyttää liian vähän,,ja maksimissaan taitaa olla juuri tuo 5%, jos en väärin muista), mutta ei se estä rengaskoon halkaisijan kasvattamista pykälien salliman verran.
Onko tältä rintamalta mitään uutta...? Ja mitenköhän vaikuttaisi suurimpaan sallittuun vierintäkehän muutokseen?
Nykyisillä säädöksillä esimerkiksi 215/65R16 tehdasrenkailla, laskennallisesti suurin sallittu rengaskoko olisi ulkokehän halkaisijan kasvun mukaan 235/70R16 (+49,5 mm < 51 mm).
Sen sijaan, jos tarkasteluun otetaan mukaan suurimman sallitun vierintäkehän muutoksen rajoite, niin nykylaisäädännön mukaan kyseinen rengaskoko ei enää olisikaan sallittu, sillä vierintäkehän muutoksen 5% raja-arvo ylittyy (7,2%). Vierintäkehän muutoksen puitteissa suurin sallittu ulkokehän halkasijan muutos (M1-luokan ajoneuvoile) löytyisi 225/75R15 -yhdistelmällä (+32,6 mm < 51 mm).
Sanomattakin selvää, jos ainoastaan ulkohalkaisijan suurin sallittu prosentuaalinen muutos kasvaa 10%:sta 15%:in, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Tarvittaisiin lisää toleranssia ennen kaikkea sallitun vierintäkehän muutoksen suhteen, jotta suurempia renkaita autoihin voidaan asentaa. Eihän nytkään halkaisijaltaan suurinta mahdollisinta rengaskokoa voida autoon asentaa juuri tuosta vieräntäkehän muutoksesta johtuen? :confused:
Eläppä sekoita asioita, vierintäkehän muutos vaikuttaa mittarivirheeseen, ei renkaan kokoon:
3.1.1. Nopeusmittarin näyttämän tarkastaminen
Jos muutoskatsastuksessa renkaan vierintäkehä muuttuu yli 5 %
alkuperäiseen vierintäkehään verrattuna, tulee nopeusmittarin
näyttämä tarkistaa. Sallitut poikkeamat löytyvät E-säännöstä N;o 39.
Todellinen nopeus voidaan todeta luotettavalla ulkoisella
mittalaitteella (tutkalla mittaamalla tai GPS-paikannukseen
perustuvalla mittalaitteella ts. navigaattoriilla).
Heh heh 😁 Mutta heti perään Ohisalo ohittaisi vasemmalta ja heittäisi jäätävän suuruisen bensadieselilmastohöpöhöpö-verolapun tuulilasiin, ei olisi enää varaa testailla munkkeja 😏
Testailla Ohisalon munkkeja?? sexuaalinen ahistelija!!!:D:D
Testailla Ohisalon munkkeja?? sexuaalinen ahistelija!!!:D:D
Ihan vaan hillomunkeista puhuttiin 🙂
Hessu888
16.10.2020, 16:06
Ohisalon munkit on siirtorengaskokoa...
Ohisalon munkit on siirtorengaskokoa...
Yleensä ei pitäisi kenenkään fyysisiin ominaisuuksilla vitsailla (vaikka henkilöstä ei pitäisikään, ja hutisalosta lie harvat muut kuin hänen omansa), mutta tässä oli tiettyä aivan erinomaista tilannekomiikkaa. Huomioiden lähinnä palstamme termistön, eikä suinkaan hänen rinnusta. :)
Mistä vierintäkehän muutoksesta oikein höpiset? Pykälät määrittelee renkaille halkaisijan kasvun ja leveyden muutoksen, ei mitään sen kummempaa.
Nopeusmittari täytyy toki kalibroida sopivalla tavalla jos sen näyttämä muuttuu riittävästi (ei saa ikinä näyttää liian vähän,,ja maksimissaan taitaa olla juuri tuo 5%, jos en väärin muista), mutta ei se estä rengaskoon halkaisijan kasvattamista pykälien salliman verran.
3.1.1. Nopeusmittarin näyttämän tarkastaminen
Jos muutoskatsastuksessa renkaan vierintäkehä muuttuu yli 5 %
alkuperäiseen vierintäkehään verrattuna, tulee nopeusmittarin
näyttämä tarkistaa. Sallitut poikkeamat löytyvät E-säännöstä N;o 39.
Todellinen nopeus voidaan todeta luotettavalla ulkoisella
mittalaitteella (tutkalla mittaamalla tai GPS-paikannukseen
perustuvalla mittalaitteella ts. navigaattoriilla).
Erittäin hyvä kysymys! �� Ettehän pahastu, että nostan lankaa näin pari vuoden jälkeen? Törmäsin uudelleen samaan aiheeseen, ja muistelin viitanneeni täällä tarkemmin noihin Finlexin pykäliin ja Traficomin säädöksiin.
Tosiaan, en löytänyt kummastakaan edellä mainituista sanaakaan mistään "vierintäkehästä". Tuo 5-% -sääntö ilmeisesti pinttynyt mieleen noista vanne- ja rengaskauppaiden ohjeistuksista.[1] (https://www.vannetukku.fi/rengasinfo.php)[2] (https://www.laatuvanne.fi/page/8/rengaskoon-vaihtaminen)
Sen sijaan kävi vallan ihmetyttämään, kun törmäsin Suomen Nissan-kerhon -keskustelupalstalla (ja sitten myös Rengasvalmistajat ry:n verkkosivuilla) väitteeseen, jonka mukaan suurin sallittu vierintäkehän muutos olisi 2-% ?!?[3] (https://rengasvalmistajat.fi/rengas-info/rengaskoon-vaihtaminen/)
Tiedän, että jossain Saksassa ei saa poiketa ilmoitetusta tehdaskoosta milliäkään, mutta tuohan nyt olisi aivan hullua! Niinpä palasin takaisin ao. lankaan, ja kävin etsimään lähteitä, että "noinkohan nyt ihan oikeasti?"
Jotenkin pari vuotta sitten meni täysin ohitse, vaikka avasitte asiaa varsin selkeästi. :o Eli tuo 5-% muutos liittyy siis yksinomaan mittarivirheeseen — tai pikemminkin velvollisuuteen tarkistaa/korjata se yli 5-% vierintäkehän muutoksilla...? :)
Toimikoot tämäkin keskustelupalsta ja lanka nytten tietopankkina muillekin asiaa pähkäileville! :)
Ei tuota 5%:n sääntöä enää ole. https://www.finlex.fi/data/normit/46612/01_Auton_ja_sen_peravaunun_rakenteen_muuttaminen.p df
Eikä nopeusmittarin tarkkuusvaatimus koske ennen 1.10.1998 rekisteröityä (sivu 10): https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Auton%20ja%20sen%20per%C3%A4vaunun%20rakenteen%20m uuttaminen%20Perustelumuistio%2001032021.pdf
Ei tuota 5%:n sääntöä enää ole. https://www.finlex.fi/data/normit/46612/01_Auton_ja_sen_peravaunun_rakenteen_muuttaminen.p df
Eikä nopeusmittarin tarkkuusvaatimus koske ennen 1.10.1998 rekisteröityä (sivu 10): https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Auton%20ja%20sen%20per%C3%A4vaunun%20rakenteen%20m uuttaminen%20Perustelumuistio%2001032021.pdf
Kiitos tiedosta! :)
Tiedän, että jossain Saksassa ei saa poiketa ilmoitetusta tehdaskoosta milliäkään, mutta tuohan nyt olisi aivan hullua!
Ordnung muss sein! Ymmärtääkseni noin siis silloin, jos ei ole erikseen hyväksytty muita rengaskokoja (ABE ja/tai TUV). Esim felgenoutlet.com:sta löytyy vannekohtaiset Type Approvalit pdf-tiedostoina ja niissä on lueteltu sallitut rengaskoot ko. automalliin ko. vanteelle. Aivan hullua toki tuokin.
Mistä vierintäkehän muutoksesta oikein höpiset=
Eläppä sekoita asioita, vierintäkehän muutos vaikuttaa mittarivirheeseen, ei renkaan kokoon
Ei tuota 5%:n sääntöä enää ole.
Ordnung muss sein! Ymmärtääkseni noin siis silloin, jos ei ole erikseen hyväksytty muita rengaskokoja (ABE ja/tai TUV). Esim felgenoutlet.com:sta löytyy vannekohtaiset Type Approvalit pdf-tiedostoina ja niissä on lueteltu sallitut rengaskoot ko. automalliin ko. vanteelle. Aivan hullua toki tuokin.
Noniin! Katsoin vielä hieman tarkemmin tuota Traficomin viimeisintä määräystä (TRAFICOM/194495/03.04.03.00/2019), ja silmään pisti seuraavaa. Olen myös päivitellyt tuonne Suomen Nissan-kerhon keskustelupalstalle sitä mukaan, kun uutta tietoa ilmaantuu:
3.13 Renkaat ja vanteet
Renkaan ulkohalkaisijallatarkoitetaan STRO:n tai ETRTO-normien rengasnormin mukaista kyseiselle rengaskoolle ilmoitettua normaalihalkaisijaa. Renkaan ulkohalkaisijaa saa muuttaa ajoneuvon valmistajan ilmoittamaan suurimpaan renkaaseen verrattunaenintään 15 prosenttia. Muutettaessa renkaan ulkohalkaisijaa, on mahdolliset nopeudenrajoitin ja ajopiirturi kalibroitava sekä nopeusmittarin näyttämä tarvittaessa korjattava.
Muutoskatsastuksessa voidaan hyväksyä renkaan leveyden muuttaminen ajoneuvon valmistelijan ilmoittamaan leveimpään renkaaseen nähden enintään 50 prosenttia tai 105 millimetriä suuremman arvoista ollessa määräävä.
15 prosenttia on melko avokätinen ainakin M1-luokan ajoneuvojen kohdalla. Tosin en sitten tiedä kuinka rajoittavaksi muodostuu, kun löytyy vielä se kuuluisa G sieltä perästä — maavaraa ja tilaa kun rengaskaaren alta löytyy ihan eri tavalla.
Näemmä tuota nopeudenrajoittimen kalibrointia / nopeusmittarin näyttämän korjaamista tuossa kuitenkin vaaditaan. :(
Ylempänä samaa kappaletta todetaan:
Renkaan ja vanteen on oltava muodon ja mitoituksen osalta toisiinsa yhteensopivat STRO-normien tai ETRTO-normien tai renkaan valmistajan ilmoituksen mukaisesti. Rengasmuutokset tulee toteuttaa niin että roiskesuojavaatimukset täyttyvät.
Tulisiko noista yhtään säikähtää, jos lähtee leikkimään pienemmillä vanteilla ja paksummilla kumeilla...? :eek: Renkaan ja vanteen STRO-/ERTTO -yhteensopivuus, ei mitään käryä koko asiasta...
15 prosenttia on melko avokätinen ainakin M1-luokan ajoneuvojen kohdalla. Tosin en sitten tiedä kuinka rajoittavaksi muodostuu, kun löytyy vielä se kuuluisa G sieltä perästä — maavaraa ja tilaa kun rengaskaaren alta löytyy ihan eri tavalla.
Rengas ja vanne ei tietenkään saa osua mihinkään korin, jousituksen tai ohjauksen rakenteisiin.
Näemmä tuota nopeudenrajoittimen kalibrointia / nopeusmittarin näyttämän korjaamista tuossa kuitenkin vaaditaan. :(
Itse ainakin ihan mielellään kalibroin mittarin näyttämään oikein, paljon mukavampi ajaa.
Tulisiko noista yhtään säikähtää, jos lähtee leikkimään pienemmillä vanteilla ja paksummilla kumeilla...? :eek: Renkaan ja vanteen STRO-/ERTTO -yhteensopivuus, ei mitään käryä koko asiasta...
Tarkoittaa sitä että vanteen ja renkaan leveys pitää olla standardien mukaiset. Maastorenkaissa tosin ei käytännössä ole katsastuksissa valitettu jos käyttää liian kapeaa vannetta renkaaseen nähden. Hyvin tyypillisesti esim. käytetään 8" leveää vannetta 12.50" leveille kumeille, vaikka STRO/ ERTRO kaipaisi minimissään 8.5" leveän vanteen.