View Full Version : Kottiin lämmitystä
No nih.. alkaa olla jo kohta rikollista tuo öljylämmitys. Vesi ilmalämpöpumppua miettiny kun on vesikeskuslämmitys pattereilla ja haaveissa joskus lattialämmitykseen muutella. Onko kokemuksia toimiiko nuo ja onko oikeesti energiatehokas tai edullisempi käyttökustannuksiltaan.. myyjät ku puhuu mitä puhuu.. muttaku hinnat on mielenkiintosia ja kestääkö nuo 10v pitempään.. talo -68 tehty ja 100neliötä ja varastot 40.. välttävä tiiviydeltään.. jos jättas kattilan paluukierron puolelle tai laittas keraimen uunin lakeen? Käyttövettä ja suihkun lattialämmitys niin pakko olla päällä kesäisinkin? Käyttövesi lämmitys voi jääda kattilankin varaan mutta paljokohan tuo syö öljyä? Nyt on menny 2000l reilut löpöä vuosi ja lämmityskäyrät ei ihan kohillaan... onko kellään risuja tai ruusuja ko systeemeistä?? Uskallanko hommata?
Työkaverilla on tuollainen VILP, se ainakin kehui. Kestosta ei tiedä kun toista vuotta tais olla käytössä...
tekniikkamies
12.10.2019, 18:45
No nih.. alkaa olla jo kohta rikollista tuo öljylämmitys. Vesi ilmalämpöpumppua miettiny kun on vesikeskuslämmitys pattereilla ja haaveissa joskus lattialämmitykseen muutella. Onko kokemuksia toimiiko nuo ja onko oikeesti energiatehokas tai edullisempi käyttökustannuksiltaan.. myyjät ku puhuu mitä puhuu.. muttaku hinnat on mielenkiintosia ja kestääkö nuo 10v pitempään.. talo -68 tehty ja 100neliötä ja varastot 40.. välttävä tiiviydeltään.. jos jättas kattilan paluukierron puolelle tai laittas keraimen uunin lakeen? Käyttövettä ja suihkun lattialämmitys niin pakko olla päällä kesäisinkin? Käyttövesi lämmitys voi jääda kattilankin varaan mutta paljokohan tuo syö öljyä? Nyt on menny 2000l reilut löpöä vuosi ja lämmityskäyrät ei ihan kohillaan... onko kellään risuja tai ruusuja ko systeemeistä?? Uskallanko hommata?
Täällä on tullut lämmiteltyä kahdella ilma-ilma Mitsubishi LN35:sella ja varaajan kytkin keväällä toimimaan sähkö aurinkopaneelein. Nyt näyttää lokakuu olevan se, jolloin joutuu laittamaan varaajaan verkkovirtaa. Ehkä helmikuussa voi siirtyä taas aurinkoon. Hienot vehkeet ei ole pakollisia vaan piuhat mahdollista tökätä vastukseen.
Suunnitelmissa joskus ruveta ammentamaan aurinkosähköä lämpöpumpuille ja toki se on mahdollista ilma vesipumpullekin.
Uskaltamista kannattaa arvioida pidemmällä aikajänteellä ja jos pari tonnia on muuten heitettävä öljyyn, kyllä tuolla rahalla muutakin kehittelee.
Melko
A) vähäistä on lämpimän veden käyttö, suihkussa tuskin käydään
B) paljon on rahaa pistetty kennoihin tai
C) fysiikanlait on kumottu
jos aurinkokennoilla lämmittää suomessa käyttöveden 8kk suomessa.
offroadjouni
12.10.2019, 20:45
Minulla on kaksikin itse asennettua VILPiä ja yksi ILP. Talossa ja tallissa on lattialämmitys ja VILPit lämmittävät suoraan veden kiertoa ilman varaajia tai käytössä olevia termostaatteja, joten VILPin ei tarvitse tehdä kovinkaan lämmintä vettä. VILPin hyötysuhde muuttuu nopeasti huonommaksi sen mukaan mitä kuumempaa vettä tehdään. Kuinka lämmintä vettä sinulla menee pattereille nykyisin? Jos öljykattila on uudehko niin sen voisi tietysti jättää VILPin rinnalle jos siihen vaihtoehtoon päätyy. Jos se alkaa olemaan jo ehtoopuolella niin mielummin sitten suoralla sähköllä lisälämpö.
Jos olisi oma talo kyseessä niin en kuitenkaan hankkisi VILPiä patteritaloon. Maalämpö ei ole juurikaan avaimet käteen -VILPiä kalliimpi investointi ja se toimii huomattavasti paremmin patteritalossa. Jos itse saa asennettua ja unohtaa avaimet käteen -tarjoukset niin hinta voi jäädä huomattavasti halvemmaksi. Vielä halvempi ratkaisu puolestaan olisi ILP jos pieni puhaltimen ääni ei haittaa elämää ja on jo tottunut kylmiin lattioihin.
https://lampopumput.info/foorumi/ löytyy varmaan enemmän asiaan vihkiytyneitä neuvojia ja kommentaattoreita.
Lerssinen
12.10.2019, 20:55
Jos on olemassa käyttökelpoinen vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä jo talossa niin ei kyllä kannata pihistellä sitä muutaman tonnin hintaeroa vaan laittaa kerrasta maalämpö. Eniten säästää jos on tilaa niin kaivaa maakierron peltoon, maksaa tonnin kun kaivot on helposti 6~10 T€.
Olen välttänyt kehumasta maalämpöä liikaa mutta minulla on syksystä 2012 lämminnyt tämä iänvanha maalaistalo (1880 rakennettu, reilu 100 neliötä) maalämmöllä ja en ole koko tänä aikana koskenut laitteeseen tikullakaan ensimmäisen talven säätöjen haun jälkeen. Sammutan joskus ukkosten ajaksi kun asun sähkölinjan päässä mutta se ei ole laitteen vika vaan sijainnin :D Laite on niin huoleton kuin olla voi joten uskallan jo alkaa kehua järjestelmää 7 vuoden käytön jälkeen kun on maksanut ittensä heittämällä takaisin.
2767 kWh menee pumpulle vuodessa sähköä, sillä lämpenee myös käyttövesi. Tottakai talossa on myös leivinuuni jota lämmitetään oikein kunnon pakkasilla ja puukiuas saunassa, kaikki on pois lämmityksestä mutta ei tämä talo pelkällä uunilla ja kiukaalla lämpimänä pysy vaikka niissä olis ikuinen tuli.
Tässä osui vain niin hyvin tuo mitoitus kohdalleen maakierron(400m)/pumpun tehon(8kw) ja talon lämmitystarpeen kans että käyntijaksot on soppelin pitkiä eli ei esiinny "katkokäyntiä" ja käynnistyskerrat on optimoitu. Lämmitys on patterijärjestelmä ihan normaalisti joskin keskellä pirttiä on 30 neliön tupa johon laitoin rempan yhteydessä lattialämmön ihan mukavuus-syistä kun lattia kuitenkin oli auki.
tekniikkamies
12.10.2019, 21:12
Melko
A) vähäistä on lämpimän veden käyttö, suihkussa tuskin käydään
B) paljon on rahaa pistetty kennoihin tai
C) fysiikanlait on kumottu
jos aurinkokennoilla lämmittää suomessa käyttöveden 8kk suomessa.
Jos se ei ole ainoa keino, uskallan suositella. Itsellä on käyttövedelle erilinen varaaja ja vaikkei vettä käyttäisi ollenkaan, se kesäaikaan haukkaa merkittävän osan sähköstä. Aurinkoyhteensopivuus tulee siitä kun varaaja on akun omainen.
Asiaa helpottamaan on tullut myyntiin ratkaisuja.
https://www.ebay.co.uk/sch/i.html?_from=R40&_trksid=m570.l1313&_nkw=PWM+MPPT+Heater+Charger+Regulator+Solar+Photo voltaic+Solar+Panels&_sacat=0
Pelkkiin paneeleihin ei saa menemää kauheita rahasummia ja suosii kustannustehokkaita vaihtoehtoja.
Itseä kiinnostaisi käyttöveden lämmityksessä lisäksi puukiukaan hyödyntäminen apuna kun se on muutenkin varaajan lähellä.
tekniikkamies
12.10.2019, 21:25
.
Jos olisi oma talo kyseessä niin en kuitenkaan hankkisi VILPiä patteritaloon. Maalämpö ei ole juurikaan avaimet käteen -VILPiä kalliimpi investointi ja se toimii huomattavasti paremmin patteritalossa. Jos itse saa asennettua ja unohtaa avaimet käteen -tarjoukset niin hinta voi jäädä huomattavasti halvemmaksi. Vielä halvempi ratkaisu puolestaan olisi ILP jos pieni puhaltimen ääni ei haittaa elämää ja on jo tottunut kylmiin lattioihin.
https://lampopumput.info/foorumi/ löytyy varmaan enemmän asiaan vihkiytyneitä neuvojia ja kommentaattoreita.
Itseä yllätti positiivisesti ilmalämpöpumpun lämmön leviäminen oviaukoista huolimatta. Naapurilla on päälämmönlähteenä kaksi ilmalämpöpumppua samassa talossa.
Nyt on myös saunamökissä Mitsubishi LN35 ja se on siitä kiva jos menee suihkuun ja haluaa lämpimään, pikkumökki lämpiää nopeaan. Samoin sinne voi kesällä mennä vilvoittelemaan.
BJ-40/76
12.10.2019, 22:37
No nih.. alkaa olla jo kohta rikollista tuo öljylämmitys. Vesi ilmalämpöpumppua miettiny kun on vesikeskuslämmitys pattereilla ja haaveissa joskus lattialämmitykseen muutella. Onko kokemuksia toimiiko nuo ja onko oikeesti energiatehokas tai edullisempi käyttökustannuksiltaan.. myyjät ku puhuu mitä puhuu.. muttaku hinnat on mielenkiintosia ja kestääkö nuo 10v pitempään.. talo -68 tehty ja 100neliötä ja varastot 40.. välttävä tiiviydeltään.. jos jättas kattilan paluukierron puolelle tai laittas keraimen uunin lakeen? Käyttövettä ja suihkun lattialämmitys niin pakko olla päällä kesäisinkin? Käyttövesi lämmitys voi jääda kattilankin varaan mutta paljokohan tuo syö öljyä? Nyt on menny 2000l reilut löpöä vuosi ja lämmityskäyrät ei ihan kohillaan... onko kellään risuja tai ruusuja ko systeemeistä?? Uskallanko hommata?
Lerssinen: ""Eniten säästää jos on tilaa niin kaivaa maakierron peltoon, maksaa tonnin kun kaivot on helposti 6~10 T€.""
Noiden kaivojen hinta on näköjään "pompsahtanut", mutta pikaisesti nettikaupasta guukkeloituna metri maksaa 33e.
Pari vuotta sitten hinnat oli reilusti alle puolet, kun kyselin tarjouksia 7 metrin pintamaalla, ja 200(250)m kalliota; toki tuo ei sisältänyt putkia eikä kaulusta, eikä sitä "kaivonkantta"
Pari vuotta sitten laskin aika pitkään sitä, että olisiko Vesi-ilmalämpöpumppu vaihtoehto, kun tarkoitus on kuitenkin laittaa vesitakka uuteen omakotitaloon, lämmitettävää on kahdessa kerroksessa noin 200m2, ja autotalli n.60m2 (seinissä villaa 175mm, yläpohjassa 350mm ja ovet OKT umpiovet, tallin pariovessa 70mm uretaania, ja ikkunat 3x selektiivi(x2kalvoa).
Talossa lämmönjako lattialämmityksellä, autotallissa isot patterit seinällä. (siis kovillakin pakkasilla kiertovesi n. 30-35c , autotalliin tarvittaessa lisälämpöä sähköllä)
Rakennusluvassa on Maalämpö, ja kalliokaivo. pehmyttä maata on noin 5-7m, siis putkitettavaa alle 10m.
Maalämmöllä max lämpö ero, siis maalämpönesteen ja lämmitysveden lämpötila ero on n. 30-35 astetta
Vilp:llä max ero olisi ollut yli 60 astetta.
Ja jos vanha okt, patterilämmityksellä, niin patterien lämmitysvesi pitää olla kovilla pakkasilla suuruusluokkaa 60 astetta.
Siis Vilp:n lämpötila ero on suuruusluokkaa 95 astetta.
Ainakaan taannoin, kun yhden kaverin rintamamiestaloon yritettiin saada speksejä noista Vilpeistä, jotka ulottuu -35 astetta pakkasta ja 65 astetta patterivettä, ei löytynyt..... ja parista vastaavasta, joista suht luotettava mittaustieto, niin jo 70 asteen erolla alkoi hyötysuhde olla yksi.....
Patterilämmityksessä:
Tuo Vilp on hyvä, kunhan lämpötilaero pysyy kohtuullisena; kuten Vilp myyjät kertoo, niin "murto-osa" alasta on tuota huonon hyötysuhteen aikaa.
Toki suomessa n. 50% ajasta ei tarvita juurikaan lämmitystä.... vilp toimii jopa paremmalla hyötysyhteella, kuin maalämpö.
ja seuraava 30% ajasta vilp toimii suht hyvin, hyötysuhteessa jää maalämmöstä.
ja tuo kylmin 20% maalämpö toimii hyvin, jopa kohtuullisella hyötysyhteella, kun taas Vilp ei toimi oikeastaan ollenkaan, hyötysuhde aika lähellä 1.
Jos kattila on jo iäkäs niin uusimalla kattilan säästää lämmityskuluissa jo melkoisesti.
Ja on lämmitysjärjestelmä mikä hyvänsä niin jokaisen kannattaa tarkistaa seuraavat asiat:
1. Tarkista talon eristykset ja ikkunoiden ja ovien tiivistykset
2. Tarkista, ettei talon sisälämpötila ole yli 21 astetta.
3. Mieti, onko lämpimän käyttöveden kulutuksessa vähentämisen varaa.
4. Pidä lämmityslaitteet hyvässä kunnossa – säännöllinen huolto!
Öljylämmityksessä (ja puulämmityksessä) on se ongelma, että hyötysuhde on äärettömän huono silloin, kun lämmitystarve on vähäinen. Järjestelmän lämmitys itsessään siis imaisee suhteessa paljon energiaa. Padat, kattilat, putket, savupiiput, pannuhuone jne lämmitetään pienen käyttövesimäärän kuumentamiseksi. Yleenä vielä pellit on auki yötä-päivää.
Tuo lämmityskauden ulkopuolinen lämmitystarve kannattaisi siis kattaa jotenkin muuten. Kovien pakkasten aikaan tilanne onkin vähän monimutkaisempi. Jos öljylämmittäjät lämmittäisivät silloin sähköllä tai lämpöpumpulla, Suomesta loppuisi sähkö, tai ainakin sen hinta nousisi aika järjettömiin lukemiin.
Jos vaikkapa 190 000 taloutta lämmittää kovilla pakkasilla öljyllä, keskimäärin 15 kW teholla, menisi sen korvaamiseen 2850 MW sähköteho (tarvittaisiin noin kolme ydinreaktoria). Ilppi/vilppi ei tuohon auta, maalämpö auttaisi jonkin verran. Hankalaa tulisi silti. Päättäjien kannattaisi siis miettiä, mitä toivovat. Pelkkä öljypolttimien romuttaminen ei tilannetta ratkaise.
tekniikkamies
13.10.2019, 11:03
Öljylämmityksessä (ja puulämmityksessä) on se ongelma, että hyötysuhde on äärettömän huono silloin, kun lämmitystarve on vähäinen. Järjestelmän lämmitys itsessään siis imaisee suhteessa paljon energiaa. Padat, kattilat, putket, savupiiput, pannuhuone jne lämmitetään pienen käyttövesimäärän kuumentamiseksi. Yleenä vielä pellit on auki yötä-päivää.
Tuo lämmityskauden ulkopuolinen lämmitystarve kannattaisi siis kattaa jotenkin muuten. Kovien pakkasten aikaan tilanne onkin vähän monimutkaisempi. Jos öljylämmittäjät lämmittäisivät silloin sähköllä tai lämpöpumpulla, Suomesta loppuisi sähkö, tai ainakin sen hinta nousisi aika järjettömiin lukemiin.
Jos vaikkapa 190 000 taloutta lämmittää kovilla pakkasilla öljyllä, keskimäärin 15 kW teholla, menisi sen korvaamiseen 2850 MW sähköteho (tarvittaisiin noin kolme ydinreaktoria). Ilppi/vilppi ei tuohon auta, maalämpö auttaisi jonkin verran. Hankalaa tulisi silti. Päättäjien kannattaisi siis miettiä, mitä toivovat. Pelkkä öljypolttimien romuttaminen ei tilannetta ratkaise.
Fossiilisen öljyn saatavuuden vaikeutuminen tuntuu todennäköisemmältä kuin sähkön loppuminen.
Vanhaa öljy tai puusysteemiä ei tarvi ottaa pois jos uusia vaihtoehtoja tulee vähitellen rinnalle. Ilmalämpöpumpun voi aluksi laittaa ihan läpällä ja muita keinoja kun on hyvä suunnitelma ja tarjous.
Ainakin nyt tuntuu olevan ihan hyvä lämpöpumppuilma.
Se ei varmaan onnistu, että naapurustossa tehtäisiin yhteistyötä. Jos onnistuisi, silloin voisi olla yhteisiä järjestelmiä.
Maalämpö. Lerssinen kertoi kaiken oleellisen. Itsellä ollut jo kymmenisen vuotta. Käynnistyskortin jouduin vaihtamaan kun edellinen kyzvähti ilmeiseti ukkosen tms.takia. Maksoi jtn.300 egesteriä.
Keruupiiri on tontissa. Jos putkitongit kestää räpylässä niin asennus onnistuu sähköjä lukuunottamatta itseltäkin....
BJ-40/76
14.10.2019, 00:41
Öljylämmityksessä (ja puulämmityksessä) on se ongelma, että hyötysuhde on äärettömän huono silloin, kun lämmitystarve on vähäinen. Järjestelmän lämmitys itsessään siis imaisee suhteessa paljon energiaa. Padat, kattilat, putket, savupiiput, pannuhuone jne lämmitetään pienen käyttövesimäärän kuumentamiseksi. Yleenä vielä pellit on auki yötä-päivää.
Tuo lämmityskauden ulkopuolinen lämmitystarve kannattaisi siis kattaa jotenkin muuten. Kovien pakkasten aikaan tilanne onkin vähän monimutkaisempi. Jos öljylämmittäjät lämmittäisivät silloin sähköllä tai lämpöpumpulla, Suomesta loppuisi sähkö, tai ainakin sen hinta nousisi aika järjettömiin lukemiin.
Jos vaikkapa 190 000 taloutta lämmittää kovilla pakkasilla öljyllä, keskimäärin 15 kW teholla, menisi sen korvaamiseen 2850 MW sähköteho (tarvittaisiin noin kolme ydinreaktoria). Ilppi/vilppi ei tuohon auta, maalämpö auttaisi jonkin verran. Hankalaa tulisi silti. Päättäjien kannattaisi siis miettiä, mitä toivovat. Pelkkä öljypolttimien romuttaminen ei tilannetta ratkaise.
Melko paljon tuo 15kW, lämmittämiseen, olisiko ilman käyttövettä 8 kW lähempänä? Ja tuo, että vilp ei pudota kulutusta, pitänee paikkaansa, varsinkin jos lämmitys pattereilla. Jos lattialämmitys, niin tilanne pikkasen parempi.
Tuo ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan + lämpötiloilla (ja todella kiva kun pitää jäähdyttää) hyötysuhde tippuu todella paljon, kun lämpötilaero (ulkoilman ja sisälämpötilan ero) kasvaa, ja lämpöähän tarvitaan sitä enemmän, mitä suurempi lämpötilaero on.
Maalämmön etu on siinä, että maan/kaivon lämpötila on aina vähintään suuruusluokkaa -5 astetta, tai joku on epäonnistunut.
siis maalämmöllä hyötysuhde on kylmilläkin pakkasilla yli 2, ja jos lattialämmitys niin yli 3.
Siis jos maalämpö, lattialämmitys ja lämmitystarve olisi tuo arvioimani 8 kW, niin sähköä tarvitaan noin 2,5 kW.
Maalämmössäkin on jonkin tason "ongelma" tuo Lämmin käyttövesi; senhän pitää olla yli? 60 astetta. siis kesällä koko systeemiä käytetään vain veden lämmitykseen, ja perinteisesti tuo käyttövesi lämmitetään tuolla lähes nolla-asteisesta vedestä.
Varsinkin pieniä vesimääriä lämmitettäessä hyötysuhde on huono, toki "normaalisti" reilusti yli yksi, nykyisin suuremmilla kulutuksilla varmaan yli 3? (arvaus)
Toinen "ongelma" on syksyllä ja keväällä, siis kun lämmitetään myös taloa:
Talon lämmitys onnistuu, myös pattereilla, jopa alle 30 asteen vedellä.
silloin pitää "tehdä" kahta eri lämpöä; 30 ja 60 astetta, ja MLP:n tehosta käytetään vain suuruusluokkaa alle 10% (arvaus).
Toki nuo lämpöpumppujen kevät-/kesä-/syksy- hyötysyhde ongelmat on pieniä, kun verrataan hyötysuhdetta vuositasolla.
Ja sähkön hinta (pörssisähkö) on huomattavan halpaa verrattuna talvikauteen.
Öljylämmityksen Polttoöljy maksaa käytännössä melkein saman Juhannuksena ja Jouluna. ja monesti öljysäiliö on niin iso, että siihen mahtuu vuoden polttoöljyt, tai ainakin niin iso, ettei tarvi tilata helmikuussa...
Tuo Käyttöveden lämmitys:
Olisiko mahdollista tehdä se "monivaiheisesti": siis onko jopa kielletty?
Öljylämmitys kattila ohitetaan 3-tie hanalla, ja tuo "kesä- asento" muodostuu esim. 500-3000 litran varaajasta (josta voi ottaa lämpöä myös huoneiden lämmitykseen) jonka vettä lämmitetään vesi- aurinkopaneeleilla, ja siinä on kierukat käyttövedelle, ja sen kierukasta vesi menee esilämmitettynä 300 litran "normaaliin" lämminvesivaraajaan, jossa on kaksi sähkövastusta ja termostaattia;
Toinen , Aurinkopaneelien (sähkö; katolla tms. varjottomassa paikassa olevat paneelit, esim. 600w tai 2000w tai jopa niin paljon, että saa syötettyä sähköä 230V järjestelmään mm. jääkaapin yms tarpeisiin)
Aurinkosähkön termari säädetään 95 asteeseen, ja tuo 230v verkkosähkön termari pitää vissiin säätää (määräysten mukaan) 60c tai 61c?
Nuo "normaalit" 300 litran lämminkäyttövesi varaajat on kohtalaisen hyvin eristetty, mutta 100-200mm lisälämmön eristystä ei varmaan ole liioittelua, jos pyritään lämmittämään aurinko sähköllä.
ja tuo nykyinen, lämpimän käyttöveden kierto, siis lämpimän käyttövesipiirin viimmeinen haara/piste, sitä kautta kierrätetään kuumaa, 60 asteista vettä, sähköpumpulla; yhdessä kaukolämpökeskuksessa/vaihtinpaketissa, oli tuo pumppu reilusti ylimitoitettu, olikohan 20? vai 30? Wattinen. (suomalainen kaukolämpö vaihtimen/keskuksen valmistaja, "noin vuosituhannen vaihteessa"
Tuo lämpimän käyttöveden kierto säästää vettä, mutta hukkaa lämpöenergiaa: jos esim. käydään suihkussa joka päivä, ja tuota käyttövesiputkea on esim. 15metriä, niin tuon lämpimän käyttövesikerron lämpöhäviöt kasvaa huomattavan suureksi, sillä siellä ei ole yleensä/pahimmillaan kuin 10-15mm solumuovieristettä, ja paluukierrossa samaten?
Toki "lämmintä" vettä pitää juoksuttaa viemäriin kaljapullon verran, kun menee suihkuun. ja jos vesi maksaa vaikka 3e/m3 , niin vuodessa tuo "veden tuhlaus" maksaa alle euron....
Ja sähkön hinta: jos joku on varmaa, niin se, että hinta nuosee?
Sähkö/Lataushybridi autoja oli pari vuotta sitten niin vähän, että ne "kohtaamiset" oli harvinaisia.
Jos tuo 95 gramman raja ei peruunnu, niin vuoden; taikka parin päästä ajellaan prosetuaalisesti jo huomattava osa verkkosähköllä, ja se ei huoleta ketään;
Rakennetaan vaan noita vähintään 50 kW latauspisteitä....
(Olisipa "lasipallo" joka kertoisi lataus-sähkön hinnan vuonna 2025, joulu- uusivuosi- ja pääsiäis- ruuhkassa; -> tuolla on teidän (autoilijan-) sopimus- latauspaikka... (jonoa muutama tunti, köyhät kyykkyyn)
ja; """Tuossa olisi "villi- ei sitoutunut" latauspaikka, 20x hinnalla saat 50kw lataustehon, jos syöt meillä"""
siis tyypillinen 50 kwh maksaa noin 5 euroa, jos noita kiinteitä kuluja ei huomioida.
-> kuinka moni lapsiperhe on valmis maksamaan lisähintaa JOPA 95 euroa, ettei tarvi odottaa jonossa tunteja?
Lerssinen
14.10.2019, 07:01
Maalämmössäkin on jonkin tason "ongelma" tuo Lämmin käyttövesi; senhän pitää olla yli? 60 astetta. siis kesällä koko systeemiä käytetään vain veden lämmitykseen, ja perinteisesti tuo käyttövesi lämmitetään tuolla lähes nolla-asteisesta vedestä.
Varsinkin pieniä vesimääriä lämmitettäessä hyötysuhde on huono, toki "normaalisti" reilusti yli yksi, nykyisin suuremmilla kulutuksilla varmaan yli 3?
öö ? Käyttöveden teko kesäisin se juurikin on energiatehokasta.. Maakiertolitku on yleensä jossain kymmenen asteen huiteilla ainakin pintaputkistossa joten se oman varaajan (180l) lämmitys hoituu varmaan kymmenessä minuutissa kun hyötysuhde on aika kova. Maalämpö lämmittää sen käyttöveden lämpötilan muistaakseni viidenkympin korville eikä sen enempää kun sitten se hyötysuhde tippuu radikaalisti. Varaaja on siis ihan integroituna siihen pumppuun kiinni, ei erillinen eikä järjestelmä silloin kierrätä vettä talossa vaan lämmittää pelkästään varaajan sisältämää vettä.
Se on totta että kerran viikossa käy varaajassa sähkövastuksilla legionellakuumennus, maalämpö lämmittää veden 55 asteeseen ja siitä sähkövastuksella loput mutta ei se siitä mitään energiatuhlaria tee.
Sitten tuo patterilämmitys, on totta että pumpun oli se sitten maasta imevä tai ilmasta hyötysuhde laskee jos patterikiertoon pitää saada todella kuumaa vettä. Yleensä nämä on tullu vastaan joissain vanhoissa öljytaloissa missä on aikanaan laitettu yksilehtiset pikkupatterit jotka sitten on niin kuumina että polttaa kätensä kun ottaa patterista kiinni :o
Kävin juuri ottamassa kuvan omasta lämpökäyrästä
https://karavaanari.org/kuvat/1571029133.jpg
Laitoin -25 asteeseen tuon spotterin eli jos ulkona on -25 niin talon kiertoon lähtee 42 asteinen vesi jonka pumppu tekee erittäin hyvällä hyötysuhteella vielä. Tämä siis patterit seinillä olevaan taloon, sen toki sanon että patterit on vanhoja kaksilehtisiä jotka soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin, ne kierrätin edellisestä järjestelmästä suoraan. Huuhdoin vain sisältä ja maalasin pihalla ruiskulla uusiksi :D
Tämä talohan ei siis muistutuksena todellakaan ole mikään uusi energiatehokas malli vaan 1880 tähän siirretty mitensattuu-eristetty maalaishirsitalo.
tekniikkamies
14.10.2019, 09:24
Keksinyt varteenotettavaksi ideaksi, että varaaja tasavirtaa voi ohjata mppt säätimen kautta muuallekin ja sellainen mppt voi olla myös verkkoinvertterissä.
Jännitteen voi laittaa sellaiseksi, että se kelpaa varaajalle ja muuhunkin. Silloin tähän voi kytkeä useamman paneelisarjan.
Mppt voi olla paneelin perässä suoraankin tai myös mikroinvertteri on mahdollinen:
https://www.solaredge.com/us/products/power-optimizer#/
Tällä idealla vaikka joku 30 paneelin n. 3000 euron paneelikasa tekee kuitenkin jotain myös talvella jos lumet saa pois. Elektroniikka ei ole pakollista, mutta sillä saa sähköä muuhunkin.
Aparaatti
14.10.2019, 11:09
Miten lämpimäksi patterivesi saadaan maalämmöllä? Jos ei ole vesikiertoa lattiassa niin riittääkö maalämpö lämmittämään huushollin jos yksikerroksiset patterit vanhojen vetävien ikkunoiden alla :D
Lerssinen
14.10.2019, 13:53
https://blog.bosch-climate.fi/maalampo-8-myyttia
1. Maalämpö ei tuota riittävän kuumaa vettä patteriverkkoon
Maalämpöpumput kykenevät parhaimmillaan tuottamaan kompressorilla ilman sähkövastusta lämmitysverkostoon 65-asteisen menoveden. Näin korkea menoveden lämpötila riittää käytännössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kovimmillakin pakkasilla lämmittämään talon toivottuun sisälämpötilaan.
Jos menoveden lämpötilat ovat korkeammat kuin 65 astetta, se ei tarkoita, ettei maalämpö soveltuisi taloon käytettäväksi. Usein vanhan järjestelmän automatiikalla ajetaan patteriverkostoon liian kuumaa vettä ja yksittäisten tilojen lämpötila säädetään halutuksi termostaattiventtiileillä.
No, kauppiaathan kehuu aina omaansa mutta sellainen yleinen konsensus on että erittäin hyvällä hyötysuhteella päästään kun pysytään 50 asteen nurkilla, siitä ylöspäin tehosuhde auttamatta tippuu..
Miten lämpimäksi patterivesi saadaan maalämmöllä? Jos ei ole vesikiertoa lattiassa niin riittääkö maalämpö lämmittämään huushollin jos yksikerroksiset patterit vanhojen vetävien ikkunoiden alla :D
On minulla ainakin riittänyt -68 valmistuneessa talossa, pattereille menee muistaakseni 54 asteista vettä.
Parempi hyötysuhde lattialämmityksellä toki olisi kun voisi ajaa lämmitykseen 20 astetta viileämpää vettä.
Thermian sivuilla "suuntaa antava" laskuri maalämmön säästöistä.
Nykyisen energialähteen vaihtoehdot: suora sähkö, vesikierto ja öljy.
https://www.thermia.fi/maalampo/maalampo1/maalampo_saastot/
Olisin laskenut paljonko säästää jos vaihtaa hakelämmityksen maalämmölle. :)
Ei onnistunut.
Motivalta löytyy "puolueeton" lämmitysenergiavertailu jossa mukana myös investointikustannukset. Tuoltakin puuttuu kyllä hake ja halko vaihtoehdot. En katsonut sen tarkemmin että on milloin päivitetty energian hinnat ja laitteistojen kustannukset.
http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/
No nii alkaa mielipiteitä tulla. Maalämpöä mietin mutta pieni tontti taajamassa niin kaivohommiksi menisi eli ei varaa. Hake muuten mutta eiköhän siitä joku katkera itke ku pyykit tuoksuu. Lämmityskäyrähän tässä on aika jyrkkä kattilalla, olikohan 60asteista mitä kiertoon läks yli -30 pakkasilla. Ja kattilaa pien +70 että happi erottuu ja käyttövesi on puhasta. Kai maalämmöllä sitä +50 tekee ja ilmavesilämpöpumpulla +40.. soveltuis lattialämmitykseen. Mutta just nyt en investois kovin paljoa.. entisessä talossa oli ilmalämpöpumppu ja isot uunit.. ne riitti lämmitykseen.. ja suorasähköön verraten liki puolet meni vähempi sähköä.eikä puhallus tai ääni häirinny kun tottui. Kun äkkiseltään investointi vesi ilma lämpöpulla ei juuri säästäis jos pumppu kestää 10vuotta. Voi toki olla että laskin väärin hankinta hinta+sähkönkulutus verraten öljy ja mitä kattilakestää.
tekniikkamies
14.10.2019, 20:54
No nii alkaa mielipiteitä tulla. Maalämpöä mietin mutta pieni tontti taajamassa niin kaivohommiksi menisi eli ei varaa. Hake muuten mutta eiköhän siitä joku katkera itke ku pyykit tuoksuu. Lämmityskäyrähän tässä on aika jyrkkä kattilalla. Ja kattilaa pien +70 että happi erottuu ja käyttövesi on puhasta. Kai maalämmöllä sitä +50 tekee ja ilmavesilämpöpumpulla +40.. soveltuis lattialämmitykseen. Mutta just nyt en investois kovin paljoa.. entisessä talossa oli ilmalämpöpumppu ja isot uunit.. ne riitti lämmitykseen.. ja suorasähköön verraten liki puolet meni vähempi sähköä.eikä puhallus tai ääni häirinny kun tottui. Kun äkkiseltään investointi vesi ilma lämpöpulla ei juuri säästäis jos pumppu kestää 10vuotta. Voi toki olla että laskin väärin hankinta hinta+sähkönkulutus verraten öljy ja mitä kattilakestää.
Mulla esimerkiksi on sähkönkulutus viimepäivät pyörinyt kahdella ilmalämpöpumpulla, saunan lattialämmityksellä, kotitalouspuuhilla ja naapurille menevällä valovirtajohdolla, jossa yleensä yksi pieni patteri 20 kilowattitunnin ympäristössä. Kesäkuussa löytyi päivä, jolloin vähän alle 2 kilowattituntia.
Varaaja vielä auringon voimin.
Mikset hommaisi jo nyt ilmalämpöpumpun ja jatka hanketta tarvittaessa muilla keinoin?
Mulla esimerkiksi on sähkönkulutus viimepäivät pyörinyt kahdella ilmalämpöpumpulla, saunan lattialämmityksellä, kotitalouspuuhilla ja naapurille menevällä valovirtajohdolla, jossa yleensä yksi pieni patteri 20 kilowattitunnin ympäristössä. Kesäkuussa löytyi päivä, jolloin vähän alle 2 kilowattituntia.
Varaaja vielä auringon voimin.
Mikset hommaisi jo nyt ilmalämpöpumpun ja jatka hanketta tarvittaessa muilla keinoin?
Tämäkin on ollut mielessä.. tähän riittäis 1ilmalämpöpumppu ja hyvä leivin uuni.. mutta vesikiertoinen lattialämmitys pesutiloissa ja käyttövesi.. no aurinkokennoilla ja vastus lisäksi. Pitänee miettiä vielä mutta kyllähän tuo öljy kallistuu ja kunhan eivät kielläkkin .. visioita ois.. ja lie tämänkylän aurinkoisimpia tontteja ja loiva katto
tekniikkamies
14.10.2019, 21:28
Tämäkin on ollut mielessä.. tähän riittäis 1ilmalämpöpumppu ja hyvä leivin uuni.. mutta vesikiertoinen lattialämmitys pesutiloissa ja käyttövesi.. no aurinkokennoilla ja vastus lisäksi. Pitänee miettiä vielä mutta kyllähän tuo öljy kallistuu ja kunhan eivät kielläkkin .. visioita ois.. ja lie tämänkylän aurinkoisimpia tontteja ja loiva katto
Tällä palstalla kyselin lämpöpumppujen perään tuli Mitsubishi LN35. Sellainen tuli myös pikkumökkiin ja härveli sopeutuu näköjään aika hyvin eri suuruisiin tiloihin.
Jäi kiinnostamaan myös tehokkaampi malli LN50.
https://www.biottori.fi/tuote/ilmalampopumppu-mitsubishi-electric-msz-ln50-lammityskayttoon
Mitusubishi mainostaa hyper heatingiä, että pitää tehot varsin kylmässä ja ei siitä hönkä ihan helpolla lopu. Ihan vakaval naamal, että ainakin tuollainen LN50 hönkii aika hitosti isommalla ulkoyksiköllä.
Tuo ois tavallaan helppo ratkasu kun itse ei tarvis tehdä paljon kuin valita hyvät paikat sisä ja ulkoyksikölle.
BJ-40/76
16.10.2019, 00:11
öö ? Käyttöveden teko kesäisin se juurikin on energiatehokasta.. Maakiertolitku on yleensä jossain kymmenen asteen huiteilla ainakin pintaputkistossa joten se oman varaajan (180l) lämmitys hoituu varmaan kymmenessä minuutissa kun hyötysuhde on aika kova. Maalämpö lämmittää sen käyttöveden lämpötilan muistaakseni viidenkympin korville eikä sen enempää kun sitten se hyötysuhde tippuu radikaalisti. Varaaja on siis ihan integroituna siihen pumppuun kiinni, ei erillinen eikä järjestelmä silloin kierrätä vettä talossa vaan lämmittää pelkästään varaajan sisältämää vettä.
Se on totta että kerran viikossa käy varaajassa sähkövastuksilla legionellakuumennus, maalämpö lämmittää veden 55 asteeseen ja siitä sähkövastuksella loput mutta ei se siitä mitään energiatuhlaria tee.
Sitten tuo patterilämmitys, on totta että pumpun oli se sitten maasta imevä tai ilmasta hyötysuhde laskee jos patterikiertoon pitää saada todella kuumaa vettä. Yleensä nämä on tullu vastaan joissain vanhoissa öljytaloissa missä on aikanaan laitettu yksilehtiset pikkupatterit jotka sitten on niin kuumina että polttaa kätensä kun ottaa patterista kiinni :o
Laitoin -25 asteeseen tuon spotterin eli jos ulkona on -25 niin talon kiertoon lähtee 42 asteinen vesi jonka pumppu tekee erittäin hyvällä hyötysuhteella vielä. Tämä siis patterit seinillä olevaan taloon, sen toki sanon että patterit on vanhoja kaksilehtisiä jotka soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin, ne kierrätin edellisestä järjestelmästä suoraan. Huuhdoin vain sisältä ja maalasin pihalla ruiskulla uusiksi :D
Tämä talohan ei siis muistutuksena todellakaan ole mikään uusi energiatehokas malli vaan 1880 tähän siirretty mitensattuu-eristetty maalaishirsitalo.
Sorry, mutta käsinkö oikein: Sulla on pintaputkisto, josta kesällä tulee noin 10c "litkua" ,
ja
""""Se on totta että kerran viikossa käy varaajassa sähkövastuksilla legionellakuumennus, maalämpö lämmittää veden 55 asteeseen ja siitä sähkövastuksella loput mutta ei se siitä mitään energiatuhlaria tee.""""
En kyseenalaista sitä, että maalämpöpumppu vois tehdä tämän, mutta jos "pintaputkisto" niin tuo 10 astetta kuulostaa lämpimältä, varsinkin jos maalämpö ns. jatkuvuustilassa, siis ei ensimmäinen kevät.?
En osaa sanoa, missä vika, jos +10c maalämpönesteestä maalämpöpumppu ei "kissauta" käyttövettä yli 60.... vaan tekee sen suoralla sähköllä?
Minkälaisessa maastossa; siis savipeltoa tms, kuinka pitkästi ja kuinka syvällä putkisto on?
Lerssinen
16.10.2019, 07:22
Miksen minä nyt ymmärrä mitä tarkoitat :o
Talvella maakiertolitku on asteen pari plussalla, syksyllä se n10 astetta ja jos on oikeen kuuma loppukesä niin saattaa olla jopa 12 astetta mikä on jo turhankin lämmintä ja ihan normaalia maakiertoisen käyttäytymistä, kaivothan voi jopa jäätyä talvisin jos ne on alimitoitettu, 400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on.
Sitten ihan maalämmön kompuran takia se noin 50~55 on käyttövedelle sopiva lämpötila josta sitten sähköllä käytetään sitä yli +65 asteessa, tavasin tuossa ohjekirjaa asian tiimoilta ja se legionellakuumennus on 14 päivän välein eli kerran kahdessa viikossa. 180 litran nosto 55 asteesta 65 asteeseen sähköllä kahden viikon välein ei kyllä kerkiä paljoa kilowatteja imaista :rolleyes: Tietysti jollain muulla on enempi/vähempi sitä käyttövettä ja tämä riippuu oman järjestelmän koosta mutta täällä nyt tällälailla.
Selvennän vielä että nyt tässä puhutaan siis käyttövedestä koko ajan, ei lämmityksestä ja tuo käyttöveden varaajan n 55 asteen lämpötila tulee juuri siitä tehokkuusalueesta, jos kompuralla tuutataan käyttövettä kuumemmaksi se alkaa kärsiä ihan fyysisesti siitä ja samalla hyötysuhde tippuu.
Onhan vielä olemassa sitten tulistuspumppuja jotka nappaa sieltä kompuran kuumakaasupuolelta erikseen sitä kuuminta sinne käyttövesivaraajaan, niillä saadaan käyttövesi sitten jopa sinne 65 asteeseen toki kalliimmalla tekniikalla..
Kiinnostava aihe tuo maalämmön maahan kaivettu kierto.
Pari kysymystä siitä: Kuinka syvälle se pitää tai kokemusperäisesti on kaivettu? 2m lienee yleinen routaraja?
Minkälaista putkea siinä käytetään? Sattuisi olemaan 32mm PE siniraitaputkea ja siihen hitsattavia liittimiä varastossa.
Olisiko peräti suositella jotain merkkiä ja mallia maalämpöpumpusta? Noitahan on satoja? erilaisia ja välillä on jotain kampanjatarjouksia. Hankala ostaa tarjouksesta kun ei tunne laitetta, voi jäädä joku tarpeellinen ominaisuus pois?
Lerssinen
16.10.2019, 11:31
Noin 1 ~ 1.2 metriä se ohjearvo on.. Ylempänä tahtoo mennä kylmäksi talvella ja syvemmällä ei kerkiä kesä lämmittää.. Lämmöntuotosta sanotaan että maakierolla on hieman heikompi kuin kaivoilla ja tähän vaikuttaa tottakai maantiede että missäpäin suomea on. Silti se että maakierron kaivaa tonnilla putkineen johonkin peltoon ja poraus on tosissaan maalajista riippuen 8~10T€ niin sitä hintaeroa ei taida saada koskaan takaisin kaivon oletetulla tehokkuudella.
Hankala näitä on verrata kun ei ole kahta laboratorio-olosuhdetta vierekkäin, se joka toimii toisella ei välttämättä toisella pelaa.
On olemassa omaa maalämpöputkea jolla on hieman paremmat lämmönkeruuominaisuudet mutta heikompi mekaaninen kestävyys.
Suurin osa (minäkin) käyttää ihan normaalia siniraitaPEM:iä ja nelikymppistä.
Merkkejä ja malleja on tosiaankin paljon ja omana tuontina kyllä säästää hankinnassa. Minun peruste omalle pumpulle oli se että tässä tulee kompressoriyksikkö kiskoilla ulos huollettavaksi ilman pumpun paikallaanpurkua.
En nimittäin edes kuvittele että laite ihan ikuinen olisi mutta tässä mallissa talon lämmitys jatkuu tarvittaessa sähköllä jos kompura menee pajalle..
Edelleenkään ei taida muita malleja juuri olla missä huolto olisi näin kätevää
https://karavaanari.org/kuvat/1571218146.jpg
Nämähän joutuu laskemaan joka kiinteistölle erikseen että minkätehoisen laitteen laittaa, liian isokaan ei ole hyvä kun tulee pätkäkäyntiä ja liian pieni sitten on vain liian pieni. Nyrkkisääntönä nyt kuitenkin niin että liian pieniä on asennettu ihan liikaa kuin liian isoja. Jos laskelmat on vähänkään kiikkukaakku jollain raja-arvolla lämmitystarpeen suhteen ota aina isompi.
No nii alkaa mielipiteitä tulla. Maalämpöä mietin mutta pieni tontti taajamassa niin kaivohommiksi menisi eli ei varaa. Hake muuten mutta eiköhän siitä joku katkera itke ku pyykit tuoksuu. Lämmityskäyrähän tässä on aika jyrkkä kattilalla, olikohan 60asteista mitä kiertoon läks yli -30 pakkasilla. Ja kattilaa pien +70 että happi erottuu ja käyttövesi on puhasta. Kai maalämmöllä sitä +50 tekee ja ilmavesilämpöpumpulla +40.. soveltuis lattialämmitykseen. Mutta just nyt en investois kovin paljoa.. entisessä talossa oli ilmalämpöpumppu ja isot uunit.. ne riitti lämmitykseen.. ja suorasähköön verraten liki puolet meni vähempi sähköä.eikä puhallus tai ääni häirinny kun tottui. Kun äkkiseltään investointi vesi ilma lämpöpulla ei juuri säästäis jos pumppu kestää 10vuotta. Voi toki olla että laskin väärin hankinta hinta+sähkönkulutus verraten öljy ja mitä kattilakestää.
Paljonko on neliöitä? Ja mikä merkkaa, niin paljonko on nurtsia, eli semmosta pihaa joka on talvella lumen alla?
Maakierto tarvii neliön per putkimetri, eli 400 metriä = 400 neliötä.
E. Foorumilainen Lerssinen todistaa edelleen erittäin vahvasti...
Kiinnostava aihe tuo maalämmön maahan kaivettu kierto.
Pari kysymystä siitä: Kuinka syvälle se pitää tai kokemusperäisesti on kaivettu? 2m lienee yleinen routaraja?
Minkälaista putkea siinä käytetään? Sattuisi olemaan 32mm PE siniraitaputkea ja siihen hitsattavia liittimiä varastossa.
Olisiko peräti suositella jotain merkkiä ja mallia maalämpöpumpusta? Noitahan on satoja? erilaisia ja välillä on jotain kampanjatarjouksia. Hankala ostaa tarjouksesta kun ei tunne laitetta, voi jäädä joku tarpeellinen ominaisuus pois?
Näitä maakiertoja nyt kahteen paikkaa laittaneena...suunnilleen metrin syvyyteen ja putki on ollut 40x2,5 eli normi vesijohtoa hieman ohuempiseinämäistä. Tullut paketissa mukana, 2 300 metrin lenkkiä on upotettu kumpaankin kohteeseen.
BJ-40/76
16.10.2019, 22:45
Miksen minä nyt ymmärrä mitä tarkoitat :o
Talvella maakiertolitku on asteen pari plussalla, syksyllä se n10 astetta ja jos on oikeen kuuma loppukesä niin saattaa olla jopa 12 astetta mikä on jo turhankin lämmintä ja ihan normaalia maakiertoisen käyttäytymistä, kaivothan voi jopa jäätyä talvisin jos ne on alimitoitettu, 400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on.
Sitten ihan maalämmön kompuran takia se noin 50~55 on käyttövedelle sopiva lämpötila josta sitten sähköllä käytetään sitä yli +65 asteessa, tavasin tuossa ohjekirjaa asian tiimoilta ja se legionellakuumennus on 14 päivän välein eli kerran kahdessa viikossa. 180 litran nosto 55 asteesta 65 asteeseen sähköllä kahden viikon välein ei kyllä kerkiä paljoa kilowatteja imaista :rolleyes: Tietysti jollain muulla on enempi/vähempi sitä käyttövettä ja tämä riippuu oman järjestelmän koosta mutta täällä nyt tällälailla.
Selvennän vielä että nyt tässä puhutaan siis käyttövedestä koko ajan, ei lämmityksestä ja tuo käyttöveden varaajan n 55 asteen lämpötila tulee juuri siitä tehokkuusalueesta, jos kompuralla tuutataan käyttövettä kuumemmaksi se alkaa kärsiä ihan fyysisesti siitä ja samalla hyötysuhde tippuu.
Onhan vielä olemassa sitten tulistuspumppuja jotka nappaa sieltä kompuran kuumakaasupuolelta erikseen sitä kuuminta sinne käyttövesivaraajaan, niillä saadaan käyttövesi sitten jopa sinne 65 asteeseen toki kalliimmalla tekniikalla..
Onko tuo sinun maalämpö järjestelmä pelkästään Lämmitykseen?
Siis ollaan periaatteessa samaa mieltä, kaivo ja vaaka keruupiiri on parempi
kylmässä suomessa, kuin ilmasta- veteen lämpöä siirtavä Vilp.
Ja käsittääkseni olemme samaa mieltä siitä, (monen kirjoittajan kanssa) että tuo lämpötilaero; siis keruupiirin (neste taikka ilma-) ja lämmityspiirin, vettä joko lämmitykseen taikka kuumaa käyttövettä, ero pitäisi olla pieni; Periaatteessa sitä parempi, mitä pienempi (varauksin) mutta tuo lämpötilaero suuruusluokkaa 30 astetta on suomessa "hyvä", ja kun lämpötilaero kasvaa yli 40 asteen, niin "kohtalainen", ja yli 50 voi olla (sähkö)hyötysuhteeltaan yli 1
Tuo maalämpöpumpun sisäinen käyttövaraaja, oli muutama vuosi sitten aika huonosti eristetty, myös noissa "kuumakaasu-tms" maalämpöpumpuissa.
Noissa oli aikanaan "markkinointi valttina" tuo "muuten käyttämättä? jäävä korkea? lämpötila tms.
Nuo kertomasi maapiirin nesteen tulo (pumpulle), lämpötilat, kiepin pituus ja energiantarve vain jäi "mietityttämän": (toki paikalliset olosuhteet vaikuttaa paljon)
http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/
Tuon mukaan:
Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c
Näillä seutuja, nuo perinteiset "maakellarit" toimii huomattavan hyvin....
- ja tuo "400 metrin kieppi sitä moreenimaassa putkea täällä on"
Mulla ei yhtään voimassaolevaa tarjousta reilu 200m reijästä.....
Omaa faktaa...
Viimeisen vuoden kulutus on ollut 11800kwh sisältäen kaiken.
Ennen maalämpöä oli 28500kwh
kauha-apina
17.10.2019, 06:28
maalämpöön ollan parasta aikaa siirtymässä meilläkin,eilen sai porari kaivot tehtyä.
2x200metrisiä kaivoja tuli n.11 500€ kustantaa,hinta sisältää 6metriä putkitusta per kaivo.
myös maapiiri olis ollu mahdollista tehdä mutta päädyttiin kuitenkin kaivoihin.
maapiirille olisi tullu mittaa n.1,5km ja tosiaan max 1metri on putken kaivuusyvyys,putkien välinen etäisyys toisistaan minimissään 1,5m.
Lerssinen
17.10.2019, 07:20
Täällä pitäisi olla maan pinta keskimäärin noin +4c, ja noin 14-16 metrin syvyydessä ympäri vuoden tuo noin n. +4c
Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.
400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.
Kuten jo laitoin kuvan missä näkyy ja totesin aiemmin niin tottakai myös lämmin käyttövesi tulee sillä samalla järjestelmällä, miten se nyt ei mee perille :confused: Ihan normaali maalämmön toimintaperiaate on että käyttövesi on varaajassa vain 50~55 asteen nurkalla (jossa sitten on kahden viikon välein se legionellakuumennus sähköllä, kaikissa). Saahan sen käyttöveden lämpötilan varaajassa säädettyä vaikka 80 asteeseen mutta se on sitten suoraan siitä hyötysuhteesta pois kun pumpputekniikka ei kykene yli 60 asteen mitenkään järkevästi.
Sähkönkulutuksesta :
Järjestelmä on käynnistetty syyskyyssa 2012 ja nyt ollaan lokakuussa 2019 eli 7 vuotta ja yksi kuukaus. Kävin nyt juuri katsomassa pumpun erillisen mittarin lukeman mikä laitettiin asennuksen yhdeydessä : 18961.0 kWh
Raakalla matematiikalla lahjoittaen yksi kuukausi 18961 jaettuna 7 vuodella = 2708 kWh per vuosi sähköä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen.
Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.
Lerssinen
17.10.2019, 07:37
2x200metrisiä kaivoja tuli n.11 500€ kustantaa,hinta sisältää 6metriä putkitusta per kaivo.
Vaikuttaa kyllä kalliilta :(
Lerssisen kirjoitukset on erittäin asiallisia.
Ei siinä ole mitään ongelmaa, jos kertoo laitteiston merkin ja mallin, vaikka niitä myisi työkseen.
Tuolta:
https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=53702
luettuna firmat saa laittaa tänne 6 kpl ihan myynti-ilmoituksiakin vuodessa.
Merkin ja mallin tietäminen vaan helpottaa minullakin laitteiston vertailua ja valintaa.
Köyhän miehen maalämmön saisi ilmalämpöpumpustakin. Ajanjakso jolloin ilmalämpöpumppu toimii huonosti tai ei lainkaan, on talvella hyvin lyhyt; tyypillisesti muutamia viikkoja.
Jos tuon ajan vetää pumpulle ilmaa maakanaviston läpi (salaojaputkisto pienehköllä alueella) ei tarvita kovin mittavia/kalliita maatöitä.
Toinen mahdollisuus on tarjota pumpulle lämpöä kylmän veden avulla. Kylmästä kaivovedestä saa lämpöpumpulla n 100 kWh lämpöä kuutiota kohden. Yhden kuution pumppauskustannus on vain joitakin senttejä, ellei joudu kartellilta vettä ostamaan.
Lopputuloksena on komeita jääkimpaleita tai lunta. Ne voi sitten vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti tönäistä kaupungin puolelle.
Ei taida ihan "salaojaputkisto" riittää, ihan mutuna heittäisin, että tarvitaan hormi luokkaa metrin halkaisijaltaan?
Ja taitaa aika äkkiä jäähtyä tuolta kohdin maaperäkin?
Ei taida ihan "salaojaputkisto" riittää, ihan mutuna heittäisin, että tarvitaan hormi luokkaa metrin halkaisijaltaan?
Ja taitaa aika äkkiä jäähtyä tuolta kohdin maaperäkin?
Riippuu siitä, paljonko haluat kuristaa virtausta. Jos ilmalämpöpumpussa on metrinen ropeli etkä halua kuristaa virtausta lainkaan, silloin varmaan tarvitaan metrinen hormi.
Mitä taas maaperän jäähtymiseen tulee, niin se ei riipu siitä, siirretäänkö lämpö maa- vai ilmalämpöpumppuun vai harakoille. Se riippuu vain siitä paljonko lämpöä otetaan. Jos otat lämpöä muutaman viikon, riittää huomattavasti pienempi alue kuin silloin, jos otat lämpöä koko vuoden.
Ilmakanaviston voi myös halutessaan kesällä kuumentaa hyvinkin lämpimäksi (onnistuu ilman koneita ja sähköä ns aurinkotornilla). Silloin maaperässä on jemmassa joitakin lisäasteita lämmityskauden alkaessa.
Ihan mielenkiinnosta kysymys maalämmöllä lämmittäjille. Mikä on maalämpöjärjestelmänne maksimi ottoteho?
Lerssinen
17.10.2019, 15:26
https://karavaanari.org/kuvat/1571318731.jpg
Eli 8 kw pumpulla 6.6 A rms. Jos en nyt ihan päin persettä tuota tajua niin joku reilu 2600 wattia..
maalämpöön ollan parasta aikaa siirtymässä meilläkin,eilen sai porari kaivot tehtyä.
2x200metrisiä kaivoja tuli n.11 500€ kustantaa,hinta sisältää 6metriä putkitusta per kaivo.
myös maapiiri olis ollu mahdollista tehdä mutta päädyttiin kuitenkin kaivoihin.
maapiirille olisi tullu mittaa n.1,5km ja tosiaan max 1metri on putken kaivuusyvyys,putkien välinen etäisyys toisistaan minimissään 1,5m.
Mihin nuo 1.5 kilsaa ja 1.5 m perustuu? Kaivostahan tulee n.800 metriä...
Muuten kyllä aika stydiltä vaikuttava systeemi. Paljonko lämmitettävää ja minkä kokoinen pumppu?
kauha-apina
18.10.2019, 06:57
Mihin nuo 1.5 kilsaa ja 1.5 m perustuu? Kaivostahan tulee n.800 metriä...
Muuten kyllä aika stydiltä vaikuttava systeemi. Paljonko lämmitettävää ja minkä kokoinen pumppu?
olikohan että kaivojen syvyys kerrotaan kolmella niin saadaan maapiirinmitta?
eli meille sitä maapiiriä olis tarvinnu sen 1,2km.
siihen mihin tuo maapiirin mitta perustuu en osaa vastata.
kolmelta eri urakoitsialta pyysin tarjousta ja jokaisella oli eri näkemys kaivojen syvyydestä,2x250m,2x190m ja 2x160m oli tarjoajien kaivosyvyydet.
tein kompromissin ja poruutin 2x200metriset kaivot,pumpuksi tulee 4-16kw invertteri bosch.
lämmitettävää pinta-alaa n.300neliötä(talo 200neliötä ja harrastetilaa n.100neliötä)
kovimpiin keleihin varautuessa pumpun rinnalle tulee apua antamaan vielä
jäspin 40kw puukattila.
olikohan että kaivojen syvyys kerrotaan kolmella niin saadaan maapiirinmitta?
eli meille sitä maapiiriä olis tarvinnu sen 1,2km.
siihen mihin tuo maapiirin mitta perustuu en osaa vastata.
kolmelta eri urakoitsialta pyysin tarjousta ja jokaisella oli eri näkemys kaivojen syvyydestä,2x250m,2x190m ja 2x160m oli tarjoajien kaivosyvyydet.
tein kompromissin ja poruutin 2x200metriset kaivot,pumpuksi tulee 4-16kw invertteri bosch.
lämmitettävää pinta-alaa n.300neliötä(talo 200neliötä ja harrastetilaa n.100neliötä)
kovimpiin keleihin varautuessa pumpun rinnalle tulee apua antamaan vielä
jäspin 40kw puukattila.
Millainen maan laatu on? Eli soraa,savea?
kauha-apina
18.10.2019, 08:26
savikkoa..
savikkoa..
Eli hyvää maalämpöä ajatellen. Hieman kuulostaa myyntimiehen mitoitukselta, mutta toisaalta Uurainen on sen verran pohjoisempana miettiin verrattuna että samat speksit eivät välttis päde. Talvikin osaa olla jo n.kuukautta pitempi kuin meillä...ja on tuossa kartanossa neliötäkin ...:D
Ulkomuistista että 25W/m irtoaa maasta lämpöä ja siihen nähden tuo teidän systeemi on kyllä ihan sopivasti mitoitettu...
Omaa faktaa...
Viimeisen vuoden kulutus on ollut 11800kwh sisältäen kaiken.
Tuon lukeman uskon. Tuosta pois käyttösähkö niin maalämpöpumpun ottama vuosikulutus on noin 7000kWh/vuosi?
Tekniikasta sen enempää spekuloimatta pistän vain omalta osalta tilastoa tänne maalämmön kulutuksista.
Sähköä kaikkineensa kulunut n.12000kwh/vuosi(tänä vuonna taitaa alittua komeasti ja jäädä reiluun 10000kwh).
Talo 110m2 ja autotalli 60m2. Autotallissa ilmalämpöpumppu(kesät pois, lämmityskaudella 16 astetta) ja sähköpatterit, erillisessä varastossa vain sähköpatteri. (Patterit ovat pienimmällä).
Talossa on vesikiertoiset patterit muutoin, mutta yhdessä huoneessa,vessassa ja suihkussa on lattialämmitys. Talosta löytyy pieni takka mitä lämmitellään kylmään aikaan päivittäin ja sauna mitä lämmitellään kun saunotaan. Niin ja talo tosiaan vanhempi kivitalo eli ei ihan tiivis nyky mittapuulla.
BJ-40/76
18.10.2019, 23:34
Onhan se maa loppukesästä lämmin mutta kun siitä sitten aletaan syksyllä imemään sitä lämmintä pois niin tottakai se jäähtyy loppua kohden. Lämmityskaudella toisesta päästä kenttää tulee sisälle + jotain astetta (6~2) ja kone painaa toiseen päähän kiertoa jotain 0 asteen luokkaa olevaa tavaraa ja ihan lopputalvesta joskus pakkasellekkin menevää, silti sieltä on energiaa noussut..
Tämä maapiirin lämpötilaero mistä käytetään nimitystä delta niin se ei saa olla liian suuri sekään. En tiedä ihan täysin fysiikkaa sen takana itsekkään mutta liittyy kylmäaineen käytökseen tietyillä lämpötiloilla ja se prosessi häiriintyy jos liuoksen lämpötilaero sisääntulevassa ja ulosmenevässä kasvaa liikaa. Normaalisti se pitäisi saada pidettyä noin 3~4 asteen välillä ja tätä voi sitten säätää liuoksen kiertonopeuksilla ja ongelmatilanteissa lämmöntarpeen säätämisellä.
400 metriä on määrä siksi että se on aika maksimi yhdelle kiepille, muuten virtausvastus kasvaa putkistossa jo aika suureksi ja pitäisi olla joko erillinen lisäkiertopumppu tai vaikkapa kaksi 300 metrin kieppiä.
On myös paikkoja joissa on parisataametriä kieppiä ja sadan metrin kaivo eli kombonaatio, estää kaivon jäätymistä kun litku pyörähtää ensin maassa ja lopuksi kaivossa ennen pumpulle tuloa.
Talo on 1880 luvulla tähän siirretty n 100 neliön pohjalaishirsitalo, lämmönjakojärjestelmä patterit seinillä ja 30 neliön tuvassa lattialämpö. Pumppu 8kw nibe 1245, maakierto 400 edellämainittua metriä maahan kaivettuna, sijainti lukee profiilissa ja maaperä hiekkamoreenia (ei parasta, ei huonointa). On leivinuuni jota talvisin käytetään ja puukiuas, kaikkihan ne on lämmitystarpeesta pois mutta ei niillä tätä taloa saisi lämpimänä pidettyä vaikka yrittäisi.
Minä vältän nuita pumpun tietojen ja merkin sanomista kun joku sanoo kuitenkin kohta että "no nyt se mainostaa vaan omiaan ja pälä pälä". En mainosta, pumppuja on miljoona muutakin mallia mutta tuolla aiemmin sanoin että tässä mallissa on sentään ajateltu huoltoakin mikä taatusti joskus tulee eteen, tosin näyttää sille että ite yksikköjen hinnat on alkanut sen verran tippua että taitaa kävellä uusi laite sisään jos tästä joskus toimintasavu katoaa.
Tuo "halko- toiminen leivinuuni" hyvä varuste, varsinkin, jos sähkökatkot on yleisiä.
Paljonko menee halkoja vuodessa? ("ostoslistalla" lasiluukulla/-luukuilla oleva vesitakka, suuruusluokkaa 20kW tai yli, jos lämpöä saa veteen yli 80 (75)%)
Nuo keruupiirin lämpötilat pyörii monessa tapauksessa, varsinkin lopputalvesta, reilusti pakkasen puolella;
esim. tuossa nibe f1245 keruupiiriin lähtevän nesteen kylmyydestä tulee hälytys -8 asteessa (säädettävä, tehdasasetus)
Ja toisinpäin, tehdasasetuksena tulee hälytys, kun keruupiirin neste tullessaan pumpulle on +20 astetta taikka korkeampi. (säätöalue +10 -> +30)
Ja valmistajan mukaan maapiirin neste pitää kestää vähintään -15c jäätymättä; ja mitä suurempaa pakkasta neste kestää, niin sitä huonompaa se on energiatalouden kannalta. (ominaislämpökapasiteetti huononee, virtaushäviöt kasvaa)
Toki tuo -15c ei tarkoita sitä, että neste puuroutuu putkistoon, kun siellä on kylmää, vaan varmaan? sitä, että lämmönvaihtimen levyihin alkaa kertymään kiteitä, jotka heikentää virtausta, ja sen seurauksena kiteytyy entistä enemmän....
Yleisellä tasolla: Tuo moreeni on "huonompaa maata" keruupiirille, kuin esim. savi.
Ja tilannetta pahentaa vielä se, että moreenimaat ovat yleensä kuivempia, siis pohjavesi alempana kuin savipitoisessa maassa. Ja kosteuden nouseminen kapillaarisesti on todella minimaallista verrattuna saveen.
Siis (yleensä, erityisesti saveen verrattuna) moreenin on kuivaa, ja siten lämmönjohtavuus on pieni.
Savi on märkää, ja siten sen lämmönjohtavuus on hyvä
Ja tuo vesi on ominaislämpökapasiteetiltaan n. 5x parempaa kuin kivi, ja vettä on yleensä siellä, missä hienoa maa-ainesta.
Ja jos vesi jäätyy, siis 0c vesi jäätyy 0 asteiseksi jääksi, niin siitä vapautuu lämpöä yhtä paljon kuin +80 asteisen veden jäähdyttäminen 0 asteiseksi vedeksi. -> siis kun kilo vettä jäätyy, niin se luovuttaa energiaa suuruusluokkaa saman verran, kuin kilo tumman punaisena hehkuvaa kiveä, kun se jäähtyy 0c lämpötilaan.
Onko minulla vanhaa/väärää tietoa:
Kun vuosituhannen vaihteessa nuo keruupiirit jäätyivät Koillismaalla, niin ne ei sulaneet ilman "ulkopuolista apua", siis ensimmäinen talvi meni hyvin, toinen hivenen huonommin, ja kun asiaa ihmeteltiin yhdessä kohteessa, niin putkien (haudattu muistaakseni noin metrin syvyyteen, noin 2-3m välein) kohdalla pellossa näkyi raitoja; siis kasvu oli paljon huonompaa putkien päällä, kuin välissä. Maa oli perinteistä multaa, toki paikoin jo 0,5 metrissä hiekkaa ja savea/silttiä.
Ja kun asiaa tutkittiin (lapiolla ja rautakangella) niin maa oli jäässä melkein koko pinta-alaltaan, putkien välissä oli sulaa.
Tuo pelto sulatettiin kesällä ilma-vesi kennolla ; siis pumpattiin suuruusluokkaa 40w kiertovesipumpulla keruupiirinnestettä auton jäähdyttimeen, jonka läpi vanha kanavapuhallin? puhalti kesäpäivänä lämmintä ilmaa.
P.S tuon yllämainitun maalämpöpumpun hyötysuhde (cop): standardin EN 255 mukaan:
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +35 asteista vettä: cop 5,01
Maapiiristä 0 asteista vettä, ja lämmitykseen +50 asteista vettä: cop 3,54
-> siis jos cop 1,00 niin kaikki lämpö tulee sähkömittarin kautta.
-> cop 5,01 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 5,01 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 4,01 kwh.
-> cop 3,54 tarkoittaa sitä että yhdellä sähkö kWh saadaan lämpöä 3,54 kWh; siis sähköä mittarista 1 kwh ja maasta 2,54 kWh.
Menihän oikein?:rolleyes:
Lerssinen
19.10.2019, 08:33
Juu, moreeni/kivimaa ei ole savipellon veroista se oli tiedossa ja siksi kieppi onkin maksimimittainen eli sen 400, laskennallisesti reilu 300 olis pitänyt riittää mutta samalla vaivalla sinne upposi 400 metriäkin.
Oma tehtiin keväällä juuri lumien sulettua, kaivanto oli auki pari päivää eikä sinne tullut tippaakaan vettä :D
https://karavaanari.org/kuvat/1571466358.jpg
https://karavaanari.org/kuvat/1571466337.jpg
Putkien keskinäinen etäisyys venytettiin tässä liki kahteen metriin ohjeen minimistä eli se 1.5 -> parempi tuotto.
Pelto on keväällä pitempään jäässä mutta ei Suomessa sentään mitään ikiroutaa ole :rolleyes: Kyllä se kesä (oikeastaan vesisateet) sen sulattaa.
Putkistothan pitää asentaa sellaisiin paikoihin missä ei kuljeta ja missä olisi lumipeite jos mahdollista, onhan hanki hyvä eriste.
Editoin tänne väliin : Olen huomannut että pari vuotta peittämisen jälkeen on lämmöntuotto parantunut pellosta -> kulutus pienentynyt.. Johtuu maan tiivistymisestä putken ympärille jolloin siitä saa maksimaalisen lämmönsiirron.
Sitten tuo mainitsemasi lämmönluovutusilmiö mitä nimitetään faasimuutos on se missä jäätymisen muodostamisen aikana saadaan vielä ylimääräistä energiaa, tämä on maapiirien juttu ja jäätynyt porakaivo on ihan eri juttu. Kaivo ei sula kunnolla ilman erillistä lämmönajoa kaivoon ylhäältäkäsin ja tämä johtuu vain siitä että kun porautus on kallista on myyjillä motiivi laskea kaivo riittävämmäksi kuin se onkaan että saa kaupat kiinni, ongelmat jää sitten lämmittäjälle.
Sit ku sähköt katkee ni mihi lokoon sinne MLP työnnetään halkoi ku kiertovesipumput pyörii genul ? Niiku periferias ?
tekniikkamies
24.10.2019, 18:38
Sit ku sähköt katkee ni mihi lokoon sinne MLP työnnetään halkoi ku kiertovesipumput pyörii genul ? Niiku periferias ?
Melko tuhti off grid aurinkosysteemi paikkaisi jossain määrin tätä tarvetta, mutta sekään ei Jouluna paras mahdollinen.
Onneksi on 2ha tontti josta 1,5 villiintynyttä metsää sekä elintason häpäisemä ruumis jolle on ihan hyvästä tehdä keväisin polttopuita :D
Sit ku sähköt katkee ni mihi lokoon sinne MLP työnnetään halkoi ku kiertovesipumput pyörii genul ? Niiku periferias ?
Pitää olla kunnon genu.
En lukenut koko ketjua mutta meillä on PILP eli poistoilmalämpöpumppu.
Teoriassa ottaa talteen energia poistoilmasta ja lämmittää sillä sitten käyttövettä ja lämmityskiertoa sekä tuloilmaa.
Pakkasella kompura huutaa koko ajan tai huusi:
jokunen vuosi sitten toinen puhallin hajosi ja löin koneen suoralla sähkölle, ilman puhallinta kun homma ei toimi. Sähkölasku tipahti huomattavasti.
Nyt on suoralla sähköllä 120m² hirsitalossa meidän nelihenkisellä perheellä vuosittainen sähkönkulutus 11-14000kWh, kaikkineen. Tuo vaihtelu johtuu vähän tuon huonosti eristetyn piharakennuksen lämmityksestä, kun siellä syksyllä on joutunut välillä hetken pitämään lämpöä päällä.
Jos nyt olisi ajankohtaista laittaa lämmitys, niin hyvin vahvasti harkitsisin aurinkokerääjiä ja sitten nämä muutama kylmä ja pimeä kuukausi kuitenkin sähköllä. Uunille, hellalla ja kiukaalla saa aika paljon lisälämpöä.
Boschin VILPPI ollu nyt 2 vuotta ja kokonaiskulutus 13500kw koko ajalta. Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys.Olen kyllä ollut tyytyväinen.
Kesällä laitettiin kattoremontin yhteydessä 20cm lisäeristettä, saa nähdä vaikuttaako kuinka paljon.
Öljykattila oli ennen vilppiä.
BJ-40/76
27.10.2019, 23:15
Boschin VILPPI ollu nyt 2 vuotta ja kokonaiskulutus 13500kw koko ajalta. Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys.Olen kyllä ollut tyytyväinen.
Kesällä laitettiin kattoremontin yhteydessä 20cm lisäeristettä, saa nähdä vaikuttaako kuinka paljon.
Öljykattila oli ennen vilppiä.
Mitä tarkoittaa tuo """"Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys""" ?
Jos lämmön luovutus lattian kautta, niin aika harvinainen, toki 2000- luvulla yleistymään päin.
Vai onko ilmalämmitys; siis esim. kodinhoitohuoneessa on jää-/pakastinkaapin kokoinen ilman suodatin/lämmitysyksikkö, josta lattian alla vedetty lämmin ilmaputket eri huoneisiin, ja poisto yleensä katon kautta (Wc, pesutilat yms.)
En muista tarkkaa, paljonko kennon menovesi oli pakkasella, mutta mielikuva, että kuumempaa kuin nykyään lattialämmityksessä, mutta oliko 40- vai 60 asteista, en muista.
(( tuommoiseen taloon on helppo rakentaa "keskusjäähdytys"; siis normi ilp jäähdyttämään kodinhoitohuonetta, ja kesällä tuo ilmalämmityksen ilmankierto kodihoitohuoneen kautta)))
Ja tuohon sähkön kulutukseen: Tuo 13500 kwh(?) on kahden vuoden aikana melkein normaali Kauko-/Öljylämmitteisen Omakoititalon sähkön kulutus; varsinkin jos saunotaan sähkösaunassa ja autoa/autoja pidetään sähkölämmityksessä sisätilan läppäreineen.
-> Milloin talo rakennettu, ja kuinka paljon neliöitä? ja onko-/mitä- tulisijoja, paljonko halkoja menee vuodessa?
Mitä tarkoittaa tuo """"Talossa lattiakiertoinen ilmalämmitys""" ?
Jos lämmön luovutus lattian kautta, niin aika harvinainen, toki 2000- luvulla yleistymään päin.
Vai onko ilmalämmitys; siis esim. kodinhoitohuoneessa on jää-/pakastinkaapin kokoinen ilman suodatin/lämmitysyksikkö, josta lattian alla vedetty lämmin ilmaputket eri huoneisiin, ja poisto yleensä katon kautta (Wc, pesutilat yms.)
En muista tarkkaa, paljonko kennon menovesi oli pakkasella, mutta mielikuva, että kuumempaa kuin nykyään lattialämmityksessä, mutta oliko 40- vai 60 asteista, en muista.
(( tuommoiseen taloon on helppo rakentaa "keskusjäähdytys"; siis normi ilp jäähdyttämään kodinhoitohuonetta, ja kesällä tuo ilmalämmityksen ilmankierto kodihoitohuoneen kautta)))
Ja tuohon sähkön kulutukseen: Tuo 13500 kwh(?) on kahden vuoden aikana melkein normaali Kauko-/Öljylämmitteisen Omakoititalon sähkön kulutus; varsinkin jos saunotaan sähkösaunassa ja autoa/autoja pidetään sähkölämmityksessä sisätilan läppäreineen.
-> Milloin talo rakennettu, ja kuinka paljon neliöitä? ja onko-/mitä- tulisijoja, paljonko halkoja menee vuodessa?
Talo rakennettu 1978. Neliöitä n.125m2.
Lämmitys juurikin tuollainen että joka huoneessa lattiassa ritilikkö mistä lämmin ilma tulee.
Leivinuunia tulee talvisin lämmitettyä kovemmilla pakkasilla noin kerran kaksi viikossa. Muutama kuutio menee halkoja.
Sähkösauna on ja pari kertaa viikossa tulee käytyä saunassa. Kesäisin lämpiää rantasauna puulla.
Autoja pidetään roikassa talvisin.
Lerssinen
28.10.2019, 20:21
Ihan normaali systeemi aikanaan, yleistä valesokkelitaloissa.
Pitää alakertaa vähän kuivempana joskin sitten hukkaa myös energiaa maaperän lämmitykseen, se ilmakiertoinen lattialämmitys siis..