View Full Version : Aurinkosähkö tietäjiä?
Kiinan 80w semi-flex paneeli ja https://www.ebay.com/itm/10A-20A-30A-12V-24V-Solar-Panel-Charger-Controller-Battery-Regulator-USB-LCD-SS/362154787535?hash=item54521b82cf:m:mnAI77vxhDr6FW-eBUU_ifQ tuollainen säädin.
100amp akku, kulutus 2amp lataus vaan 0.4amp. Kenno on suorassa auringospaisteessa jolloin luulisi latausvirran oleman maksimissa.
Kummassa vika, säätimessä vai kennossa?
Pystyykö kumpaakan tarkistamaan?
Lerssinen
31.03.2018, 11:05
Kiina
Vastaus kysymyksessä, nehän kinukit lupaa ihan mitä vaan vailla huolta :D
Oletko laittanut säätimeen ensin akun vai paneelin kaapelit kiinni? Joskus tullut vastaan sellaisia missä pitää ensin kytkeä akku ja sitten vasta paneelilta johdot. Toistapäin tehtynä on kyllä näyttänyt et lähtee toimimaan mut just tuollaisia kummallisuuksia sitten ilmennyt ettei esim. lataa kunnolla.
Saako tuosta säätimestä valittua akkutyypin ja sen amppeerimäärän?
Oletko laittanut säätimeen ensin akun vai paneelin kaapelit kiinni? Joskus tullut vastaan sellaisia missä pitää ensin kytkeä akku ja sitten vasta paneelilta johdot. Toistapäin tehtynä on kyllä näyttänyt et lähtee toimimaan mut just tuollaisia kummallisuuksia sitten ilmennyt ettei esim. lataa kunnolla.
Saako tuosta säätimestä valittua akkutyypin ja sen amppeerimäärän?
Kytketty juurikin noin että ensin paneeliin ja sitten akkuun. Saa valittua akkutyypin mutta ohjeet oli kiinaksi.
Panelin saat testattua niin että laitat sille sopivan kuorman vaikka auton ajovalolampun (~50-100w) ja laitat yleismittarin ampeeri-alueella lampun kanssa sarjaan.
Jos se on 12V paneli niin 80w lähtöteholla se tekee ~6.6A
Aamuauringolla työnsi suoraan kennosta ajovalopolttimoon 4.6amp. Eli kenno on ainakin kunnossa. Taitaa se säädin nyt kenkkuilla.
Vaihdoin myös kytkentäjärjestyksen, mutta ei vaikutusta.
Samallalailla voit mitata säätimeltä akkuun kulkevan virran. Yleismittari virranmittauksella sarjaan säätimen ja akun väliin. Ja akulle kuormaa.
Tuolla selviää että houriiko säätimen virranmittaus vai onko siellä oikeaa vikaa.
Toki "vika" selviää jos ja kun akku tyhjenee vaikka aurinko paistaakin kunnolla.
BJ-40/76
01.04.2018, 20:35
Aamuauringolla työnsi suoraan kennosta ajovalopolttimoon 4.6amp. Eli kenno on ainakin kunnossa. Taitaa se säädin nyt kenkkuilla.
Vaihdoin myös kytkentäjärjestyksen, mutta ei vaikutusta.
Paloiko ajovalopoltin kirkkaasti? siis pitäs palaa kirkkaasti.
Paljonko paneelin jännite ja virta-arvot on?
Onko sulla kuinka pitkät/paksut johdot säätimen ja akun välillä? Kokemuksen mukaan toimii sitä paremmin, mitä lyhyemmät ja paksummat on....
Olisko 2,5mm2 johdoilla ihanteellinen, jos tuolla 80w paneelilla olisi max 1+1 metriä?
Entä paneelin ja säätimen väliset johdot, siis pituus ja poikkipinta-ala?
Mittaa säätimen tulo- ja lähtöjännite, niistä vois päätellä jotain.....
Nuo kiinan halvat säätimet ovat pienoinen ongelma; eivät välttämättä toimi läheskään niin hyvin, kuin pitäisi.
Jos verrataan "oikeisiin" parempilaatuisiin ja paremmilla ominaisuuksilla oleviin, niin varsinkin pilvisellä säällä sähkön tuotossa on suuri ero, toki hintaakin on PALJON enemmän.
Mulla on tulossa veneeseen 50w paneeli, ja säätimen taidan jättää kokonaan pois, siis laitan paneelin napojen väliin n. 14,5 V zener diodin, (tai jos tehonkestossa ei löydy riittävää, niin esim. 3 kpl n. 5 volttista sarjaan) ja sitten latausvirta diodin kautta akkuun, että akku ei pääse purkautumaan paneeliin, eikä korkeampi moottorin latausjännite polta zenereitä.
Siis zenerdiodit rajoittaa (=muuttaa lämmöksi kaiken yli) 14,5 voltin, ja tuo suojadiodin n. 0,6 voltin kynnysjännite pudottaa latausjännitteen n. 14 volttiin.
Paloiko ajovalopoltin kirkkaasti? siis pitäs palaa kirkkaasti.
Paljonko paneelin jännite ja virta-arvot on?
Onko sulla kuinka pitkät/paksut johdot säätimen ja akun välillä? Kokemuksen mukaan toimii sitä paremmin, mitä lyhyemmät ja paksummat on....
Olisko 2,5mm2 johdoilla ihanteellinen, jos tuolla 80w paneelilla olisi max 1+1 metriä?
Entä paneelin ja säätimen väliset johdot, siis pituus ja poikkipinta-ala?
Mittaa säätimen tulo- ja lähtöjännite, niistä vois päätellä jotain.....
Nuo kiinan halvat säätimet ovat pienoinen ongelma; eivät välttämättä toimi läheskään niin hyvin, kuin pitäisi.
Jos verrataan "oikeisiin" parempilaatuisiin ja paremmilla ominaisuuksilla oleviin, niin varsinkin pilvisellä säällä sähkön tuotossa on suuri ero, toki hintaakin on PALJON enemmän.
Mulla on tulossa veneeseen 50w paneeli, ja säätimen taidan jättää kokonaan pois, siis laitan paneelin napojen väliin n. 14,5 V zener diodin, (tai jos tehonkestossa ei löydy riittävää, niin esim. 3 kpl n. 5 volttista sarjaan) ja sitten latausvirta diodin kautta akkuun, että akku ei pääse purkautumaan paneeliin, eikä korkeampi moottorin latausjännite polta zenereitä.
Siis zenerdiodit rajoittaa (=muuttaa lämmöksi kaiken yli) 14,5 voltin, ja tuo suojadiodin n. 0,6 voltin kynnysjännite pudottaa latausjännitteen n. 14 volttiin.
-Kehnokuva paneelin arvoista https://gyazo.com/98614994ea180cfe2590b0014d1bc0b8
-Paloi kirkkaasti.
-Paneelilta säätimelle 1m 2,5mm2
-Säätimeltä akulle 3m 6mm2
Tarviipa mittailla jännitteitä kunhan myrskystä selvitään.
BJ-40/76
01.04.2018, 22:48
-Kehnokuva paneelin arvoista https://gyazo.com/98614994ea180cfe2590b0014d1bc0b8
-Paloi kirkkaasti.
-Paneelilta säätimelle 1m 2,5mm2
-Säätimeltä akulle 3m 6mm2
Tarviipa mittailla jännitteitä kunhan myrskystä selvitään.
Paneelin jännitteet "liian" pienet..... ?
Pmax 80 W
Impax 5,88 A
Vpmax 13,6 V
Isc 7,05 A
Voc 16,3 V
Siis minun käsittääkseni: paneelin oikosulkuvirta 7,05 A, Jännite ilman kuormaa 16,3 V
Ja tuo Impax on painovirhe? pitäskö olla Ipmax? siis max teholla 5,88 A ja 13,6 V
Tuo 13,6 V on noille halpis- säätimille liian pieni. (en muista ulkoa noita hienoja nimiä...) säätimeen jää yleensä, esim. min 0,7 V jännitehäviö, ja häviö kasvaa virran mukaan.
Tuo 13,6 V vaatii hakkurisäätimen, joka on molemmin päin toimiva (up/down); pelkästään jännitettä korottava säädin ei toimi, koska täydellä akulla ilman kulutusta jännite voi nousta liian suureksi.
Nuo halpis säätimet (en muista tyyppiä) toimii tyydyttävästi, jos paneelijännite suurempi, esim. max teholla suuruusluokkaa 18 volttia.
Syksyllä tein yhdelle mökille paketin Kärkkäisen komponenteista:
Tyypit ei ole nyt käsillä, mutta nuo näyttää tutuilta:(siis voi olla erit!)
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/brightsolar-viewstar-20a-saadin-lcd-naytolla olisko ollut 30A versio
ja Kaksi reilu 100 W paneelia; joiden tyhjäkäyntijännite oli muistaakseni n. 22 V ja kuormitettuna 18 V.
Ennestään siellä oli n. 200 Ah geeliakku, jota oltiin ladattu aggrikaatin käyttämällä akkulaturilla.
Tuossa kohteessa on ongelmana puusto. (paneelit, varsinkaan halvat, ei kestä varjostusta! Minun veneen 50 W paneeli menettää melkein puolet tehostaan, kun 2 cm paksu harjan varsi varjostaa paneelia kirkkaana kesäpäivänä) siis paneelit piti sijoittaa noin 25 metrin päähän akusta! (akun paikka oli päätetty)
Ja säädinhän pitää olla akun lähellä lyhyillä ja paksuilla johdoilla.
Testailin tuota säädintä: Kuormana hodari, sain kuormitettua säädintä 12,7 - 14.0 voltin jännitteellä.
Siihen saa tuoda 50? V paneelijännitteen, mutta kun testailin syksyn aurinkoisena päivänä tuota säädinta ja noita paneeleja, niin totuus oli, että tuo säädin ei pystynyt hyödyntämään sarjaan kytkettyjä paneeleita.
-> Siis vaikka sarjassa paneelit syötti säädintä 34 V ja 6? Amppeerin virralla, niin "akkuun" meni 13,5v? jännitteellä tuo sama 6? Amppeeria.
Pikaisesti paneelit rinnan, ja paneeleista 17 v ja 11 A !
Hämärässä nuo sarjaan kytketyt paneelit toimi paremmin, 0,2 A saatiin "akkuun" huomattavan hämärässä, siis n. 300w paneeleista 2,4wattia...
rinnakytketyt paneelit eivät "jaksaneet" edes 0,1 A.
p.s paneelien ja säätimen väliset johtimet, yht. n. 60 metriä, on 25?mm2 kuparia, Romuliikkeestä ostettu kohtuu hintaan vajaa 10m pätkinä, olipa aikamoinen "temppu" tinata jatkokset:cool:
tekniikkamies
02.04.2018, 10:01
Ymmärtänyt näin, että hyvä säädin, joka osaa tehdä sähkön uusiksi voi olla varteenotettava akku- ja aurinkopaneelitouhuissa.
On pitänyt laittaa omaan ajopeliinkin jonkinlainen systeemi kun siinä 3000 watin invertteri. Sellainenkin huomio tuli mieleen jos olis vähän ärmäkämpi säädin, joka tykkää jostain 50 voltin sisäänmenovirrasta, mulla on sähköpyörän litiumioniakkuja, joilla kanssa voisi ladata systeemiä kun invertteri toimii kunnolla vaan jos akut melko täysiä. Sellainen akku pystyy syöttää joku 1000 wattia tehoa, eikä ole paha kantaa.
Toinen huomio jos haluaa ladata akkua, joka ei verkkovirran ulottuvilla. Ottaa virrat auton invertteristä CTEK:illä. Ei tarvi silloin kantaa ladattavaa akkua mihinkään ja toimii kun auto sammuksissa. Kaverin mökillä viimeksi todettiin paneelin olevan lumen peitossa ja tällä systeemillä olis saatu akku täyteen, vaan CTEK oli kotona. Otimme siis lumet pois.
Tuolla vaikka Victronin lataussäätimiä:
https://www.aurinkopaneelit.info/lataussaatimet/mppt-hakkurilataussaatimet
Erilaisia lataavia vehkeitä testatessa saattaa joskus unohtua onkos akkua sellaisessa jamassa, että se pystyy ottamaan kunnolla virtaa vastaan. Tilannehan korjaantuu kun pistää tarpeeksi kuormaa ja jos tietää paljon se syö virtaa, on helpompi sitten vertailla vaikka lataussäätimen lukuja.
Itellä oli viime kesästä asti 2x100W 18V:n paneleita rinnan lataamassa kahta 75Ah:n akkua (nykyisin on yksi 140AH:n akku paneelien perässä, lisäksi on reilut 600Ah erillinen akkupatteristo, jota nyt vielä lataan aggregaatilla kuormitusten mukaan).
Laitoin akkujen päälle erillisen volttimittarin, josta näki kokoajan akuston jännitteen.
Lataussäätimiä kokeilin neljääkin erilaista, "tavallista" ja jännitettä korottavaa.
Ei mainittavia muutoksia volttimittarissa, max. 13,5V.
Kaapelointi paneleilta akuille on n. 5m 2x4mm2 "kaiutin"kaapelia.
Otin säätimen kokonaan pois välistä, niin nyt jännitteet pysyy valoisaan aikaan 13-14V:n välissä kuormituksesta riippuen ja yöksi putoaa 12,5-12,7 paikkeille.
Ilman monen päivän kuormitustakaan koskaan ei ole akkujännitteet nousseet yli 14,2V:n.
Paneelit on naapurin korkean metsikön takia vaan laskettuna lappeelleen parakin katolle, eli suoraa auringonvaloa niihin ei tule. Yhtä "hyvin" tuottaa sähköä kuin suunnattuna metsikön läpi aurinkoa kohden (reilua 3A nyt Pääsiäisen aikaan pilvettömältä taivaalta).
Vaunun katolla on 2x50W paneelit lataamassa kahta 60Ah:n akkua, eikä siinäkään järjestelmässä ole tarvittu säätimiä.
Tietysti ihan eri tilanne, jos olisi esteetön sektori aurinkoon päin ja vielä automaattisesti suuntaavat telineet paneeleissa...
Paneeleissa on aina sisäänrakennetut estodiodit, joten millään zenereillä ei tarvii alkaa leikkimään.
Ens kesänä tulee muutama paneeli lisää ja tarkoitus on rakentaa 24V järjestelmälle koko systeemi.
tekniikkamies
02.04.2018, 10:37
Vaunun katolla on 2x50W paneelit lataamassa kahta 60Ah:n akkua, eikä siinäkään järjestelmässä ole tarvittu säätimiä.
Härveli, joka rakentaa sähkön uusiksi kuten CTEK voi olla hyvä ainakin joissain tilanteissa.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Maximum_power_point_tracking
https://www.ebay.com/itm/10A-15A-20A-30A-12V-24V-MPPT-Solar-Panel-Battery-Regulator-Charger-Controller-GA/273076659231?hash=item3f94a3241f:m:mmaLR5ZBFsPz3Qw 4Kg6hobg
Olisko tollanen parempi kun nykyinen PWM säädin?
BJ-40/76
02.04.2018, 22:31
https://www.ebay.com/itm/10A-15A-20A-30A-12V-24V-MPPT-Solar-Panel-Battery-Regulator-Charger-Controller-GA/273076659231?hash=item3f94a3241f:m:mmaLR5ZBFsPz3Qw 4Kg6hobg
Olisko tollanen parempi kun nykyinen PWM säädin?
Ei tietoa, toimiiko paremmin.
Minulla on mielikuva, että nuo halvimman pään MPPT-säätimet toimivat vain ALASPÄIN hakkuriteholähteenä (siis esim. sisään 18 V ja ulos 14 V) toki yleensä jonkin verran älyä, siis käyttää latauksen loppuvaiheessa jännitteen yli 14v, ja jää sitten lataamaan jollain 12.? -13.? Volttia
Passiiviset MPPT säätimet eivät "tutki" parasta latausta; siis paneelijännitteen suhteen; vaan lataa akkuun niin paljon kuin sinne sähköä menee esim. 17 voltin tulojännitteellä. (lataus on todella epämääräistä, jos paneelin jännite on hämärän, lian tms. vuoksi alle tuon jännitteen)
Ja topiikin aloittajan, SptV:n paneeli on tyhjäkäyntijännitteeltään vain 16,3 volttia, max teholla 13,6 volttia!
-> voi olla että toimii jopa huonommin? (esitteessä "Input voltage range 12V～20V/24" kummin päin tuo pitänee lukea?)
Aktiiviset MPPT säätimet "kokeilee-" että millä paneelijännitteellä saadaan eniten sähköä akkuun/kulutukseen:
Ja parhaat pystyy hyödyntämään jopa noita "alijännitteitä-" tehokkaasti: siis esim. jos 12 voltin jännitteellä saadaan 3 amppeeria paneelilta, niin LAADUKAS säädin lataa akkua noin 2-2,5 amppeerin virralla.
SptV: Mihin käyttöön tuo sinun paneeli tulee?
Jos pääasiallinen lataus aurinkopaneelilla, niin tuo Zener -diodeilla toteutettu latausjännitteen rajoitus/säätö vois olla vaihtoehto.
Ja jos ladataan esim. generaattorilla, niin silloin tuo aurinkopaneeli Zener- diodeineen kytketään sähköisesti irti akusta. (kun virtalukosta valitaan ACC- asento niin rele avaa aurinkopaneelin koskettimen)
tekniikkamies:
Nuo aurinkopaneelin säätimet eivät oikein sovellu akulla syötettäväksi: siis niissä oletuksena on, että IN-liittimiin ei voi tulla käytännössä juurikaan nimellistä enemmän amppeereja; siis ylikuormitussuoja puuttuu....
ja tuommoinen 250w nimellisen tehoinen polkupyörän akku varmaankin työntää tuon 1kW tehon, varmaan enemmänkin, ja ei ole "piikkiteho" (Li-ion akuista lähtee tehoa sitä enemmän, mitä kuumempia ne on?). Ja sehän tarkoittaa 12 voltin järjestelmässä suuruusluokka 100 Amppeeria....
tekniikkamies
02.04.2018, 22:58
tekniikkamies:
Nuo aurinkopaneelin säätimet eivät oikein sovellu akulla syötettäväksi: siis niissä oletuksena on, että IN-liittimiin ei voi tulla käytännössä juurikaan nimellistä enemmän amppeereja; siis ylikuormitussuoja puuttuu....
ja tuommoinen 250w nimellisen tehoinen polkupyörän akku varmaankin työntää tuon 1kW tehon, varmaan enemmänkin, ja ei ole "piikkiteho" (Li-ion akuista lähtee tehoa sitä enemmän, mitä kuumempia ne on?). Ja sehän tarkoittaa 12 voltin järjestelmässä suuruusluokka 100 Amppeeria....
Mulla pyörässä näyttö, josta näen watteja ja voltteja. Tähän menessä parhaalla akulla vähän pidempään virtaa imiessä vaikuttaisi tilanne olevan talvi-ilmoilla jotain 1000 watin luokkaa ja 768 wattitunnin akku. Se on suosikkiharrastuksiani tuo sähköpyörätouhu, niin akkuja on käyttössä.
335 euroa pyydetään tuolla Victronista joka olis 48 voltilla 2000 wattiin riittävä.
https://www.aurinkopaneelit.info/lataussaatimet/mppt-hakkurilataussaatimet
Olen miettinyt, että auton sähkösysteemi tulis äkäisemmäksi jos siinä olis mukana tuollainen, mutta paino ei kasvaisi älyttömästi. Sitä voisi käyttää apuna kun tietää tarvitsevansa virtaa normaalia enemmän. Mukana voisi olla pikku paneeli automaattilaturin virkaa ajamassa.
Systeemi on omasta mielestä ollut panoksiin nähden hyvä ja siksi mielellään kehittäisin sitä edelleen. Nyt mä olen tähän mennessä käyttänyt sitä niin jos olen rohmunnut jossain virtaa, niin 25 ampeerin CTEK:illä olen täyttänyt akut. Auto ei lyhyessä ajossa meinaa keritä täyttää 300 ampeeritunnin akustoa.
https://www.ebay.com/itm/10A-15A-20A-30A-12V-24V-MPPT-Solar-Panel-Battery-Regulator-Charger-Controller-GA/273076659231?hash=item3f94a3241f:m:mmaLR5ZBFsPz3Qw 4Kg6hobg
Olisko tollanen parempi kun nykyinen PWM säädin?
Itellä on juuri tuon näköisiä PWM- ja MPPT-säätimiä käytössä.
Lataus ei ole ollut sen kummoisempaa kuin kokonaan ilman säädintä.
Omassa puuhamaassa tosin haittaa tuo naapurin korkea metsikkö,
jonka vuoksi paneelit on suunnattu suoraan ylös taivaalle.
Paremmissa MPPT-säätimissä lataus on 10-30% tehokkaampi, kuin noissa karvalakkimallissa PWM-säätimissä.
Itelle meinaan hankkia sellaisen diginäytöllä varustetun kunnollisen säätimen,
jahka ensin saan noi rakennukset siirrettyä kauemmaksi tuosta varjopaikasta.
SptV: Mihin käyttöön tuo sinun paneeli tulee?
Tulee lataamaan pienen dieselin käynnistinakkua mikä on aina pakkasessa.
BJ-40/76
04.04.2018, 23:53
Siis jonkin aikaa "haravoin/Kuukkeloin nettiä", ja ei oikein löytynyt hyvää, valmista, ja todennäköisesti toimivaa säädintä.
Siis ongelmahan on se, että nuo aurinkopaneelin säätimet on yleensä tarkoitettu suuremmille paneelijännitteille; tyypillisesti max teho saadaan vähintään 18 voltin jännitteellä....
Ja nuo tavalliset hakkurisäätimet on todellakin hyviä, siis tehostaa latausta paljon, Toki vain silloin, kun paneelijännite on tuo reilusti yli latausjännitteen, yleensä vähintään 18 volttia....
Ja yleensä, ainakin noissa minun ongelmissa, ei ole tuo paneelin/säätimien maksimiteho; vaan se, että tulisi syksyllä/talvella edes sen verran, että "pakkanen ei panisi akkuja"
-> jos SPTV käyttökohde on pienen dieselin ylläpitolaturi talvella, niin tuo perinteinen säädin vois toimia; sillä se ei "keitä-" akkua
(toki minä kääntäisin aurinkopaneelin semmoiseen asentoon, että lumi ei kerry paneelin päälle, vaan aurinko heijastuu lumesta....:o
Siis käytännössä aurinkopaneelille pitäs tehdä "katos", jos halutaan enemmän, kuin ylläpitolataus...)
Päivitellääns tätä kun homma vähän edennyt.
Posteljooni kiikutti suoraan Kiinasta uuden MPPT säätimen.
https://www.ebay.com/itm/15A-MPPT-Solar-Panel-Regulator-Charge-Controller-12V-24V-Auto-Switch-2-UP/302648242881?_trkparms=aid%3D555018%26algo%3DPL.SI M%26ao%3D2%26asc%3D50999%26meid%3Df853667db70348eb 92e72ef08625f9fc%26pid%3D100012%26rk%3D6%26rkt%3D1 2%26sd%3D322988629818%26itm%3D302648242881&_trksid=p2047675.c100012.m1985
Nyt täydellä auringonpaisteella ,kuormitettuna latausjännite 12.7 ja 2.8amp. Huomattavasti jo parempi, mutta ei kuitenkaan viälä kennon täysteho.
BJ-40/76
05.05.2018, 23:00
Päivitellääns tätä kun homma vähän edennyt.
Posteljooni kiikutti suoraan Kiinasta uuden MPPT säätimen.
https://www.ebay.com/itm/15A-MPPT-Solar-Panel-Regulator-Charge-Controller-12V-24V-Auto-Switch-2-UP/302648242881?_trkparms=aid%3D555018%26algo%3DPL.SI M%26ao%3D2%26asc%3D50999%26meid%3Df853667db70348eb 92e72ef08625f9fc%26pid%3D100012%26rk%3D6%26rkt%3D1 2%26sd%3D322988629818%26itm%3D302648242881&_trksid=p2047675.c100012.m1985
Nyt täydellä auringonpaisteella ,kuormitettuna latausjännite 12.7 ja 2.8amp. Huomattavasti jo parempi, mutta ei kuitenkaan viälä kennon täysteho.
Huomattavan edullinen, ollakseen laadukas, ja osaako tuokaan vielä nostaa paneelijännitteen yläpuolelle?
-------
Kokeile paneelia suoraan akkuun, siis ilman säädintä, lataako enemmän? (olisko tuo säädin sellainen, että osaa hyödyntää esim. paneelin 20 V jännitten ja 100 Watin tehon (= 5 amppeeria) akulle 13,5 Voltiksi ja n. 7 amppeerin lataukseksii? ) siis ei auta lataamiseen, jos paneelijännite on alhainen, mutta ei varmaankaa ylilataa akkua?
Aika tyhjä/iso? akku, jos ottaa 12,7 V jännitteellä 2,8 A? (tyypillisesti käyttökuntoinen akku ei ota virtaa vastaan 12,7 V jännitteellä, ja jos halutaan ladata akku AJAN kanssa lähes täyteen, niin 13,5 Volttia on aikalailla minimi? tuolla akut eivä lataudut täyteen?
Onko sulla käytössä minälainen Yleismittari (tms, millä mittaat)?
- joskus on tehty päivä turhaa työtä, kun mittari on näyttänyt "vähän" väärin, siis näytti 12,7 volttia, kun todellinen oli 13,9 volttia.
-> suurimmat virheet löytyy helposti:
Mitataan auton akusta jännite: siis kunnossa oleva, täyteen ladattu auton akku on tunnin-parin kuluttua ajosta/latauksesta NOIN 12,75 V (noin 0,1-0,2 voltin tarkkuudella)
Ja virtamittaus on pykälää vaativampi: jos mittarin virtamittaus vain 10 amppeerin asti, niin 12v halogeenihehkun (55W) alussa ottama virtapiikki voi rikka mittarin, vaikka palaessaan ottaa noin 4,5 amppeeria (amppeerin tarkkuudella)
Kannatta mitata siten, että Virtamittaus johtimet on kytketty yhteen mittarin ulkopuolella; siis kun sytytetään valo, niin virta ei kierrä virtamittarin läpi, vaan vasta sitten kun tuo "sytytys-" kynkentä on avattu.
--------
Minulla Fluke 77? ja sillä on kestänyt mitata 10 A virta-aluella jopa hehkutulppia, siis virta aluksi pahimmillaan yli 20 Amppeeria, mutta putoaa muutamassa sekunnissa alle 10 amppeeriin.
Ja toinen, Halpis mittari on Bilteman Ac-Dc pihtivirtamittari, jonka tarkkuus pienissä DC-( tasajännite, kuten esim. autoissa 12v akkujännite) virroissa
tuntuu olevan suuruusluokkaa ONNETON, mutta pelkästään se, että näyttää virran suunnan, on monesti avuksi. Suuremmat virrat, yli 10 A tarkkuus paranee.
Ja jos pitää mitata isoja virtoja tarkasti, niin pistetään Shunttivastus väliin, 500 A jatkuva, ja AC puolella -80 luvun fluken analoginen on aika tarkka.
Toimisiko tuollainen mittarina säätimen ja akun välissä? Säädin on siinä tapauksessa virtalähde ja akku on kuorma.
https://www.ebay.com/itm/DC100V-10-100A-LCD-Digital-Amp-Voltage-Current-Power-Meter-Ammeter-Voltmeter-New/152707643785?hash=item238e15b989:m:mKWhEi2E6wBcCWG jW42fnuw
Kun kytkee mittarin oman virransyötön (ohut punainen johto) painonapin kautta, niin lukemat voi lukea tarvittaessa, eikä mittari pimeänä aikana kuluta virtaa akusta. Yli 10A virran mittaamiseen tarvitaan 50A tai 100A shunttivastus.
Jos latausvirtaa mittaa erillisellä mittarilla, niin DC-pihtimittari on parempi, kun sen käyttäminen ei vaadi katkaisemaan virtapiiriä. Jotkin säätimet voi tykätä huonoa, jos akku irroitetaan piiristä kesken lataamisen.
Huomattavan edullinen, ollakseen laadukas, ja osaako tuokaan vielä nostaa paneelijännitteen yläpuolelle?
-------
Kokeile paneelia suoraan akkuun, siis ilman säädintä, lataako enemmän? (olisko tuo säädin sellainen, että osaa hyödyntää esim. paneelin 20 V jännitten ja 100 Watin tehon (= 5 amppeeria) akulle 13,5 Voltiksi ja n. 7 amppeerin lataukseksii? ) siis ei auta lataamiseen, jos paneelijännite on alhainen, mutta ei varmaankaa ylilataa akkua?
Aika tyhjä/iso? akku, jos ottaa 12,7 V jännitteellä 2,8 A? (tyypillisesti käyttökuntoinen akku ei ota virtaa vastaan 12,7 V jännitteellä, ja jos halutaan ladata akku AJAN kanssa lähes täyteen, niin 13,5 Volttia on aikalailla minimi? tuolla akut eivä lataudut täyteen?
Onko sulla käytössä minälainen Yleismittari (tms, millä mittaat)?
- joskus on tehty päivä turhaa työtä, kun mittari on näyttänyt "vähän" väärin, siis näytti 12,7 volttia, kun todellinen oli 13,9 volttia.
-> suurimmat virheet löytyy helposti:
Mitataan auton akusta jännite: siis kunnossa oleva, täyteen ladattu auton akku on tunnin-parin kuluttua ajosta/latauksesta NOIN 12,75 V (noin 0,1-0,2 voltin tarkkuudella)
Ja virtamittaus on pykälää vaativampi: jos mittarin virtamittaus vain 10 amppeerin asti, niin 12v halogeenihehkun (55W) alussa ottama virtapiikki voi rikka mittarin, vaikka palaessaan ottaa noin 4,5 amppeeria (amppeerin tarkkuudella)
Kannatta mitata siten, että Virtamittaus johtimet on kytketty yhteen mittarin ulkopuolella; siis kun sytytetään valo, niin virta ei kierrä virtamittarin läpi, vaan vasta sitten kun tuo "sytytys-" kynkentä on avattu.
--------
Minulla Fluke 77? ja sillä on kestänyt mitata 10 A virta-aluella jopa hehkutulppia, siis virta aluksi pahimmillaan yli 20 Amppeeria, mutta putoaa muutamassa sekunnissa alle 10 amppeeriin.
Ja toinen, Halpis mittari on Bilteman Ac-Dc pihtivirtamittari, jonka tarkkuus pienissä DC-( tasajännite, kuten esim. autoissa 12v akkujännite) virroissa
tuntuu olevan suuruusluokkaa ONNETON, mutta pelkästään se, että näyttää virran suunnan, on monesti avuksi. Suuremmat virrat, yli 10 A tarkkuus paranee.
Ja jos pitää mitata isoja virtoja tarkasti, niin pistetään Shunttivastus väliin, 500 A jatkuva, ja AC puolella -80 luvun fluken analoginen on aika tarkka.
-En liikoja odotakkaan säätimeltä.
-Halpis yleismittari ja Testboy pihtimittari.
-Eilen oli kiinni ryslerin akussa ja sterkat jauho Kikkaa, eli akku oli kuormitettu.
-Tänään lähtötilanne ilman kuormaa 12.8v 0.3amp. Säädin pois ja tilanne 13.2v -0.07amp (?) Virta kulki paneeliin päin? Säädin takaisin kiinni ja Kikka soimaan. Kikka parhaat levy ainut mitä rysleristä löytyi. 12.7v 0.6amp ,kuormitettuna ei tullut testattua ilman säädintä.
Eli omaan silmään näyttäisi ettei nosta jännitettä paneelilta, mutta virta nousee? Onko mahdollista edes?
BJ-40/76
11.05.2018, 21:35
-En liikoja odotakkaan säätimeltä.
-Halpis yleismittari ja Testboy pihtimittari.
-Eilen oli kiinni ryslerin akussa ja sterkat jauho Kikkaa, eli akku oli kuormitettu.
-Tänään lähtötilanne ilman kuormaa 12.8v 0.3amp. Säädin pois ja tilanne 13.2v -0.07amp (?) Virta kulki paneeliin päin? Säädin takaisin kiinni ja Kikka soimaan. Kikka parhaat levy ainut mitä rysleristä löytyi. 12.7v 0.6amp ,kuormitettuna ei tullut testattua ilman säädintä.
Eli omaan silmään näyttäisi ettei nosta jännitettä paneelilta, mutta virta nousee? Onko mahdollista edes?
Siis säätimellä työntää 12.8 V jännitteellä 0.3 amppeeria akkuun, ja kun kytket paneelin suoraan akuun, niin akku ayöttää 13.2 V jännitteellä paneeliin 0,07 amppeeria?
-> En ymmärrä miten mahdollista. (jos mikään muu ei muutu)
Pitäskö ensin selvittää, johtuuko nuo ihmeelliset arvot mittarista vai paneelista?
Mitä se halpis- yleismittari näyttää jännitettä, kun mittaat sen ryslerin akusta jännitettä; siis akku oletettavasti täynnä ja auto ollut sammutettuna vähintään tunnin?
Toinen mittaus: paljonko mittari näyttää jännitettä, kun auto on käynnissä (mielellään ajon jälkeen, siis akku täynnä, ja ilman ylimääräisiä kulutuksia)?
Kolmas mittaus: mittaa jännitettä kääntämällä mittajohdot väärin päin, siis
ensin oikein päin, niin näyttää esim. +14.00 V ja sitten heti perään käännät mittajohdot toisin päin, niin näyttää esim. -14.10 V
Neljäs mittaus: mittaa paneelin jännite auringonpaisteessa, ilman kuormaa, siis johdot irti. (pitäs näyttää suuruusluokkaa 16 V, jos kunnon auringonpaiste)
Viides mittaus: Mittaa paljonko paneeli jaksaa työntää virtaa oikosulussa; siis mittari kytkettynä suoraan paneelin johtoihin. (pitäs näyttää 7 amppeeria, jos kunnon auringonpaiste, tippuu heti reilusti, jos vähänkään pilveä auringon edessä)
Jos paneeli ei kykene antamaan virtaa ulos n.14,5 Voltin jännitteellä, niin tarvitset mudulin, joka nostaa jännitteen ylöspäin.
Tuo vois toimia älykkään säätimen kanssa: (ylimitoitettu, ja ei halpakaan...vaatis testailua, ja hyötysyhde kärsii... mutta joku tuon tyyppinen ratkaisu voi olla siitä huolimatta paras?)
https://www.aliexpress.com/item/12V-TO-24V-20A-12VDC-TO-24VDC-20AMP-STEP-UP-BOOST-DC-DC-REGULATOR-20-AMP/32822834420.html?spm=2114.search0104.3.16.31b26713 7FWohI&ws_ab_test=searchweb0_0,searchweb201602_2_10152_10 151_10065_10344_10068_5722815_10342_10343_10340_57 22915_10341_10698_5722615_10696_10084_10083_10618_ 10304_10307_10302_5722715_5711215_10059_308_100031 _10103_10624_10623_10622_5711315_5722515_10621_106 20,searchweb201603_31,ppcSwitch_7&algo_expid=0d63f608-d942-44af-922b-afc4bf194f60-2&algo_pvid=0d63f608-d942-44af-922b-afc4bf194f60&transAbTest=ae803_2&priceBeautifyAB=0
Tuo DC-DC-up moduli paneelin ja älykkään säätimen väliin; siis säädin lataa akkua suurimmalla mahdollisella virralla; kun säädin hakee suurinta mahdollista latausvirtaa(-tehoa), ja kun se alkaa olla enemmän, mitä tuo paneeli pystyy syöttämään, paneelin jännite putoaa rajusti, (dc-dc muuttajan ottama virta kasvaa, ja äkkiä käy niin, että muuttajan ulostulo jännite romahtaa) ja älykäs säädin huomaa, että ei kestä ottaa noin paljoa....
Tuo sinun älykäs säädin on varmaan suojattu siten, että ei pura akkua, vaikka aurinkopaneeli olisi pimeässä? (säädin akussa kiinni: näkyykö näytössä tms. mitään, kun paneelia ei ole kytketty? voi vaatia jopa tunnin pari, että sammuttaa itsensä, kun aurinkopaneelin jännite on nolla?)
P.S Nämä urinkopaneelit kiinnostaa kahdesta syystä; ensimmäinen on se, että minun pitäs laittaa n. 50w jäykkä paneeli veneeseen, siis lataamaan akkuja: koska tulevaisuudessa hälytin/gsm-modeemi, jolla ohjataan lämmitystä, valoja ja mahdollisesti jää/pakastekaappia.
Ja asentamisessa on se, että paneelin pitää pysyä matkassa/ehyenä liukunopeuksissa meren allokossa niin kovassa kelissä kun kyytiläiset kestää. (vene 7m HT, n. 1600 kg ja "asuntovaunu-", siis ajotilassa seisomakorkeus täyskasvuselle, ja keulakajuutassa sopii nukkumaan jalat suorassa)
Ongelmana on, että tuo kiinan halpis paneeli on erittäin herkkä varjolle; jo katuharjan varren varjo pudottaa suoraan akkuun kytketyn paneelin latausvirtaa muistaakseni kolmanneksen 14.0 v latausjännitteellä.
Ja tuo perinteinen ongelma; syksyllä on usein pilvistä, ja aurinko paistaa matalalta... siis kotilaiturissa ollessa naapuriveneet varjostaa...
Toinen kohde, minne olen aurinkopaneeleja suunnitellut; on uusi omakotitalo(maalämpö): Katon 34 asteen harjakaton lape tulee etelään, ja lappeella olisi reilu 90m2 hyvää tilaa aurinkopaneeleille, ja talon päädyissä olisi joku 10m2 seinää aurinkopaneeleille, toki varsinkin itä- päätyä varjostaa puut.
Tässä ongelmana on (sen perinteisen lisäksi, että aurinko ei paista helmikuun ensimmäisenä maanantaina klo 7, kun sähkö on kalleinta...)
Siis varjoja aiheuttaa puut, ja en halua, että ne kaadetaan. (suurin osa puista minun tontilla:rolleyes: )
Siis paneelit pitäs ryhmitellä tms. siten, että saataisiin mahdollisimman tasainen/hyvä tuotto.
----------Tässäpä tämä pari päivää vanha vastaus-------------
Asensin ensimmäisen paneelin asuntovaunuun ja nyt viikonloppuna asuntoautoon. Parin paneelin kokemuksella voisin sanoa, että lappeelleen asennettuna se paneeli tuottaa vain optimiolosuhteissa sen 100% tehon. Muutoin et pääse siihen vaikka kuinka aurinko paistaa. Se paneeli pitäisi suunnata sen auringon mukaisesti, jotta saat sen täyden tehon. Lisäksi tosiaan sen akun nykyinen virrantaso vaikuttaa myös siihen lataukseen. Esim. jos akussa on virtaa 13.1v niin aika hissukseen itsellä on nuo paneelit lataillut akkuja. Mutta jos akussa on virtaa vaikka 12.1v niin johan puskevat virtaa sinne enemmän. Mun mielestä se menee niin, että kun ostat 100w paneelin niin käytännössä se puskee tehoa 75w ulos tai jopa vain 50w. Olettaen, että se on lappeellaan. Mutta hyvin ne lataa myös vesisateessa kunhan akun virrantaso on riittävän alhainen. Lisäksi jos paneelin pinnalla on pölyä se vaikuttaa lataukseen, jos paneeli on likainen se vaikuttaa tulokseen, jos paneelilla on puun lehti niin se vaikuttaa tulokseen.
Mitä taas säätimiin tulee niin ne oikeat ja aidot mppt säätimet lähtee sieltä n.80e nurkilta ylöspäin. Sen alle ne tuppaa olemaan "mppt" säätimiä, jotka oikeasti toimii PWM tekniikalla. Itselläkin lukee hienosti säätimessä isolla MPPT, mutta ohjeissa lukee todella pienellä, että se yrittää simuloida MPPT säädintä PWM tekniikalla.. Pettymys olisi suuri jos luulisi tuon olevan MPPT säädin, mutta kun etukäteen tietää ettei se ole nähnytkään sellaista niin ei se kovin iso pettymys ole.
Vaunussa mulla oli 150w paneeli ja 74ah akku. Toimi hienosti ja kesällä 2016 se ei tarvinnut kertaakaan tolppasähköä. Nyt on 265w paneeli asuntoautossa ja 160ah akkukapasiteetti niin eiköhän tuolla ihan hyvin pitäisi pärjää, kun ottaa huomioon ettei sähköä pitäisi kulua yhtään sen enempää kuin vaunussa.
Asensin ensimmäisen paneelin asuntovaunuun ja nyt viikonloppuna asuntoautoon. Parin paneelin kokemuksella voisin sanoa, että lappeelleen asennettuna se paneeli tuottaa vain optimiolosuhteissa sen 100% tehon. Muutoin et pääse siihen vaikka kuinka aurinko paistaa. Se paneeli pitäisi suunnata sen auringon mukaisesti, jotta saat sen täyden tehon. Lisäksi tosiaan sen akun nykyinen virrantaso vaikuttaa myös siihen lataukseen. Esim. jos akussa on virtaa 13.1v niin aika hissukseen itsellä on nuo paneelit lataillut akkuja. Mutta jos akussa on virtaa vaikka 12.1v niin johan puskevat virtaa sinne enemmän. Mun mielestä se menee niin, että kun ostat 100w paneelin niin käytännössä se puskee tehoa 75w ulos tai jopa vain 50w. Olettaen, että se on lappeellaan. Mutta hyvin ne lataa myös vesisateessa kunhan akun virrantaso on riittävän alhainen. Lisäksi jos paneelin pinnalla on pölyä se vaikuttaa lataukseen, jos paneeli on likainen se vaikuttaa tulokseen, jos paneelilla on puun lehti niin se vaikuttaa tulokseen.
Mitä taas säätimiin tulee niin ne oikeat ja aidot mppt säätimet lähtee sieltä n.80e nurkilta ylöspäin. Sen alle ne tuppaa olemaan "mppt" säätimiä, jotka oikeasti toimii PWM tekniikalla. Itselläkin lukee hienosti säätimessä isolla MPPT, mutta ohjeissa lukee todella pienellä, että se yrittää simuloida MPPT säädintä PWM tekniikalla.. Pettymys olisi suuri jos luulisi tuon olevan MPPT säädin, mutta kun etukäteen tietää ettei se ole nähnytkään sellaista niin ei se kovin iso pettymys ole.
Vaunussa mulla oli 150w paneeli ja 74ah akku. Toimi hienosti ja kesällä 2016 se ei tarvinnut kertaakaan tolppasähköä. Nyt on 265w paneeli asuntoautossa ja 160ah akkukapasiteetti niin eiköhän tuolla ihan hyvin pitäisi pärjää, kun ottaa huomioon ettei sähköä pitäisi kulua yhtään sen enempää kuin vaunussa.
Antenni helvettiä......
Toisekes.....
Jos sun paneelit on pötkössä, niin sieltä tulee säätimille se mitä huonoin paneeli saa varjossa aurinkoo....eli svidun vähän.....
Eli kannattaa johdottaa jokainen paneeli omillaan suoraan säätimelle.....
Ja riittävän paksuilla teho huomiooiiden
Ja sen jälkeen alkaan riittään kesäaikaan....talvella myllyä kaverix....jos ei riitä.
Noiden säätimien tyypistä.....
Alkaa sit merkitsemään jos myyt sähköö verkkoon......
BJ-40/76
01.06.2018, 01:14
Asensin ensimmäisen paneelin asuntovaunuun ja nyt viikonloppuna asuntoautoon. Parin paneelin kokemuksella voisin sanoa, että lappeelleen asennettuna se paneeli tuottaa vain optimiolosuhteissa sen 100% tehon. Muutoin et pääse siihen vaikka kuinka aurinko paistaa. Se paneeli pitäisi suunnata sen auringon mukaisesti, jotta saat sen täyden tehon. Lisäksi tosiaan sen akun nykyinen virrantaso vaikuttaa myös siihen lataukseen. Esim. jos akussa on virtaa 13.1v niin aika hissukseen itsellä on nuo paneelit lataillut akkuja. Mutta jos akussa on virtaa vaikka 12.1v niin johan puskevat virtaa sinne enemmän. Mun mielestä se menee niin, että kun ostat 100w paneelin niin käytännössä se puskee tehoa 75w ulos tai jopa vain 50w. Olettaen, että se on lappeellaan. Mutta hyvin ne lataa myös vesisateessa kunhan akun virrantaso on riittävän alhainen. Lisäksi jos paneelin pinnalla on pölyä se vaikuttaa lataukseen, jos paneeli on likainen se vaikuttaa tulokseen, jos paneelilla on puun lehti niin se vaikuttaa tulokseen.
Mitä taas säätimiin tulee niin ne oikeat ja aidot mppt säätimet lähtee sieltä n.80e nurkilta ylöspäin. Sen alle ne tuppaa olemaan "mppt" säätimiä, jotka oikeasti toimii PWM tekniikalla. Itselläkin lukee hienosti säätimessä isolla MPPT, mutta ohjeissa lukee todella pienellä, että se yrittää simuloida MPPT säädintä PWM tekniikalla.. Pettymys olisi suuri jos luulisi tuon olevan MPPT säädin, mutta kun etukäteen tietää ettei se ole nähnytkään sellaista niin ei se kovin iso pettymys ole.
Vaunussa mulla oli 150w paneeli ja 74ah akku. Toimi hienosti ja kesällä 2016 se ei tarvinnut kertaakaan tolppasähköä. Nyt on 265w paneeli asuntoautossa ja 160ah akkukapasiteetti niin eiköhän tuolla ihan hyvin pitäisi pärjää, kun ottaa huomioon ettei sähköä pitäisi kulua yhtään sen enempää kuin vaunussa.
Siis jos suomessa lappeelleen asennettu paneeli tuottaa 100%ilmoitetun tehon, niin joko paneelin ilmoitettu teho on väärä, taikka mittaus on virheellinen.
Jonkin verran asiaa (aurinkopaneelien 12 voltin lyijy(auton starttia-) akku lataamista tutkineena: vaikka on kuinka hyvä säädin, niin jo 80% prosenttia suoraan aurinkoon suoraan suunnatusta paneelista on todella hyvä saavutus!
Jos sun paneelit on pötkössä, niin sieltä tulee säätimille se mitä huonoin paneeli saa varjossa aurinkoo....eli svidun vähän.....
Eli kannattaa johdottaa jokainen paneeli omillaan suoraan säätimelle.....
Tämä kaipaa kyllä perusteluja... :confused: ...jos on vaikka kolme sarjaan kytkettyä paneelia ja niistä vain yksi on auringossa, niin miten tilanne paranee kytkemällä kaksi "pimeää" paneelia ja se yksi auringossa oleva rinnakkain? Paneeleissa on kuitenkin ohitusdiodit juuri tätä varten, eli jos paneeli on varjossa, ei se estä virran kulkua koko paneelikentän läpi.
No toki häviötä tulee niiden pimeässä olevien paneeleiden ohitusdiodien kynnysjännitteen verran, mutta mistä tulee se "svidun vähän"??
Sarjaan kytketyillä paneeleilla pitää säädin toki olla hakkurimallia, joka pystyy tekemään liian korkeasta paneelijännitteestä akun lataamiseen sopivan alemman, virran siinä samalla kasvaessa.
Kaitsu67
07.07.2018, 23:16
Ostin veneeseen 40W monikidepaneelin, sellaisen joka taipuu jonkun verran ja siinä on vahvempi alumiinipohja pelkän muovisen sijaan. Saa nähdä pitääkö hankkia vielä toinen jos oikein innostuu. Lataussäädin on tämä https://www.navimare.fi/product_details.php?p=2058, ei ehkä paras valinta venekäytöön, mutta testaillaan nyt. Mikäs olis hinta/laatusuhteelta hyvä MPPT säädin?
Varosen Pappa
08.07.2018, 13:22
Laitoin vaunuun puuilosta 50w paneeli paketin. Hyvin riittää sähkö vaikka viikon reissun. En oo mitannu kuin paljon lataa mutta hyvin sähkö riittää.
tekniikkamies
10.07.2018, 10:16
Löysin jätteen joukosta yksikidepaneelin oliko jotain 55 wattia ja hankin Victron MPPT 100/50 lataussäätimen jotta voin latailla jytkymminkin vaikka sähköpyörän akkuja hyödyntämällä.
Olettokos tutustunut ohutkalvopaneeleihin - kiinnostaisi tekniikka, joka toimisi paremmin ei niin optimaalisissa valaistusolosuhteissa? Ohutkalvopaneeleita on kehitelty erilaisia - on CIS, on CdTe, en ole vielä saanut selville mistä näitä kannattaa hommata ja mikä paneliityyppi olisi fiksuin. Niissä käsittääkseni hyviä ominaisuuksia kun paneeleita ei pääse asentamaan optimaaliseen paikkaan.
Paneelit on tulossa autoon ja ensimmäiset kokemukset jo jätteestä löydetyllä yksikidepaneelilla on lupaavia. Haluaisin saada systeemin toimimaan niin, että esimerkiksi jääkaapin käyttö on mahdollista pari päivää.
Nyt tilanne on niin, että nykyisellä yksikidepaneelilla auton katolla tällaisina tavanomaisina päivinä jolloin on aika paljon pilviäkin, lataus on jäänyt lataussäätimen mukaan 100 wattitunnin tasolle päivässä tai alle jos virtaa ylipäätään on tullut käytettyä johonkin ja toki päävastuu latauksesta on auton laturilla. Tässä systeemissä idea on, että tarvittaessa saan nopealatausta 48 voltin akku ja hyödyntämällä, mutta hidaslatausta olisi tervetullutta saada lisää ja sillä voin täytellä kaikki akut täyteen.
Tämä kaipaa kyllä perusteluja... :confused: ...jos on vaikka kolme sarjaan kytkettyä paneelia ja niistä vain yksi on auringossa, niin miten tilanne paranee kytkemällä kaksi "pimeää" paneelia ja se yksi auringossa oleva rinnakkain? Paneeleissa on kuitenkin ohitusdiodit juuri tätä varten, eli jos paneeli on varjossa, ei se estä virran kulkua koko paneelikentän läpi.
No toki häviötä tulee niiden pimeässä olevien paneeleiden ohitusdiodien kynnysjännitteen verran, mutta mistä tulee se "svidun vähän"??
Sarjaan kytketyillä paneeleilla pitää säädin toki olla hakkurimallia, joka pystyy tekemään liian korkeasta paneelijännitteestä akun lataamiseen sopivan alemman, virran siinä samalla kasvaessa.
Riittää kun pötkössä olevia paneeleita yhtä varjostaa esim. puut. tms.
Ja pötköstä saat heikoimman tehon.
Suorilla säätimille saat kaikista kirkkaista sen mitä ne tuottaa ja heikoimmasta sen mitä sieltä tulee.....
Näin se vaan menee......
Jos ei ole panelien elektroniikka kehittynyt viimeisen vuoden aikana ihan svidusti......
Eli tarkottaa sitä että pötköön kytkettyjen paneelin elektroniikassa pitäis olla ns. ohituskaista paneelin ohi paremmille tehoille. Ja kaikki järki ja äly tätä varten sekä ns. rele tai lutikka joka kestää esim. pötkön jossa 240w paneeleita vaikka 3kpl, tai 140w 5kpl, joka osaa tiputtaa heikon pois pelistä ja päästää muiden tehon läpi.
Halpaa ja hyvää ei oo olemassa.
Onko niissä. Mun mielestä ei.
Ja yksinkertaisesti voit todeta ton säätimen näytöltä tai DC-pihtimittarilla.
Minulla on kolme samanlaista paneelia sarjassa. Jos varjostan niistä yhden, putoaa kokonaisteho yhden kolmanneksen ja jäljelle jää 2/3. Ei siis mene nollaan, koska on se halpa "ohituskaista", eli ohitusdiodi jokaisen paneelin kytkentäkotelossa. Ei tarvita logiikkaa eikä releitä. Virta ohittaa tuottamattoman paneelin diodin kautta. Jos kaikki paneelit on samaan aikaan varjossa, ei toki ole virtaakaan.
tekniikkamies
10.07.2018, 22:49
Minulla on kolme samanlaista paneelia sarjassa. Jos varjostan niistä yhden, putoaa kokonaisteho yhden kolmanneksen ja jäljelle jää 2/3. Ei siis mene nollaan, koska on se halpa "ohituskaista", eli ohitusdiodi jokaisen paneelin kytkentäkotelossa. Ei tarvita logiikkaa eikä releitä. Virta ohittaa tuottamattoman paneelin diodin kautta. Jos kaikki paneelit on samaan aikaan varjossa, ei toki ole virtaakaan.
Diodit on halpoja, itse ostin alkuun paneelin kytkentälaatikossa olevan kahden diodin lisäksi yhden mutterimallin diodin tarkoituksena se, että ei virrat rupea menemään paneelille päin jos laitan 48 voltin akusta virtatäydennystä.
Riittää kun pötkössä olevia paneeleita yhtä varjostaa esim. puut. tms.
Ja pötköstä saat heikoimman tehon.
Tässä on pari intterwebistä lainattua kuvaa selventämään, mitä tarkoitan paneelin ohitusdiodin merkityksellä. Esimerkkikuvissa on yksittäisiä kennoja, eli siksi jännite on kuviin merkitty 0.5 volttia. Sama periaate toimii myös kokonaisten paneelien kanssa, joissa on näitä erillisiä kennoja N kappaletta sarjassa.
Jos sarjaan kytketyistä yksi paneeli on varjossa, niin ilman ohitusdiodeja käy kuten kuvailit, eli pötköstä saa sen heikoimman paneelin tuoton, koska se varjossa oleva paneeli toimii virran jarruna siellä välissä.
http://www.alternative-energy-tutorials.com/images/stories/solar/alt134.gif (http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/bypass-diode.html)
Kun laitetaan ohitusdiodit paneelien kytkentärasioihin, niin silloin koko paneeliston tuotto ei tällaisessa tilanteessa ole sen heikoimman paneelin mukainen, vaan niiden paisteessa olevien:
http://www.alternative-energy-tutorials.com/images/stories/solar/alt136.gif (http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/bypass-diode.html)
Kaikkien paneelien ollessa paisteessa eivät ne diodit osallistu toimintaan mitenkään, vaan virta menee paneelien kautta:
http://www.alternative-energy-tutorials.com/images/stories/solar/alt135.gif (http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/bypass-diode.html)
Omissa paneeleissa on diodt laitettu jo tehtaalla. Itse asiassa niissä paneelin pinta-ala on jaettu kahteen samankokoiseen lohkoon ja lohkot on kytketty sarjaan. Kummankin lohkon yli on ohitusdiodi (eli on kaksi diodia jokaisen kytkentärasiassa). Puun rungon tai lipputangon varjo ei siis välttämättä vie kuin puolet paneelin tehosta, jos varjo mahtuu paneelin vasempaan tai oikeaan puoliskoon. Koko paneelin varjostaminen vie sen paneelin tuoton kokonaan.
Syy siihen, miksi laitoin paneelit sarjaan on pitkähkö ja hankalassa paikassa kulkeva johtojen reitti säätimelle ja hieman liian ohuet johdot. Tehohäviö siirtojohdossa on nyt vain yhdeksäsosa (1/9) siihen verrattuna, jos paneelit olisi rinnakkain. Oli helpompi kytkeä paneelit sarjaan kuin alkaa ottamaan paikkoja auki paksumman kaapelin laittamiseksi.
tekniikkamies
11.07.2018, 09:50
Syy siihen, miksi laitoin paneelit sarjaan on pitkähkö ja hankalassa paikassa kulkeva johtojen reitti säätimelle ja hieman liian ohuet johdot. Tehohäviö siirtojohdossa on nyt vain yhdeksäsosa (1/9) siihen verrattuna, jos paneelit olisi rinnakkain. Oli helpompi kytkeä paneelit sarjaan kuin alkaa ottamaan paikkoja auki paksumman kaapelin laittamiseksi.
Tuollainen tuli mieleen kun omassakin harjoittelupaneelissa on kaksi diodia valmiina, voiko diodien mitoitus tulla pienemmässä paneelissa ongelmaksi jos laittaa sarjaan tehokkaampaa paneelia - tuli liimattua paneeli kiinni, eikä pääse enää helposti muuttelemaan mitään?
Toisaalta autossa johdot niin lyhyet, että tehohäviä ei ole suurikaan.
Joku mitoitusperuste niissä diodeissakin on, eikä kovin paljon ylimääräistä marginaalia varmasti ole. Omissa paneeleissa on oikosulkuvirta vähän yli 3A ja diodit näyttävät olevan tyypillisen 6A diodin kokoiset. Mitoitusperusteena lienee se, että kaikki paneelit olisi samanlaisia. Veikkaus tosin vain, en tiedä varmaksi. Mahdollisimman halvalla noita(kin) tehään, joten tuskin kovin paljon ylimitoitettuja komponentteja käytetään.
Kannattaa tutustua näihin nykysysteemeihin,niitä on viisaammat jo kehitellyt selvinpäin et ei tarvi pyörää uudelleen keksiä. 14 kpl 285w paneelia kytkin tänään sarjaan ja hyvin toimii.
tekniikkamies
11.07.2018, 22:36
Joku mitoitusperuste niissä diodeissakin on, eikä kovin paljon ylimääräistä marginaalia varmasti ole. Omissa paneeleissa on oikosulkuvirta vähän yli 3A ja diodit näyttävät olevan tyypillisen 6A diodin kokoiset. Mitoitusperusteena lienee se, että kaikki paneelit olisi samanlaisia. Veikkaus tosin vain, en tiedä varmaksi. Mahdollisimman halvalla noita(kin) tehään, joten tuskin kovin paljon ylimitoitettuja komponentteja käytetään.
Tuli mieleen kun Lahdesta Bebekistä ostamani diodi on kuulemma hitosti järeämpi kuin paneelissa olleet. Itsellä panostushalu tällän hetkellä jääkaappitasoa ja ei täysin mahdotonta ole kaksi lataussäädintäkään. Omassa autossa painopistehaasteita vaikka siinä olis toisaalta hyvin tilaa paneeleille.
Ilmainenkaan jätepaneeli ei varsinaisesti ole pettymystä tuottanut, vaan seuraava kehitettävä asia on tuoton saaminen tasaisemmaksi.
Tässä on pari intterwebistä lainattua kuvaa selventämään, mitä tarkoitan paneelin ohitusdiodin merkityksellä. Esimerkkikuvissa on yksittäisiä kennoja, eli siksi jännite on kuviin merkitty 0.5 volttia. Sama periaate toimii myös kokonaisten paneelien kanssa, joissa on näitä erillisiä kennoja N kappaletta sarjassa.
Jos sarjaan kytketyistä yksi paneeli on varjossa, niin ilman ohitusdiodeja käy kuten kuvailit, eli pötköstä saa sen heikoimman paneelin tuoton, koska se varjossa oleva paneeli toimii virran jarruna siellä välissä.
http://www.alternative-energy-tutorials.com/images/stories/solar/alt134.gif (http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/bypass-diode.html)
Kun laitetaan ohitusdiodit paneelien kytkentärasioihin, niin silloin koko paneeliston tuotto ei tällaisessa tilanteessa ole sen heikoimman paneelin mukainen, vaan niiden paisteessa olevien:
http://www.alternative-energy-tutorials.com/images/stories/solar/alt136.gif (http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/bypass-diode.html)
Kaikkien paneelien ollessa paisteessa eivät ne diodit osallistu toimintaan mitenkään, vaan virta menee paneelien kautta:
http://www.alternative-energy-tutorials.com/images/stories/solar/alt135.gif (http://www.alternative-energy-tutorials.com/energy-articles/bypass-diode.html)
Omissa paneeleissa on diodt laitettu jo tehtaalla. Itse asiassa niissä paneelin pinta-ala on jaettu kahteen samankokoiseen lohkoon ja lohkot on kytketty sarjaan. Kummankin lohkon yli on ohitusdiodi (eli on kaksi diodia jokaisen kytkentärasiassa). Puun rungon tai lipputangon varjo ei siis välttämättä vie kuin puolet paneelin tehosta, jos varjo mahtuu paneelin vasempaan tai oikeaan puoliskoon. Koko paneelin varjostaminen vie sen paneelin tuoton kokonaan.
Syy siihen, miksi laitoin paneelit sarjaan on pitkähkö ja hankalassa paikassa kulkeva johtojen reitti säätimelle ja hieman liian ohuet johdot. Tehohäviö siirtojohdossa on nyt vain yhdeksäsosa (1/9) siihen verrattuna, jos paneelit olisi rinnakkain. Oli helpompi kytkeä paneelit sarjaan kuin alkaa ottamaan paikkoja auki paksumman kaapelin laittamiseksi.
Ilmeisesesti mun paneeleissa ei ole noita diodeja.
Sen johdosta rinnan. Diodien lisäyksen jälkeen saan asennettua
kolme pötköö......
Ja paikkaansa kelpaavat tarvikeliikkeen rittävän tehokkaat.
Eli täytyy periaatteessa kestää pötkön teho-1 paneeli.
Sarjaan kytkettäessä paneelit kannattaisi olla samanlaiset nimelliseltä virta-arvoiltaan. Jos siellä ketjussa on joku pienempi/heikompi paneeli, rajoittaa se koko ketjun maksimivirran.
Parasta siis kytkeä sarjaan vain saman virta-arvon paneeleita. Erilaiset paneelien nimellisjännitteet eivät sarjaan kytkettäessä vaikuta kuin koko paneeliston kokonaisjännitteeseen, kunhan paneelien nimellisvirrat suht samaa luokkaa.
Sarjaan kytkettäessä pitää huomioida säätimen kestämä maksimi tulojännite. Paneelien avoimen piirin jännitteet (Uoc tai VOc, voltage open circuit) pitää laskea yhteen ja summa pitää olla vähemmän kuin säätimen sallima maksimi. Kovin tarkalle sen kanssa ei kannata mennä, vaan jättää hieman marginaalia.
Jos haluaa kytkeä yhteen eri virta-arvon paneeleita, kannattaa ne laittaa rinnankytkentään. Silloin paneelien jännitetasot pitäisi olla samaa luokkaa, koska muuten koko paketin jännitetaso asettuu alimman nimellisjännitteen paneelin mukaiseksi.
http://solarpanelsvenue.com/mixing-solar-panels/
tekniikkamies
13.07.2018, 09:02
Jos haluaa kytkeä yhteen eri virta-arvon paneeleita, kannattaa ne laittaa rinnankytkentään. Silloin paneelien jännitetasot pitäisi olla samaa luokkaa, koska muuten koko paketin jännitetaso asettuu alimman nimellisjännitteen paneelin mukaiseksi.
http://solarpanelsvenue.com/mixing-solar-panels/
Olen tuuminut jos autossa kerran nyt on yksi yksikidepaneeli katolla ja se latailee vähän miten sattuu, mutta latailee kuitenkin, niin koska siinä on jossain 45 asteen kulmassa tuulenohjaimen tapainen, siihen pystyisi laittamaan vaikka jonkun hitech paneelin ja tarvittaessa ajamaan auton niin, että se kohta on aurinkon suuntaan.
Silloin on suurempi todennäköisyys, että jompi kumpi tai molemmat latailee ja ajatuksena, että diodi estää virtaa menemästä väärään suuntaan.
Tähän astiset kokemukset on kattopaneelilla, että auton asento aurinkoon ja erilaisiin varjoihin nähden vaihtelee tosi paljon ja jos lataamisvarmuutta parantaa, alkaa olemaan jo hyvä systeemi.
Multa löytyy reilu kasa vanhoja, mutta ei nyt aivan ikäloppuja, porakoneen akkuja. Kuorien sisältä löytyy Sub C-kokoisia akkuja. Tarkoitus on purkaa kuoret, ja etsiä joukosta ehjät akut. Molempia löytyy, NiCd ja NiMH akkuja.
Ajatuksena olisi tehdä näistä akuista grillikotaan 12 voltin sähköjärjestelmä. Siitä saisi virtaa valaistukseen, viihde-elektroniikkaan, latauspistokkeisiin, jne.
Mutta nyt tarvisin tietoa:
Jos otetaan 10 kpl 1.2V nimellisjänniitteellä olevia akkuja, ja kytketään ne sarjaan, niin tuloksena on 12V. Näinhän se on niissä porakoneen akkujen kuorien sisälläkin. Kyseinen paketti ei ole kovin tehokas, akusta riippuen noin 2 Ah. Voiko tälläisiä 10 kpl paketteja kytkeä rinnan useampia? Esim 2x10 kpl, tai 3x10 kpl?
Entäs voiko/kannattaako NiCd ja NiMh akkuja mennä sekoittamaan samaa kytkentään?
Sitten jos ja kun saan koottua hienon 12V paketin, niin sitä täytyisi joskus ladatakin.. Ebayssa on halpoja aurinkopaneeleita ja niihin 7 euron säätimiä. Säätimissä lukee kuitenkin, että käy vain lyijy-happo akkuihin, ei geeli, eikä NiCd, NiMh tai Li-ion akkuihin. Miten tuota akkupakettia lataa halvalla aurinkopaneelilla?
tekniikkamies
26.08.2018, 08:52
Multa löytyy reilu kasa vanhoja, mutta ei nyt aivan ikäloppuja, porakoneen akkuja. Kuorien sisältä löytyy Sub C-kokoisia akkuja. Tarkoitus on purkaa kuoret, ja etsiä joukosta ehjät akut. Molempia löytyy, NiCd ja NiMH akkuja.
Itsellä on ollut sellainen idea, että aurinkosähkö lataussäätimeen voi yhdistää 12 volttia korkeamman jännitteen akkuja kuin ne olisivat aurinkopaneeli ja ladata tällä vaikka ajoneuvossa mukana olevaa lyijyakustoa silloin kun aurinkolatausta ei ole. Lataussäädin on Victronin MPPT säädin.
Silloin ei tarvi askarrella kovin paljon. Itsellä sellaisia akkuja on esim. sähköpyörän akut. Niitä on paljon kätevämpi kuljettaa ladattavaksi kuin lyijyakkuja.
Tässä meikäläisen ideassa on kyse siitä, että kovin massiiviset aurinkopaneelit ajoneuvossa on hankalat eikä ne auto kaikissa tilanteissa ja näin riittää kohtuullinen paneelisto. Kesällä on ollut testissa jätteestä löydetty oliko 55 watin yksikidepaneeli, jolla hankin kokemuksia minkälainen paneelisto oikeasti olisi fiksu.
Testattavana on ollut lähipäivinä Bilteman pieni jääkaappi, joka ei ole kompressorimallia, mielellään systeemi saisi olla sellainen, että tämänmoista voi pari päivää käyttää ja virran ei tarvi tulla paneeleista, vaan ne on hidas automaattilaturi nostamassa jännitteen oikealle tasolle.
NiCd- ja NiMH-akkujen lataaminen poikkeaa aika paljon lyijyakkujen lataamisesta. Mitään näistä kolmesta tyypistä ei kannata kytkeä paneeliin suoraan, vaan akkutyypille sopivan säätimen kautta. Lyijyakuille on oma säätimensä ja noille porakoneakuille omansa; ei voi ladata vääränlaisella säätimellä/laturilla.
NiCd- ja NiMH-akkuja ladataan akun kapasiteetin mukaisella rajoitetulla vakiovirralla ja säädin/laturi seuraa akkupaketin napajännitteen muutosta. Muistaakseni näistä kumpikin käyttäytyy niin, että jännite lähtee huippuarvosta hieman laskemaan, kun akun lataaminen pitää lopettaa. Toinen keino päätellä akun täyttyminen on mitata akkupaketin lämpötilan kehitystä ja lopettaa lataaminen, kun lämpötila alkaa nousta nopeasti. Monet laturit käyttävät kumpaakin menetelmää ylilataamisen estämiseksi, varsinkin pikalaturin pitää seurata lämpötilaa. Se kolmas liitin akkupaketin nokassa on lämpöanturin johto.
Noita vanhan liiton porakoneakkuja voisi periaatteessa ladata budjettiratkaisulla niin, että hankkii eBay:sta kiinalaisen CV/CC-muuntimen, mihin säätää jännitteen muutaman voltin yli akkupaketin nimellisjännitteen (CV) ja laittaa virtarajoitukseen (CC) arvoksi kymmenesosan tai vähän alle akun kapasiteetista. Esimerkiksi 2Ah akkua voisi ladata max. 200mA virralla aika huoletta pidemmänkin aikaa ilman tarvetta katkaista lataamista automaattisesti. Alkuun kannattaa silti seurata akun lämpenemistä. Lataaminen on vaan kovin hidasta näin (14-16 tuntia tyhjästä täyteen). Tai sitten laittaa niin pienen paneelin, ettei sen maksimivirta ylitä sitä akun kapasiteetin kymmenesosaa (C/10).
Lyijyakku on parempi virran varasto paneelikäytössä, kun sitä voidaan yleensä ladata "täysillä", mitä paneelista lähtee. Jonkinlainen peukalosääntö lyijyakun lataamisen hyötysuhdeelle on noin 50%, eli puolet paneelin tuottamasta energiasta jää akkuun.
Lyijyakkuja ladataan paneelin säätimellä periaatteessa vakiojännitteellä, jota tosin ei saavuteta kuin vasta ensimmäisen latausjakson loppupuolella. Akku ottaa sen verran paljon virtaa alkuvaiheessa, että paneeli ja säädin eivät pysty sitä antamaan niin paljon, että sinne tavoitteena olevalle vakiojännitetasolle 14.4 volttia päästäisiin. Kun akku alkaa "täyttyä", nousee sen napajännite pikkuhiljaa tavoitetasolle. Säädin jää pitämään jännitetasoa 14.4 volttia. Tässä toisessa vaiheessa säädin jatkaa lataamista vakiojännitteellä jonkin tietyn ajan (muutaman tunnin) ja siirtyy sitten lopuksi kolmanteen vaiheeseen, kellutukseen. Kellutusjännite on yleensä 13.8 volttia, jolla akkua voi ylläpitää lataamisen jälkeen.
Jos NiCd- tai NiMH-akuston kytkee lyijyakun laturiin/säätimeen, niin todennäköisesti tulee liian suuresta latausvirrasta johtuva paukku tai ainakin akut kypsyvät ehkä jo ensimmäisellä latauskerralla. Kerran paukautin yhden NiCd-kennon, kun tuli ajaturvirhe laturin kytkennässä. Pamahtaa muuten aika kipakasti :eek: ;)
En sekoittaisi NiCd- ja NiMH-akkuja samaan pakettiin, kun niiden kemiat ja käytös latauksen aikana poikkeavat toisistaan sen verran, että laturi saattaa ymmärtää tilanteen väärin; voi jättää lataamisen kesken tai ladata liikaa. Rinnakkain kytkisin vain saman kapasiteetin kennoja, koska muuten lataus- ja purkuvirrat eivät jakaudu tasan rinnakkain olevien kennoketjujen kesken. Suositus on, että NiCd- ja NiMH-kennot ladattaisiin sarjaan kytkettyinä, jotta sama vakiovirta menee jokaisesta kennosta läpi ja lataustapahtumaa voidaan seurata paremmin.
Nyt tuli tyhjentävä vastaus, kiitos siitä. Tuota minä epäilinkin, etteivät kaikki visiot toimi. Mutta jos tekee "pattereista" 12V kennoja, ja lataa niitä normi porakoneen laturilla, niin toimii se niinkin.