View Full Version : Tietoa Nissan Terrano 2004!
Hei, olen juuri ostanut Nissan Terrano 2004 2.7 Td. Tiedättekö miten Terrano on kestänyt aikaisemmin ja mitkä ovat perusvikoja mitä ilmenee? Auto on toiminut moitteettomasti. Mikä auttaisi, kun ajaa 100 km/h niin takapenkkiläisille kuuluu kova ääni, johtuen varmaan renkaista. 235 17" 65r michelinit. Saako järkevästi laitettua jotain äänieristystä? Ja sama konehuoneeseen? Onko kenelläkään kokemusta talviajosta kun eivät nuo lumet ole vielä tulleet, että miten käyttäytyy? Jos ajaa takaveto päällä niin lähteekö perä alta helposti vai pystyykö ajamaan järkevästi? Kiitos jo etukäteen..
Note! This message was posted anonymously!
offroadjouni
01.11.2005, 14:38
Terranosta mitään tiedä, mutta jos meinaat kirjoitella saman topicin useammalle aluelle, on vaarana että molemmat poistetaan. Nyt poistettiin vaan toinen.
/* Life Begins at 35" */
"235 17" 65r michelinit"???? Tarkoitatko, että on renkaat kokoa 235/65R17? Jos on, niin tokko on kovin karkeakuvioiset. Karkeampi rengas metelöi asvaltilla enemmän kuin tiheämpikuvoinen. Poikkeuksiakin toki on, mm. Michelin 4x4 A/T:t on mielestäni meluisammat kuin monet M/T:t, jos verrataan samaa rengaskokoa samassa autossa.
Matalaprofiilinen rengas on kyljistään kovempi ja välittää kulutuspinnan tärinää paremmin vanteeseen ja sitä kautta akseliin ja edelleen runkoon ja koriin. Sopisiko siihen jotkin vähemmän tuning-vanteet, eli 15" tai 16"? Saisi niille paremmin maasturiin sopivia renkaitakin.
Kyllä talviajo sujuu takavedolla, mutta kun sitä kyselet, niin luulen tämän olevan trolli tai sitten tässä on kyseessä ensimmäinen takavetoautosi (vaikka onkin kytkettävällä nelivedolla lisätty)? Kumpaa on? On vähän myöhäistä epäillä ajo-ominaisuuksia ja tyyppivikoja nyt, kun se on jo ostettu.
No, kokeilet jossakin turvallisessa liukkaassa paikassa lumien tultua, miten perä lähtee kaasulla sivulle kaarretta takavedolla ajettaessa tai auto puskee suoraan mutkasta ulos neliveto päällä (reippaalla kaasunkäytöllä tai jarruttamalla). Ei kai siinä ole keskitasauspyörästöä? Järkevästi voi ajaa aina, eikä tarvitse koko ajan viedä autoa kahva edellä, kuten joitakin pimpparallipemareita näkee käskettävän heti kun ensimmäiset lumet tulee. Kyllä kytkettävällä nelivedolla voi ajaa järkevästi vaikka koko talven takavetoisena. Jos ei ole aiempaa kokemusta nelivetoisesta talviliikenteessä, kannattaa ottaa alku aika varovasti, ettei tule yllättäviä tilanteita ja ole koppi käsiä täynnä. Kyllä se siitä.
Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on
235/65R17 renkaat on. Pitäisi varmaan ensikesänä koettaa pienempiä renkaita ennenkuin rupeaa vaihtamaan. Kyllä on ensimmäinen takaveto/neliveto autoni. Luulen, että maasto-ominaisuudet riittävät minulle, koska kävin viime talvena ajelemassa usealla ns. city maasturilla ja niissäkin oli jo minulle tarpeeksi maasto-ominaisuuksia, tila ratkaisi auton. Olen takavedolla jonkun verran ajanut mutta nelivedolla vain n. 100 km. Onko mitään vinkkejä/neuvoja nelivedolla ajamiseen? Jos lähtee luistoon jne..
Note! This message was posted anonymously!
Unohdin, että kysyit keskitasauspyörästöstä. Ei ole. Miksi kysyit, että "ei kai siinä ole"? Onko se huono asia?
Note! This message was posted anonymously!
Talvella ajamisesta sen verran omakohtaista että terve järki ja riittävästi aikaa matkalle on hyvä yhdistelmä, unohtamatta hyväkuntoisia nastarenkaita.
Noin 30 km ajetut ihka uudet Bf mutikat aiheutti pikku pikku järkytyksen olemattomalla pidollaan, auto lumipenkkaan ja sydämmen tykytystä hetken... onneksi ei muita vaurioita.
Takavedolla pärjää ihan hyvin normiajossa, 4-vetoa vain kun on pakko, ja tämä on sitten ihan vain oma mielipiteeni.
Turvaväli on hyvä muistaa, iso auto = paljon painoa ja liikenteessä paljon painoa ja luja vauhti = heeeeeeeeelvetin pitkä jarrutusmatka, ensiliukkaat järkyttäää aina jarrutuksissa.
Rengasmelusta sen verran että mitä matalampi profiili, sitä meluisampi. En mene vannomaan jotta josko toimisi, mutta takaosaa voisi koittaa vaimentaa purkamalla sisustaa pois ja es. etolasta saapi bitumimattoa jota voi kuumailmapuhaltimen avulla muotoilla peltien päälle ääntä vaimentamaan. Joskus tuli aikoinaan yksi vajaavetoinen vaimennettua bitumimatolla ja hyvä tuli, jopa yllättävän suuri ero vaimentamattoman ja vaimennetun välillä.
Tietty jos mattoa pellin päälle laittelee niin ehdottomasti kaikki lika ja ruoste ensin alta pois, muuten on kiva ruostepommi muhimassa.
-- Wannabe OFF-roader --
http://www.petrisimolin.net/gallery/data/images/L-200-pikku%20pajero.JPG
quote:
auto puskee suoraan mutkasta ulos neliveto päällä (reippaalla kaasunkäytöllä tai jarruttamalla). Ei kai siinä ole keskitasauspyörästöä?
Ne kaksi virkettä täytyy pitää yhdessä - oletin, ettei ole keskitasauspyörästöä, kun kirjoitin siitä puskemistaipumuksesta. Ei keskitasauspyörästö huono ole, joskus päinvastoin. "Keskijäykkä" nelivetoinen puskee mielellään kaarteessa. Taustalla tässä on etu- ja takapyörien kulkemat eri pituiset matkat. Jos olisi keskitasauspyörästö, kompensoisi se etu- ja taka-akselien pyörintänopeuseroa, eikä puskemistaipumus olisi niin suuri. Mutta kyllä niitä mielenkiintoisia tilanteita saa aikaan keskitasauspyörästön kanssakin.
Paras olisi tietysti lukitava keskitasauspyörästö, jolloin nelvetoisena kääntyessä auto olisi notkeampi, mutta kuitenkin tarvittaessa saa pakotettua etu- ja taka-akselin vetämään yhdessä, vaikka pito etu- ja takapään välillä olisi erilainen. Ahtaassa paikassa kivien tai puiden välissä suuntaa vaihtaessa ja siinä edestakaisin vekslatessa puskeminen on ikävästi haitaksi, eli se helpottuisi keskitasauspyörästön lukko avaamalla.
Keskijäykkä neliveto voi olla joskus aika vikuri ajettava liukkaalla mutkaisella tiellä, mutta kun siihen tutustuu rauhassa, tulee sen kanssa toimeen hyvin. Itse suosin kuitenkin liukkaudesta varoittavampaa tapaa ajaa takavedolla mahdollisimman paljon. Takapään luiston huomaa helposti ja paljon alemmassa nopeudessa kuin nelivedolla ajaen. Sopivalla kaasun keventämisellä takapyörien kadonnut ote tien pinnasta palaa nopeasti, kuten millä tahansa takatuupparilla. Kaasun kevennys pitää olla vain sopiva, ei liikaa, ettei moottori jarruta ja saa aikaan lisää luistoa. Luiston alkamisen oppii tuntemaan takapuolessaan ja lopettamisesta tulee lähes refleksi, kun kokemus lisäntyy. Nelivedon kanssa tulee helposti mentyä liian kovaa ja jos (kun) sitten lähtee luistoon, mennään yleensä paljon pidemmälle ilman kuljettajaa (tilapäisesti kyytiläinen).
Kuten L-200 totesi, on maasturissa painoa ja liike-energiaa enemmän kuin tavallisessa pikkuautossa. Nelivetoisuus ei paranna hidastuvuutta niin paljon mitä lisääntynyt paino tuo lisää jarrutusmatkaa talvisella tiellä.
Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on
Kiitos viesteistänne, eli pitänee mennä hieman harjottelemaan sopivalle paikalle, että miten auto käyttäytyy, ettei tule ihan yllätyksenä mitään. Tietäisittekö pohjasta, että onko siellä minkälaiset "panssarit" pohjassa eli uskaltaako lumessa mennä surutta vai onko siellä jotain mikä hajoaa lumessa? N. 30-60 cm korkeassa... Ohjekirjassa lukee myös, että nopean nelivedon voi kytkeä alle 80 km/h vauhdissa. Pitääkö paikkansa vai rasittaako vaihteistoa miten? Kumpi on suositeltavaa vai onko mitään väliä? Autossa on myös astinlaudat, jotka minun silmään näyttävät heppoisilta, kannattaako varoa hangessa? Menen lähes joka viikonloppu mökille ja metsätietä on n. 2km jota ei ole läheskään aina aurattu ja lunta kertyy parhaillaan n. 40 cm.
Note! This message was posted anonymously!
Pehmeä lumi ei varmaan saa muuta haittaa aikaan kuin että sitä tunkee alustassa sinne tänne, osa sulaa koneen ja voimansiirron lämmön vaikutuksesta ja vesi muodostaa joskus jäätä ikäviin paikkoihin. Omassa tällaisia "jäähyllyjä" on etuperän panssari ja alemmat etutukivarret.
Vakioautossa ja noinkin uudessa on varmaan aika paljon alhaalla olevia muoviosia. Siellä lumen keskellä oleva jäisempi patti, kivi tai kanto saattaa kopsahtaa. Omassa alkuperäisen etupuskurin muovin alareuna painoi välijäähdyttimen pillien hetuloita lyttyyn, jos puskurin ajoi kevyestikin lumipenkkaa vasten - oli aika veltto sen rakenne.
Pohjan panssarit näet kurkkaamalla auton alle. Todennäköisesti arimmat paikat on suojattu jollakin 1-2mm pellistä prässätyillä suojilla, etuperän, öljypohjan ja jakovaihteiston alta varmaan löytyy. Kyllä ne lumet kestää, vähän jäisemmätkin. Kiviä ja kantoja taas eivät kovin hyvin, vaan painuvat kasaan. Ei siis kannata ihan vakiovehkeen keulaa tuupata penkkaan tai viedä tuntemattomalla metsätiellä tai traktoriuralla hangessa kovin reippaalla vauhdilla, koska lumi piilottaa tehokkaasti sellaiset ikävät yllätykset.
Terranon jakovaihteistosta en tiedä, mutta omassa Mazda-Rangerissa takavedon (2H) ja nopean nelivedon (4H) välillä voi vaihtaa vauhdissa mennen tullen, kunhan etuakseli on ensin kytketty vetäväksi (napalukot joissakin, tässä etuperässä kytkimet), eikä etu- ja takakardaanilla ole nopeuseroa liikaa. Kunhan etupyörät pyörittävät etukardaania samalla nopeudella kuin takakardaania, onnistuu 2H-4H -vaihto vauhdissakin. Voi jakolaatikon keppi vähän räpsiä sormille, jos on pyörintänopeuseroa ja silloin ei pidä yrittää pakottaa kytkentää. Jos ei meinaa kytkeä 4H:ta vauhdissa, sutii takapyörät tai ajetaan mutkaa. Oikaisu ja kaasun kevennys takaluiston lopettamiseksi (tai pysäytetään suosiolla) niin pitäisi kytkeytyä. Ainoa haitta vauhdissa kytkemisestä on juuri voiman käyttö tilanteessa, jolloin toisiinsa kiinteästi kytkettävillä osilla on nopeuseroa. Väkisin kytkemällä rikkoo paikat.
Jos manuaali lupaa tehdä noin, niin sitten niin voi tehdä. Voimaa ei pidä käyttää ja kannattaa aina ajaa suoraan, kun kytkee. Jos uhkaa jäädä takavedolla kiinni, ei nelivetoa saa kytkeä vauhdissa, jos takapyörät sutivat. Nelivetoahan käytetään, ettei jäätäisi kiinni. Kytke siis neliveto jo ennen pahemman näkäistä paikkaa ja jossakin lumisella metsätiellä tai maastossa ajetaan tietysti koko ajan neliveto päällä.
40cm lunta? Vaikuttaa lapiohommilta, ellei ole ihan pakkaslunta. 40cm suojalunta ja Terrano on äkkkiä keikkumassa tukevasti mahallaan kovan lumipatin päälllä. Jos näyttää siltä, että suojakelillä alkaa lumi työntymään "levynä" keulan edessä karkuun, pysäytä heti, koska jatkaminen vain paksuntaa sitä "levyä" ja kohta on auto kovan lumikasan päällä jumissa. Työntää nimittäin takapyörillä vielä autoa pulkkana eteenpäin siinä vaiheessa, kun etupyörät on jo nousseet tyhjän päälle ja sitten kun pito loppuu takaakin, ei varmasti pääse enää mihinkään päin. Silloin alkaa ne lapiohommat. Kokeiltu on eikä asiaa tunnu oppivan useammankaan kerran harjoittelulla... <img src=icon_smile_clown.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_blackeye.gif border=0 align=middle>
Lapio mukana siis ainakin talvella ja mielellään kesälläkin. Lapiossa pitää olla vartta sen verran, että ylettyy sivulta alustan puolivälin yli, tavallinen pistolapio siis on hyvä. Minulla on lavalla aina mukana pistolapio ja usein myös rautakanki. Molemmat on olleet tarpeen, mutta ajankin aika usein yksin, niin sitä on melkein aina kokonaan oman avun varassa. Muita mukana kulkevia offivarusteita siinä minun jokapaikan kottikärryssä on pitkä maastotunkki, vaijeritalja (salkkumalli), pari vetoliinaa (pitkä ja lyhyempi), puunsuojaliina, sakkeleita, ketjua, köyttä, kirves, vesuri ja pokasaha.
Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on
Panssareita kannattaa mennä ihan sinne auton alle arvioimaan. Harvassa (jos missään) maastoautossa on valmiiksi sellaiset panssarit alla että kestää oikeasti nostaa autoa niiden varaan. Panssarivaunun pohjan ja suojaamattoman auton mahan välillä onkin sitten määrätön määrä erilaisia suojausratkaisuja, jotka ovat kompromissi keveyden, hinnan ja suojan välillä.
Harva autonmaha kyllä hajoaa pelkässä lumessa ajamisesta, mutta jos lumi on tarpeeksi syvää, mahtuu sen alle vaikka mitä ylläreitä. Auraamattomalla tiellä niitä on kyllä vähemmän kuin lumen peittämällä hakkuuaukeamalla.
Nopean nelivedon voi kytkeä vaikka missä vauhdissa, kunhan etu- ja takapyörät pyörivät samaa vauhtia. Kaarteessa tai takarenkaiden sutiessahan näin ei ole, mutta jos kytkin on kahvamallia saa siihen aika helposti tuntuman kun vähän ajelee.
Harjoittelu turvallisella alueella on kyllä hyvästä, nämä möhköt käyttäytyvät välillä vähän yllättävästi jos on totteunut matalalla ja kevyellä henkilöautolla liikkumaan. Kunhan ensin opettelee maastoauton rajoitukset ei meinaa hymyllä olla rajaa kun auton hyödylliset ominaisuudet alkavat valjeta, esim. sankan lumimyräkän jälkeen.
quote:Onko mitään vinkkejä/neuvoja nelivedolla ajamiseen? Jos lähtee luistoon jne.. Pidä ratista kiinni ja toivo ettei lennä lepikkoon <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Kaverilla kävi näin kun ajeli nelivedolla ja yllättäen tulikin loskaa vähän enemmän ja lähti heittelehtiin. Siinä ei paljon vastaohjaukset auta. Meni katon kautta ympäri kolmisen kertaa 80 vauhdista.
http://www.metsaan.com/temp/delica.jpg
Mut mitsu kestää :) Ei sattunut oikeestaan kenenkään tuossa vaikka koko perhe sillä olikin kyydissä. Niin ja A45:lle tiedoksi että noilla on yksi sälli enemmän <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>
Mutta palatakseni alkuperäiseen aiheeseen. Itse en ole kertaakaan joutunut neliveto päällä minkäänlaisiin liukasteluihin. Tai en ainakaan muista olleeni sellaisissa. Mut jos jakolaatikossa on ihan lukko päällä niin eihän tuollaista pidä tiellä varmaan erkkikään jos se lähtee heittelehtiin? Noista visco hommista en niin tiedä. Mistä sen tietää milloin vetää keula ja milloin vetää perä? Tuosta oli juttua muinoin Honda myyjän kanssa kun alkoi meikäläiselle CR-V:tä kauppaan. Kyselin siltä mistä tiedän mikä vetää ja milloin jos auto lähtee liukkaalla heittelehtiin. Lopputulos oli silloin että se ei lähde kun se on neliveto <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Mut ainakin itse ajan liukkaalla aina neliveto päällä. Enkä kyllä kokeile mitään huippunopeuksia silloin <img src=icon_smile_wink.gif border=0 align=middle>
-- Pajero, citymaastureiden aatelia --
Nerd-O