View Full Version : Tehoa dieseliin vesiruiskulla tai/ja propaanilla ?
Oletteko tutustuneet tähän linkkiin http://www.snowperformance.net/ .Tuommonen vesi / metanoli ruisku vois olla edullinen tehdä itse jolloin sais aika edullisia lisätehoja dieseliin.
Tässä vielä tarkempi linkki http://www.snowperformance.net/proddetail.asp?prod=auto140
07/12/05 New Stage-3 Water/methanol Injection System for Diesel Towing/RV
New Boost Cooler® Diesel kit gives 100+ lb/ft Torque increase, 250°f decrease in Exhaust Gas Temps, and better fuel economy!
Snow Performance has developed a new Stage-3 Diesel Boost Cooler® water/methanol injection system for towing/RV diesels. 100+lb/ft torque increases and better fuel economy have been consistently demonstrated. Just as important, over 200°f reductions in exhaust gas temps are common so full power can be utilized for long periods of time such as towing a load up a long grade. Designed for towing, and power, unlike other power adders, it really gives the best of both worlds – big power and cooler combustion. In the words of one satisfied customer, “ now I can tow my trailer 20 miles/hr faster up the steepest grades with cooler EGT’s”. Better yet, this is all accomplished with a fluid that costs less than $1 a gallon!
Edited by - G-man on 19/10/2005 20:48:54
Edited by - G-man on 21/10/2005 12:18:31
kysys ahosensedältä...
-pee-
ei se satu...
STRANGE POVER <img src=/smiley/firedevil.gif border=0 align=middle>
rover ystävät ry
pähäma ry
#235 slck ry
quote:
250°f decrease in Exhaust Gas Temps, and better fuel economy!
Jos tuosta edes puolet on totta niin näissä jälkiturbotetuissa virityksissä vois olla pop.
Kun miettii vaikka Toyon B-pataa turbotettuna niin väkisinkin käy mielessä mitenhän siellä mahtaa mäntä jaksella sillon kun oikein kunnolla kokeillaan venttiilin nousua törmään.
Öljyruisku männän alle tulee vasta seuraavassa mallissa.
Voip olla lämpimät paikat <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
-jm
KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.
Kysymys kuuluukin kuinka paljon noita sivuston "tuloksia" on peukaloitu laittamalla syötöt valmiiksi rikkaalle. Kas kummaa kun sitten imu- ja huuhteluilmaa jäähdyttämällä vääntö kasvaa huimasti palavan polttoaineen osuuden kasvaessa.
Ei siksi, ihan hyvä ja toimiva järjestely tuo on imuilman jäähdyttämiseksi, merkittävin haittapuoli on tietysti se että vettä tai vesi-metanoliseosta pitää tankata jatkuvasti käytön myötä. Sivujen suositus oli 15-25% polttoainemäärästä, eli esim. BJ:n 85 litran tankki vaatisi kaverikseen noin 20 litran vesi/metanolitankin. Kätevää pidemmällä matkalla.
quote:
Ei siksi, ihan hyvä ja toimiva järjestely tuo on imuilman jäähdyttämiseksi, merkittävin haittapuoli on tietysti se että vettä tai vesi-metanoliseosta pitää tankata jatkuvasti käytön myötä. Sivujen suositus oli 15-25% polttoainemäärästä, eli esim. BJ:n 85 litran tankki vaatisi kaverikseen noin 20 litran vesi/metanolitankin. Kätevää pidemmällä matkalla.
Itte oon kuutioinut ihan semmosta ratkaisua, että kun ahdot nousee määrätyn rajan yli niin ruvetaan työntämään evästä sekaan.
Lisäksi sydeemin sais pois päältä kokonaan. Vois pitää päällä vaan pahimmissa kuormitustilanteissa.
Eväs siis oli vesi-metanoli sekoa. Siihenhän kävis se sikahalpa lasinpesuneste.
Vois muutella pakokaasun tuoksua vaihtamalla hajua <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
-jm
KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.
Pistä sekä käsi-, ahtopaine että kaasu pohjassa-kytkin, niin ei tule niin helposti vahinkoa, nimittäin jos jostain syystä tuo ahtopainekytkin jumii ja päästää vettä kone sammuksissa imusarjaan niin jo pieni vesimäärä tuhoaa koneen käynnistettäessä (kiertokanki mutkalla/kannentiiviste rikki/kannen pultit korkanneet tai kampiakseli poikki/"tipahtaa" alas jne. ja mistä aioit vettä sumuttaa? jos ahtimen siipiin osuu vesitippa maksimikierroksilla, ahdin menee rikki? (arvaus)
-j-
Note! This message was posted anonymously!
Ahosensetä
20.10.2005, 14:07
Pelkkä vesiruiskutus ei lisää tehoa, mutta se laskee imuilman lämpötilaa ja sitä kautta tiheyttä, eli lisää sylinteriin menevää ilmamäärää. Tämä taas mahdollistaa suuremman ruiskutuksen ja siitä saadaan lisää vääntöä ja tehoa. Pelkkä imuilman lämpötilan laskeminen vähentään kyllä koneen lämpörasituksia.
Metanoli toimii kuten vesi imupuolella, eli jäähdyttää voimakkaasti, mutta se lisäksi palaa sylinterissä. En tiedä tarkkaa vaikutusta, mutta arviona: Jos vesi/metanoli-seos on 50/50 ja ruiskutus 20 % polttoaineen määrästä, niin palavan aineen määrä lisääntyy 10 % eikä vaikutus momenttiin/tehoon voi siitä paljon poiketa.
Vesiruiskun saa kytkettyä monella tavalla. Yksinkertaisin on painekytkimellä halutusta ahtopaineesta alkaen. Monimutkaisimmillaan voi olla tietokoneohjattu kartta kierrosluvun, polttoainemäärän, ahtopaineen ja vaikka ulkoilmanlämpötilan mukaan.
Tossa jotain tietoa asiasta: http://www.offroadpaja.fi/Aquamist/Aquamist.htm
T, Antti
antti@offroadpaja.fi
www.offroadpaja.fi
Tämä on mun ajatus asiasta. Perustuen jo parivuotta sitten luettuun tietoon eli voi mennä pieleenkin.
Vesi sumutetaan imusarajaan johon höyrystyy se osa mikä höyrystyy ja näin laskee imuilman lämpötilaa.
Loppu joka sumuna pääsee pyttyyn höyrystyy puristuksen aikana ja näin laskee lisää lämpöja ja samalla höyry vie enemmän tilavuutta eli puristuspaine kasvaa.
Metanoli sisältää tilavuuteensa nähden huomattavasti vähemmän energiaa kuin diesel joten vaikutus tässä on mielestäni lähinnä edesauttaa höyrystymistä.
Mitenkäs pintajännitys ja sumuuntuminen liittyy metanoliin?
Joka tapauksessa niin yksinkertainen juttu että ton on pakko toimia. On niin toimiva idea että onkohan venäläinen keksiny tuon ensin?
AVRO ja muut lentskari harrastajat: Eikös jonkun valtakunnan tornadoissa ole/ollut? käytössä vesimetanoli ruiskutus, toiminta?
Varttimailiharrastajat vois kertoa metanolista.
( Vesi sumutetaan imusarajaan johon höyrystyy se osa mikä höyrystyy ja näin laskee imuilman lämpötilaa.
Loppu joka sumuna pääsee pyttyyn höyrystyy puristuksen aikana ja näin laskee lisää lämpöja ja samalla höyry vie enemmän tilavuutta eli puristuspaine kasvaa.
Metanoli sisältää tilavuuteensa nähden huomattavasti vähemmän energiaa kuin diesel joten vaikutus tässä on mielestäni lähinnä edesauttaa höyrystymistä. )
Tuommosen käsityksen minäkin asiasta sain ja ajattelin sen lisäävän lähinnä jälkiahdetussa dieselissä ainakin kestävyyttä alentamalla lämpötiloja ja tietysti nostamalla tehojakin lisäämällä puristuksia koneen kuumenematta liikaa ...tietysti tällöin voidaan myös lisätä syöttöä ja taaas lisää forssia mutakuoppaan.
Toinen mielenkiintoinen laite TD koneisiin on tuo BUTAANI ruiskutus joka lisää tehoa myös alakierroksille jos ahdin on RIITTÄVÄN iso ja muuten tehokas käyttöalue nousisi turhan korkealle... vai mitäs mieltä siitä olette?
Tässä linkki aiheesta http://www.msdignition.com/2005/2005_13.htm
Edited by - G-man on 21/10/2005 12:14:22
Varoituksen sana sillä nyt tulee vähän offtopiccina historiaa.
Kaveri oli hakenut vasta vanhan diesel maamoottorin ja sitä syynäillessämme tuli puheeksi tämä vesiruisku.
Kertoi, että jos olisi siitä moottorista seuraava "Hi-Power" malli niin siinä olisi vakiona vesiruikkusysteemi.
Vedettiin vivusta tms. niin kone nosti syöttöjä ja rupesi työntämään vettä sekaan. Sillä systeemillä taisi saada 10 hepan koneesta 15 heppaa <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>
Puhutaan siis 40-50 luvun vehkeistä eli ei ihan uuden jäykkä keksintö.
- jm
KoMk ry. Off Road Team. SLCK #110.
Tervehdys!
Mites on, pystyykö öljyruiskutuksen männänhelmoihin rakentamaan helposti tai sitten vaikeasti jälkikäteen vanhaan pataan? Kaikkihan on mahdollista mutta onko tiedossa että joku olisi rustannut semmosen systeemin?
TT
Note! This message was posted anonymously!
Onhan niitä kaikennäkösiä jälkiasenteisia öljyruiskuja, malleja joissa erinäköiset öljyputket haarautuu lohkon ulko tai sisäpuolella ja putken päät osoittaa männänhelmoja.
Helppo ja vissiin aika hyväkin konsti on asentaa ainakin BMW M5:ssa käytettävät öljysuuttimet, joille porataan pesä runkolaakeripukkiin semmoseen asentoon että suuttimet osoittavat sitten kohti mäntiä. Öljynpaineiden häviäisen tyhjäkäynnillä ja pienillä öljynpainella lakeereilta estää, öljysuuttimien paineella aukeavat suuttimenkärjet.
Valtionleipä miehen tiellä pittää
Eipä noiden metanolivehkeiden kanssa ole tullut painittua, suihkareissa niitä ei kai käytetä? Potkuriturbiineissa kylläkin, ilmanottoon vaan ruiskutus. Ainakin Garrett käyttää/käyttänyt moista sydeemiä, teholisästä ei nyt heti löytynyt mitään tekstiä. Toisaalta tommonen turbiini ihan eri asia kuin mäntälusu. Tais olla johonkin high altitude/hot climate käyttöön lähinnä, eli korvataan kuumissa olosuhteissa tai korkealla sijaitsevan lentopaikan aihauttaman tehohukan vaikutus.
Olisko kaikkien korkeajänistystä lukeneiden tuntema Mersu 109 tutuin esimerkki metanoli-vesi ruiskutteisesta pelistä, ruiskutusjärjestelmästä ei mitään hajua, mutta litku auttoi parantamaan nakutuskestävyyttä-- voidaan nostaa ahtopainetta mukavasti-- potkua tulee. Tosin kestävyyden kärsiessä, kun ei ne DB:t kestänyt muutenkaan kovin pitkään.<img src=icon_smile_sad.gif border=0 align=middle>
Summasummarum, ei mitään uutta tähän ketjuun... mähän vaan kaatelen joukkoliikennevälineen moottoriin öljyä ja unelmoin olevani (esim. Renossa) hipelöimässä Merliniä tai jotain mellevää tähtimoottoria. <img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_tongue.gif border=0 align=middle>
Life sucks, then you die...
oisko jollakin nykypäivän kokemusta/tietoa että onko ruiskusta hyötyä kun niitä parissa patrolli projektissa on näkynyt, niin mikähän olisi sopiva patrolliin? :)
Eipä noiden metanolivehkeiden kanssa ole tullut painittua, suihkareissa niitä ei kai käytetä? Potkuriturbiineissa kylläkin, ilmanottoon vaan ruiskutus. Ainakin Garrett käyttää/käyttänyt moista sydeemiä, teholisästä ei nyt heti löytynyt mitään tekstiä. Toisaalta tommonen turbiini ihan eri asia kuin mäntälusu. Tais olla johonkin high altitude/hot climate käyttöön lähinnä, eli korvataan kuumissa olosuhteissa tai korkealla sijaitsevan lentopaikan aihauttaman tehohukan vaikutus.
Olisko kaikkien korkeajänistystä lukeneiden tuntema Mersu 109 tutuin esimerkki metanoli-vesi ruiskutteisesta pelistä, ruiskutusjärjestelmästä ei mitään hajua, mutta litku auttoi parantamaan nakutuskestävyyttä-- voidaan nostaa ahtopainetta mukavasti-- potkua tulee. Tosin kestävyyden kärsiessä, kun ei ne DB:t kestänyt muutenkaan kovin pitkään.
Summasummarum, ei mitään uutta tähän ketjuun... mähän vaan kaatelen joukkoliikennevälineen moottoriin öljyä ja unelmoin olevani (esim. Renossa) hipelöimässä Merliniä tai jotain mellevää tähtimoottoria.
Life sucks, then you die...
Vastaan tähän, vaikka vähän myöhässä.
Buickin 215cid turbo kasissa oli aikoinaan just tuollainen metanoli/vesi ruiskutus just tuota tarkoitusta varten. Eli voitiin nostaa tehoa joksikin aikaa , esimerkiksi ohituksen ajaksi jäähdytyksen avulla. Tämä siis joskus vuosina 1960-63.
helmapelti
04.10.2010, 21:12
Mulla on kans tää vesiruisku valmiiks mietittynä: N2l painesäiliö johon kompura tekee n 10 bar paineen, sähköventtiili jonka ahtopaine aukaisee. Voisi ehkä olla ahtolämpöohjattavakin, ruiskutus mahd. ajoissa jotta höyrystyy ennen palotilaa, väijäähy tietty auttaa paljon.
helmapelti
04.10.2010, 21:15
Kysymys kuuluukin kuinka paljon noita sivuston "tuloksia" on peukaloitu laittamalla syötöt valmiiksi rikkaalle. Kas kummaa kun sitten imu- ja huuhteluilmaa jäähdyttämällä vääntö kasvaa huimasti palavan polttoaineen osuuden kasvaessa.
Ei siksi, ihan hyvä ja toimiva järjestely tuo on imuilman jäähdyttämiseksi, merkittävin haittapuoli on tietysti se että vettä tai vesi-metanoliseosta pitää tankata jatkuvasti käytön myötä. Sivujen suositus oli 15-25% polttoainemäärästä, eli esim. BJ:n 85 litran tankki vaatisi kaverikseen noin 20 litran vesi/metanolitankin. Kätevää pidemmällä matkalla.
Tuleeko pitkiäkin matkoja ajettua kaasupohjassa?:)
Tässäkin hommassa kannattaa sitten muistaa "pikkujuttu", eli kun lasketaan palamistapahtumaan ainetta (vettä) joka ei pala täydellisesti, se pysyy silloin suurempana molekyylinä (ja todennäköisesti!) ottaa mukaansa lisäksi pari muutakin (esim nokea) kaveria itseensä, jolloin sen koko kasvaa. Ja sehän taas tarkoittaa suurempaa massaa, jolloin ahtimen turbiinipyörään osuessaa aiheittaa suuremman voiman (lue kiihtyvyyden --> eli kierrosluku kasvaa) ja täten ahtimen akseliin tulee surempi vääntömomentti (ja korkeammalla pyörinnällä suurempi paine kompressorissa --> ja vääntöero lisääntyy!), joten ahdinkin ottaa tässä touhussa sitten "itseensä" suhteellisen nopeasti....
Sen verran omakohtaisia kokemuksia, jotta auto, jossa kansi oli imukanavastaan halki, kulutti nestettä n. 1L / 2000km. Lopputulos oli 5000km ajon aikana 2kpl 2100€ maksavia ahtimia tuhoutui, kun akselit katkesivat tuon vesimäärän takia!!! Mutta plussaa hommassa oli se että kulutus putosi vuotavalla kannella n 1L/100km ja alavääntö oli aivan omaa luokkaansa. Tämä huomattiin, kun kansi vaihdettiin ja ihmeteltiin kun ei jaksa kunnolla "herätä" kun antoi kaasua!!!:confused::confused::confused:
Et joskus se on vaan pirun pienestä kiinni...;););)
Ja tää on vaan mun mielipide, joka perustuu ihan omasta pienestä tyhjästä päästä putkahtaneesta ajatuksesta tai aivopierusta (jos turvoksiin ryypätty herne ja pahasti poissa urastaan sellaiseksi luokitellaan)
Muistaakseen niitä testattiin joskus b-ryhmän ralli autoissa ja pensa koneissa siis tieteski mut tais olla vaan ylimääränen ruisku suutin ja oma pumppu joka sit aukes isommil kierroksil ja jotenki näi,sit hatara muisti kuva semmosest keltasest asconast jossai thyyning lehdes jos oli se vesi ruisku,miten lie toiminu..
tapsa4x4
05.10.2010, 10:46
mulla oli patrolin 3.3td tollanen DevilsOwnin vesi/metanooli ruisku, koneeseen sai kierroksia lisää reilusti ja vääntöä tuli alas jonkun verran ja isoille kierroksille vetoja tuli lisää reilusti. Paikoillaan polkiessa ei lämmöt nousseet kovinkaan herkästi. Oikein hausta laite tosin patesta katkes kampi akseli punkanpohjan kisoissa no nyt joskus kun saadaan uus kone kasaa niin toi ruutta tulee kyllä siihenkin.
Ahtopainetta oli noin 1.5 bar ja ruiskun kanssa meni tonne 1.8-9bar .
Lasinpesunestettä kului muistaakseni 12l talvieksytys -10 aikana.
Pienillä kierroksilla kun ruisku alkoi pumpata vettä moottoriin eikä ollut tarpeeksi ahtoa ja kierroksia niin tuli asiallisen kuuloinen kolina koneesta:D youtubessa oli joku video missä tää "kolina" kuuluu hyvin.
Tuleeko pitkiäkin matkoja ajettua kaasupohjassa?:)
Huomasitko että pompautit 5 vuotta vanhan kommentin pintaan? :D
M1kahan se tuossa kyseli tämänpäivän tietämystä kokemusta pari viestiä aiemmin...
Oulussa tais olla Lemmyllä kanssa jotain tekeillä aiheesta?
M1kahan se tuossa kyseli tämänpäivän tietämystä kokemusta pari viestiä aiemmin...
No huomasin kyllä, sanoin kommentin, en topicin. ;)
Blazer42
05.10.2010, 20:11
Tässäkin hommassa kannattaa sitten muistaa "pikkujuttu", eli kun lasketaan palamistapahtumaan ainetta (vettä) joka ei pala täydellisesti, se pysyy silloin suurempana molekyylinä (ja todennäköisesti!) ottaa mukaansa lisäksi pari muutakin (esim nokea) kaveria itseensä, jolloin sen koko kasvaa. Ja sehän taas tarkoittaa suurempaa massaa, jolloin ahtimen turbiinipyörään osuessaa aiheittaa suuremman voiman (lue kiihtyvyyden --> eli kierrosluku kasvaa) ja täten ahtimen akseliin tulee surempi vääntömomentti (ja korkeammalla pyörinnällä suurempi paine kompressorissa --> ja vääntöero lisääntyy!), joten ahdinkin ottaa tässä touhussa sitten "itseensä" suhteellisen nopeasti....
Sen verran omakohtaisia kokemuksia, jotta auto, jossa kansi oli imukanavastaan halki, kulutti nestettä n. 1L / 2000km. Lopputulos oli 5000km ajon aikana 2kpl 2100€ maksavia ahtimia tuhoutui, kun akselit katkesivat tuon vesimäärän takia!!! Mutta plussaa hommassa oli se että kulutus putosi vuotavalla kannella n 1L/100km ja alavääntö oli aivan omaa luokkaansa. Tämä huomattiin, kun kansi vaihdettiin ja ihmeteltiin kun ei jaksa kunnolla "herätä" kun antoi kaasua!!!:confused::confused::confused:
Et joskus se on vaan pirun pienestä kiinni...;););)
Ja tää on vaan mun mielipide, joka perustuu ihan omasta pienestä tyhjästä päästä putkahtaneesta ajatuksesta tai aivopierusta (jos turvoksiin ryypätty herne ja pahasti poissa urastaan sellaiseksi luokitellaan)
On muuten semmonen homma että tuo vesimäärä ei riko ahdinta muuten kun menemällä kanisterin kanssa sinne ahtimeen.
tutkippa paljonko moottorista menee ihan oikeasti vettä läpi tolla kilometri määrällä. vertaa huviksesi vielä paljonko on eroa kuivalla ja sateisella kelillä.
paljo tapsa sait irtoamaa heppoja tuosta patrollin koneesta?
On muuten semmonen homma että tuo vesimäärä ei riko ahdinta muuten kun menemällä kanisterin kanssa sinne ahtimeen.
Tämä sen takia, jottei tule laitettua UUDEMPII JA HERKEMPIIN moottoreihin, joista on jo "helpot" hevosvoimat otettu...
tutkippa paljonko moottorista menee ihan oikeasti vettä läpi tolla kilometri määrällä. vertaa huviksesi vielä paljonko on eroa kuivalla ja sateisella kelillä.
Oletkos koskaan kuullut, jotta ahtoilmaputkesta irronnut MAALI olisi vaurioittanut ahdinta? Löytyy ihan huoltotiedoite siitäkin erään merkin osalta... (tos toist puolt lahtee);)
Tarkennukseksi mietintään... Kostealla/sateisella kelillä ei ahtimet hajoa (kylmempää???), mutta meno maistuu!
Ja lisää mietintää, miksi ahtimet rikkoutuvat kuumissa (yli +25C*) tai kylmissä (alle -20C*) lämpötiloissa????
OMA PÄÄTELMÄNI:
- kuumalla kelillä ilmassa on kosteutta todella paljon, eikä cooler saa ilmamäärää jäähdytettyä kunnolla, jolloin siirrettävä ilmamassa vain yksinkertaisesti painaa liikaa ja akseli katkeaa pitkässä vedossa????
- kylmällä ilmamäärä on suuri tiheytensä takia ja jäähdytys on TODELLA tehokasta, jolloin ilmamassa pienenee (kosteutta ei ole!), ja ahtimen kierrokset pääsevät nouseman erittäin korkeiksi ja laakerit vaurioituvat, jolloin akseli taas katkeaa???
Nämä "ideat" ovat päässäni syntyneet 20 korjaamovuoden aikana, ja perustuvat ihan siihen milloin näitä ahtimenvaihtopiikkejä on tullut...
Tämä sen takia, jottei tule laitettua UUDEMPII JA HERKEMPIIN moottoreihin, joista on jo "helpot" hevosvoimat otettu...
Oletkos koskaan kuullut, jotta ahtoilmaputkesta irronnut MAALI olisi vaurioittanut ahdinta? Löytyy ihan huoltotiedoite siitäkin erään merkin osalta... (tos toist puolt lahtee);)
Tarkennukseksi mietintään... Kostealla/sateisella kelillä ei ahtimet hajoa (kylmempää???), mutta meno maistuu!
Ja lisää mietintää, miksi ahtimet rikkoutuvat kuumissa (yli +25C*) tai kylmissä (alle -20C*) lämpötiloissa????
OMA PÄÄTELMÄNI:
- kuumalla kelillä ilmassa on kosteutta todella paljon, eikä cooler saa ilmamäärää jäähdytettyä kunnolla, jolloin siirrettävä ilmamassa vain yksinkertaisesti painaa liikaa ja akseli katkeaa pitkässä vedossa????
- kylmällä ilmamäärä on suuri tiheytensä takia ja jäähdytys on TODELLA tehokasta, jolloin ilmamassa pienenee (kosteutta ei ole!), ja ahtimen kierrokset pääsevät nouseman erittäin korkeiksi ja laakerit vaurioituvat, jolloin akseli taas katkeaa???
Nämä "ideat" ovat päässäni syntyneet 20 korjaamovuoden aikana, ja perustuvat ihan siihen milloin näitä ahtimenvaihtopiikkejä on tullut...
Vähä OT mut mul on tullu eteen tapauksii et on esim. turpo saab kiskassu putsarista paskaa niin että siivet ovat repeilleet,eikä silti axeli poikki. Sit on tapaus et kompurasiivet saaneet kipiää ja toimii näennäisen moitteettomasti. Ja jos ahto putkesta menee maali klöntti sisälle ni luulis et se hajoaa aika pieneksi mössöksi ennenkuin se turpiinin siipiin ehtii,tuskin enää mitään rikkoo. Noit takuun pakoilu/vastuu hommia on mitä ihmeellisimpiä ja useimmat vaan joku päätelmä eikä mitään faktaa. Ja sit vanhan koulun vehkeis ahtimen kierroksia rajoittaa painekello joka siis rajoittaa ahtopainetta. Ahdin pitäs olla laskettu niin et huonoimmassakaan olosuhteessa ei sen tarvi tuottaa niin paljoa tilavuutta että sen tarvis nousta semmosille kierroksille et se hajoais ylikierroksiin. Eli ahtimen max. kierroksilla sen tuotto on X ja sillä tuotolla koneen kierrokset pitäs olla max. joten sen ei pitäs joutua kiertämään liikaa,jos se kuitenkin niin tekee ni sit kone kiertää liikaa tai haetaan ahtopainetta jota sen ahtimen tuotto ei mahdollista. Luulis et kylmäl ilmal ahdin joutuu koville kun moottori "nielee enemmän" ilmaa kun kuumalla,eli kylmällä ilmalla moottorin täytös on suurempi kun kuumalla. Näin ahtimen tuottokin täytyy olla suurempi. Useimmiten ahtimet kai hajoavat liikaan kuumuuteen mikä voi sit johtuu vaikka mistä mut ei ne täysin toimivas moottoris hajoa eli ahdin ei juurikaan hajoa itsensä takia vaan johtuu ulkoisista syistä jollei kuluneisuuttaan. Uusis sähkö ohjatuis ja johde siipi ahtimis turpon pyörimis nopeutta säätelee käytännös ruiskutus,kello säätää siipii mut ei suoraan ahtoo tai kierroksii. Monet chipatut vehkeet hajoaa just siihen otetaan ahtimelt liikaa tuottoo eli kierroksii ja sit se kiertää liikaa ja pox,yhteen aikaan VAG konsernin vehkeisiin sai lastuja joilla ahdin ei voinut teoriasskaan kestää tai sen olis pitäny kiertää 400000 kierrosta ja ennen sitä tuppas siivet repeilemään. No joo nää nyt ahdin spesialistilta kuultua ja omiakin kokemuksia mut se ilman "kutistaminen" ja lämpöjen laskeminen vesisumun avullahan on vanha idis ja tehoahan se kiistatta parantaa mut itteä arveluttaa just moottorin kestävyys mahdollisen häiriön sattuessa,testauksen kun joutuu tekeen suunnilleen perstuntumalta ja jos jotain menee pieleen ni kallista tulee. Ei mitenkään ylevää mut jätän idean kehittelyn muille ja varastan sit valmiin "tuotteen" ku se tiedetään miten se toimii kunnolla..
Hyviä ajatuksia sielläkin päässä, ilmiselvästi "hengenheimolainen"!!http://forums.offipalsta.com/images/icons/icon3.gifhttp://forums.offipalsta.com/images/icons/icon3.gifhttp://forums.offipalsta.com/images/icons/icon14.gifhttp://forums.offipalsta.com/images/icons/icon14.gif
Tuo maalijuttuhan ei akseli katkaise, mutta kompuran siivet menee solmuun ja siitä epätasapainoon (alkaa viheltää kivasti) ja poksahtaa... Ja tiedote on sen takia, jotta saadaan anottua TAKUUSEEN ja korjatu kerralla oikein, ettei taas paukahda "maalin hilseilyn" takia!!;)
JA OT tää koko juttu mitä höpötellään!!!
Ahaa eli se maali ei ollu irronnu "ahto" putkesta vaan imu putkesta jos se kerta kompurasiipeen kirahti?? Nnoin sitä tuli vähä pilkkua nusastua..:)
Hei paljonko sinne koneeseen kärsii vettä mennä? Oletetaan et tunti ajetaan 3000rpm mittarissa. Laskeskelin tos 25ml ruiskun ja yhen suuttimen avulla et ainakin sen läpi ois tunnis menny 18 litraa! Ja sit et mistä nuit suuttimia sais tommosta varten?
toyota4x4
29.04.2012, 12:30
paljo tapsa sait irtoamaa heppoja tuosta patrollin koneesta?
veikkaisin et siinä 130-150 heppaa konehan koki perinteisen patrollin tyyppivian eli kampiakseleli meni poikki. patrollin kone ei ole pitkä ikäinen jos siitä otetaan yli 130-150heppaa ,patrollien kampiakseleita taitaa olla lahden seudulla menny poikki noin 7kpl muutamassa vuodessa.
syy: kone on jostain 30-40 luvun suunnitelusta.. ja siitä on runkolaakeri pukkeja vain 4kpl 2.8 ja 4.2 dieselit on nyky aikasempia.
suosittelen unohtamaan metanoliruiskut ja etsimään tuon 4.2 koneen jostain.
toyota4x4
29.04.2012, 12:39
Hei paljonko sinne koneeseen kärsii vettä mennä? Oletetaan et tunti ajetaan 3000rpm mittarissa. Laskeskelin tos 25ml ruiskun ja yhen suuttimen avulla et ainakin sen läpi ois tunnis menny 18 litraa! Ja sit et mistä nuit suuttimia sais tommosta varten?
ite pohdin tota metanoli ruisku systeemiä muutama vuosi sitten ja ostin välijäähdyttimen kuitenkin.. no sama kone vielä keulilla ehjänä.. ja jos tehoo haluisin enemmän ( nyt 175 WHP) sit laitan pumpun tekoon ja turbon isommaks..
helmapelti
29.04.2012, 22:33
Joskus noi vesijutut selvitin perusteellisesti ja kaiken oon unohtanut jo, enklanniks löytyi paljon tutkittua tietoa mutta muistaakseni 18l tunnissa on kovin vaatimaton vesimäärä tai riippuu mitä sillä tarkoitetaan.
Mielestäni vettä tarvitaan vasta kun ahdot ja lämmöt on niin suuret ja nopeus niin pieni että välijäähdytin ei riitä jäähdytykseen.
Käsittääkseni veden pitää myös ehtiä höyrystymään ennen palotilaan joutumistaan ettei se haittaa palotapahtumaa, mitä aiemmin sen parempi.Tarkoitus siis saada tiheämpää ilmaa eli enemmän happea koneeseen ja pitää lämmöt kurissa. Välijäähdyttimen aiheuttama virtauksen turbulenssi parantaa höyrystymistä ja lämmönvaihtumista jäähdyttimessä.
Ihan kuin kaljapäissäni muistelisin että 2l/min olisi ollut suunnitelmani hj:lle/n200hp kaasupohjassa eli 120l tunnissa mutta minuutti kaasupohjassa on pitkä aika.
Mulla on 3l säiliö ja öljypoltinsuutin ja testasin että 12v leikkikompura tekee 18bar max paineen ja testattu sumu erittäin hieno ,ajattelin 10bar painetta ja suutinta testata ennen ja jälkeen ilmansuodatinta
Jos vesi höyrystyy vasta palotilassa niin mielestäni haluttua vaikutusta ei saada vaan hyötysuhde heikkenee.
Pirkkaa on mennyt taas reilusti eikä faktat ole hallussa mutta aihe on kiinnostava, miksi ruiskia vettä välijäähdyttimen ulkopintaan jos imuilmaruiskulla vaikutus on ehkä 1000 kertainen tai jotain.
Traktori-pullinki vehkeissä työnnetään vettä koneeseen yhtä paljon kuin dieseliä. Näin ainakin herlevin härvelissä menneinä vuosina.
toyota4x4
30.04.2012, 15:02
Traktori-pullinki vehkeissä työnnetään vettä koneeseen yhtä paljon kuin dieseliä. Näin ainakin herlevin härvelissä menneinä vuosina.
kestääkös herlevin koneet esim. 4-5000km ajoa vuodessa?
Joo olen tutkiessa huomannut että kiihdytysvehkeissä työnnetään aika hurjia määriä nestettä palotapahtumaan. Mut ideana oli just et ois kiva kokeilla kun aika helppo toteuttaa. Mut tulee pikkasen liian kallis kokeilu jos turbo levahtaa :D Ajattelin tehä vaan tällaisen köyhänmiehen napilla toimivan version jossa on iso valo mistä käy ilmi et on päällä. Että ei vaan jää päälle vahingossa. Suihkutus tulee turbon jälkeen joten höyrystyminen on taattu ;)
kestääkös herlevin koneet esim. 4-5000km ajoa vuodessa?
Eipä taida olla siihen hommaan tehtyjä? :D