Linuxin käyttöönotto on yksinkertaista(?)

[tttreg]

Tässä polvileikkauksesta johtuen toipilaana ollessa ei ollut muutakaan tekemistä niin verestelin vanhoja muistoja ja asensin pariinkin koneeseen Linuxin.

Ensin piti tutkia eri distroja et mihin kannattaa aikaansa tuhlata. Edellisestä asennuskerrasta on jo 3-4 vuotta joten ei paljon pohjia tuohon hommaan. Vanha tuttu RedHat on muuttanut tuotteensa maksullisiksi joten piti etsiä jokin muu paketti. Immunix OS näytti paperilla (web sivulla) houkuttelevalta, mutta Debian tarttui lopuksi haaviin. Muistelin että tuo on aikanaan johdettu RH:sta joten ei liene poikkea hirvittävästi logiikaltaan.

Distron koko oli Debianissa arvatenkin kasvanut RH:n viimeisimmistä tutuista 1:n CD:n versioista. Jos en väärin katsonut niin Debian näytti olevan jossain 10 CD:n luokassa - noo ehkä siinä oli jo src CD:tkin mukana...

Tarkoitus oli ensin heittää asennus korpulta käyttiin ja tarvittavat img:t olikin helppo löytää. rawrite ja sen XP korvikkeita kun en löytänyt niin päädyin asentaa sen netinst CD versiolla, löytyy mm.
http://cdimage.debian.org/debian-cd/3.1_r0a/i386/iso-cd/ . Netinstin koko oli kohtuullisen kokoinen ja 10 minuutin polton jälkeen CD asemaan ja boottia.

P3 550MHz, 256Mb, 10Gb, Matrox, Intel 100, pakettiin löytyi ajurit nätisti, ADSL liittymä (ulkoisella modeemilla) luovutti kiltisti DHCP:n kautta IP:n ja loput tarvittavat paketit (Työpöytäversioon) asennusohjelma haki http:llä Ruotsin ftp.sunet.se palvelimelta 109Kb/s 1,5 tunnissa. Asennuskieleksi valitsin vertailun vuoksi suomen.

Debianin pakettimanagerilla asentelin päivänpäätteksi Firefox selaimen, piti valita 3-4 mozilla-firefox pakettia (osia), klikata Apply ja homma siinä. Firefox 1.0.4 asentui oikeaan paikkaan Sovellusvalikkoon ja toimi heti - Suomenkielinen, skandit toimii...

Ihan kokonaan Debianin pakettia ei suomeksi ole kuitenkaan käännetty, mm. tuo yllä mainittu Synaptic paketti manageri oli englannikielinen - mutta aika suurelta osin kuitenkin.

Helppous yllätti positiivisesti. Surffailun nopeus oli toinen joka herätti ihmetystä, tällä tosiaan läpsähtää isommatkin sivut nopeasti nenän eteen, verrattuna jos samaan koneeseen olis juntattu W2K tai XP. Firefox toimii tässä Linux koneessa ihan samalla tavalla kuin Windowsissakin, kaikki tähän menessä kokeilemani sivut on avautunut ok, eikä mitään vanhan Nescape (Linuxissa) selaimen kanssa esiintyneitä ongelmia ole tullut eteen.

XFree86 pakettia Debian oli muokannut niin paljon etten keksinyt millä näytön asetuksia pystyy asennuksen jälkeen muuttamaan - vanhat konffis softat ei näköjään pelittänyt, pitää vissiin alentua lukemaan ne ohjeet :) Homma meni tosiaan ihan ilman mitään ohjeita vanhasta muistista RH:n pohjilla, mutten usko että tuon asennus on hirvittävän jos edes joskus on jotain Linuxia värkännyt.

Jos nurkissasi makaa vanha PC:n raato ja omaat vähän pohjia Linux puolelta ei näiden nykydistrojen heitto koneelle tosiaan näytä kovin työläältä - tietysti jos rauta on kovinkin eksoottista niin ainahan ongelmia voi tulla / tulee. Ainakin itelle riittää 2's koneeksi & surffiraudaksi heikkotehonen linux mylly ihan ok.

Vielä kun löytäisi jostain jonkun freeware virustorjunnan ja visuaalisen palomuurin konffaus softan - jos tiedät ja osaat suositella niin kerro?

Onko listoilla muuten paljon käyttäjiä jotka käyttää Linuxia? Searchilla kun ei löytynyt mitenkään valtavasti Linux aiheista juttua.

Edited by - tttreg on 16/09/2005 21:46:31

[vah]

Debianilla ole varsinaiseseti RedHatin kanssa mitään tekemistä, onneksi... Ja Suomessa on kaksikin Debian-mirroria, ftp.funet.fi ja ftp.fi.debian.org, joten turha niitä paketteja on Ruotsista asti hakea.
XFree86:n asetustiedosto on /etc/X11/XF86Config-4, joka on hyvin lähellä samaa kuin RedHatissä, kun sitä viimeksi (7.x-versiossa) käytin. Muutama vuosi sitten toki ei oltu vielä XFreen nelosversiossa ja sitä ei ollut tuossa tiedostonimen perässä. (Ja nykyään ei distrot enää tykkää XFree:stä ollenkaan lisenssimuutoksen takia, ja kehitystäkin on tapahtunut enempi X.org:n versiossa, mutta se ei vielä sargeen ehtinyt mukaan.) Joka tapauksessa aika hyvin on osannut mukana tulevat konffaussoftat haistella ainakin minun koneideni laitteiston ja X on käynnissä ilman sen kummempaa säätämistä (Mitä nyt sitten tietenkin täytyy itse vähän viritellä;)


Graaffisia palomuurinkonffauskikkareita on ainakin firestarter, kmyfirewall ja fireflier, joista ensimmäistä olen kokeillut ja näytti ihan hyvältä. % apt-cache search firewall antaa lisää ja hakua voi koittaa Debianin kotisivullakin. Graafisten lisäksi on yksinkertaisia skriptoja, jotka asentaa normikoneeseen soveltuvat säännöt automaattisesti sen enempää kyselemättä.

Pinnan alla kaikki (ilmaiset/vapaat) linuxpalomuurit käyttävät kernelissä olevaa iptablesia, ja sen konffaa kotikäyttöön nopeesti käsin komentoriviltä sopivan webbisivun kanssa. Todellisuudessa riittää, että pitää huolen siitä, ettei kotilinukassa ole ylimääräisiä palvelinsoftia käytössä, jotka kuuntelee ulkomaailmaa (tarkista % netstat -lp). Oletuksena distrot eivät taida nykyään paljon mitään semmoisia asennella, mutta tosimieshän asentaessa asentaa kaiken mahdollisen, jos vaikka myöhemmin tulisi käyttöä :D

ClamAV taitaa olla ainut ilmainen(/vapaa) antivirussofta Linuxille (ja vähän muillekin UNIXintapaisille). Löytyy toki Debianista clamav-pakettina (+miljuuna muuta siihen liittyvää pakettia.) En ole nähnyt vielä tarpeelliseksi edes kokeilla, mutta mitä olen kuullut on ollut positiivista.

Debian ei kai kuitenkaan ole niitä kaikkein helpoimpia distroja asentaa, mutta parannustahan tuo viimeisin asennusohjelmisto toi. (Ongelmia sen edellisenkään kanssa kyllä ole koskaan ollut.) Monissa muissa distroissa on vielä helpommat graaffiset asennusohjelmat, jotka tekevät Linuxin asentamisesta jo kenelle tahansa mitään tietokoneista tietävällä helppoa kuin heinänteon. (Ja helpompaa kuin Windowsin asentaminen.) Olenkin viime vuosina harkinnut vaihtamista johonkin vähemmän valtavirran käyttöjärjestelmään.

PS.COMistahan toki löytyy useampia ei-Microsoftin "käyttöjärjestelmien" käyttäjiä, Linuxin ja FreeBSD:n käyttäjiä ainakin. Täytyisikin tehdä jokin polli asiasta jossain välissä... (Uudestaan, jos semmoinen no jo joskus tehty.)


- vah

--
Oon nätti.

[tttreg]

Tuo ClamAV löytyikin suoraan Debianin Pakettimanagerin kautta, ei kestänyt asennus kuin hetken, pakettimanageri hoiti myös konffikset näppärästi kuntoon - on tuohon joku saanut scriptiä vääntää :) Pitää tässä kun ehtii ja jaksaa niin tutustua paremmin tuon ohjelman ominaisuuksiin.

RH - Debian kytkös jäi mieleen kun muistelin että RH aikanaan kehitti tuon rpm paketointihomman ja debian & muut taisivat sitten plagioida sen itselleen - tämä siis joskus kauan kauan sitten. Ei noilla tosiaan varmaan mitään muuta yhteistä liene ole.

Kiitti FW konffaustiedoista, pitää tutkia mitä noista alkaa näpräämään. Palveluiden suhteen on jo tullut viisastuttua, eli ihan kaikkia mahdollista ei ole tullut koneeseen asennettua, vain nuo ns. työpöytäsovellukset.

Apache / PHP / MySQL yhdistelmän päällekin on näköjään rakennettu taas kaikenlaista uutta ja mielenkiintoista, pitää noihin tutustua jos vaan ehtii / jaksaa. Webmin pohjaisia admin työkalujakin näytti Debianissa olevan useampia.

Mikä Linux distro istuu koneeseen vielä helpommin kuin tuo Debian? Heittäkää pari esimerkkiä niin pitää tutustua niihinkin.

FreeBSD:n kanssa en ole koskaan ollut juuri tekemisissä onko tuohon samanlainen distrojen kirjo kuin Linux puolella?

Polli olisi tietysti mielenkiintoinen, mutta muistaakseni ainakin Linux/Apache puolella pystyttiin apuohjelmien avulla sivuja lukevat selain ja käyttisversiot tunnistamaan ja tilastoimaan? Muistelen että itselle oli ainainen ihmetyksen paikka kuinka vanhoilla selainversioilla n. 25% sivuillakävijöistä oli liikkeellä - ehkä tilanne on tuosta parantunut kun internetin käyttäjiä on koulittu huolehtimaan turvallisuudesta..

Edited by - tttreg on 18/09/2005 18:42:04

Edited by - tttreg on 18/09/2005 18:42:45

[Taro92]

Minä asentelin kuukausi sitten Mandrake 10.jotain ja ei varmaan kestänyt asennus kuin jotain 45 minuuttia. Kone tuli weppipalvelimeksi ja asennuspakettiin kuului palomuuri ja palvelinsoftat. Myös adsl nousi mukisematta kun antoi kättäjätunnuksen ja salasanan. Asennuspaketti oli jotain 2 gigatavua, joten se piti poltella DVD:lle.

[MäIte]

http://www.vectorlinux.com/

---MäIte---

*Let's kill them all and let Gods sort them out*

[vah]

Debian ei käytä rpm:ää nykyään eikä tietääkseni ole ikinä käyttänytkään. Debianin oma dpkg on paljon parempi. Monet distrot toki käyttävät rpm:ääkin, ja muitakin pakettisysteemejä on kehitetty. Esim. Gentoossa ei ole oikeastaan binääripaketteja ollenkaan, vaan kaikki käännetään omalla koneella asennettaessa (omalle koneelle optimaaliset käännösvipuset päällä).

Noista asennusohjelmista en niin tiedä, kun nykyään pistän kaikkii koneisiin vaan kylmästi Debianin sen enempää miettimättä. Saa sitten asenneltua päivitykset yhdellä imuttamisella kaikkiin, kun on sama distro.
Mandrake (nykyään Mandriva) on ainakin ollut yksi helpoimmista asentaa. Tietysti erilaiset LiveCD-distrot on vielä helpompia, kun niitä ei tarvitse asentaa ollenkaan, vaan ne voi ajaa suoraan CD:ltä. Omat tiedostonsa voi toki tallentaa kovalevylle jne.
Mainittakoon vielä Damn Small Linux, joka tulee qemu-binäärin kanssa, joten sillä voi kokeilla Linuxia ihan Windowssin työpöydällä ikkunassa ilman boottausta. Toki senkin voi ihan kunnolla asentaa koneeseensa, jos haluaa.

Esivärisiä BSD:eitä on huomattavasti vähemmän kuin linuxdistroja. FreeBSD, OpenBSD ja NetBSD taitavat olla nykyisin pääversiot ja sitten on niistä muutamia johdannaisia. (Huom, en ole mikään asiantuntija BSD:eiden suhteen! :) FreeBSD:n jossain välissä tässä asentelin eikä sekään vaikealta vaikuttanut. Ihan käyttökuntoon asti en sitä sit jaksanutkaan säätää ja levytilallekin tuli muuta käyttöä...

http://distrowatch.com/ kertoo mitä erivärisiä linux- ja BSD-distroja on (ja taitaa siellä vähän muitakin käyttiksiä olla.)


- vah

--
Oon nätti.