View Full Version : Auton liikennekelpoisuuden arviointi muutoskatsastuksessa
Olikohan tää jo täällä??
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/13470/master_Lyytinen_Ville_2014.pdf?sequence=1
Hyvää juttua! Toivottavasti seurataan länsinaapurin viitoittamaa tietä. :)
Mutta ensin moottorit vaihtoon Latviassa ja sitten Ruotsiin.
Tämä Italiahomma yllättää kyllä, eikö tuolla muutosten pitäisi olla päinvastoin helppoa?
Vai onko käytäntö toinen asia?
Lainaus Auton liikennekelpoisuuden arviointi muutoskatsastuksessa:
Italiasta kysymyksiin (liite 1) vastasi Luca Rocco infrastruktuuri- ja liikenneministeriön
liikenneosastolta.
Italiassa autojen rakenteen muuttaminen on erittäin rajoitettua. Rengas- ja vannekoon
muutokset ovat rajoitettuja siten, että kaikissa muissa paitsi M 1- ja M1G-luokan ajoneu-
voissa voidaan käyttää ainoastaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän (WVTA, Whole Vehi-
cle Type-Approval) mukaisia rengas- ja vannekokoja. M1- ja M1G-luokan ajoneuvoissa
voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä kansallisella asetuksella käytettäväksi myös muita
rengaskokoja. Näissä tapauksissa muutoskatsastusta ei tarvitse tehdä.
Alustan korkeutta ei saa muuttaa jousimuutoksin, vaan auton on vastattava ajoneuvon
tyyppihyväksyntää. Myöskään moottorin tehoa ei saa kasvattaa lainkaan. Poikkeuksena
ovat yli seitsemän vuotta vanhat autot, joihin sallitaan enintään 10 prosentin tehonlisäys.
Autojen rajoitetun muuntelun ja rakentamisen vuoksi pakokaasupäästöjen valvontayksinkertaista. Kun autolle ei saa tehdä muutoksia, eivät myöskään pakokaasupäästöt
muutu.
http://www.gallery4x4.it
Eikös uus UAZ patriottikin oo tyyppihyväjsytty Italiassa, eli siellä vissiin saa pienellä rahasummalla auton yksittäistyyppihyväksyttyä.
Kunhan ei tosiaan aleta Suomessa samaan pelleilyyn kuin esim. Belgiassa ja muutamissa muissa maissa, jossa todellakin tilanne on se että ainoastaan valmistajan alkuperäiset vanne- ja rengaskoot ovat laillisia. Joissain maissa asiat siis on vieläkin surkeammin kuin täällä :eek:
Ruotsi ja Iso-Britannia on kohtalaisen vapaita rakentelun suhteen, eli terveen järjen käyttö on todettu olevan ihan hyvä lähtökohta rakentamiseen. Mikä tahansa ei kelpaa, mutta muutokset voi olla huomattavasti reilumpia kuin täällä byroslaviassa. Ruotsissa käsittääkseni rengaskokomuutokset on virallisesti varsin rajalliset, mutta käytännössä huomattavasti vapaammat kuin Suomessa.
Rengas- ja vannemuutosten eniten huomiota vaativat kohdat uudessa määräyksessä ovat rajoitukset renkaan leveyden muutoksissa. Renkaan leveyden kasvattamista pitäisi rajoittaa nykyistä enemmän. Sopiva suhteellinen leveyden muutos M1-ajoneuvoluokassa olisi noin 20 prosenttia alkuperäiseen renkaaseen verrattuna. Määräys voitaisiin kirjoittaa siten, että renkaan leveyttä saisi kasvattaa esimerkiksi 20 prosenttia tai 40 mm suuremman arvon ollessa määräävä. Tällä tavoin autot, jotka on varustettu kapein renkain, eivät joutuisi kovin eriarvoiseen asemaan rengasmuutosten osalta. M1G- ja N1G-ajoneuvoluokille voitaisiin sallia renkaan ulkohalkaisijan kasvun osalta nykyistä väljemmät raja-arvot, jotta poikkeuslupakäytäntöä saataisiin vähennettyä. Väljempien raja-arvojen ohessa tulisi maastoajoneuvojen suoriutua jarrutus- ja väistökokeesta, mikäli auton korkeus kasvaa tietyn verran. Tämä vaatimus koskisi kaikkia maastoajoneuvon korkeuteen vaikuttavia rakennemuutoksia. Ajodynamiikan testaukset maastoajoneuvoille saisi jatkossa suorittaa katsastaja muutoskatsastuksessa, mikäli katsastustoimipaikalla olisi puitteet (tarpeeksi pitkä ja leveä testirata) testaukseen. Muissa tapauksissa testauk-sen suorittaisi hyväksytty asiantuntija. Testauksessa tarvittaisiin keilakuja ja kiihtyvyysanturi arviointeja varten. Katsastajalla olisi oikeus suorittaa testi tai määrätä auto testattavaksi myös muiden ajoneuvoluokkien osalta, mikäli ajoneuvo vaikuttaa vaaralli-selta käytettäväksi tieliikenteessä.
Eli tämä kaveri antaisi laittaa vähän korkeammat renkaat, mutta leveyttä ei sais olla. Jossain se tuossa diplomihöpinän uumenissa vielä selitti leveiden renkaiden aiheuttavan vesiliirtoriskiä yms...:rolleyes:
Eli tämä kaveri antaisi laittaa vähän korkeammat renkaat, mutta leveyttä ei sais olla. Jossain se tuossa diplomihöpinän uumenissa vielä selitti leveiden renkaiden aiheuttavan vesiliirtoriskiä yms...:rolleyes:
Leveyden ja halkaisijan muutos luonnollisesti pitäisi olla järkevässä suhteessa, jotta rengas ei esim. juuri väistätilantessa "kaadu alle". Samoin on oikeassa siinä että renkaan halkaisijan kasvatus saisi olla nykyistä vapaampaa. Sen sijaan diplomityön tekijä on täysin oikeassa siinä, että leveämpi rengas kasvattaa AINA vesiliirtoriskiä verrattuna vastaavaan kapeampaan renkaaseen.
Mitä tulee (korotetun) maastoauton auton vakauteen väistötilanteessa, Suomen lainsäädäntö auton leveyden kasvattamisesta on aivan idioottimainen. Auota saa korottaa kaikki osuudet huomioiden max. 150mm, mutta auton leveyttä ei saa kasvattaa kuin max. 100mm. Eli siis auton "jalanjälkeä" suurentamalla leveämmillä akseleilla saisi suuntavakautta parannettua, ja varsinkin kaatumisherkkyyttä pienennettyä, mutta tämä leveyden muutos on jostain käsittämättömästä syystä rajattu. En ymmärrä, miksei leveyttä voisi kasvattaa enemmänkin, kunhan renkaan kulutuspinta pysyy piilossa.
Sen sijaan diplomityön tekijä on täysin oikeassa siinä, että leveämpi rengas kasvattaa AINA vesiliirtoriskiä verrattuna vastaavaan kapeampaan renkaaseen.
Joo, tottahan se on että vesiliirtoriski lisääntyy, mutta tuossa yritettiin vähän niin kuin sillä perusteella ainoastaan tyrmätä nuo leveyden muutokset.
Renkaita ja autoja on erilaisia, joten maastorenkaan kohdalla ei pitäisi mitään vesiliirtoriskejä ajatella ensimmäisenä, koska renkaan leveydestä on kuitenkin monia hyötyjäkin käyttötarkoituksesta ja mainitsemistasi alle taittumisseikoista johtuen. Ja maastorengas ei muutenkaan suuren urasyvyyden takia lähde läheskään niin helposti vesiliirtoon kuin perus katusliksi. Maastorenkaiden leveys on siis aika paljon helpommin perusteltua, kuin esim vaikka jonkun tuuninkimiehen honda civiciin himoitsemat 345 leveät gummit, jossa ei mitään hyötyä enään saavutettaisi edes, vaan pelkästään haittapuolia.
Eli pitäisi tuossa renkaan leveysmuutoksessa ottaa vähän enempi noita asioita huomioon, kuin pelkät vesiliirtoherkkyydet...
Jep, näinhän se on. Siksipä kirjoitinkin että leveämpi vastaava rengas kuin kaeampi on aina herkempi vesiliirtoon. Esim. omassa Jeepissä ostohetkellä alla olleet lähes uudet 245- leveät katurenkaat oli paljon herkemmät nousemaan vesiliirtoon kuin kykyiset 315- leveät mutakumit.
Ongelma vain on, että lainsäätäjän täytyy jotenkin määritellä rajat. On hankala määritellä lakikirjaan/ asetuksiin miten minkäkintyyppisessä renkaassa vesiliirto- ominaisuudet määräytyy. Lähtökohtaisesti maastoautoihin tulisi sallia suurempi leveyden kasvatus alkuperäisestä kuin henkilöautoihin.
Ongelma vain on, että lainsäätäjän täytyy jotenkin määritellä rajat. On hankala määritellä lakikirjaan/ asetuksiin miten minkäkintyyppisessä renkaassa vesiliirto- ominaisuudet määräytyy. Lähtökohtaisesti maastoautoihin tulisi sallia suurempi leveyden kasvatus alkuperäisestä kuin henkilöautoihin.
Näinhän se menee. On todella haastavaa tehdä yleisluontoisia pykäliä, jotka kattaisivat kaikki tilanteet ja autotyypit. Lakien porsaanreiät kun kekataan aina heti ja ne hyödynnetään vaikka ihan kiusalla :)
Toki tässä(kin) tapauksessa ajoneuvoluokittain voidaan tehdä omat pykälät.
Ja noista renkaista, voi niissä karkeissa maastorenkaissakin olla kuviosyvyys 1.5 mm :D
Kaikki muutokset pitäis lailla kieltää, ainoastaan autonvalmistajan hyväksymät mallikohtaiset, esim. rengaskoot vois muutoskatsastaa jälkikäteen. Helppoa ja turvallista.
Kaikki muutokset pitäis lailla kieltää, ainoastaan autonvalmistajan hyväksymät mallikohtaiset, esim. rengaskoot vois muutoskatsastaa jälkikäteen. Helppoa ja turvallista.
Ajoneuvon muuttaminen parempaan päin onkin ihan tuuterista. Esim. 70lukulaisen harraste auton tuominen nykyaikaiseksi vaihtamalla jarrut, alustan,renkaat sekä penkit ja kenties vyötkin.. Muutoskatsastus koskee muitakin autoja kuin maastureita.. No joo ironinen vitsihän tämä olikin. :D:D
Väljempien raja-arvojen ohessa tulisi maastoajoneuvojen suoriutua jarrutus- ja väistökokeesta, mikäli auton korkeus kasvaa tietyn verran. Tämä vaatimus koskisi kaikkia maastoajoneuvon korkeuteen vaikuttavia rakennemuutoksia. Ajodynamiikan testaukset maastoajoneuvoille saisi jatkossa suorittaa katsastaja muutoskatsastuksessa, mikäli katsastustoimipaikalla olisi puitteet (tarpeeksi pitkä ja leveä testirata) testaukseen. Muissa tapauksissa testauk-sen suorittaisi hyväksytty asiantuntija. Testauksessa tarvittaisiin keilakuja ja kiihtyvyysanturi arviointeja varten.
Kuka haluaa tehdä väistökokeita perusmädällä suomimaasturilla (tai ihan millä vaan muulla kopperolla) jos on mahdollisuus kipata sen nurin...
Kuka haluaa tehdä väistökokeita perusmädällä suomimaasturilla (tai ihan millä vaan muulla kopperolla) jos on mahdollisuus kipata sen nurin...
Kyl joku sen ensimmäisen kerran :rolleyes:
Vois muikistaa peppureikää jos ensin testannut henkilö autoja ja sit jollain tynnyri joustollisella soa;lla mistä on kallistuksen vakaajat poistettu kokeilee
Ainakin mitä lukenut ja kuten ymmärtänyt niin ensin kallistutaan ja sit vaihdetaan suuntimaa?