View Full Version : Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu
Laitoin omaan talliin tulot katon rajaan pitkälle sivulle pääoven puolelle ja poistot alemmas, noin 2.3m korkeudelle mahdollisimman kauas tuloista, ja tietysti yksi WC-tilaan. Ajatus on sekoittaa tuloilma kerrostuneeseen lämpimään ja ottaa poistot alempaa, ettei vedetä ihan lämpimintä ilmaa pihalle. Koneena on käytetty, nimellisvirtaamaltaan 100-litrainen ristivirtakennoinen. Kahta tai kolmea nopeutta olen siihen suunnitellut, (poissa) / paikalla / tehostettu. Tehostettu olisi täysillä ja "paikalla" noin puolet siitä.
Koska tallioloissa ilma on likaisempaa kuin asunnossa, laitoin kohtuullisen kokoisen G3 pussisuodattimen poistokanavaan juuri ennen iv-konetta. Eilen mittaisin puhtaan suodattimen vastukseksi koneen maksiminopeudella 10 Pascalia. Sutarin plussapuolella eli kanavassa oli silloin n. 120-130 Pa alipaine. Laitoin säädettävän 20-100 Pa paine-erokytkimen suodatinkotelon yli, niin saan siitä hälytystiedon sutarin vaihtotarpeesta.
Julle vaan
25.03.2019, 09:38
Kirjoittelit tuossa että hitsi ja rälläkkähommien aikaan ilma on turhan sakeaa. Epäilen että tuon kokonen IV kone ei kyllä tilannetta juurikaan muuta. Itellä on tallin päätyseinässä 500dm3/s imuri ja 200mm kanava puhaltamassa käryjä ulos. Imee katonrajasta, ei ole kun pieni pätkä putkea ja lautasventtiili jatkona. Kyllä se vähän auttaa mutta on se ilma silti aika utusta kun enemmän sepäntöitä tekee. Lisäksi on haarana 100mm puruletkua millä saa halutessaan kohdepoistoa, se on suht tekokas systeemi jos saa letkun hyvin hollille. Hyvän ja energiatehokkaan perusilmanvaihdon talliin varmasti saa tuollasella koneella mutta käryjen poistoon vaatinee vähän järeemmän koneen. Mulla ei mitään jatkuvaa koneellista ilmanvaihtoa ole, öljykattila kun ottaa paloilman tallista ja pariovet falskaa niin siinä taitaa ilma vaihtua ihan riittävästi.
Rälläköinnin pölyä on hankalahko hallita, mutta voisiko hitsauskäryihin toimia mobiiili hitsaukäryimuri/suodatin? Suodattimet maksaa kyllä jotain sellaiseen.
Jos hitsuutusta varten on kiinteä piste olemassa niin siinä voi olla huuva tai nivelöity kärsä ilmanvaihtoon tai suoraan poistoon kytkettynä. Samaten osienpesuun, jos käyttää haihtuvaa tavaraa, vois olla kohdepoiston paikka(ex-puhaltimen tarve?)
Monesti polttoainejärjestelmää huoltaessakin haaveillut käryimurikärsästä, notta ei tarvi nasse päässä roplata.
Kaitsu67
25.03.2019, 10:30
Mä oon miettiny tollasia, kun on tarve sinksailla tallien (iso ja pieni) välillä niin kiinteä ei ole ratkaisu.
https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectID=43271
https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10088025
https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10110662
Tein tänään tallin ilmanvaihdon loput säädöt ja tuloksista mittauspöytäkirjan. Koneena on käytetty MUH Ilmava 100, eli nimellisesti -100/+80 (100 Pa) IV-kone. Käyttötunteja sille on kertynyt edellisessä kohteessa noin 130 tuhatta.
Säädin jo aiemmin poistoventtiilit keskenään oikeisiin virtausmääriin. Siinä yhteydessä tuli huomattua, että käytetyn IV-koneen poisto ei pysty lähellekään nimellisvirtaamaa. Otin silloin poistopuhaltimen koneesta ulos ja siitä moottoriosan irti. Vallox'in käyttämässä Papst'in puhaltimessa on eteenpäin kaarevat siivet, eli ilma virtaa kuppimaisen kaarevaa pintaa pitkin. Kaikissa siivissä oli vanhaa pölyn yms. kuonan muodostamaa ryönää niin paljon, ettei siiven muotoa oikein enää tunnistanut. Siivistön puhdistamisen jälkeen alkoi ilma virrata ihan eri malliin.
Tänään tuloventtiilejä täysteholla mitatessa näkyi sama ilmiö, eli puhaltimen siivikko ei enää toimi kunnolla. Puoliteholla tehtyjen mittausarvojen pohjalta virtaus jäi tulopuolella reilusti jälkeen, kun nopeus nousi täysille. Puratti ensin jälkilämmitysmoduulin kapillaaritermostaatteineen pois, että sai puhaltimen koneesta ulos. Samanlainen parin millin kuonakerros oli tulopuhaltimenkin siivissä, vaikka tulopuolella on ollut vähän parempi suodatus kuin poistopuhaltimen edessä.
-81 / +71 suhteeseen säädin systeemin.
Onko millasia ajatuksia ollut sen suhteen ton lattialämmityksen kanssa että jos haluaa lattiaan kiinnittää jotain niin onko ne putket tiellä? Saako tarkkaa sijaintia tarkistettua mitenkään?
Onko millasia ajatuksia ollut sen suhteen ton lattialämmityksen kanssa että jos haluaa lattiaan kiinnittää jotain niin onko ne putket tiellä? Saako tarkkaa sijaintia tarkistettua mitenkään?
Lämpökameralla selviää putkien tarkka siainti:)
offroadjouni
02.04.2019, 21:32
Laitoin omaan talliin tulot katon rajaan pitkälle sivulle pääoven puolelle ja poistot alemmas, noin 2.3m korkeudelle mahdollisimman kauas tuloista, ja tietysti yksi WC-tilaan. Ajatus on sekoittaa tuloilma kerrostuneeseen lämpimään ja ottaa poistot alempaa, ettei vedetä ihan lämpimintä ilmaa pihalle. Minä mietin jossain vaiheessa myös stratum-ilmanvaihtoa jossa tuloilmaventtiilit on ylempänä ja poistoventtiilit alempana. Esimerkiksi niin että kuten olen kuvassa #2 piirtänyt mutta ilma tulee sisään ruskeaa putkea ja poistuu sinistä putkea. Tarkoituksena olisi että tuloilma sekottuisi ylhäällä olevaan lämpimään ilmaan. En osaa tuo toimivuudesta sanoa mutta ei tunnu olevan kovin yleinen tapa ainakaan Suomessa.
Kirjoittelit tuossa että hitsi ja rälläkkähommien aikaan ilma on turhan sakeaa. Epäilen että tuon kokonen IV kone ei kyllä tilannetta juurikaan muuta.Juu, on tiedossa eikä tuon ole tarkoituskaan olla ihmeparannus. Pakokaasuletkukela on jo hankittu ja siihen on tarkoitus hankkia puhallin josta haaroitetaan sekä kuumavesipesurille että hitsauspisteelle. Ei tuo hitsaus ja rälläköinti ole kovin iso ongelma, kun harvemmin tulee niin paljon hitsattu/rälläköityä yhteen menoon että ilma menisi huonoksi. On tuossa jonkin verran kuitenkin ilmatilaa.
Rälläköinnin pölyä on hankalahko hallita, mutta voisiko hitsauskäryihin toimia mobiiili hitsaukäryimuri/suodatin? Suodattimet maksaa kyllä jotain sellaiseen.
Jos hitsuutusta varten on kiinteä piste olemassa niin siinä voi olla huuva tai nivelöity kärsä ilmanvaihtoon tai suoraan poistoon kytkettynä. Samaten osienpesuun, jos käyttää haihtuvaa tavaraa, vois olla kohdepoiston paikka(ex-puhaltimen tarve?)Tuollaista suodattimella varustettua laitetta mietin vaihtoehdoksi, mutta pakokaasut täytyy kuitenkin saada ulos, jonka vuoksi ilmaa kierrättävä laite ei kelpaa yksinään. Pesuaineiden yms liuottimien kanssa en ole huomannut isoa ongelmaa, jos ei nyt sitten lasketa ruiskumaalausta siihen kategoriaan. Maalausta tulee varmasti harrastettu satunnaisesti, mutta mikä sitten olisikaan järkevä köyhän miehen ratkaisu siedettävän maalaustilan tekemiseen?
Mä oon miettiny tollasia, kun on tarve sinksailla tallien (iso ja pieni) välillä niin kiinteä ei ole ratkaisu.Tavoite olisi minimoida siirtely, joten itse haen ensisijaisesti kiinteää puhallinta ja putkiostoa.
Onko millasia ajatuksia ollut sen suhteen ton lattialämmityksen kanssa että jos haluaa lattiaan kiinnittää jotain niin onko ne putket tiellä? Saako tarkkaa sijaintia tarkistettua mitenkään?Ilmeisesti onnistuu lämpökameralla kuten Harriko sanoi, mutta itse olen asennoitunut niin että lattiaan ei kiinnitetä mitään muuta kuin parvihyllyjen tolpat ja kaksoissaksinostin.
offroadjouni
12.07.2019, 22:25
Loma alkoi joten pääsi taas jatkamaan talliharrastusta. Räystäskourut ja syöksytorvet on odottaneet rästilistalla, joten niistä aloitettiin. Ajattelin että vuokraan jonkun kuukulkijan tai vastaavan härvelin jolla pääsee asentamaan räystäitä, mutta testasin kuitenkin että miten Jeeppi toimisi alustana. Tämähän toimi (tietenkin) sen verran hyvin, että kuukulkija sai jäädä vuokraamoon. A-tikkaat kiinni katolle parilla liinalla autoon ja maastokelpoinen tellinki on valmis. Onneksi on oma työmaa niin saa tehdä asiat juuri niin turvattomasti kun itse haluaa. :D Pitkät räystäskourut oli 6-metrisiä, mutta nekin oli helppo asentaa yksinään tikkaiden päältä tuonne melkein 5 metrin korkeudelle.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=221814
Syöksytorven alapää tulee asennusohjeen mukaan olla >= 300 mm maasta ja asensinkin sen tuolle korkeudelle. Ensimmäiset sateet kun tuli niin näkyi kuinka tuuli roiskii sadevedet sokkelille. Asian korjasin asentamalla tyylikkäät haitariputket kunkin syöksytorven ja rännikaivon väliin. En kyllä ymmärrä minkä vuoksi torvet ohjeistetaan jättämään noin lyhyiksi - jos olisi tuonut ne vaikkapa 150 mm korkeudelle niin ei olisi tarvinnut noita epäesteettisiä haitareita lisätä vaan syöksytorvi olisi hoitanut itse tehtävänsä.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=221813
Sitten paljon päänvaivaa aiheuttanut sivuovi jolla kokoa 3000x2500 mm. Sivuovea ei ole nostettu kertaakaan ylös ennen tätä viikkoa, kun nosto-oven kiskoja ei ollut asennettu. Siltanosturi aiheutti sen että sivuoven vaakakiskoja ei voi kiinnittää kattoon, vaan niille piti tehdä tälläiset ulokkeet johon kiskot on kiinnitetty. Pääovi on kiinnitetty normaalisti kattoon ja silta rullaa korkeussuunnassa pääoven alapuolella ja sivuoven yläpuolella. Jousimekanismille piti myöskin rakennella uusi paikka ja siinäkin kului pari yritystä ennen kuin ovi lopulta mahtui aukeamaan ylös asti. Vaakaulokkeessa näkyvät mutkat johtuu puhelimen panorama-kuvasta, ei siinä oikeasti tuollaista epäjatkumoa ole. Ovitorin sähköinen moottori odottaa vielä asentamista - siihen asti ovi nousee käsitoimisesti.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=221810
Loppukevennyksenä vielä perheen pienimmät nosturilla: Taaempi on lasten kaksipaikkainen sähkö-Jeeppi ja etummainen "lapsille ostettu" RC-auto joka on kyllä iskän käytössä. Hurjasti kulkee tuollainen.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=221811
Syöksytorven alapää tulee asennusohjeen mukaan olla >= 300 mm maasta ja asensinkin sen tuolle korkeudelle. Ensimmäiset sateet kun tuli niin näkyi kuinka tuuli roiskii sadevedet sokkelille. Asian korjasin asentamalla tyylikkäät haitariputket kunkin syöksytorven ja rännikaivon väliin. En kyllä ymmärrä minkä vuoksi torvet ohjeistetaan jättämään noin lyhyiksi - jos olisi tuonut ne vaikkapa 150 mm korkeudelle niin ei olisi tarvinnut noita epäesteettisiä haitareita lisätä vaan syöksytorvi olisi hoitanut itse tehtävänsä.
Juu, torven pää ~100-150mm rännikaivon yläpuolella ja niin että syöksytorven takareuna on suunnilleen rännikaivon sokkelinpuoleisen reunan tasalla tai vähän taaempana niin aika hyvin osuu vedet silloin kaivoon.
Kaivohan pitäisi olla sen 200-300mm seinästä irti jolloin teoriassa torvesta vedet osuu sinne kaivoon - mutta jos syöksytorvi on ohjeen mukaisen 300mm maasta niin etenkin tuulisella kelillä vedet on pitkin sokkelia.
offroadjouni
11.09.2019, 21:03
Päivitystä taas. Kesällä tuli asennettua ilmanvaihto, ja päädyin aikaisemmassa kuvassa esitettyyn vaihtoehto #1:een.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=219439
Ilmanvaihtokone on sijoitettu parvihyllylle niin että ulkoilma otetaan tallin eteläseinän läpi ja jäteilma pusketaan ulos itäseinästä. Ilmanvaihtoputket kulkevat parvihyllyn alapinnassa. Kiinnitykset hoidin reikänauhalla parvihyllyn vaneriin.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223326
Asennuksen aikoihin oli kovia helteitä, ja LTO toimii silloinkin hyvin. Tallin sisälämpö pysyy melko hyvin vakiona vaikka ilma vaihtuu. Tallissa ilma on ollut aina vähän tunkkaista, mutta kun ei ole paremmasta tiennyt niin ei ilmanvaihtoa ole juuri kaivannut. Nyt kun koneen kytki päälle, niin tuli alkuun aina hämmästynyt olo kun tuli talliin sisään eikä tunkkainen ilma tullutkaan vastaan. Ei ilmanlaatu vedä vieläkään ihan vertoja normaaleille asuinrakennuksille mutta öljyjen yms hajut on kyllä pudonneet murto-osaan aikaisemmasta.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223327
Sähköjohtojen vetoa olin miettinyt jo pitkään, ja todennäköisimpänä vaihtoehtona asennustapana pidin tikashyllyjä tai lankahyllyjä. Aloin kuitenkin miettimään että kuinka johdot saisi kulkemaan noiden ilmanvaihtoputkien kyljessä, ja päätin kokeilla taivutella reikänauhasta kannakkeita jotka sitten liimataan uretaaniliimalla putken takaseinustalle. K600 jaolla näitä sitten asentelin ja niistä tuli ihan kohtuulliset tilaasäästävät ja edulliset kannakkeet.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223328
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223329
Ilmanvaihtokoneesta ulos menevät putket pitää eristää ja tavoitteena oli löytää joku riittävän siistin näköinen ja paloturvallinen materiaali. Päädyin 100 mm eristepaksuudella olevanan sujutettavaan Isover Climcover Alu2 125/100 -eristeeseen, josta kulmia leikkailemalla syntyy kohtuullisen siistiä aluminiiteipillä liimattavaa pintaa. Leikkaaminen onnistuu kohtuu hyvin samalla erikoistyökalulla jota käytin aikaisemmin ekovillalevyjen leikkaamiseen: Käsisaha josta on lamellilaikalla pyyhkäisty hampaiden sivulle harittavat piikit pois.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223330
Asennuskin tuntui onnistuvan muuten nätisti mutta ylhäältä tulevan ulkoilman putki ei meinannut asettua paikalleen lisäeristeen kanssa ilman pientä väkivaltaa. Eristeet meni vähän kasaan tuon taistelun tiimellyksessä, mutta koitan jatkaa elämää näistä rypyistä huolimatta.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223331
Tuloilman saattolämmitys päällä ⬆️❓
offroadjouni
13.09.2019, 16:50
Tuloilman saattolämmitys päällä ⬆️❓Tavallaan... Koneessa on mahdollisuus ohittaa LTO-kenno painamalla tuota nappia:
Kesätoiminnossa LTO ohitetaan kun tulolämpö nousee yli kennon ohitukselle asetetun arvon. Olen säätänyt tämän minimiin, joten kenno ohitetaan käytännössä aina kun ollaan kesämoodissa. Jälkilämmityksen valo on pois päältä.
Talvitoiminnossa LTO-kenno on käytössä aina. Sähköinen jälkilämmitys kytkeytyy päälle jos tulolämpö putoaa alle asetetun +10 asteen (minimi mihin voidaan säätää). Jälkilämmityksen valo palaa aina riippumatta siitä onko vastus oikeasti päällä vai ei.
Pidän tuota talvitoimintoa päällä myös kesäisin, koska LTO pyrkii pitämään sisälämmön vakiona, eli kuuma ilma ei tule sisään. Kesätoimintoa käyttämällä ilmaa voisi vähän jäähdyttää kesäöisin, mutta en tuon tehoa ehtinyt juuri testaamaan. Tarkoituksena on vielä kytkeä jälkilämmityksen vastus kokonaan pois käytöstä, koska en halua että se alkaa lämmittämän sisätilaa koskaan. Näin ainakin kuvittelen tällä hetkellä - katsotaan muuttuuko mieli kun kylmä ilma puhaltaa niskaan talvella.
Koneelle näkyy olevan hyvä paikka lähellä kylmiä, eli kanavissa on vähän eristämisen tarvetta. Tämä helpottaa aina toteuttamista. Ohjausmahdollisuuksia näyttää myös olevan hyvin.
Oman tallin IV-kone on niin vanha/perus/halpis, että siinä on toimintaa ohjaamassa vain pari termostaattikytkintä: jälkilämmitys + jäätymisen esto. Puhaltimet pyörivät aina samalla jännitteellä (AC-puhaltimet). Jos jäteilman lämpötila menee alle termostaatin valvoman rajan, pysähtyy tulopuhallin (lämmönvaihtimen jäätymisen esto). Jos tuloilman lämpötila menee alle termostaatin valvoman alarajan, kytkee termari 500 W jälkilämmitysvastuksen päälle. 90-luvun tekniikka ovat.
Noin siis vakiona. Ajattelin laittaa sen kuitenkin vielä käyttöön. Paikka tuli lopulta vähän turhan kauaksi kylmistä rajapinnoista ja eristämistä tuli jokunen metri enemmän, mutta elämä on :(
Erotin puhaltimet toisistaan ja jälkilämmityksen ohjauksen. Nämä menevät nyt talotekniikan ohjauskaappiin, missä on puhaltimia varten AC-säätömuuntaja ja sen perässä relelähdöt. Toimintojen ohjausta varten on Siemens'in logiikka, joka saa mm. lämpötilatiedot kanavista ja ulkoilmasta, sekä poistosuodattimen paine-erosta. Ilmanvaihto pysäytetään siksi aikaa, kun olosuhteet ovat liian epäedulliset.
offroadjouni
11.10.2019, 23:18
Koneelle näkyy olevan hyvä paikka lähellä kylmiä, eli kanavissa on vähän eristämisen tarvetta. Tämä helpottaa aina toteuttamista.Tämä olikin pääasiallinen syypää LTO-koneen sijainnille. Ajattelin että jäteilman putken pituus kannattaa minimoida ja toissijaisena muuttujana ulkoilman putken pituus.
Askartelin paskartelin tiskipöydän talliin. Olin jo hankkinut isomman kokonaan rosterisen, mutta päädyin tähän pienmpään tilan säästön vuoksi. Talossa on keittiön tasot tehty tuollaisesta massiivipuulevystä jota oli jemmattu pieni pala vintille kun siihen oli kairattu reikä allasta varten. Siitähän se idea sitten lähti että teen tuosta ylijäämäpalasta tason tallin tiskipöydälle. Kun sahasin siihen reijän tiskialtaalle niin keksin että taas yli jäänyt epäreikä pitäisi saada hyötykäyttöön. Siitä tuli pystyseinä johon kiinnitin läpivirtauslämmittimen ja sisäpuolelle veden jakotukin. Materiaalin hyötykäyttöä siis. Huomaa taustalla käden heilautuksella toimiva käsipaperin annostelija. :D
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223772
Tajusin vasta tässä syksyllä että lumiesteet on pakollinen turvavaruste kulkuväylien kohdalla lopputarkastusta ajatellen. Tarpeen oli siis asentaa lumitesteet vähintäänkin toiselle sivulle sivuoven vuoksi. Mietin jo että voisiko sen välttää teippaamalla oveen lapun "ei talvikunnossapitoa", mutta päädyin asentamaan esteet kummallekin sivulle kun lapset kuitenkin liikuskelee tallin ympäristössä. Katolle ei ole kiinteitä tikkaita eikä minulla ole muutenkaan riittävän pitkiä tikkaita, joten homma alkoi etsimällä vanha pesäpallo ja sitomalla siihen naru.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223764
Pallo lensi tallin yli ja narun avulla vedin kiipeilyköyden harjan yli. Sidoin toisen pään köydestä Jeeppiin...
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223766
...Ja toisen pään Jeeppiin. Jeepin katolle nostin taas A-tikkaat ja niitä pitkin pääsi kiipeämään katolle.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223765
Kiipeilyvaljaissa oli aika kätevä työskennellä katolla kun pystyi nojailemaan tyhjän päälle lumiesteitä asentaessa. Puolisen päivää meni yksinään touhutessa ja asennus oli valmis ilman isompia ongelmia. Google Photosin tyylittelemä kuva todisteena.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223767
Sitten vielä panomaaralla otettu kuva sisältä nykykuosissaan. Hommat alkaa olemaan valmiina lopputarkastukseen. Ainoa puuttuva asia taitaa olla rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (wtf?) joka pitää vielä kirjoittaa. On se hyvä että tälläinen kirjanen vaaditaan lopputarkastuksessa kun tuskin olisin oma-aloitteisesti sellaista tehnyt. Paineilmaverkko ja pakokaasuimuri pitää vielä rakennella jossain vaiheessa.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223770
Tämä olikin pääasiallinen syypää LTO-koneen sijainnille. Ajattelin että jäteilman putken pituus kannattaa minimoida ja toissijaisena muuttujana ulkoilman putken pituus.
Askartelin paskartelin tiskipöydän talliin. Olin jo hankkinut isomman kokonaan rosterisen, mutta päädyin tähän pienmpään tilan säästön vuoksi. Talossa on keittiön tasot tehty tuollaisesta massiivipuulevystä jota oli jemmattu pieni pala vintille kun siihen oli kairattu reikä allasta varten. Siitähän se idea sitten lähti että teen tuosta ylijäämäpalasta tason tallin tiskipöydälle. Kun sahasin siihen reijän tiskialtaalle niin keksin että taas yli jäänyt epäreikä pitäisi saada hyötykäyttöön. Siitä tuli pystyseinä johon kiinnitin läpivirtauslämmittimen ja sisäpuolelle veden jakotukin. Materiaalin hyötykäyttöä siis. Huomaa taustalla käden heilautuksella toimiva käsipaperin annostelija. :D
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223772
Tajusin vasta tässä syksyllä että lumiesteet on pakollinen turvavaruste kulkuväylien kohdalla lopputarkastusta ajatellen. Tarpeen oli siis asentaa lumitesteet vähintäänkin toiselle sivulle sivuoven vuoksi. Mietin jo että voisiko sen välttää teippaamalla oveen lapun "ei talvikunnossapitoa", mutta päädyin asentamaan esteet kummallekin sivulle kun lapset kuitenkin liikuskelee tallin ympäristössä. Katolle ei ole kiinteitä tikkaita eikä minulla ole muutenkaan riittävän pitkiä tikkaita, joten homma alkoi etsimällä vanha pesäpallo ja sitomalla siihen naru.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223764
Pallo lensi tallin yli ja narun avulla vedin kiipeilyköyden harjan yli. Sidoin toisen pään köydestä Jeeppiin...
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223766
...Ja toisen pään Jeeppiin. Jeepin katolle nostin taas A-tikkaat ja niitä pitkin pääsi kiipeämään katolle.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223765
Kiipeilyvaljaissa oli aika kätevä työskennellä katolla kun pystyi nojailemaan tyhjän päälle lumiesteitä asentaessa. Puolisen päivää meni yksinään touhutessa ja asennus oli valmis ilman isompia ongelmia. Google Photosin tyylittelemä kuva todisteena.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223767
Sitten vielä panomaaralla otettu kuva sisältä nykykuosissaan. Hommat alkaa olemaan valmiina lopputarkastukseen. Ainoa puuttuva asia taitaa olla rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (wtf?) joka pitää vielä kirjoittaa. On se hyvä että tälläinen kirjanen vaaditaan lopputarkastuksessa kun tuskin olisin oma-aloitteisesti sellaista tehnyt. Paineilmaverkko ja pakokaasuimuri pitää vielä rakennella jossain vaiheessa.
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=8401&pictureid=223770
Hieno tulee, tai on jo. Tosta köysisydeemistä tuli mieleen vanha tarina miehestä joka päätti tehdä kattoremonttia. Turvaköyden hän sitoi auton vetokoukkuun, nousi katolle ja alkoi työskennellä vastakkaisella lappeella. No emännällehän tuli asiaa kauppaan, ja niin edelleen. Eli muistakaahan kertoa emännälle kun ootte narun toisessa päässä:D:D ja tämä tarina saattaa olla totta:)
Hieno tulee, tai on jo. Tosta köysisydeemistä tuli mieleen vanha tarina miehestä joka päätti tehdä kattoremonttia. Turvaköyden hän sitoi auton vetokoukkuun, nousi katolle ja alkoi työskennellä vastakkaisella lappeella. No emännällehän tuli asiaa kauppaan, ja niin edelleen. Eli muistakaahan kertoa emännälle kun ootte narun toisessa päässä:D:D ja tämä tarina saattaa olla totta:)
:D
Minulla oli sinä vaiheessa painotettu tennispallo (pientä romurautaa reiästä sisään) 0.5 siiman päässä ja turvaköyden pää oli sitten sidottu puuhun kiinni. Nyt on lumiesteet ovisivulla 25 metriä ja talo- & lapeteikkaat.
Hienon ja toimivan tallin on Jouni tehnyt :cool:
Topi1982
12.10.2019, 20:51
Hieno offroad ja muukin laboratorio!
vellihousu
12.10.2019, 22:29
Ite aikoinaan printtasin tollasen käyttö/ohjekirjan netistä. Niitä on semmosia missä valmiit pohjat, ei tarkastajaa kiinnostanut ne yhtään. Tärkeitä oli vaan ne painekokeet putkille ja iv pöytäkirjat ja sähkötarkistus jutut.tallissa tuskin mitään iv pöytäkirjoja tarvitaan.
Ite aikoinaan printtasin tollasen käyttö/ohjekirjan netistä. Niitä on semmosia missä valmiit pohjat, ei tarkastajaa kiinnostanut ne yhtään. Tärkeitä oli vaan ne painekokeet putkille ja iv pöytäkirjat ja sähkötarkistus jutut.tallissa tuskin mitään iv pöytäkirjoja tarvitaan.
Samaa mieltä, eikä valmiit painoksetkaan kalliita ole. Toki ne on taloille, mutta ei tuo paljoa siitä eroa.
offroadjouni
28.10.2019, 22:22
Tänään oli sitten lopputarkastuksen aika. Eikä siinä isompia haasteita ollut vaan leima tuli. :) Ei talliprojekti silti vielä valmis ole, pakokaasuimuri ja oven sähkönosto ainakin puuttuu. Etuoven kynnys pitää kiinnittää ja kaksoissaksinostimen monttu voisi varmaan hyvä peittää jollain levyllä. Paineilmaverkko olis kiva ja kuumavesipesurin voisi nostaa ylös parvihyllylle. Siten kun nämä on tehty niin varmasti on jo paljon muuta kesitty todo-listalle.
Talli on nyt ollut ilmeisesti enemmän kuin vuoden lämpöisenä. Paljonko on kulunut sähköä?
offroadjouni
08.01.2020, 07:27
Talli on nyt ollut ilmeisesti enemmän kuin vuoden lämpöisenä. Paljonko on kulunut sähköä?On tuo lämmitys ollus päällä jo toukokuusta 2016 lähtien, tosin kesät pois päältä. 2019 tallissa kului sähköä lämmitykseen 2512 kWh ja 787 kWh käyttösähköön. Ilmanvaihtokone ja kattotuulettimet ovat käyttösähkön lukemissa. Nykyisellä sähkön hinnalla nuo tekevät yhtensä n. 362 euroa vuodessa, sisältäen sähköenergian, sähkön siirron ja verot.
Oletko seurannut IV-koneen toimintaa nyt "talvella"; miten on lämmön talteenotto ym. toimineet?
Oman tallikoneen näyttö kertoo tällä hetkellä tällaisia:
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=2104&pictureid=225947
offroadjouni
02.02.2020, 18:46
Oletko seurannut IV-koneen toimintaa nyt "talvella"; miten on lämmön talteenotto ym. toimineet?
Oman tallikoneen näyttö kertoo tällä hetkellä tällaisia:
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=2104&pictureid=225947Eipä tuosta juuri valittamista ole. Pidän laitteen ykkös-nopeudella kun en ole paikalla ja yleensä 3 teholla jos olen tallissa mutta teen jotain siistejä töitä. Tässä jokunen viikko sitten hitsailin vähän pidempään yhteen menoon ja kyllä tuo ilmanvaihto jäi selvästi alamittaiseksi vaikka oli täydellä teholla silloin. Tämä toimii sikäli odotetusti, että en uskonutkaan tehon riittävän hitsauskäryille ilman kohdepoistoa.
Tänään putsasin paienilmalla IV-koneen suodattimet ensimmäisen kerran, ja kyllä tuo poistoilman suodatin oli aika rajussa kunnossa. Yleensä sisä- ja tulo-lämmöt ovat olleet 1 asteen tarkkuudella samat - pakkasella (jota ei paljon ole näkynyt) ero on ollut 1-2 astetta. Lämpötilat näyttivät tänään seuraavaa:
Ulko 04
Sisä 16
Tulo 15
Jäte 11
Minulla on IV-kone ollut alunperin 4-asentoisella säätömuuntajalla ohjattuna omakotitalossa, mutta nyt siinä on tallikäytössä joku 8-pykäläinen muuntaja edessä, josta releillä valitaan käytettävä jännite (nopeus). Ne ei vastaa ihan toisiaan. Tämä on sen verran vanha kone, että on vaihtovirtapuhaltimet 230 volttia, joten nopeus säädetään jännitteellä. Käyntinopeus on ollut tallikäytössä jossakin noin puolen ja täyden väliltä, vähän lähempänä puolikasta kuin täyttä.
Vakiosuodattimet on varmasti äkkiä tukossa tallioloissa, jos tallissa tehdän hiontahommia, hitsausta yms. ilmaa sakeuttavaa touhua. Otin tulopuolelta pois lämmönvaihtimen jälkeen olevan paperisen hienosuodattimen, mutta jätin ennen olevat karkeat suodattimet. Poistopuolella ei ole alkuperäisiä suteja ollenkaan. Laitoin poistoilmaan ennen konetta melkein koneen kokoisen pussisuodattimen, muistaakseni EU3-tasoa on. Neljännesvuoden käytön jälkeen puhalsin lämmönvaihtimen paineilmalla, mutta ei ollut sanottavammin kertynyt pölyä siihen.
Se pussisuodatin on logiikan valvonnassa. Näytön taustaväri vaihtuu, jos paine-ero siinä kasvaa liiaksi. Pitäisi vielä koodata logiikkaan kerran vuorokaudessa hetken aikaa tapahtuva täysnopeudella käyttö, jotta suodattimen tiivistyminen tulisi huomattua ennakolta. IV-koneen perusnopeutena on kuitenkin joku maksimia alempi ja paine-ero suodattimen yli riippuu myös puhallintehosta.
BJ-40/76
03.02.2020, 23:37
Oletko seurannut IV-koneen toimintaa nyt "talvella"; miten on lämmön talteenotto ym. toimineet?
Oman tallikoneen näyttö kertoo tällä hetkellä tällaisia:
https://forums.offipalsta.com/picture.php?albumid=2104&pictureid=225947
Itse olen monesti pohtinut noita arvoja; siis paljonko sisältä otettava (usein katon rajasta) otettava ilma jäähtyy lämmönvaihtimessa?
Ja paljonko ulkoilma lämpenee lämmönvaihtimessa?
Teillä näkyy olevan ulkoilman lämpötila 0c ja +4c astetta, joten kennon jäätymiseltä suojaava sähkövastus ei pitäisi olla päällä.
Onko teillä käsitystä, paljonko ilmanvaihtokone kondensoi kosteuutta? siis siitä poistoputkesta valuvan veden määrää? oletetaan nollaksi, koska jostain jäänyt käsitys että ilmanvaihto huomattavan tehokas, ollakseen jatkuvasti päällä?
JiiPee:
Ymmärsinkö oikein, että sinun tallissa nuo arvot olivat:
- ulkoa tuleva ilma lämpeni 12 astetta, ja poistoilma jäähtyi 6 astetta?
OffroadJouni:
- ulkoa tuleva ilma lämpeni 11 astetta, ja poistoilma jäähtyi 5 astetta?
Ylläolevissa lämmön vaihtimen hyötysuhteella ei ole juurikaan merkitystä, kun puhutaan tulevan ilman lämpenemisestä JA poistettavan ilman jäähtymisestä, (ja suure on c aste)
En muista ulkoa laskukaavoja, mutta "Minusta tuntuu" että nuo poistoilmapuhaltimet niin isolla, siis talliin vuotaa ilmaa (suuruusluokkaa) yhtäpäljon, kuin tulee tuloilmana IV- koneesta.
Ja totuushan on se, että mm. Autotallissa pitää olla alipaine, että kosteus ei pääse ilmavuotojen mukana kondensoitumaan rakenteisiin.
Se, paljonko alipainetta pitää olla, on hyvä kysymys. (ja yhtä hyvä kysymys on se, että mistä mitataan)
10+v sitten keskustelin yhden Kouluttajan/Asiantuntijan kanssa, ja hän ei ottanut julkista kantaa asiaan.
-> Siis kannattaa pyörittää sitä poistopuhallinta vähintään niin suurella, että tallissa varmasti aina alipaine joka paikassa.
Itse olen monesti pohtinut noita arvoja; siis paljonko sisältä otettava (usein katon rajasta) otettava ilma jäähtyy lämmönvaihtimessa?
Ja paljonko ulkoilma lämpenee lämmönvaihtimessa?
Teillä näkyy olevan ulkoilman lämpötila 0c ja +4c astetta, joten kennon jäätymiseltä suojaava sähkövastus ei pitäisi olla päällä.
Onko teillä käsitystä, paljonko ilmanvaihtokone kondensoi kosteuutta? siis siitä poistoputkesta valuvan veden määrää? oletetaan nollaksi, koska jostain jäänyt käsitys että ilmanvaihto huomattavan tehokas, ollakseen jatkuvasti päällä?
JiiPee:
Ymmärsinkö oikein, että sinun tallissa nuo arvot olivat:
- ulkoa tuleva ilma lämpeni 12 astetta, ja poistoilma jäähtyi 6 astetta?
Juu, kyllä päättelit lämpötilalukemista erot oikein. Kanavia mittaavat anturit on koneen ympäristössä ja ulkoilmaa mitataan lähinnä pohjoista kohti olevalta seinältä. PT-100 sauva-anturit on kytketty 4-20 mA virtasilmukkalähettimiin. Silmukkavirta muutetaan jännitetiedoksi logiikan vieressä vastuksessa ja logiikka mittaa jännitettä A/D-muuntimella. Varmistin anturi/lähetin-parien kalibroinnin 0 °C ja 100 °C lämpötiloissa; ei ollut säätötarvetta offset- ja gain-arvoissa.
Tila on n. 5 metriä korkea. Noin 4x4 metriä kooltaan oleva 2-lehtinen pääovi vuotaa kyllä ilmaa jonkin verran, kun ei ole vielä mitään tiivisteitä siinä ja on hieman hitsaamisen aiheuttamaa käyrää pitkissä sivuissa. Varmasti se vaikuttaa oman osansa ilmanvaihtoon.
IV-koneessa ei ole jäätymisen estävää lämmitystä ollut koskaan. Tuloilman jälkilämmitykseen siinä on sähkövastus, mutta sitä ei ole enää tallikäytössä kytketty. Vakiona ollut jäteilman alalämpöä vahtiva termostaatti on käytössä, eli katkaisee tulopuhaltimen, jos jäteilman lämpötila menee alle asetetun rajan. Kondenssia ei ole muodostunut koneeseen.
offroadjouni
04.02.2020, 23:20
Itse olen monesti pohtinut noita arvoja; siis paljonko sisältä otettava (usein katon rajasta) otettava ilma jäähtyy lämmönvaihtimessa?
Ja paljonko ulkoilma lämpenee lämmönvaihtimessa?
Teillä näkyy olevan ulkoilman lämpötila 0c ja +4c astetta, joten kennon jäätymiseltä suojaava sähkövastus ei pitäisi olla päällä.
Onko teillä käsitystä, paljonko ilmanvaihtokone kondensoi kosteuutta? siis siitä poistoputkesta valuvan veden määrää? oletetaan nollaksi, koska jostain jäänyt käsitys että ilmanvaihto huomattavan tehokas, ollakseen jatkuvasti päällä? Tässäkin koneessa kennon jäätymisen esto hoidetaan niin että kone pysäyttää puhalluksen aina välillä jos meinaa mennä jäähän. Ei ole vastus päällä siis. Kondenssiveden tiputtamista olen tavannut yhden kerran, jonka jälkeen laitoin kondenssipoistoputken päähän puolikkaan tuulilasinpesunestekanisterin keruuastiaksi. En ole sen jälkeen seurannut asiaa, mutta ei ainakaan ole tulvinut siitä yli.
- ulkoa tuleva ilma lämpeni 11 astetta, ja poistoilma jäähtyi 5 astetta?
Ylläolevissa lämmön vaihtimen hyötysuhteella ei ole juurikaan merkitystä, kun puhutaan tulevan ilman lämpenemisestä JA poistettavan ilman jäähtymisestä, (ja suure on c aste)
En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat. Hyvä hyötysuhde tekee juurikin sen että tulolämpö saadaan pidettyä lähellä sisälämpöä ilman vastuksia.
En muista ulkoa laskukaavoja, mutta "Minusta tuntuu" että nuo poistoilmapuhaltimet niin isolla, siis talliin vuotaa ilmaa (suuruusluokkaa) yhtäpäljon, kuin tulee tuloilmana IV- koneesta.
Ja totuushan on se, että mm. Autotallissa pitää olla alipaine, että kosteus ei pääse ilmavuotojen mukana kondensoitumaan rakenteisiin.
Se, paljonko alipainetta pitää olla, on hyvä kysymys. (ja yhtä hyvä kysymys on se, että mistä mitataan)
10+v sitten keskustelin yhden Kouluttajan/Asiantuntijan kanssa, ja hän ei ottanut julkista kantaa asiaan.
-> Siis kannattaa pyörittää sitä poistopuhallinta vähintään niin suurella, että tallissa varmasti aina alipaine joka paikassa.Alipaineen erinoimaisuutta on toitotettu näihin päiviin asti, mutta viimevuosina yleinen mielipide on kääntynyt siihen että tasapainoinen ilmanvaihto on parempi. Siitä ei ole kenellekään hyötyä että poisto on niin kovalla että seiinien läpi imetään korvausilmaa sisään. Seinät on suhteellisen tiiviit höyrynsulun vuoksi, joten en usko että eristeisiin tulee isoa kosteusrasitusta sisältäpäin. Itselläni on säädetty poisto on kuitenkin säädetty aavistuksen kovemmalle ilmanvaihtoneen säädöistä, mutta en ole tuota mitannut mitenkään. Alipaineen tuntee kyllä kun avaa käyntioven.