Onko rippileiri vaihtoehto?

Aikuistumiseen ja henkiseen kehitykseen on Suomessa aina kuulunut rippikoulu, onko rippikouluilla jonkinlaista merkitystä ihmisen uskonnollisessa kehityksessä?

Minusta lapsille on hyvä päästä vanhemmistaan eroon viikoksi tai pariksi jos eivät sitä ole jo aikaisemmin tehneet, mutta onko tälläinen rippikoulu ihmisen henkistä kehitystä tukeva, olen henkilökohtaisesti hivenen pettynyt sillä rippikoulujen taso vaihtelee kiihkoilun ja 'älkää nyt näkyvillä ryypäkkö' meininkin välillä ja joskus molempia ääripäitäkin alittaen. Uskossa oleva kristitty nuori kokee monetkin ikätoverinsa vähintäänkin ahdistaviksi ja nuoren usko törmää ylipääsemättömään esteeseen, vaikka olinkin kiihkoilijana vain tyytyväinen saadessani piinata kristittyjä rippileiri tovereitani, kyseenalaistanmalla heidän uskoaan ja tottuneena uskonnollisfilosofisena väittelijänä sain papillekkin jauhot suuhun, oliko minunkaan paikkani rippikoulussa?

Tästä pääsemmekin siihen että rippikoulusta kuuluisi tehdä enenmmän uskonnollisten yhteisöjen kuin valtionkirkon juttu, elikkäs virkamiehillä emme tee mitään lapsiamme opettamassa.


---MäIte---

*Let's kill them all and let Gods sort them out*