VPRT Mersu 300GDT

[pee]

hienoa on se, että harrastetaan, mutta hirmu monimutkaiseks uhkaa mennä, kaikenlaista hipo tekniikkaa mettäpeliin, tai oikeastaan tässähän nyt sit kai ehkä kuitenkaan välttämättä ei oo kyseessä perinteisessä mielessä mettäpeli ...

hyvin nuo mersulaiset motit on saatu vetämään varsin alhaalta paljon, PALJON perinteisemmin lääkkeinkin, mutta tarpeeks insinööräämällähän asiat ratkeaa yleensä toisin - mä äänestäisin edelleen sen alasyötön esiin kaivamista, ja löisin pienen kahvikupin vetoa, ettei alavääntö / vaihdevälit ole sen jälkeen ainoa onGelma

... jos saat siitä moottorista houkuteltua ulos sen, mitä 7 mm tapeilla uskoisin saavan, antautuu siitä kaavailemillasi kierroksilla koko voimansiirtolinja, alkaen kammesta / kanGista -> takaperään asti ...


pumpunperää auki - hox hox !!!

[tatsga]

En ymmärrä miten tää homma menee hiposteluks a) vaihtamalla pienempi ahdin ylisuuren tilalle b) jos ahdin sattuu olemaan perinteisestä hukkaporttimallista poikkeava c) vaikken ole yhtään elektronista osaa lisäämässä ellei mittareita semmoisiks lasketa d) jos kokeilen mennä perse edellä puuhun niinku suurin osa jälkiahtajista(kaikilla on vaan persetuntumaa toimivimmasta setupista). Joku viisas mies on sanonut (ehkä) joskus ettei syöttöpumpusta tarvi ruuvata kaikkea potentiaalia ulos. Mulle kelpaa alhaalta toimiva motti, joka ei savuta yhtään. Ja jos ei ole tullut vieläkään selväks niin tää vnt juttu elää omaa elämäänsä niin kauan tässä ohella kunnes on valmis testattavaks(bolt on niks naks) autossa. Jos ei toimi niin laitetaan kiertoon tai prätkään/ruohonleikkuriin/naapurin mummon rollaattoriin. Väännetään niitä namiskuukkeleita heti kun ehditään muun auton pajottamiselta ja saadaan auto liikkuu omin voimin tiellä kun talliin kertynyt savu ei auta pumpun asetuksien haussa... Otan kohta koko turbon veke ja ajan niinku tehdas on homman suunnitellut.

[aslakki]

Tuo ohjaustapa vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, mut kannattaa työntää sinne kellolle pakopainetta
...miulla kesti vnt edellisessä patrollissa ahtojen ohjaamana ~1/2 vuotta, päättelin että ei kestäny sitä pakopaine piikkiä minkä kaasun pohjaan painaminen aikaansai. Ahtojen nousu kun hetken kestää verrattuna pakopaineisiin.. Mut veti kyl heti tyhjäkäynniltä, kivaa niin kauan kuin sitä kesti

[tatsga]

Ilmeisesti tuo pakopaine on ihan hyvä ohjaamaan tuota kelloa. Pitää vaan se pakopainemittari laittaa "turboruuvin" kaveriks. Sotkeeko tuo bleedisysteemi indikoitua pakopainetta? Pakolämpömittarinkin vois hommata ku biltemasta saa mittarin 32€llä. Vesivaimennetun painemittarin välille 0-3bar joutunee hakee hydrauliliikkeestä.

[pee]

kertokaas mua enemmän teorioita lukeneena, (tai mieluusti piirtäkää simppeli kuva nonhipo systeemistä) että wanhakin ymmärtäis, systeemistä jossa on:

1) VNT ahdin

2) muuttuvapituuksinen kaasuvaijeri (ahtop.)

3) morkooli pumpussa ja:
a) alasyöttö maksimissa / yläsyöttö vähentyvänä
b) alasyöttö maksimissa / yläsyötto maksimissa

4) bleed venttiili

5) pakopaine ohjaa siipikulmaa


... mä kysyn (ja näköjään ärsytän) sitten taas lisää, liittyen etenkin aiheisiin 1. 3. ja 4.

[tatsga]

Muuttuvapituuksinen kaasuvaijeri hahmoteltuna tuolla aikaisemmin. Sille on sama millä ylipaineella sitä ohjataan. Pakopaineella ilmeisesti ohjattava, että pysyy ahdin kasassa. Bleed venttiili tulee tietenkin ton pakosarjan ja kellon väliin. Mitä enempi vuotaa, niin sen korkeammaks paineet nousee ennen ku kello on täysin auki. Paine ohjaa siipikulmaa ainoastaan täyskaasulla, jolloin ohjaus on samanlainen kun pelkästään paineohjatussa ahtimessa. Osakaasulla pääsääntöinen siipien ohjaus tulee kaasupolkimelta ja kello ainoastaan rajaa ahtojen määrä(paineet nousee, kello aukee, siivet aukee). Pakopainetta käyttäessä pitäis varmaan laittaa joku suodin väliin, ettei bleedi ole aivan noessa?

[pee]

.... eli meinaat pienentää syöttöjä kahteenkertaan, sekä vaijerilta että mörökölliltä ?

[tatsga]

Nyt ollaan puhuttu ahtimen ohjauksesta, ei pumpun ohjauksesta. Pumpun ohjaus pysyy samanlaisena kuin nytkin. Eli ennen ahtopaineiden nousua mennään perussyötöllä(joka pitäis nyt jo säätää kohdilleen eli lisää löpöä pyttyyn). Kun ahdot nousee, niin syöttöpumpulla oleva painekello(morkooli?) antaa ulkoisen säädön kautta lisää soppaa(nyt tulee aivan liikaa kun rajoitin liikaa auki). Lisäksihän tuota syötön määrää säätelee kaasupolkimen asento eli pumppu antaa tehoa/polttoainetta kun sitä pyydetään. Ilmeisesti aivan kaasu pohjassa(joutuu painamaan kovemmin, selvä jousimainen pykälä) pumppu menee pakkosyötölle(?) kun mustaa tulee silloin huomattavasti enempi kuin n.80% kaasulla. Pumppua ajattelin ohjata nykyiseen tapaan imusarjan paineen mukaan eli antaa lisää syöttöä kun koneeseen on menossa lisää ilmaa. Ahtimen toiminta ei vaikuta kaasupolkimeen käänteisesti eli ahdin ei ohjaa kaasupoljinta vaan toisin päin. Vieläkö on epäselvää mikä oli ajatuksena? Se on hyvä et porukkaa tenttaa niin sitä alkaa olee itsekkin kohta melko hyvin vanhan rivipumpun sielunelämästä ja siitä mikä tekee mitäkin...

Kerrataan nyt vielä:

- Tyhjäkäynnillä pumppu toimii perussyötöllä ilman kaasun asennon tuomaa lisäsyöttöä, ahtimessa siivet auki, ahtopaineet todennäköisesti 0-0,2bar
- Kaasu pohjassa tuon tilanteen jälkeen siivet menevät kiinni, pumppu antaa täyden tuoton perussäätöön nähden. Pakopaineen noustessa siivet aukeavat tarvittavan määrän, jotta saavutetaan määrätty pakopaine. Pumpun kello aukeaa ja antaa lisäsyöttöä säädetyn verran(ahdonalainen syöttö).
- Kun auto on kiihdytetty sopivaan vauhtiin täyskaasulla(hyvin kärjistetty tilanne, ei tapahdu tosielämässä koskaan =), niin kun kaasua höllätään vaikkapa 25% asentoon, niin ahtimen siivet aukeavat(todennäköisesti kokonaan koska vielä pakopainetta). Kun pakopaine hetkeä myöhemmin laskee niin siivet sulkeutuvat n.25% asentoon ellei pakopaine jää pitämään kelloa auki. Pumppu vähentää syöttöä heti kun kaasu päästetään ja ahtopaineen laskiessa syöttö vähenee entisestään lisää. Kaasua painetaan sen verta matka-ajossa, että haluttu matkanopeus säilyy.
- Tasakaasusta kun lähdetään kiihdyttämään vaikka 80% kaasulla, niin siivet menevät lähes kiinni(80%) siksi aikaa kun pakopaineet nousevat riittävästi jotta kello aukaisee siipiä tarvittavan määrän tasaiseen pakopaineeseen. Pumppu lisää taas syöttöä ensin kaasun asennon mukaan ja ahtopaineiden noustessa antaa lisää syöttöä.

Tälläisellä koevastauksella olettaisin saavani ainakin 5/6 pistettä jos olisin vielä koulunpenkillä ja pitäisi selittää tuollaisen systeemin toiminta. Tässä vaiheessa saa esittää vielä lisäkymysyksiä jos ei auennut täysin...

[valonviejä]

Tatsgan suunnitelmat kuulostaa omaan korvaan vallan kokeilemisen arvoisilta, noin niinkuin savuttoman alavoiman kantilta ajatellen. OM603/606:sta saa sen n. 300Nm vääntöä @2000rpm ilman ahdintakin 7/8mm tapeilla, mutta se savun määrä... Itseä tuo savuaminen nyt ei niin häiritse ja taitaa tuo oma nimimerkkinikin liittyä samaan asiaan, mutta kyllähän 3L nakusta saa tuon 300Nm kaksinkertaisena ja savuttomana helposti kahteentonniin, jos niin vain haluaa. Ylätehonkaan ei tarvitse kärsiä, jos haluaa tosissaan väkästää, mutta topikin aloittajan kirjoituksista päätellen sillä ei ole tässä rakennelmassa merkitystä. Tuossa savuttamisessa on myös se huono puoli, että pakolämmöt ja sitämyöden moottorilämmöt nousevat rajusti, joka voi käyttötarkoituksesta riippuen olla huonokin juttu.

Tuolla Mersujen "Superturbo" touhuissa olemme päässeet 230hv/420Nm per litra lukemiin, mutta kyllähän tuollakin seuraava steppi on saada noita savuttomaksi ja vetoaluetta entistä leveämmäksi. Tätä ajattelutapaa on tuotu nyt myös tänne offipuolelle yhden projektin muodossa ja ensitestit lupaavat hyvää. Saa nähdä sitten missä kohtaa tulee mekaaniset rajat vastaan alaväännön suhteen, mutta koska sitä ei osaa kukaan kertoa, niin sepä on vaan kokeilemalla etsittävä. Ei siitä nyt niin kovin montaa vuotta ole, kun mersun omasta automaatista puhuttiin mahdottomuutena yli 400hv moottoreihin. Tuon kohdalla emme kuitenkaan ole vielä toistaiseksi kipurajaa löytäneet.

[tatsga]

Tavoitevääntönä vois olla jotain 300-400nm välillä 1300-2800rpm. Huipputeho olis silloin palttiarallaa 170hv luokkaa, jos 400nm vääntöä osuis hieman yli 2000rpm. Tiedän et tuollaiset väännöt ovat myrkkyä OM617 kietokangille mut toivotaan toivotaan... Toi 600nm kuulostaa jo siltä et tulee kampiakseli lohkosta läpi =D Se kiva kuulla et paremmissakin piireissä toi turbon kanssa leikkiminen tapahtuu "kokeillaan jotain uutta ja katotaan mitä tapahtuu" periaatteella.

[pee]

Se mitä mä ihmeksin on just tos kaasuvaijerin muuttumisleikis...

Syöttöä pienennät juurikin sillä kun venytät vaijeria.

Samalla tavalla,vaan hiukan eri konstein teet sitä sillä morkoolillakin vähentämällä savustusta... vrt. ALDA MB oriG.

[tatsga]

Pumppua käskytän vakiolla vivustolla, josta otan vaijeriohjauksen ahtimelle. Ahtimen vaijerin löystyminen ei vaikuta pumpun saamaan kaasupolkimen asentoon millään tavalla.

[pee]

Alkuperäinen kirjoittaja tatsga

Pumppua käskytän vakiolla vivustolla, josta otan vaijeriohjauksen ahtimelle. Ahtimen vaijerin löystyminen ei vaikuta pumpun saamaan kaasupolkimen asentoon millään tavalla.

NYT HELPOTTI !!!

[aslakki]

kuullostaa hyvältä! vielä kun unohat ton bleedin, joka hetken vedätyksen jälkeen loistaa punasena ja korvaat sen sopivalla lisäjousella tai suoraan sopivalla kellolla ni avot!

...semmone kello mihin saapi paineen kalvon molemmille puolille, pakopaine avaamaan siipiä ja ahtopaine kalvon toiselle puolelle painamaan vastaan?? tätä pitää kyl viel hetki funtsia et tulisko tosta mitään, vai oisko pitäny olla vaa hiljaa

[tatsga]

Tulevaisuuden ongelmista nykypäivän ongelmiin. Aikaisemmin kenkutellut laturi oli lakannut toimimasta kokonaan seisonnan aikana. Muutakaan keksitty ku laturi pöydälle. Päätettiin kuitenki viel kokeilla ja alko sittenkin toimimaan. Laturin merkkivalo ei palanut ku sammuksissa ja akku ei saanut latausjännitettä. Mistä lähtis vikas etsimään? Pitäis sinne luumäjelle päästä lauantaina...

[tdi]

Ihan mielenkiinnolla seuraan mitä tuleman pitää.
Mersun kone on helppo saada vetämään tutuilla kaavoilla mutta hyvähän se on että testailee "uutta". En niin tarkkaa lukenut koko topicia läpi mutta vnt ohjaus lienee tavallisella painekellolla helpoin kun katsot liikeradan kohdilleen. joissain tapauksissa ollaan huomattu että ne siivet saattaa mennä "yli" olevinaan täyin auki asennossa, jolloin se rupee taas ahdistamaan. Eli tarkkana ja sopivasti aukeavalla kellolla tai paineilma sylinterillä. Tuota pakopaineella ohjausta ei olla ikinä testattu voi olla ihan suotavaa! Ja jos näyttää ettei saa kuriin järkevästi niin miks ei ulkoisella hukkaportillakin..
Mersun konehan on vähän hengetön alhaalta mutta kun painaa kaasua ni vauhti vain kiihtyy!
Käyt uuden laturin ni menee taas pitkän aikaa! vaihdoin eilen yhteen 124 laturin ja kyllä tuli haikee fiilis on niissä mersuissa vaan jotain muutakin kun remonttii...

[tatsga]

Tohon laturiin vielä sen verran et se on vaihdettu uuteen konerempan yhteydes 1,5v sit ja ajettu n.1000km/50h.

[tatsga]

Laturille ei annettu sit muuta ku valohoitoa. Toimii nyt lyhyen koeajon perusteella niin et tyhjäkäynnillä ilman kuormitusta on 13,5-14v, keskinkertaisella kuormalla 12,5-13,5v ja sit jos laittaa liikaa niin tippuu 12v(ei lataa?). Ajossa pysyy mittari 13,5-14v kuormasta riippumatta mut jostain syystä kierrosten nosto vapaalla ei toimi samalla tavalla. Huominen mennään tuurilla ja tarvittaessa tullaan vara-akun valaisemana takaisin tallille. Onneks ei moottori tarvi sähköjä kunhan pääsee vaan liikenteeseen niin ajoviima hoitaa jäähdytyksen.

[tatsga]

Turbosta käytännönläheisempiin asioihin... Tuleva kisarenkaan rengaskoko on 400/60-15.5 eli tutummin n.34,5" halkaisija eli pitäis mennä pikkuluokkaan ja leveys n.16" eli ei uppoa heti ekana suohon. Kuvioinniltaan rengas on about tuollainen:



Harkinnassa on kuvion silpominen pienempiin palasiin rengasleikkurilla. Tavoitteena parempi sivuttaispito metsässä ja mahdollisesti hieman parempi muotoutuminen metsänpohjan muotoihin(kivet ja kannot). Kantavuus on luokkaa 1500-2000kg per rengas eli todennäköisesti on jäykkä.

En tiedä onko kukaan käyttänyt karting-auton takarenkaista tuttua kikkaa eli renkaan reunan lukitsemista säteittäisillä pulteilla. Eli siis rengas paikalleen ja ruuvit vanteen läpi niin et reuna jää vanteen reunan ja pultin väliin ettei rengas pääse pullahtaa paikaltaan. Ruuvit tietenkin ulko ja sisäreunoihin ja tiivistys silikonilla. Köyhän miehen beadlockit jotka tarvii pelkät ruuvit kehien sijaan =D

Lisäks on uusista penkeistä sovittu kaupat, niin tarvi kirota koko ajan kuskin penkin irtoavaa istuinosaa... TML:n punaiset kipattavat sporttipenkit kyseessä.

[pee]

[tatsga]

[kivinen]

Kattelin itsekin noita samoja renkaita, noissahan voi olla aika paljonkin kumia "nappuloiden" välissä. Siitä kun vetää sopivia soiroja pois ja palottelee nappulat, niin voisi vähän joustaakin. Talvipitoja noista tuskin löytyy.

Tuota pulttikiinnitystä on käytetty, mutta ei ne bead-lockit ihan huono idea ole. Teidänhän pitää kuitenkin vaihtaa keskiötkin niihin vanteisiin? Noihin pulttikiinnityksiin kannattaisi ehkä laittaa työkoneen vuodonestoainetta renkaan sisään ja se kun vähän ruostuttaa, niin RST -pultit? Eikä niitäkään taida saada parin vuoden jälkeen irti vanteesta?

[tatsga]

Lähtökohtaisesti sen verta halpa sijoitus verrattuna uuteen Bogger-satsiin, että voi hieman vapaammin kokeilla perse edellä puuhun menoa... =D Kesärenkaathan noi on, talvesafarilla voi kokeilla etenemistä noilla nykyisillä kumeilla. Toi pulttikiinnitys olis vaan huomattavasti kustannustehokkaampi ratkaisu ku beadlockit(pultit muutamia kymppejä+kasa poranteriä, kehät pelkästään satasia+pultit päälle). Laitan noi 15.5" vanteet ja geen orggisvanteet sorvarille, joka saa pilkkoa molemmat niin et saa yhden palapelin, jonka pääsee hitsaamaan kasaan. Lähteeköhän tollaset traktorin renkaat irti normi rengaskoneella vai joutuuko käymään alan liikkeessä? Ton pulttikiinnityksen kanssa riittää tiiveydeks se et 0,3bar painetta pysyy 25h renkaassa sisässä eli ei välttis tarvi käyttää mitään syövyttäviä myrkkyjä. Tosin liekkö siitäkään haittaa jos renkaat ja vanteet muuttuu yhdeksi puuksi. Jos noilla parikin vuotta ajelee niin ovat itsensä maksaneet takaisin.

[kivinen]

Veikkaisin, että ei ihan normirenGaskoneella lähde. Runkokin on äkkiä niin jäykkä, että paineilman voima häviää jo siihen. Painelin itte kuorkin tukijalalla yhdet vastaavat irti, mutta olihan taistelu. Raskaankaluston koneella nuo pullahtaa muutamassa minuutissa ja takaisin saa ihan normikoneella.

[tatsga]

Pitänee siis käydä tuolla viereisessä raskaankalustonhuollossa kysymässä et saa renkaat pois vanteelta... Ilmeisesti takaisin paikalleen vääntyy ilman suurempaa tuskaa jos menee normikoneella?