Tällähetkellä eräs kotisivuprojekti... Normaalisti sen laajuiseen menisi työaikaa noin viikko ja kokonaisuudessaan aikaa normaaleine odotteluineen ja varmisteluineen aloituksen jälkeen ehkä 4 viikkoa. Oikea oppikirjaesimerkki siitä miten jokin homma voi kusta kintuille täydellisesti.
1. Se on kestänyt vuoden. Yksinkertaisesti luvattua materiaalia ei vain ole tullut, vastauksia kysymyksiin tai sitten vaan on muuten oltu epätietoisuudessa ("Odottakaa hetki, niin me käydään tota läpi ja mä sitten lähetän lisää tietoa"). Ja sitten kun on odoteltu kuukausi ja kyselty koskakohan sitä tietoa saisi niin "Odottakaa nyt hetki, se ja se on nyt lomalla." Seuraavankerran kun jotain kuuluu niin "Miksi mitään ei ole tapahtunut!!!". Ja kun asiaa selvitellään, niin mitään viestiä ei ole tullut missään vaiheessa...
2. Kun kysytty jotain asiaa esim. jokin osoite, sitä saa kysyä ihan niin monta kertaa kuin halusi, ja silloinkaan ei tullut vastausta. Ei sitten laiteta semmossia sivuille, itse olen tehnyt varmasti tarpeeksi sen eteen. Olkoon sivut perseestä sisällöltään, en minä voi helvetti toisten tekstejä kirjoittaa.
3. Ensin tulee komento "sen pitää olla noin ja noin" ja kun saa tehtyä "ei se olekkaan hyvä, laita niinkuin olikin". Pahimmassa tapauksessa jokainen sivuston ulkoasun kuvista (reilusti yli 100kpl) jouduttiin käsittelemään... Ja kun ei perkele sitten kelvannut, vaan alkuperäinen takaisin. Kaikenhuipuksi vielä tässä kuvatapauksesa asiaa varmisteltiin ja selitettiin esimerkeillä, miksi niin ei kannata tehdä.
4. Kaikki materiaali aivan satunnaisissa formaateissa. Tekstiä esimerkiksi valokuvina... Materiaalissa jokainen sivu on eritavalla muotoiltu. Kaikki puhelinnumerot aivan satunnaisina tyyleinä kirjoitettu, samoin osoitteet, henkilöiden "esittelyt", jokainen erimuodossa. Ja kyseisen henkilön, joka siinäpäässä vastaa asioista, titteli on "tiedottaja"...
5. Mailit pitää lähettää tännepäin vähintään kahteenkertaan, että varmasti tulevat perille. Kuvien lähettäminen on helpointa kun ne laittaa Word dokumenttiin... (Sama kuin lähettäisi bmp:nä). Samoin jos johonkin tekstiin haluttiin muutosta, kokoteksti lähetettiin takaisinpäin ja sinne johonkin kohtaan oli tehty muutos, ja ainoastaan vahingossa kerrottu missä se muutos on (olisiko parikertaa kun kertoi).
6. Välttämättä haluttiin jo olemassa olevaan sivutilaan.
7. Varmistettiin useaan kertaan, että siellä on php toiminnassa. (Ja kaikki, mukaanlukien tapahtumagalleria, uutis-scripti ja kuvagalleria tehtiin tektitiedostoista toimiviksi, siten että php:n safe_mode saa olla päällä, eikä mitään tietokantoja tarvita.)
8. Ja kuten olettaa saattoi, ei varmasti ollut, kun vihdoin sai homman kuntoon ja sivut piti vihdoin siirtää näkyviin. Juu, täällä mitään php tukea ole...
9. Ja kokoajan kauhea "Miksi ei ole valmiit!!!"-ruikutus.
10. Hinta mitä tosta saa, ei vastaa enää tässävaiheessa läheskään edes tuota turhaa työmäärää.
11. Selvittely jatkuu... Mä nostin kädet pystyyn vähäksiaikaa vituttaa sen verran huolella. Antaa toisen henkilön tässävaiheessa selvitellä asioita.
Helvetin, helvetin, helvetti että nämä tapaukset ovat syvältä. Onneksi näitä missä kaikki menee päin persettä ei tule liianusein. Tätä varmaan voidaan kutsua jo pieneksi avautumiseksi
