^ lehehmänkuljetusajoneuvo?

Näkeekö joku maksumuurin taa?

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010270170.html

Millaisia käänteitä vanhan tojotan kaupassa on ollut?

Paikallislehdessä oli juttu. Tunnin koeajon jälkeen kaikki ok, kaupat sovittu. Samana päivänä hajosi kytkin, korjaamolla havaittiin muutakin remonttia, kuten vetarin kumi rikki ja vetarissa väljää ym. Korjaamon arvio 3000€. Lopputulos, ostaja maksaa molempien oikeudenkäyntikulut ym. Tämmöset muistinvaraisesti.

Onko L7e ajoneuvoluokan perävaunulle, tai niiden yhdistelmälle, joku maksimipituus? :confused: Ei löydy mistään dokumentista mitään mainintaa.

E: löytyi, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 "m Muu kuin j, k, l, n tai o kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 16,50"

Askelmoottori kaasulle Valmet metsäkoneisiin
 

Löytyiskö keltään askelmoottoria Valmet metsäkoneen kaasun säätöön, 840.ssä ja 901.ssä ilmeisesti samanlaiset
tyyppi nro. 0206002111. Bosch/BXP tekijänä.

Vähän selattu nettiä niin alkaa olla tiukassa löytyä.

https://yle.fi/a/74-20081963

Mistä johtuu, että itse saa laitettua jonkinmoisen töpselin ellei peräti kokonaisen keskuksen, josta ladata sähköautoa käden käänteessä ja halvalla?

Toinen juttu mikä ihmetyttää, miksi niin moni kiinteistö hylätään jos siinä jotain laittoa kun parannuksia tekee tarvittaessa puoli-ilmaiseksi? Ei tietysti kaikkia hommia jos tarve asentaa hissejä tai muuttaa rajusti käyttötarkoitusta. Kotiin hankin viimeistä huutoa olevat keittiövarusteet joillain saturaisilla.

Nykyisin on käteviä työkaluja ja koneita, joten luulisi kehityshommien sujuvan hyvin ja joutilaana on ennennäkemättömän hyvin koulutettuja ihmisiä.

Oliko Tekniikkamiehen kysymys, että mistä johtuu noi artikkelissa mainitut kovat hinnat, jos itsekin pystyy laittamaan halvalla töpselimallin?

Vanhoissa kiintristöissä ei riitä sulakekoko tai syöttökaapelin koko jos laittaa monta tehokasta latauspaikkaa. Jos pitää vetää isoa ja kallista syöttökaapelia ja maksaa kaivuri niin kalliiksi voi tulla. Sähköyhtiöillä on toki ikähyvitys syöttökaapeleille jolloin he maksavat uudet isommat syötöt ja muuntajamuutokset jopa kokonaan jos kiinteistö vanha. Esim. 50-luvun kiinteistöön saa ilmaiseksi ne.

Ite laittelin maahan kaksi 2,5 neliöistä 5 johtimista kaapelia ja 6 neliöisen aurinkosähkökaapelin, jotta lisää vaihtoehtoja vaikka sähköauton lataukseen, ettei ole rakennusten lähellä. Sellaista oli ylimääräisenä.

Vanha kiinteistö, johon tuli sähköauto on esim. maatila, johon tarkoitus tulla 125 ampeerin liittymä. Siellä kaivinkonekin omasta takaa.

Se ei tunnu hyvältä idealta, että joka paikassa olisi maksimaalisen nopea lataus.

Museokatsastuksesta kysymyksiä:

- Saako moottori ja vaihteisto olla vaihdettu alkuperäisestä poikkeaviin jos ne on olleet kuitenkin saatavissa saman mallisarjan autossa? Esim W126 280SEL olisi laitettu 5 litrasen kone tai PZJ75:essa ois 1HZ, 1HZ turbolla, taikka 1HDT.

Netistä löytyy tietoa että tällaisia on hyväksytty, mutta onko se yleinen linjaus vai tarkastajakohtainen juttu?

https://www.autohistoriallinenseura.fi/15
"Moottori alkuperäinen tai vastaava."

Eihän kukaan tiedä mitä noissa autoissa on ollut, jos ei jostakin syystä satu kohdalle tarkastaja joka on kiinnostunut juuri kyseisestä mallista.

Kiitoksia!

Mikä olisi paras (?) tapa tehdä U-käännös kytkettävällä jäykällä nelivedolla, jos oletetaan, että alla pinta kantaa suoraan ajamisen, mutta ei liikaa (jota määrää ei tiedä etukäteen) eestaas hieromista käännettäessä ja vajaaveto ei riitä etenemiseen paikaltaan?

Olisiko se hitaalla nelivedolla tarvittavan loivat yksittäiset käännökset (jota määrää ja jyrkkyyttä ei tiedä etukäteen), jolloin U-käännös vaatisi n kpl eestaas ajelua? Vai vauhdissa vaihto vajaavedolle ja käsijarrukäännös? :D Vaihto jäykistelemättömään nelivetoon? Vai jotain muuta? Ulkoisin apuvälinein tai mieluummin ilman. Tilaa käännökseen on riittävästi tavasta riippumatta.

Ratti linkkuun haluttuun suuntaan ja ajaa. Hieromisella sitä yleensä vain upotaan syvemmälle.

Ok, toki sillä edellytyksellä, että linkkuun käännettyjen renkaiden pito riittää ohjaamaan. Jos ei, niin sitten vaikka lumiketjut niihin tai muuta pitoa lisäävää. Niiden puuttuessa joku toinen kani käyttöön hatusta.

Tällaset on rikki (siis oikarissa) eli en saa mittaamalla selville onko bipolaari vai FET trankut kyseessä,
enkä mistään omista datakirjoista löytäny ko. merkinnällä mitään.
Netistäkään ei oikeen mitään varmaa löytynyt, ainakaan vielä....täällähän on elektroniikkamiehiä enempikin,
jos joku saattais tunnistaa.

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=245001

2sd2059

OK, thanks! No tolla löytykin, eli näyttäis normi tehotrankulta,
eikä FET:ltä.

Pitää zekata olisko joku sopiva korvaava jos ei just tota löydy.

Kellään käyttökokemusta tämmösestä?

https://www.ikh.fi/fi/hallitunkki-bi...-2ton-tle10420

Ois hyvä kun hiekkapihalla tulee tunkkailtua ja kävinki hypistelemässä tuota paikallisessa mutta jäi vielä kauppaan. Rupes nuo muovipyörät pelottamaan, semmoset ei oo ikinä kestäny missään. Toki muovia on monenlaista ja sitä voi tehä monella tavalla, oisko nuo vähä topakampaa mallia? Laakeroitu ainaki oli.

Vanhassa nauhurissa on tollaset liitännät, nauhurissa on itsessään myös vahvistin. ohjekirjaa tms. ei ole löytyny, eli onko kellään noista symboleista enempi tietoa,
kun itse en tunnistanut kuin osan, mielestäni näin mutta korjatkaa toki:

Ylärivi: 1. Mikrofoni 2. Levysoitin 3. Kaiutin (2 pin Din kun näyttäis olevan)

Alarivi: 1. Stereo ?? mitähän tää tarkottanee mitä tähän kytketään?? 2. nauhuri?? 3. moninapainen din, onko toi joku kaiuttimen symboli myös ?? erilainen kun tossa ylärivissä. Voisko olla korvakuulokkeet?

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=245005

Alarivi, vasen "Stereo" on ulkoinen signaalilähde, esim. nauhuri, radio tms. "linjatasoinen" laite. Keskellä oleva voisi olla sisäisesti kytkettynä vasempaan (saa miksattua kahdesta lähteestä) tai sitten näille kahdelle on käyttöpaneelissa jokin source-valintakytkin, samanlainen ulkoisen signaalilähteen liitin kuitenkin. Oikealla on kuulokeliitäntä.

Right, tossa vähän kans hämää toi "import", joka on ilmeisestikin vaan noihin keskimmäisiin.

Renkaista mieltä askarruttavaan kysymykseen jos joku jotain vastaisi. Kuvien kanssa kysymykset..:

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=245051
Tuollai hupsusti "sisäpinta" irronnut, kudoksia näkyvissä..?

https://forums.offipalsta.com/pictur...ctureid=245052
Ja kumin murusia ihan runsaasti sisällä. Kyseessä Michelinin millikokorenkaat, eli TRX 190/65HR390...

Irtoaako kuminmurusta ja lopulta sisäpinta vajailla paineilla kaahatessa? Kumi oli yllättävänkin pehmoista vielä, vaikka ikää noilla on ja ajojen loputtua ovat saaneet ulkosäilytystä osakseen. Kyljet ja jalkaosa on rakenteeltaan vähän toisenlaiset, pienilläkin paineilla kantaa eikä vajausta oikein huomaa, tämmöinen heinäkeppi voi vaikka istua pystyssä olevan renkaan päällä vaikkei vannettakaan enää ole tukena, ei painu kasaan...

Tubeless kalvo on irronnut kudoksien päältä ja löytyy muruina renkaan sisältä.

Tyhjänä ajetuissa renkaissa tuota näkee.

Tuo tukee omaa oletusta, että olisi vajailla paineilla ajettu. Etenkin kun oli käsitys että olisi ollut takapyöränä tämä, ja auto mistä nämä on on huomattavan etupainoinen eli paineen puutosta ei välttämättä edes ole huomannut jäykkäkylkisessä renkaassa etupainoisessa autossa...

Harmittavasti, olisi ilman tuota vauriota päässyt vielä varapyöräksi, mutta todennäköisesti ei siinäkään sitten toimisi...

Laita siihen sisäkumi. Toimii, jos runko ei ole vielä pettänyt. Jos on pystyheittoa, runko on takuulla rikki ja ei kannata enää käyttää.