Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Itsellä oli ln110 hiluxin alla ne vanhat bf altsikat 33x12,5 koossa. Ikää en renkaista osaa sanoa kun ei muista, mutta varmasti jo oli niillä ikää, ja melko kuluneetkin oli. Talvella pärjäsi yllättävänkin hyvin sellaisiksi renkaiksi, jotka ei todellakaan olleet suunniteltu talvikäyttöön. Paras pito ja ajettavuus oli muistaakseni jollain 0,7-1 bar paineilla. :) Jäätikkäällä olikin sitten jo jännitystä ajamisessa :D
Uusista all-terraineista ei ole kokemusta, mutta uskoisin niillä pärjäävän huomattavasti paremmin kuin noilla kivikautisilla renkuloilla :D |
Ajattelin ite taas muistella miten huonot at/mt kuvio on talvella kun ostin uudet Cooper st maxx:it. Hyllyssä on yhden talven vanhat hkpl lt2 talvikelejä varten. :D
|
Nyt kun on hieman pureskellut tätä asiaa niin muistan joskus ennenkin pohtineeni näitä :)
Jos joskus keksin paremman, kuvaavamman tavan laskea kiihtyvyyksiä niin julkaisen ne tietysti ensin jossakin muualla, mutta mennään nyt noilla esitetyillä :) Lainaus:
http://tekniikanmaailma.fi/autot/tm-...ppia-loytynyt/ http://tekniikanmaailma.fi/share/684703/a6945f Kulttuurilehti Iltalehtikin on kunnostautunut jarruttelussa http://www.iltalehti.fi/autot/2014040418183146_au.shtml Tuon pito ylläesitetyn mukaan kaikkien pysähtymismatkan pitäisi olla sama, mutta se ei ole. Hajontaan täytyy olla jokin syy, jokin teoriassa mättää kun se ei kuvasta todellisuutta. Muut tekijät ovat vakioita, mutta tuolla on tuo kitkakerroin, se ei ole vakio. Yleensä sille annetaan taulukoissa erilaisia arvoja, mutta jostakin ne tulevat: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kitka Lainaus Wikipediasta: ”Kitkakerroin on kappaleen liikkeelle saattamiseen tarvittavan voiman F ja kappaletta pintaan puristavan voiman pintaa vastaan kohtisuoran komponentin N suhde” ” Kitkakertoimeen perustuvasta kitkan laskemisesta on huomioitava, että kyseessä on matemaattinen yksinkertaistus, joka kätkee kaikki muut kitkaan vaikuttavat tekijät kuin kokeellisesti mitatun kahden materiaalin välisen kitkan. Kirjallisuuden esittämät arvot kitkakertoimille vaihtelevat tai niissä annetaan vain arvoalue.” https://wikimedia.org/api/rest_v1/me...37c93000ed4222 Kitkakertoimen (Myy) lausekkeen Voima F on kokeellisesti mitattava voima. Pintaa vastaan kohtisuorassa oleva komponentti N on kaikki yhteenlasketut pintaan kohtisuorassa olevat voimat ja sieltä siis löytyy ajoneuvon massa koska gravitatio vetää ajoneuvoa kohtisuoraan pintaa vasten. Puristaa rengasta tiehen. Kun jokaisella ajoneuvolla on erilainen komponentti N ja Oletettavasti myös erilainen voima F niin hajontaa syntyy. -Ajoneuvon paino siis vaikuttaa pysähtymiseen, tosin pienemmässä määrin kuin ensi alkuun mutuilin. Tekniikanmailman on ilmeisesti testannut Hayabusia pariin otteeseen http://www.moottoripyora.org/keskust...o-vai-mp/page2 Lainaus Henry 67 viestistä: "Eikös TM:n testissä ollut testattu jarrutusmatka vanhastakin Busasta? Testi tehtiin vuonna 2005 ja jarrutusmatka oli satasesta nollaan 46,5m. Uudessa mallissa on parempi jarrutunto mutta painoa on yhdeksän kiloa enemmän ja matkaa meni 47 meeetriä... Painon kerrotaan olevan suurin syy huonoon jarrutustulokseen. " Löysin uudemman testin (2009) netti artikkelin. Paperiversiotkin olisi hyvä katsoa läpi niissä on varmaan enemmän sisältöä: http://tekniikanmaailma.fi/kaksipyor...1300r-hayabusa Kitkakertoimen muutokset jopa kesken hidastuksen tai kiihdytyksen johtaa siihen että ainut tapa saada tarkkoja tuloksia on tehdä ensin testi. Tällä hidastuvuus teorialla saa vallinneen keskiarvokitkan laskettua. Hyvä puoli tässä asiassa renkaan ostajalle on lyhykäisyydessään siis se, että ajoneuvolla on merkitystä eli jos rengas ei toimi kaverisi autossa. Ne voivat olla sinulle hyvät jos käytät niitä erillaisessa ajoneuvossa. |
Lainaus:
Siksipä meillä on rengastestejä, hiukkaskiihdyttimia yms.., koska asioita pitää myös testata käytännössä. |
Koska nuo yllä olevat yhtälöt pitävät paikkansa ja sen voi testata vaikka syöttämällä netissä olevaan Volfram|Alpha laskimeen yhtälön (k*m*g*x)=0.5*m*v^2 , jossa k=kitkakerroin, m=massa, g=painovoima, v= nopeus ja x=matka. Yhtälöstä poistuu massa ja jäljelle jää x= v^2/(2gk).
Ei massa vaikuta pysähtymismatkaan teoreettisessa maailmassa jossa pinta on täysin sileä ja absoluuttisen kovia. MUTTA koska emme elä teoreettisessa maailmassa, massa taitaa vaikuttaa ainakin siihen kuinka iso osa renkaasta koskettaa kerralla tien pintaan, joka taas lisää kitkaa, sekä siihen kuinka hyvin pehmeä kumi muovautuu tien pintaan, eli ns. tarraa pieniinkin epätasaisuuksiin. Lisäksi massa vaikuttaa varmasti moniin muihinkin muuttujiin joita täällä ei vielä ole lueteltu... Joten päästyäisiinkö tästä lopputulemaan että massa ei vaikuta pelkkään kappaleen pysähtymiseen teoreettisella tasolla mutta vaikuttaa oikeassa elämässä pysähtymismatkaan johtuen monista muista muuttujista jotka liittyvät tilanteeseen. Sekä itse aiheeseen liittyen, eli jotkin renkaat vain toimivat paremmin toisten painavempien autojen alla riippuen siitä kuinka hyvin rengas joustaa yms. Ja lisäksi vaikuttaa varmaan paljon se missä pääasiassa ajetaan, eli tuollainen all terrain voi toimia hyvinkin lumessa, mutta oikein kiillottuneella pinnalla ja jäällä se luistelee jo huomattavasti enemmän. |
Lainaus:
Teoria pitää paikkansa ja se on todellinen se kuvastaa oikeaa elämää siinä vaan on kitkakerroin jota ei saa yksinkertaistaa muuten menee laskelmat pieleen. ks. yllä. Kitkakertoimen laskentaan upotetaan voimia ja mittaus. Massa on kitkakertoimen laskennassa yksi tekijä. Massa vaikuttaa! |
Pitäiskö tää ketju siirtää jo pikkuhiljaa chitchatin puolelle.
|
Lainaus:
|
Vai voisikohan tästä ketjusta siirtää nämä topicciin kuulumattomat keskustelut ihan omaksi aiheeksi? Lienekkö mahdollista?
|
Uuden mallin bfg altsikat tulee jeeppiin huomenna ja niillä ois tarkotus koittaa myös talvella, jos tänne etelään nyt kunnon talvea tulee. Jos ei pärjää niin sit pitää hommaa oikeammat talvirenkaat. :D
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Lainaus:
|
Ruusperille (suomeks Läjälle) hommasin all terrainin kopiot pari talvee sitten ja on ajettu kelissä kun kelissä talvella pitkää matkaa töihi ja ladulla on pysytty. Kerran se kokeili muorin refleksejä kun oli peilijäinen tie ja sato vettä kunnolla kun polanteesta päätti yrittää ryysätä ylös mutta ei mokoma päässy yllättämään.Ja nämä renkaat on ollu pääasiassa vain talvikäytössä ja näillä jatketaan. Tämä nyt meni vähä mettään kun vissiin ihan orkkis terraineista oli kyse mut sinnepäin kuitenki.On nämäki mustat ja pyöreet :D
|
|
^ Pikku korotus vois tehä terää. ;)
|
Lainaus:
|
Nämä ei tainu olla M+S merkityt?
|
Lainaus:
http://www.tirerack.com/images/winte..._snowflake.gif |
^ Tämän maan lainsäädäntö ei tunne/edellytä.
|
Lainaus:
Tänään tuli muutoskatsastettua tuo uusi rengaskoko jeeppiin, niin saa rauhassa sutkutella menemään. 265/70/17 ku vakio oli 245/65/17. Edelleen mä oon ihan onnessaan näistä. Katotaan sit tilannetta kun lumi tulee maahan, toivottavasti ei viel tän kesäloman aikana! |
Sivu luotu: 02:12 (GMT +2). |